Operaatio Metsonpesä Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva haltuun

Transkriptio

1 Operaatio Metsonpesä Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva haltuun JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VIVECA

2 TEKIJÄT Business Arena Oy Toni Pienonen Mikko Markkanen Petri Widgren Mikko Korpela FH Münster Todd Davey Victoria Galan-Muros JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VIVECA Operaatio Metsonpesä oli Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämän Euroopan sosiaalirahaston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Viveca-yksikön rahoittama selvitys, joka keväällä 2014 tarkasteli keskisuomalaisten korkeakoulujen työelämäyhteistyön nykytilaa. Tämä raportti on Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssin alainen. Teosta saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ja siitä saa luoda johdannaisteoksia, kunhan tekijöiden nimet mainitaan asianmukaisesti.

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ 2. SELVITYS: KORKEAKOULUJEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TILANNEKUVA 3. SELVITYS: YRITYSTEN, JULKISEN SEKTORIN JA JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMA 4. MITÄ METSONPESÄSTÄ KUORIUTUI? 5. LOPPUSANAT

4 Mistä Operaatio Metsonpesässä oli kyse? Tarkastelussa keskisuomalaisten korkeakoulujen työelämäyhteistyö Operaatio Metsonpesän tavoitteena oli selvittää kuinka kolme keskisuomalaista korkeakoulua (Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja HUMAK Keski-Suomi) tekevät yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Kokonaiskuvan hahmottaminen Jotta tämä on mahdollista lähdimme katsomaan kokonaiskuvaa: miten erilaisia yritysyhteistyön muotoja käytetään ja mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät hidastavat tai edistävät vuorovaikutusta? Kokonaiskuvan luomiseksi sovelsimme laajinta aiheesta tehdyn eurooppalaisen tutkimuksen mallia. Kevät 2014 oli otollinen hetki, koska juuri alkaneen Euroopan unionin ohjelmakauden juhlavana tavoitteena on tehdä maanosasta johtava osaamistalous. Suomea runteleman taloudellisen murhenäytelmän keskellä korkeakoulujen rooli talouden edistäjänä korostuu. Kehittämisrahat kuitenkin vähentyvät ja toimenpiteet on kohdistettava paremmin. Tehdyn työn tarkastelu ja uusien toimenpiteiden parempi suuntaaminen Maakunnassa oli tehty kuluneiden vuosien aikana lukuisia erilaisia kehittämistoimenpiteitä, joilla oli pyritty edistämään korkeakoulujen työelämäyhteistyötä. Halusimme myös katsoa, näkyisikö niiden tekemä työ tuloksissa. Lisäksi luonnostelimme keinoja uusien kehittämistoimenpiteiden aihioiksi, joihin korkeakoulut ja keskisuomalaiset toimijat voisivat tarttua.

5 Raportin rakenne - näin luet tätä raporttia Julkaisimme tämän raportin esityksen muodossa, jotta kenen tahansa (mutta erityisesti Keski-Suomen avainpelaajien) olisi helpompi ottaa siitä käyttöön kaavioita, kuvia ja tietoja ja jotta tulokset näin menisivät paremmin käytäntöön. Raportti sisältää viisi päälukua. Johdanto ja tiivistelmä Korkeakoulujen näkökulma Työelämän näkökulma Jatkotoimenpiteet Ensimmäinen luku Johdanto ja tiivistelmä sisältää nimensä mukaisesti lyhyen kuvauksen Operaation Metsonpesän vaiheista, muutamia keskeisiä oppeja, havaintoja selvityksen kohde-/sidosryhmille ja lisäksi yksinkertaisen liikennevalomallin maakunnan korkeakoulujen työelämäyhteistyöstä. Lisäksi tiivistelmään on nostettu muutama infograafi. Toinen luku Selvitys: korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva noudattelee vuonna 2011 Euroopan komission DG Education and Culturelle tehdyn HIPPO-tutkimuksen pohjana ollutta työelämäyhteistyön ekosysteemimallia. Näin olemme saaneet tuloksista vertailtavia sekä muun Euroopan että Suomen tilanteeseen. Luku jakaantuu ekosysteemimallin mukaisesti kolmeen osaan, joissa jokaisessa on ensin esitelty tulokset ja tämän jälkeen niistä tehtyjä tulkintoja. Kolmas luku Selvitys: yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen näkökulma maalaa kuvaa työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Myös tässä luvussa annetaan lukijalle ensin selvityksen tulokset ja tämän jälkeen tarjoamme tulkintoja. Neljäs luku Mitä Metsonpesästä kuoriutui? sisältää selvityksen pohjalta syntyneitä toimenpideideoita. Osa niistä voi soveltua esimerkiksi kehittämishankkeiksi, osa taas on nykyisten toimintamallien hienosäätöä ja asteittaista kehittämistä. Viimeinen luku Loppusanat tiivistää keskeiset havainnot viiteen teesiin. Selvityksen aikana saimme sekä kyselyiden että haastatteluiden avulla runsaasti kirjallista materiaalia, jota kaikkea ei luettavuuden ja raportin tiiviyden vuoksi ole ollut järkevää toistaa tässä raportissa. Mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon tulkinnoissa. Haluamme kiittää kaikki Operaatio Metsonpesään osallistuneita ja vastanneita. Kiitokset myös Keski-Suomen ELY-keskukselle tuesta.

6 1. JOHDANTO JA TIIVISTELMÄ

7 Operaatio Metsonpesän vaiheet 2-6/ Valmiin eurooppalaisen mallin soveltaminen Keski-Suomen tarpeisiin, tutustuminen aikaisemmin tehtyyn työhön aiheesta 2 3 Kysely korkeakoulujen henkilökunnalle: 206 vastaajaa Kysely yrityksille, julkisille ja järjestöille: 308 vastaajaa Yksilö- ja ryhmähaastattelut: 52 henkeä Raadit - korkeakoulujen henkilökunta, yritykset ja opiskelijat: 22 henkeä 4 Kertyneen tiedon tulkinta 5 Älykkäämpi keskittyminen alueen ongelma-alueiden korjaamiseen ja vahvuuksien vahvistamiseen

8 TIIVISTELMÄ: TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TILANNEKUVA KESKI-SUOMESSA (JAMK ja JY) Selvityksen tekijöiden oma tulkinta perustuen haastatteluihin sekä kyselyihin T&K-yhteistyössä on mahdollista yhdistää korkeakoulujen rooli sekä yritysten ja yhteiskunnan tarpeet. Yhteistyön parantamiseksi tehdyt ponnistukset näkyvät muun muassa yliopiston hyvässä Tekes-menestyksessä. T&K-yhteistyön vaikuttavuutta voisi entisestään lisätä törmäyttämällä korkeakoulujen henkilökuntaa potentiaalisten kumppaneiden kanssa sekä tarjoamalla heille apua ratkaisulähtöiseen konseptointiin ja suunnitteluun. Opiskelijoiden kautta toteutuva yhteistyö lienee volyymiltään kaikista suurin yhteistyömuoto. Se on monelle maakunnan yritykselle ensimmäinen askel kohti tekemistä korkeakoulun kanssa. Monelle se myös jää ainoaksi yhteistyön tavaksi. Hyvä kysymys onkin, voisiko opiskelijan aloittamaa suhdetta ja keräämää tietoa hyödyntää nykyistä enemmän? Opiskelijayrittäjyyden eteen tehty panostus mielletään positiivisena vireenä. Täydennyskoulutuksen koettiin olevan hyvällä mallilla. Korkeakoulujen heikkoudet vaikuttavat olevan olemassa olevan tiedon ja resurssien hyödyntämättömyys. Merkille pantavaa kautta linjan haastatteluissa ja myös kyselyssä oli heikko henkilöstön liikkuvuus ja strateginen vaikuttaminen. Lisäksi henkilökunta mieltää saavansa vähänlaisesti henkilökohtaisia hyötyjä työelämäyhteistyön toteuttamisesta. Tarvitaan monipuolisempia tapoja oman asiantuntijuuden esiin tuomiseksi. Etenkin yliopiston tutkijat hyötyisivät kontakteista tiedemaailman ulkopuolelle. Henkilökunnalle suunnatut työelämäyhteistyöhön liittyvät palvelut miellettiin heikommiksi kuin opiskelijoiden. T&K-yhteistyö Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus YHTEISTYÖN TAVAT Tutkimuksen kaupallistaminen Opetuksen kehittäminen ja toteutus VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Strategiat Rakenteet Toiminta JY JAMK muiden hyöty JY henkilöstön henkilökohtainen hyöty JAMK Elinikäinen oppiminen Esteet Vauhdittajat Hyödyt Taustatekijät TUKIMEKANISMIT Julkishallinnon tuki Tarve- ja ongelmalähtöisempi ketterä kehittäminen työelämän kanssa, enemmän yhteyksiä ja törmäyttämistä. Yrittäjyyden edistäminen Strateginen vaikuttaminen Hyvä tilanne - kuinka syntyvää tietoa voidaan hyödyntää muualla? Petrattavaa Heikko tilanne /suurin potentiaali

9 Keskisuomalainen tutkija/opettaja ja hänen suhteensa työelämäyhteistyöhön TOP 5 vauhdittajat ovat suhdepohjaisia Molemminpuolinen luottamus: 7,1 Molemminpuolinen sitoutuminen: 7,0 Yhteinen päämäärä: 6,6 Aikaisempi yhteistyösuhde: 6,6 Yhteinen intressi: 6,4 TOP 5 esteet ovat pääasiassa taloudellisia Vallitseva heikko taloustilanne: 7,3 Kumppaneiden taloudellisten resurssien puute: 7,1 Kumppaneiden riittämätön tietoisuus korkeakoulun tarjonnasta: 6,7 Erilainen aikaperspektiivi: 6,6 Korkeakoulu ei rahoita yhteistyötä: 6,5 TOP 5 mielletyt hyödyt: työelämäyhteistyö on hyödyllistä työelämälle: 7,8 parantaa opiskelijoiden opiskelukokemusta: 7,7 parantaa yritysten suorituskykyä: 7,0 on elintärkeää korkeakoulun mission toteuttamiseksi: 6,7 on oleellista tutkimukselleni tai opetukselleni: 6,7 Työelämäyhteistyö on ihmispeliä Mitä vahvemmat suhteet opettajilla tai tutkijoilla on korkeakoulun ulkopuolelle, sitä enemmän yhteistä toimintaa. Suhteita on myös sitä enemmän, mitä enemmän he ovat olleet töissä korkeakoulun ulkopuolella. n = 138 TOP 5 yhteistyön tavat T&K-yhteistyö: 5,5 Opiskelijoiden liikkuvuus: 4,6 Opetuksen suunnittelu ja toteutus: 4,1 Yrittäjyys: 3,9 Täydennyskoulutus: 3,6 Tämän dilemman korjaamiseksi on panostettava törmäyttämiseen sekä keinoihin luoda syvempää yhteistyötä. Myös henkilökohtaisia kannustimia on syytä luoda lisää. Opettajia ja tutkijoita kiinnostaa asiantuntijuuden kasvattaminen - kuinka palvelut tarjoavat siihen mahdollisuuden ja tuovat henkilökohtaiset hyödyt esiin?

10 Opiskelijoiden työelämäyhteistyön vaikuttavampi polku Tärkeät asiat opiskelijalle Merkityksellinen työ: itselle ja toimeksiantajalle Vastuunanto Korkeakoulun kiinnostuminen opiskelijasta itsestään Oman asiantuntijuuden kasvattaminen käytännön kautta Opiskelijat osaksi työelämäyhteistyön isoa kuvaa Valmennus opiskelijoille; eri keinot kuinka korkeakoulu tekee työelämäyhteistyötä ja vaikuttaa yhteiskunnassa Opiskelijoiden työpanos osaksi laajoja kokonaisuuksia, kuten tutkimus- ja kehittämisprojekteja Opiskelijat oven avaajina Opiskelijat ovat korkeakoulun silmät ja korvat työelämässä - tärkeää, että korkeakoulut kiinnostuvat opiskelijoiden keräämistä heikoista signaaleista, tarpeista, hiljaisesta tiedosta Opiskelija kasvattaa suhdetta korkeakoulun ja kumppanin välillä - mitä voisi syntyä seuraavaksi? Korkeakoulujen asiantuntijat kytketään mukaan Enemmän uutta TKI-toimintaa Korkeakoulun ja yhteistyökumppanin kumppanuuden kasvattaminen Opiskelijan asiantuntijuuden kasvu Opiskelijan aloittaman suhteen kautta myös korkeakoulujen opettajat ja tutkijat tutustuvat kumppaneihin, luovat verkostoja ja päivittävät osaamistaan Opiskelijasta alumniksi ja tiedostavaksi asiakkaaksi Alumniksi siirtyvät opiskelijat ymmärtävät paremmin, mitä kaikkea korkeakoulut voivat tarjota yhteiskunnalle Vahvempi sidos korkeakouluun, kiinnostusta osallistua esimerkiksi opiskelijoiden mentorointiin Alumnien into täydennyskoulutukseen lisääntyy yamk-opiskelijat, MBA-opiskelijat ja muut täydennyskoulutettavat Markkinoiden ehdoilla toimivat korkeakoulujen täydennyskoulutustahot ovat hyvin tietoisia kentän tarpeista; tämä tieto on tulisi saattaa paremmin myös muiden korkeakoulun toimijoiden luo Täydennyskoulutettavat ovat jo maksavia asiakkaita = hyvä tiedon lähde ja potentiaalisia asiakkaita muuhun yhteistyöhön Täydennyskoulutuksen ja muiden yhteistyömahdollisuuksien yhteinen paketointi osaksi korkeakoulujen palveluita

11 308 vastaajaa, joista 249 yritystä ja 59 julkista toimijaa tai järjestöä Keskisuomalaisen työelämän suhde korkeakouluihin Kenen kanssa yhteistyötä on tehty? (% kaikista vastanneista) 45% eli 139 ilmoitti tekevänsä / tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa JY JAMK HUMAK muu korkeakoulu yhteistyö jatkuvaa 5,2 % 13,1 % 0,3 % 3,6 % tehnyt yhteistyötä aikaisemmin, yhteistyö ei jatkuvaa 13,3 % 22,1 % 1,3 % 4,9 % Kenen aloitteesta yhteistyö on yleensä alkanut? Opiskelija Yritys / organisaatio itse Korkeakoulun edustaja Muu 13 % 3 % tehnyt yhteistyötä 18,5 % 35,1 % 1,6 % 8,4 % 25 % 59 % Mitä yhteistyön muotoja korkeakoulun kanssa on käytetty? (% yhteistyötä tehneistä) Opiskelijoiden hyödyntäminen 84,2 % Tutkijoiden hyödyntäminen 13,7 % T&K-yhteistyö 13,7 % Opintosisältöjen suunnittelu ja/tai toteutus 7,9 % Täydennyskoulutus 6,5 % Osallistuminen korkeakoulun neuvonantoon tai hallitustoimintaan 4,3 % Korkeakouluedustajan osallistuminen neuvonantoon tai hallitustoimintaan 2,2 % Alumni- tai mentortoiminta 2,2 % Tutkimuksen kaupallistaminen 0,7 %

12 Miten keskisuomalaiset yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat näkevät korkeakouluyhteistyön? TOP 5 vauhdittajat Korkeakoulun joustavuus: 7,3 Selkeä idea omista tarpeista: 7,2 Yhteinen tavoitetila: 7,2 Yhteinen luottamus laatuun: 6,9 Käytännön hyödyt: 6,3 / Aikaisempi korkeakoulun henkilön tunteminen: 6,3 TOP 5 esteet Ei tietoa mitä korkeakoulu tarjoaa: 5,9 Ei suunnitelmaa korkeakoulujen hyödyntämiseksi: 5,8 Käytännön hyötyjen puuttuminen: 5,6 Ei aikaa tehdä yhteistyötä: 5,4 Ei kykyä hyödyntää tutkimustuloksia: 5,3 TOP 3 odotukset yhteistyöltä Liiketoimintaosaamisen lisääntyminen: 7,1 Uudet työntekijät ja heidän osaamisensa: 6,6 Tulevaisuuden ennakointi: 6,2 Kumppanit arvostavat joustavuutta ja yhdessä korkeakoulujen kanssa suunniteltuja ratkaisuja. n = 308 TOP 5 yhteistyön tavat Opiskelijoiden hyödyntäminen Tutkijoiden hyödyntäminen T&K-yhteistyö Opintosisältöjen suunnittelu ja/tai toteutus Täydennyskoulutus On tärkeää tehdä odotukset selväksi puolin ja toisin. Kumppanin tulee myös tietää oma suunta, jotta hän ylipäätänsä pystyy paremmin hyödyntämään korkeakoulun osaamista.

13 2. SELVITYS: KORKEAKOULUJEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TILANNEKUVA

14 Mistä tiedonpalasista korkeakoulujen tilannekuva rakentui? Korkeakoulujen tilannekuva pohjautui alun perin Euroopan komissiolle tehtyyn HIPPO Studyyn*, joka tarjosi selvitykseen toimivaksi osoitetun keinon kokonaisuuden tarkastelemiseksi korkeakoulujen näkökulmasta.** Sähköinen kysely korkeakoulujen henkilökunnalle: 4-5/2014 toteutetun kyselyn tavoitteena oli hahmottaa henkilöstön mieltämä yleiskuva sekä tekijät, jotka edistävät tai hidastavat työelämäyhteistyötä. Kysely oli sisällöltään yhteneväinen HIPPO Studyn kanssa. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla Jyväskylän yliopiston tiedekunnista (309 kyselykutsua) sekä koko JAMKin organisaatiosta (200 kyselykutsua ja intrassa ollut kyselykutsu). HUMAK Keski-Suomessa kysely toteutettiin intran kautta. Vastaajissa oli mukana sekä hallintoa, asiantuntijoita että tutkimus- ja opetustehtävissä toimivia henkilöitä. Korkeakoulujen kyselyihin vastasi yhteensä 206 vastaajaa (hallinto tai asiantuntija, n = 68 / tutkija tai opettaja n = 138). Otanta antaa kuvan Keski-Suomen yleistilanteesta ja yhdistettynä laadulliseen haastattelumateriaaliin se antaa suuntaa yliopiston (n = 109), JAMKin (n = 83) ja HUMAK Keski-Suomen yksikön (n = 14) piirteistä. Yksittäisten tiedekuntien tai yksiköiden vertailuun otanta on liian pieni. Yksilö- ja ryhmähaastattelut sekä raadit: Lyhyet pääosin puhelimitse 4-5/2014 toteutetut yksilöhaastattelut sekä kasvokkain tehdyt pienimuotoiset ryhmähaastattelut keräsivät laadullista tietoa aihepiiristä. Haastattelimme yhteensä 52 Jyväskylän yliopiston sekä JAMKin kehittämis- ja hankeasiantuntijaa, keskisuomalaisia sekä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeakoulujen työelämäyhteistyön parissa toimivaa tahoa. Erikseen järjestetyt raadit ottivat kantaa väitteiden muotoon esitettyihin havaintoihin, joita kyselyissä ja haastatteluissa oli ilmentynyt. Raadit edustivat kolmea ryhmää: yrityksiä, henkilökuntaa ja opiskelijoita. Niihin osallistui 22 henkeä. Näin muodostuvasta kokonaisuudesta teimme tulkintamme - mitä lukujen ja kommenttien taakse piiloutui? Yleinen suunta ja trendit Syvempi ymmärrys Tulkinta * HIPPO STUDY: DG Education and Culture; Study on the Cooperation Between HEIs and Public and Private Organisations in Europe. Davey, T., Baaken, T., Galan-Muros, V. & Meerman, A ** Kyselypatteri ja haastattelurunko liitteenä:

15 Korkeakoulujen työelämäyhteistyötä tarkasteltiin oheisen HIPPO Studyn tarjoaman ekosysteemimallin pohjalta. Tiedonlähteinä olivat kyselyt, haastattelut ja raadit. YHTEISTYÖN TAVAT Mitä toiminnan tuloksena syntyy? T&K-yhteistyö Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus Tutkimuksen kaupallistaminen Opetuksen kehittäminen ja toteutus Elinikäinen oppiminen Yrittäjyyden edistäminen Strateginen vaikuttaminen VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Mitä tulee ottaa Esteet Vauhdittajat Hyödyt Taustatekijät huomioon? TUKIMEKANISMIT Mihin voi vaikuttaa? Strategiat Rakenteet Toiminta Julkishallinnon tuki

16 T&K-yhteistyö Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus Tutkimuksen kaupallistaminen Opetuksen kehittäminen ja toteutus Elinikäinen oppiminen Yrittäjyyden edistäminen Strateginen vaikuttaminen YHTEISTYÖN TAVAT ovat Vaikuttavat tekijät korkeakoulun työelämäyhteistyön ilmentymiä. Yhteistyötapoja on yhteensä kahdeksan Tukimekanismit erilaista - mutta kaikki liittyvät toisiinsa.

17 Kahdeksan erilaista yhteistyön tapaa, joita tarkasteltiin 1 T&K-yhteistyö T&K-projektit ja hankkeet, sopimustutkimus 2 Henkilöstön liikkuvuus Korkeakouluhenkilöstön tekemät toimeksiannot ja väliaikaiset työsuhteet 3 Opiskelijoiden liikkuvuus Opiskelijoiden tekemät toimeksiannot, opinnäytteet ja harjoittelut 4 5 Tutkimuksen kaupallistaminen Opetuksen yhteinen kehittäminen ja toteutus Korkeakoululähtöisen tutkimuksen ja osaamisen kaupallistaminen sekä siirto eteenpäin Opetussisältöjen (opetussuunnitelmat, kurssit, jne.) yhteinen kehittäminen työelämän kanssa, vierailuluennot, jne 6 Elinikäinen oppiminen 7 Yrittäjyyden edistäminen Työelämässä toimiville tarjottu täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen Opiskelijoille ja korkeakouluhenkilökunnalle suunnattu yrittäjyystoiminta 8 Strateginen vaikuttaminen Korkeakouluedustajien osallistuminen ulkopuolisten organisaatioiden päätöksentekoon (hallitustoiminta, neuvonanto) sekä ulkopuolisten tahojen osallistuminen korkeakoulujen päätöksentekoon esimerkiksi hankkeiden ohjausryhmissä

18 Kuinka kehittyneiksi korkeakoulujen johto, hallinto ja asiantuntijat mieltävät erilaiset työelämäyhteistyön tavat asteikko: 1 = Ei ollenkaan - 10 = Erittäin suurissa määrin JY JAMK HUMAK Suomi ka.* Eurooppa ka.* T&K-yhteistyö 6,9 7,9 9,0 7,4 6,4 Henkilöstön liikkuvuus 3,4 3,3 5,3 5,3 4,7 Opiskelijoiden liikkuvuus 6,8 8,4 9,3 7,0 6,3 Tutkimuksen kaupallistaminen 5,0 5,0 4,4 5,4 5,4 Opetuksen yhteinen kehittäminen ja toteutus 5,5 5,8 7,4 5,9 5,8 Elinikäinen oppiminen 7,0 6,7 8,0 6,6 5,8 Yrittäjyyden edistäminen 5,0 6,9 5,8 6,0 5,7 Strateginen vaikuttaminen 3,8 3,3 4,8 5,0 5,2 Keski Suomen n = 68 n = 25 n = 38 n = 5 n = 50 n = 2136 * HIPPO STUDY: DG Education and Culture Study on the Cooperation Between HEIs and Public and Private Organisations in Europe. Davey, T., Baaken, T., Galan-Muros, V. & Meerman, A

19 Kuinka laajasti korkeakoulujen opettajat ja tutkijat omasta mielestään tekevät työelämäyhteistyötä eri tavoin? asteikko: 1 = Ei ollenkaan - 10 = Erittäin suurissa määrin JY JAMK HUMAK T&K-yhteistyö 5,0 5,9 8,1 Henkilöstön liikkuvuus 1,8 1,9 1,8 Opiskelijoiden liikkuvuus 2,8 7,2 8,8 Tutkimuksen kaupallistaminen 2,6 3,4 3,0 Opetuksen yhteinen kehittäminen ja toteutus 3,0 5,6 8,0 Elinikäinen oppiminen 2,7 5,0 4,8 Yrittäjyyden edistäminen 2,7 5,7 6,1 Strateginen vaikuttaminen 1,7 2,2 2,6 Keski Suomen n = 138 n = 84 n = 45 n = 9 * HIPPO STUDY: DG Education and Culture Study on the Cooperation Between HEIs and Public and Private Organisations in Europe. Davey, T., Baaken, T., Galan-Muros, V. & Meerman, A

20 TULKINNAT ERILAISISTA YHTEISTYÖN TAVOISTA KESKI- SUOMESSA Peilasimme kyselyn tuloksia ja haastatteluita keskenään. Kuvaamme seuraavaksi niitä koskevia tulkintoja. Havannoissa näkyvät muun muassa ammattikorkeakoulujen ja tiedeyliopistojen erot. Molempien vahvuuksien hyödyntäminen on olennaista. Pelkkien numeroiden valossa ei ole syytä tehdä suoraviivaisia päätelmiä. Yleisesti ottaen työelämäyhteistyön suunta Keski- Suomessa voidaan kuvata positiiviseksi. Hyvin toimivassa T&K-yhteistyössä, opiskelijoissa ja täydennyskoulutuksessa on hyödyntämätöntä potentiaalia. Tutkimuksen kaupallistamisen sekä (opiskelija)yrittäjyyden eteen tehty työ tunnustettiin. Toisaalta näyttää siltä, että kahdensuuntainen väliaikainen ihmisvirta korkeakouluista pois ja takaisin on melko harvinaista Keski-Suomessa. Henkilöstön liikkuvuus ja strateginen vaikuttaminen on vähäistä. TULKINTA 1: Korkeakoulujen työelämäyhteistyötä tapahtuu epävirallisesti ja huomaamatta TULKINTA 2: Työelämäyhteistyön isoa kuvaa seurataan heikosti, TULKINTA 3: T&K-yhteistyö on yliopistolle luonteva keino tehdä työelämäyhteistyötä TULKINTA 4: Hyvän TKI-hankkeen anatomia ammattikorkeakouluissa TULKINTA 5: Henkilöstön liikkuvuus ja strateginen vaikuttaminen on keskisuomalaisissa korkeakouluissa heikkoa TULKINTA 6: Korkeakoulut ovat panostaneet opiskelijoiden työelämäyhteistyöhön ja suunta on kohti parempaan - tässä piilee suuri potentiaali TULKINTA 7: Tutkimuksen kaupallistamisen suunta on hyvä TULKINTA 8: Täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kytkeminen muuhun työelämäyhteistyöhön on käyttämätön mahdollisuus TULKINTA 9: HUMAKin Keski-Suomen yksikössä näkyy yleinen positiivisuus ja optimismi työelämäyhteistyöhön

21 TULKINTA 1: Korkeakoulujen työelämäyhteistyötä tapahtuu epävirallisesti ja huomaamatta Korkeakoulujen henkilökunnan saattaa olla toisinaan vaikeaa tunnistaa, että he tekivät arjessaan yhteistyötä erilaisin tavoin. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja työelämäyhteistyötä ei kaikkien näkökulmasta ole selvästi määritelty. Erilaisia yhteistyötapoja ei tiedosteta. Yhteistyön tekeminen voidaan myös nähdä niin olennaiseksi osaksi omaa tehtävää, ettei sitä erityisesti noteerata. Esimerkiksi aktiivinen luennoitsija sai jatkuvasti entisiltä opiskelijoiltaan vinkkipyyntöjä hyvistä potentiaalisista harjoittelijoista, joita he haluaisivat omiin yrityksiinsä. Hän tuli samalla tehneeksi alumniyhteistyötä ja opiskelijoiden liikkuvuutta edistävää työtä, mutta ei mieltänyt asiaa näin. Korkeakoulu ei toisaalta tunnista mahdollisuuksia jossa voisi auttaa työelämää. Potentiaalia on kehittämistyössä, tutkimustoiminnassa, laatu - ja työprosesseissa sekä innovaatiotoiminnassa. -JAMK Työelämäyhteistyön kokonaiskuvasta ja sen erilaisista toteutustavoista tulisi keskustella enemmän korkeakoulussa sekä pohtia miten ne liittyvät toisiinsa.

22 TULKINTA 2: Työelämäyhteistyön isoa kuvaa seurataan heikosti Yhteistyömuotojen monimuotoisuus jää havaitsematta osittain sen takia, että korkeakoulujen palvelurakenteet luovat toisinaan siiloja. Syntyy osaoptimointia. Ei nähdä tiedonvaihdon paikkoja. Kokonaisuuden kannalta ei ole yhteen koottua mittaristoa, josta näkisi eri toimenpiteiden syy-seuraus -suhteet. Keski-Suomen tilanne on näiltä osin samanlainen muun Suomen ja Eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Vaatii konkreettista tekemistä. Projektien kautta pitää lähteä käymään sitä vuoropuhelua. Jotain työpajoja tai keskustelutilaisuuksiakin voisi pilotoida. Tarvittaisiin liikeelämän puolelta laajaa osanottoa. Nyt se on aika muutaman yrityksen harteilla. Kehityskeskusteluissa korkeakoulun kolmas tehtävä tuodaan esille, mutta sisäisesti ei käydä läpi mitä se voisi käytännössä olla. Monilla tutkijoilla ei ole kovin hyvää käsitystä, mitä se oikeasti on. - JY Kokonaisuuksien näkeminen jää huomioimatta. Yleensä lähestytään omalla tai hyvin rajoitetulla asialla. Pitäisi pystyä ottamaan koko talon tarpeet huomioon. Avoimempi ilmapiiri Nyt pantataan omia verkostoja. - JY Kyse on laajuudesta ja kuinka siitä tehtäisiin standardi,. Syvempi ja systemaattisuus rinnalla kulkeminen. Kumppanuus. Keski-Suomen kilpailukyvyn lisääminen. Pitäisi etsiä paras mahdollinen ratkaisu eikä tarjota vain omia palveluita - JY Tarvitaan jatkuvuutta ja systematiikkaa. Spontaaniutta tulee työpajojen kautta. Kun yritykset lähtevät mukaan, se ruokkii eteenpäin ja tuo uskoa. - JAMK

23 TULKINTA 3: T&K-yhteistyö on yliopistolle luonteva keino tehdä työelämäyhteistyötä T&K-yhteistyö erilaisten tutkimusprojektien kautta liittyy läheisesti tiedeyliopiston ja tutkijoiden perustehtävään. Kenties tämän johdosta T&K-yhteistyö näyttää olevan yleisin yhteistyömuoto tutkijoiden osalta. Haastattelut antoivat viitteitä, että T&K-yhteistyön vaikuttavuuden lisäämiseksi T&K-yhteistyötä tulisi tehdä entistä tarvelähtöisemmin. Lähtökohtana olisi korkeakoululähtöisten ratkaisujen suuntaaminen aitoihin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan ongelmiin. Rajallisen ajan ja puutteellisten yhteyksien kanssa tuskailevat tutkijat tarvitsevat kuitenkin apua sekä kumppaneiden hakemiseen että yhteisen kielen löytämiseksi. Hallinto ja asiantuntijat JY JAMK HUMAK T&K-yhteistyö 6,9 7,9 9,0 Tutkijat ja opettajat JY JAMK HUMAK T&K-yhteistyön vaikuttavuutta voitaisiin lisätä vahvistamalla tiedekuntien osaamista tutkimushankkeiden yhteiseen muotoiluun ja suunnitteluun työelämän kanssa aivan prosessin alkupäässä. Tiedonsiirto on ongelma. Akateemista osaamista ei paketoida. Tutkijat eivät osaa tehdä palvelutarjoamaa. Hankesuunnittelussa sakkaa. Tutkijat eivät osaa hakea yhteistyökumppaneita ja suunnitella hankkeita kumppaneiden kanssa yhdessä. Puuttuu mekanismit ja työkalut Tarvitaan osaamisen sisällön ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämisen yhdistelemisen taitoa ja prosessia. Meidän yliopistossa pitäisi olla palveluosaamista ja asiakastyötä ymmärtäviä tiimejä ihan jokaisessa sellaisessa yksikössä ja laitoksessa, joka haluaa soveltaa, laajentaa ja tuottaa palvelua myös akateemisten ympyröiden ulkopuolelle. - JY Yritykset toivovat, että heidät osallistettaisiin varhaisemmassa vaiheessa mukaan tutkimusprojektien suunnitteluun. Tämä tarkoittaa yhteistä kehittämistä ja ketterää kokeilua. Myös kumppaneiden roolin tulisi olla aktiivisempi. Takavuosina ainakin törmäsin siihen, että korkeakouluista tultiin ja otettiin yhteyttä yrityksin. Lähtökohta oli, että oltiin päätetty käynnistää joku tutkimusprojekti. Haettiin vain rahoitusta yrityksiltä, että saataisiin vivutusta julkiselle tutkimusrahalle. Oikeasti tultiin rahaa pyytämään. Se mitä tehtiin oli jo etukäteen päätetty. Ei aidosti yritetty hakea kontribuutiota. Ehkä sen aika on vähän vähentymässä, koen niin. - yrityskehittäjä T&K-yhteistyö 5,0 5,9 8,1

24 TULKINTA 4: Hyvän TKI-hankkeen anatomia ammattikorkeakouluissa TKI-yhteistyöllä on myös ammattikorkeakouluissa tärkeä rooli osaamisen siirtämisessä. Monet laajemmista TKI-projekteista on toteutettu hankerahoituksella. Opiskelijoiden kytkeminen mukaan AMK-hanketoimintaan on oleellista ja siinä on edelleen petrattavaa. Rahoittajien tulisi sallia opiskelijoiden osaamisen ja työpanoksen laaja-alainen hyödyntäminen erilaisissa kehittämishankkeissa. Hankkeisiin täytyy kytkeä paremmin opiskelijat mukaan. Omasta asenteesta kiinni. Asiantuntijajuttuja tehdään hankkeisiin, niin miksei niihin voisi kytkeä opiskelijoita. Opiskelijoille konkreettisia caseja ja yritykselle lisäarvoa. Hankkeet voisivat tulevaisuudessa olla generoimassa lisää työelämäyhteistyötä. Kukaan ei kiellä opiskelijoiden käyttöä. - JAMK Havaittu yritysten tarve, ajankohtainen aihe jonka merkitys kasvaa Yritysjoukon kokoaminen ja sitouttaminen Opetushenkilökun nan osallistuminen suunnitteluun (ei pelkästään TKIasiantuntijoita) Opettajat kehittäjinä Hankkeet ovat väylä myös opettajille soveltaa asiantuntemusta Monipuolisen osaaminen hyödyntäminen, ei tarjota vain tiettyä korkeakoulun alaa Opiskelijoiden työpanoksen kytkeminen pitkin matkaa eri kokonaisuuksiin Edelläkävijyyden rakentaminen yrityksille Hankkeessa syntyneen osaamisen ja tulosten hyödyntäminen, jälkimyynti Hankkeen tulosten kaupallistaminen, mahdollisuudet opiskelijoille yritystoiminnan pohjaksi

25 TULKINTA 5: Henkilöstön liikkuvuus ja strateginen vaikuttaminen on keskisuomalaisissa korkeakouluissa heikkoa Korkeakouluhenkilöstön tekemät toimeksiannot, väliaikainen työskentely ulkopuoliselle tai rooli esimerkiksi yrityksen neuvonantajana tai hallituksessa näyttää olevan Keski-Suomessa harvinaista. Tämä on linjassa Suomen yleisen trendin kanssa. Korkeakouluista ei ole kaksisuuntaista ihmisvirtaa ulospäin ja päinvastoin. Asia ei ole aktiivisesti esillä. Osittain tämän johdosta syvällisiä suhteita korkeakouluedustajien ja yhteistyökumppaneiden välille ei pääse syntymään. Toisaalta oman roolin ulkopuolisista asiantuntijuustehtävistä saatetaan myös vaieta työyhteisössä, koska sen pelätään heikentävän puolueettomuutta. Korkeakoulut eivät myöskään palkitse asiasta tai tuo esiin tätä puolta henkilöstöstään. Eurooppalaisessa selvityksessä henkilöstön liikkuvuudella ja strategisella vaikuttamisella osoitettiin olevan vipuvaikutus muihin tapoihin tehdä yhteistyötä. Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen ja erilaisten asiantuntijapolkujen esiin tuominen voisi merkittävästi lisätä laaja-alaisempaa työelämäyhteistyötä. Hallinto ja asiantuntijat JY JAMK HUMAK Henkilöstön liikkuvuus 3,4 3,3 5,3 Strateginen vaikuttaminen 3,8 3,3 4,8 Tutkijat ja opettajat JY JAMK HUMAK Henkilöstön liikkuvuus 1,8 1,9 1,8 Yhteistyön lähtökohdaksi tulisi tulla jatkuva vuorovaikutus. Korkeakoulujen pitäisi aktiivisemmin osallistua yhteiskunnalliseen elämään, olla näkyvillä ja mukana Kaksisuuntainen ihmisvirta. Yrityksistä korkeakoulujen projekteihin, opettamaan ja tutkimaan. - yrityskehittäjä Ehdottomasti pitäisi enemmän olla vaihtoa. Opetushenkilökunnalle mahdollisuuksia irrottautua työstä ja palata takaisin. Samalla tavalla ollut hyvä tilanne HUMAKissa, että Jyväskylässä Matarassa on meidän lehtoreiden työpisteet ja TKI-hankkeet, johon lehtorit otetaan määräaikaisin hankkeisiin. Älyttömän toimiva homma. Ikävä kyllä näyttää siltä, että kun AMK-rahoitusruuvia kiristetään, määräaikaista henkilökuntaa ei oteta, minkä johdosta vaihtuvuus ja sitä tuleva tiedon päivittyminen ja ajatusvirta uhkaa katketa. - HUMAK Koko EU hengittää siitä, että tutkimuksesta tulee uutta liiketoimintaa. Se ei taas yliopistopuolella näy. Tehdään Akatemian rahalla tutkimusta. Samaa linjaa 20 vuotta. Tämä siitä huolimatta, että tulokset osoittaa, että ne jotka on käyneet muuallakin kuin yliopistolla töissä, saa myös enemmän Tekesrahaa. Puoltaa taas vaihdon puolesta. Jenkeissä niistä yliopistoista, jossa on vaihtoa, tulee enemmän kaupallistettavaa tavaraa. - JAMK Strateginen vaikuttaminen 1,7 2,2 2,6

26 TULKINTA 6: Korkeakoulut ovat panostaneet Hallinto ja asiantuntijat JY JAMK HUMAK opiskelijoiden työelämäyhteistyöhön ja suunta on kohti parempaan - tässä piilee suuri potentiaali Opiskelijayhteistyötä voitaisiin haastatteluiden valossa hyödyntää etenkin: Opiskelijoiden liikkuvuus 6,8 8,4 9,3 lisäämällä opiskelijan saamaa vastuuta ja merkityksellisyyttä osallistamalla opiskelijoita enemmän tutkimus- ja kehitysprojekteihin ja laajempiin kokonaisuuksiin hyödyntämällä opiskelijoiden roolia oven avaajina kumppanuuden kasvattajina sekä parantamalla korkeakoulun tiedon- ja asiakkuudenhallintaa Tulkintamme nykytilasta: - JY: Kirjavat käytännöt, tiedekunnat erilaisia. Harjoittelun tuki sekavaa. Yksittäisten henkilöiden varassa. Heikko tiedonhallinta. - JAMK: Heikko tiedonhallinta, suunta parempaan. Aikaisemmin ei ole ollut paikkaa johon koota tietoa, yhteistyöehdotuksia sekä käsitellä niitä eteenpäin. Vaikka asia on esillä ohjauksessa, on silti aika paljon yksittäisen lehtorin mielenkiinnosta kiinni. - HUMAK: Asiakkaiden kuuntelu ja debrief mukana harjoittelukäytännöissä. Tiedonhallinta silti heikkoa. Heikon tiedonhallinnan vuoksi kentältä kertyvä tieto esimerkiksi opiskelijoiden havaitsemista kehitystarpeista yrityksissä jää hyödyntämättä. Tää on katastrofi. Meillä pyörii ties kuinka monta sataa harjoittelijaa. Niiden hoito jää sille tasolle, että tekee harjoittelun ja saadaan pisteet. - asiantuntija, JAMK Mulla on kymmeniä harjoittelijoita kentällä. Minä kyllä käyn itse henkilökohtaisesti kentällä, havannoin ja kuuntelen. Koen ongelmaksi, että mihin voi koota nämä tiedot ja yhteistyöehdotukset? Ei ole paikkaa koota tätä tietoa ja katsoa siitä syntyvää yhteistyötä. - JAMK Meillä on yhteistyö älyttömän hyvää. On silti aika paljon yksittäisen lehtorin mielenkiinnosta kiinni. Eikä ole paikkaa, mihin kirjaisi havaintoja. Olen siellä täällä koittanut nostaa asiakkuudenhallintajärjestelmän tarvetta esiin, että voisi kerätä vaikka harjoittelupaikkojen tietoja. Rupeasi nopeasti kertymään dataa. Yrityselämässä toimivat järjestelmät oli 90-luvulla käytössä. - HUMAK

27 Opiskelijat kaipaavat merkityksellisyyttä ja vastuunantamista. Opiskelijoiden työpanosta tulisi enemmän yhdistää sekä tutkimus- että kehittämishankkeiden edistämiseen. Antavatko korkeakoulut vastuuta? Vastuuta ei oteta, jos sitä ei anneta. - opiskelija Työelämän puolelta toivoisi myös seurantaa. Mihin opiskelijan tekemää työtä on hyödynnetty? Motivoisi myös todella paljon. - opiskelija Jos kurssilla korostetaan, että firman case on aito ja paras ratkaisu otetaan käyttöön, niin opiskelijalle tulee ihan eri lailla motivaatiota. Kun on selkeä kolmikanta; yritys, opettaja, opiskelija. Todellista ja merkityksellistä työtä kaikille. Tulokset esiin ja yritykseltä palaute. Kyllä opiskelija kantaa vastuun, jos se sille annetaan. - opiskelija Ei se ole kyse siitä, että homman pitää olla mediaseksikästä. Täytyy tulla oikeaan aiheeseen. Nakkihommatkin voivat olla opiskelijalle todella kivoja, koska ne ovat vaihtelua ja merkityksellisiä. Ei tarvitse olla mediaseksikkään latte-firman juttu. Todellisuutta vastaavaa hommaa. - opiskelija Opiskelijoita voitaisiin hyödyntää paremmin, jos heidät nähtäisiin kentällä olevina korkeakoulun edustajina, jotka havainnoivat ja validoivat osaamistaan sekä kuuntelevat mihin työelämä on menossa. Lopputulos ja näkemys ratkaisee. Yrittäjänä odotan, että opiskelijat luovat omasta kokemusperustasta ja perspektiivistä jotain uutta myös minulle. Sitähän tämä yhteiskunta tarvitsee, uuden luomista. - yrittäjä Viestin kentältä tulisi kulkeutua takaisin korkeakouluun. Oppimisprosessiin liittyvä yhteistyö voi johtaa muuhunkin tekemiseen. Myös ohjaava opettaja on oppija. Ehkä näkökulman muutoksen olisi varaa, Mennäänkö vain opintosuorituksen näkökulmasta vai myös siitä, että mitä voisi syntyä? - JAMK Mennään sillä ajatuksella, että mitä voidaan syntyä ja aloitetaan vuorovaikutteinen kuuntelu. Ei enää kerrota sitä, että harjoittelu mennyt ihan hyvin. Pitäisi kuunnella laajalla korvalla. Asiakkaan kuuntelusta osana oppimisprosessia lähtisi liikkeelle. - JAMK Harjoittelun arvioijan kysymyspatteriin voisi ujuttaa muutaman kysymyksen tähän. Siitähän se lähtee. - JAMK Opettajan ja yrityksen ohjaus sekä projektin esittely merkkaa todella paljon. Jos tylsä tilitoimisto ja sen ongelma esitellään mielenkiintoisesti sekä kerrotaan, että siitä on aidosti hyötyä, niin ainakin itsellä asenne muuttuu silloin todella paljon. - opiskelija Kaikki on yksittäisten tekijöiden varassa yliopistolla Harjoittelun tuen myöntäminen todella vaihtelevaa JY:ssä. Pyrittiin yhtenäistämään - eikä mennyt läpi. Tuli vain suositus, että opintopisteistä tulisi. Kaikilla omat tukikäytännöt. Kaikkea löytyy jo yhden tiedekunnan sisällä. - JY

28 TULKINTA 7: Tutkimuksen kaupallistamisen suunta on hyvä Ilmapiirin tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamista kohtaan koettiin muuttuneen korkeakouluissa kannustavammaksi. Esimerkiksi IRPAK-hankkeessa kehityt työkalut sekä eri hankkeiden toteuttamat innovaatiotoiminnan aktivointitoimenpiteet mainittiin keskeisinä tekijöinä, että Jyväskylän yliopisto on menestynyt niin hyvin muun muassa kilpaillun Tekes-rahoituksen hakemisessa. Hakuvaiheen tukimekanismit ovat kunnossa. Kaupallistamisen alkuvaiheen tulisi T&K-projektien muotoilun tapaan tapahtua entistä ongelma- ja tarvelähtöisemmin. Hyvin onnistunut T&K-yhteistyö johtaa juuri kaupallistukseen. Haasteita näyttäisi olevan markkinatarpeiden ja -kysynnän tunnistamisessa, kytkemisessä sekä yritysosaamisen tuomisessa mukaan. Puhtaasti tieteellisestä pohjasta ponnistavien ideoiden on vaikeaa päästä kannattavaksi liiketoiminnaksi asti. Korkeakouluhenkilöstö vie itse harvoin ideaa kaupallistukseen saakka. Potentiaaliset kaupallistajat - eli yrittäjät, yritykset ja opiskelijat - pitää kytkeä mahdollisimman nopeasti mukaan toimintaan korkeakouluhenkilöstön rinnalle. Agoran käynnistämä Yrittäjämentori vastaa juuri näihin havaittuihin tarpeisiin. Sen kokemuksia on tämän selvityksen havaintojen valossa hyvä tarkastella enemmän tulosten synnyttyä. Hallinto ja asiantuntijat JY JAMK HUMAK Tutkimuksen kaupallistaminen 5,0 5,0 4,4 Rakennerahasto- ja maaseuturahastohankkeiden kanssa on epäselvyyttä kaupallistamisesta Etenkin Jyväskylän ammattikorkeakoululla rakennerahasto- ja maaseuturahastohankkeita pyörittävät asiantuntijat kokivat kehittämishankkeiden kaupallistamisen esteeksi hankeinstrumentin julkisuusvaatimukset. Lisäksi mainittiin, että rahoittaja saattaisi estää kaupallistamisen. Taustalla oli ELY-keskuksista sekä TEM:istä saatuja ristiriitaisia linjauksia ja yksittäisten viranomaisten toisistaan poikkeavia tulkintoja.

29 TULKINTA 8: Täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kytkeminen muuhun työelämäyhteistyöhön on käyttämätön mahdollisuus Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdään asiakaslähtöistä ja hyvää täydennyskoulutustoimintaa. Haastatteluissa ja havainnoissa ilmeni, että monet täydennyskoulutusta tarjoavat tahot kuuntelevat aktiivisesti asiakastarpeita. Varsinkin kovalla rahalla ostettava täydennyskoulutus joutuu kilpailemaan puhtaasti yksityisen vaihtoehdon kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei täydennyskoulutusta aina kytketä systemaattisesti osaksi laajempaa korkeakoulujen työelämäyhteistyöpalettia, eikä sieltä kertyvää tietoa esimerkiksi yritysten tarpeista hyödynnetä täysimääräisesti. Kaikessa täydennyskoulutuksessa tulisi koulutuksen aikana ja jälkihoidossa huomioida myös muut korkeakoulujen tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Jokainen täydennyskoulutukseen osallistuva taho tai yamk- ja MBAopiskelijat ovat myös potentiaalisia TKI-kumppaneita, opiskelijamentoreita ja strategisempia kumppaneita. Täydennyskoulutuksessa ja yamk / MBA-lopputöistä, jotka usein tehdään omalle organisaatiolle, syntyy erittäin paljon hiljaista tietoa tarpeista, joka tulisi hyödyntää jatkokeskustelun pohjana sille, mitä korkeakoulu voi seuraavaksi tarjota - esimerkiksi tutkimuksen tai kehittämisprojektin muodossa. Hallinto ja asiantuntijat JY JAMK HUMAK Elinikäinen oppiminen 7,0 6,7 8,0 Oma toiminta on ehkä vähän erikoista verrattuna muuhun täydennyskoulutukseen. Me nimittäin kuunnellaan yritysten tarpeita ottamalla heidät mukaan suunnitteluun. Silloin koulutukselle on jo tilausta. Se myös lähentää yliopiston ja yritysten välejä. Aloitus kuitenkin kulminoituu ihmisiin ja heidän verkostoihinsa. Olemme olleet alusta asti hyvin avoimia yrityksiin päin. Varmasti voisi soveltaa muuallakin, mutta perustuu oikeisiin ihmisiin. - JY Yliopistolla ei ole virallista roolia vastata varsinaisesti elinikäisestä oppimisesta. Meidän tehtävähän on kouluttaa opettajat. Mutta kaikki tietää, että jos tekee 40-vuotista opettajan uraa, pitää oppia jotakin uutta. Meillä on moraalinen vastuu miettiä osaamisen kasvattamista valmistumisen jälkeen... Haasteena on, ettei se ole yliopiston virallinen tehtävä. Rahoitusmalli ohjaa, että kannattaa tehdä sitä, mistä yliopisto saa rahaa. Eli tutkinnoista. Minkä takia yliopisto käyttäisi resursseja tutkinnon jälkeiseen koulutukseen, jos me ei saada siihen rahaa? Vaikka tällä on paras asiantuntemus, jota vietäisiin kentälle... Näkisin, että opettajien koulutukseen yliopistolla olisi todella paljon annettavaa osaamisen kehittämisessä. Odotin, että kun yliopiston rahoitusmallia sorvattiin, että siinä olisi huomioitu paremmin elinikäisen oppimisen tehtävä. Se on siellä sanallisena kirjattuna yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, mutta siihen ei ole selkeää rahoitusperustetta tai rahoituskriteerejä. - JY

30 TULKINTA 9: HUMAKin Keski- Suomen yksikössä näkyy yleinen positiivisuus ja optimismi työelämäyhteistyöhön Nykyistä HUMAKin pedagogiikkaa pidetään erittäin onnistuneena. TKI-toiminnan ja opetuksen rajaa on häivytetty pois. Työelämäyhteistyötä leimaa positiivisuus. Läheinen maantieteellinen sijainti keskeisiin kumppaneihin Matarassa generoi yhteistä tekemistä. HUMAKin vahvaa suhdetta yhteistyökumppaneihin selittää osaltaan korkeakoulun vahva rooli ja resurssit suhteessa pieniin kolmannen sektorin kansalaistoimijoihin. Keskeisten kumppaneiden määrä on rajallinen. Tulosten valossa HUMAK voisi jopa laajentaa toimintakenttäänsä. Etenkin kuntapuolella opiskelijoiden ja korkeakoulun osaamiselle voisi olla kysyntää. HUMAK on pieni toimija ja kenttä tuttu. Toimii kumminkin päin. Järjestöt toivoo meiltä melko valmista asiaa. Se tulee nimenomaan siitä, että ollaan heitä askel edellä. - HUMAK Me HUMAKissa ollaan poikkeuksellinen joukko. Henkilökunnan määrä kymmenissä, mutta kontaktien kautta tunnistetaan kaikki toimijat henkilökohtaisesti. Me istutaan järjestöjen hallituksissa. Kenellä se kovin osaaminen rahoituksen saamiseen on? Meillä. Valtakunnallisena toimijana voidaan kanavoida rahoitusta ja resursseja järjestöille. Pienet yhdistykset elää taas kädestä suuhun. - HUMAK

31 VAIKUTTAVAT TEKIJÄT auttavat selittämään miksi toiset korkeakoulujen edustajat tekevät enemmän yhteistyötä ja toiset vähemmän. Ne ovat esimerkiksi miellettyjä uskomuksia, näkemyseroja ja kertynyttä sosiaalista pääomaa. Vaikka korkeakoulu kuinka loisi erilaisia tukimekanismeja työelämäyhteistyön edistämiseksi, ne suodattuvat vaikuttavien tekijöiden läpi. Yhteistyön tavat Esteet Vauhdittajat Hyödyt Tukimekanismit Tausta- tekijät

32 asteikko: 1 = ei merkittävä 10 = erittäin merkittävä Korkeakoulun tulosten hyödynnettävyys JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 5,4 5,4 5,6 4,4 3,7 2,9 Esteet Esteet ovat asioita, jotka rajoittavat tai estävät korkeakoulun työelämäyhteistyötä. Rahoitukselliset esteet mielletään Keski-Suomessa merkittävimmiksi työelämäyhteistyön hidasteiksi. Tilanne on samankaltainen muuhun Eurooppaan verrattuna. Kumppaneiden tarve saada käytännön tuloksia 5,8 6,2 5,7 4,4 5,5 3,3 Kumppanit vaativat tutkimustulosten luottamuksellisuutta 5,3 5,0 5,2 4,1 3,3 3,0 Liikesalaisuuksien paljastumisen pelko 5,1 4,9 5,9 4,6 2,3 2,4 Rahoitukselliset esteet JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 6,5 6,5 7,3 7,0 6,4 6,7 Yhteistyökumppaneiden taloudellisten resurssien puute 6,9 6,9 7,8 7,3 8,3 7,0 Vallitseva heikko taloustilanne 6,5 7,1 8,1 7,6 5,6 7,5 Korkeakoulu ei rahoita työelämäyhteistyötä 6,6 6,4 6,4 6,6 5,8 6,1 Työelämäyhteistyöhön ei ole tarjolla ulkoista rahoitusta 5,9 5,6 6,8 6,5 6,0 6,3 Suhdepohjaiset esteet JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 6,0 6,3 6,8 5,4 5,2 3,9 Sopivan yhteistyökumppanin löytämisen vaikeus 5,9 6,1 6,5 5,3 4,3 4,0 Byrokratia (korkeakoulun sisäinen ja ulkoinen) 5,8 6,4 7,1 6,6 5,6 4,3 Kumppaneilla ei ole riittävästi tietoisuutta korkeakoulun tarjonnasta 7,4 7,0 7,7 6,3 6,8 6,4 Korkeakoulussa ei tiedetä mitä mahdollisuuksia työelämäyhteistyö tarjoaa 7,2 6,7 7,4 6,2 5,3 5,0 Kumppaneiden yhteyshenkilöllä ei ole tieteellistä osaamista 4,8 5,2 5,1 3,5 3,0 2,6 Kumppaneiden rajallinen kyky hyödyntää tutkimuslöydöksiä 4,5 5,9 6,4 4,6 4,2 2,5 Ei löydy sopivaa henkilöä yhteistyön aloittamiseksi 5,5 6,3 5,9 5,1 5,8 2,8 Kumppaneiden ja korkeakoulujen erilainen motivaatio ja arvomaailma 6,4 6,9 6,6 4,9 3,4 2,5 Erilainen viestintätapa ja -kieli korkeakoulujen ja kumppaneiden välillä 5,5 5,8 6,6 4,6 5,4 3,6 Korkeakouluilla ja kumppaneilla on erilainen aikaperspektiivi 6,3 6,7 8,1 6,7 6,5 5,0 PK-yritysten rajallinen kyky hyödyntää työharjoitteluja tai hankkeita 6,5 6,2 7,2 5,7 6,8 4,0 Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 25 n = 84 n = 38 n = 45 n = 5 n = 9

33 asteikko: 1 = ei merkittävä 10 = erittäin merkittävä Toiminnalliset vauhdittajat JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 5,8 4,4 7,0 6,2 6,8 5,9 Vauhdittajat Esteiden poistaminen ei riitä, on myös oltava vauhdittavia tekijöitä, jotka saavat aikaan toimintaa. Eurooppalaisessa tutkimuksessa erityisesti korkeakouluedustajien henkilökohtaisilla suhteilla huomattiin oleva merkittävä vipuvaikutus muuhun toimintaan. Henkilösuhteisiin pohjautuvat vauhdittajat ovat kaikista tärkein yhteistyön edistäjä. Korkeakoulujen edustajat, joilla on enemmän läheisiä suhteita oman organisaationsa ulkopuolelle, hakevat ja tunnistavat yhteisiä hyötyjä kumppaneiden kanssa ja myös tekevät yhteistyötä. Jyväskylän yliopiston opettajat ja tutkijat näyttää erottavan ammattikorkeakouluista henkilökohtaisten vauhdittajien heikompi taso - työntekijät eivät tunne niin hyvin tiedemaailman ulkopuolisia edustajia. Korkeakoulun kaupallinen suuntautuminen 4,6 2,7 6,2 5,0 3,0 3,1 Työelämäyhteistyön tuoma rahoitus 4,9 4,4 6,9 5,6 5,5 5,7 Kumppaneiden joustavuus 6,3 4,6 6,6 6,6 8,3 8,1 Työelämän kiinnostus hyödyntää tutkimustietoa 6,4 5,4 7,3 6,8 7,0 7,3 Pääsy mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan 6,2 4,9 7,4 6,7 8,8 5,9 Korkeakouluhenkilökunnan ja opiskelijoiden palkkaaminen työelämän toimesta 5,5 4,4 7,2 6,2 6,5 4,7 Lyhyt maantieteellinen välimatka kumppaneihin 6,4 4,7 7,4 6,4 8,4 6,7 Henkilösuhteisiin pohjautuvat vauhdittajat JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 7,2 5,5 7,9 7,8 8,7 8,0 Molemminpuoleinen luottamus 7,7 6,1 8,7 8,5 9,2 8,6 Molemminpuoleinen sitoutuminen 7,6 6,0 8,3 8,3 8,6 8,6 Yhteinen päämäärä työelämän kanssa 7,0 5,5 8,1 8,3 9,0 8,4 Eri sidosryhmien yhteinen intressi 7,1 5,5 7,6 7,8 8,2 7,4 Aikaisempi yhteistyösuhde työelämän edustajaan 7,8 5,3 8,1 8,6 8,4 8,5 Työelämäyhteistyön tarjoama väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 6,0 4,6 6,6 5,4 8,6 6,4 Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 25 n = 84 n = 38 n = 45 n = 5 n = 9

34 Vauhdittajat - esteet vertailussa Tämä taulukko vertailee miellettyjä vauhdittajia ja esteitä. Eurooppalaisen tutkimuksen valossa osoittautui, että pelkkä esteiden purkaminen ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan vauhdittajia. Positiivinen erotus kertoo kannustavasta ympäristöstä työelämäyhteistyöhön. kaikki vauhdittajat, keskiarvo JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 6,4 4,9 7,4 6,9 7,6 6,9 kaikki esteet, keskiarvo 6 6,2 6,7 5,6 5,2 4,3 erotus 0,4-1,3 0,7 1,3 2,4 2,6 Yliopiston työelämäyhteistyötä haittaa erityisesti tutkijoiden ja opettajien puutteelliset tiedemaailman ulkopuoliset kontaktit. Tämä näkyy heikoiksi mielletyissä vauhdittajissa. Etenkin rahoitukselliset esteet mielletään JAMKissa korkealle, mutta yleiskuva on suhteellisen hyvä. HUMAKissa tilanne nähdään kautta linjan positiivisena ja kannustavana.

35 Hyödyt Mielletyt hyödyt ovat etuja, joita työelämäyhteistyöhön osallistuminen tuo eri tahoille. Korkeiksi mielletyt hyödyt ja kannustimet lisäävät yhteistyötä, erityisesti henkilökohtaisesta näkökulmasta. Keskisuomalaisten korkeakoulujen henkilökunnan mieltämät hyödyt eri kohderyhmille, järjestyksessä suurimmasta pienimpään 1 2 Opiskelijat Yhteiskunta Yleisesti ottaen henkilöstön saamat henkilökohtaiset hyödyt työelämäyhteisyöstä nähdään kautta linjan melko alhaisina. 3 4 Korkeakoulu Henkilöstö

36 asteikko: 1 = ei merkittävä 10 = erittäin merkittävä Mielletyt hyödyt: hallinto ja asiantuntijat Jyväskylän yliopiston hallinto ja asiantuntijat näkevät työelämäyhteistyön vahvemmin osana korkeakoulun päämäärien saavuttamista kuin tutkijat ja opettajat. Selkeänä erona ammattikorkeakouluihin, tiedeyliopistossa työelämäyhteistyön ei mielletä tuovan henkilökohtaisia hyötyjä tutkijalle tai opettajalle. Merkittäviä kannustimia ei nähdä olevan. Hyödyt yhteiskunnalle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK 7,8 8,5 9,2 luo paikallisia työpaikkoja 7,4 8,5 9,2 lisää paikallista BKT:tä ja tuloja 6,9 8,1 8,2 luo paikallisille yrityksille hyötyjä 7,9 8,8 9,4 tuo yhteiskunnallisia hyötyjä 8,2 8,7 10 lisää alueellista tuottavuutta 8,5 8,2 9,0 Hyödyt korkeakoululle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK on elintärkeää korkeakoulun päämäärien saavuttamiseksi 7,5 8,9 10 Hyödyt opiskelijoille. Työelämäyhteisyö... JY JAMK HUMAK lisää opiskelijan taitoja 8,9 9,2 10 Hyödyt henkilöstölle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK 3,8 6,4 6,9 lisää tutkijan tai opettajan ylenemismahdollisuuksia 3,5 6,2 6,2 parantaa tutkijan tai opettajan asemaa korkeakoulussa 4,1 6,6 7,5 n = 68 n = 25 n = 38 n = 5

37 asteikko: 1 = ei merkittävä 10 = erittäin merkittävä Mielletyt hyödyt: tutkijat ja opettajat Kaikissa korkeakouluissa yhteiskunnan ja opiskelijoiden saamat hyödyt työelämäyhteistyöstä mielletään korkealle. Työelämäyhteistyötä ajatellaan ensisijaisesti opiskelijoiden kannalta. AIka vähän niin, että se olisi itselle hyödyksi. - JAMK Ne jotka innovoivat, tekivät sitä omasta aktiivisuudestaan. Innovaattoreita pidettiin jotenkin erityistyyppeinä. Johto oli totta kai kiitollinen, mutta ei tehnyt mitään innovaattoreiden ja palvelutoiminnassa ansioituneiden palkitsemiseksi, kannustamiseksi tms. - ex-jamk Tutkijat ja opettajat eivät koe saavansa yhteistyöstä merkittävästi aseman parantumiseen liittyviä henkilökohtaisia hyötyjä. Yhteistyötä ei mielletä hyödyllisenä rahoitusväylänä. Arvostus on heikkoa. Merkittäviä kannustimia ei nähdä olevan. Hyödyt yhteiskunnalle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK 6,9 8,1 7,7 parantaa yritysten suorituskykyä 6,5 7,6 6,4 on hyödyllistä paikallisille työelämälle 7,3 8,6 8,9 Hyödyt korkeakoululle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK on elintärkeää korkeakoulun mission toteutumiseksi 5,5 8,8 9,6 Hyödyt opiskelijoille. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK parantaa opiskelijoiden oppimiskokemusta 7,0 9,0 9,5 Hyödyt henkilöstölle. Työelämäyhteistyö... JY JAMK HUMAK 4,5 5,7 5,1 on oleellista minun tutkimukselleni tai opetukselle 5,3 8,0 9 on erinomainen tapa saada rahoitusta 4,4 5,2 6,5 lisää mainetta tutkimus- tai opetusalallani 5,3 7,5 6,3 lisää ylenemismahdollisuuksiani 3,4 3,2 1,6 parantaa asemaani korkeakoulun sisällä 3,9 4,8 2,0 n = 138 n = 84 n = 45 n = 9

38 Onko ylenemiseen ylipäätänsä mahdollisuuksia? Ainoa ylenemismahdollisuus on hallinnon byrokraatiksi. Ei sitä haluta. Ennemmin jäädään opettajaksi. - JAMK TULKINTA 10: Pääseekö korkeakoulujen asiantuntijoiden osaaminen esiin riittävän monipuolisesti? Korkeakouluissa on rajatusti ylenemismahdollisuuksia. Esimerkiksi AMK-opettajat eivät välttämättä halua yletä hallintoon. Haastatteluiden valossa korostui, että tarvitaan enemmän erilaisia polkuja, joiden kautta opettajat ja tutkijat pääsevät soveltamaan omaa osaamistaan työelämäyhteistyötä tekemällä. Muun muassa aktiivisesti TKI-työtä tekevät opettajat kokivat olevansa etuoikeutetussa asemassa päästessään vaihtelemaan rooleja. Korkeakoulujen tulisikin luoda enemmän asiantuntijuuden hyödyntämiselle kasvun paikkoja, kannustaa ja sallia halukkaita yksilöitä osallistumaan päätehtävänsä ohella erilaisiin asiantuntijarooleihin. Yliopistossa tutkimusalalla ei tule mainetta yksinkertaisesti työelämäyhteisyöstä. Yksi hailee onko työelämäyhteistyötä. Julkaisujen määrä on ainoa tekijä, millä tutkijaa rankataan. - JY Olen TKI-yksikössä, rakennan kumppanuuksia, opetan opiskelijoita ja olen asiantuntijana kehittämishankkeissa. Se on mun työkuva. - JAMK Löydetään erilaiset profiilit ja tavat tehdä työelämäyhteistyötä. Kuinka paljon sitä tehdään, kuinka moni tekee? - JAMK Luulen ettei HUMAKissa ole mahdollisuuksia edes edetä tekemällä yhteistyötä. Se on yksinkertaisesti meidän vaan tehtävä. Ainakin HUMAKissa se on itsestään selvä asia, kaikilta vaadittava meriitti. - HUMAK Nuorille yliopiston asiantuntijoille pitäisi näyttää roadmap siitä, mihin voi ja kannattaa pyrkiä, eikä vain lyödä lukujärjestystä nenän eteen ja sanoa että siinä on latu auki, anna mennä. - JY

39 TULKINTA 11: Arvostukseen vaikuttaa myös, ettei aktiivisia tekijöitä ja heidän onnistumisiaan tuoda riittävästi esiin. Työelämäyhteistyölle toivotaan enemmän tunnustusta. Monet aktiivisesti työelämäyhteistyötä tehneet ja tekevät henkilökunnan edustajat kokivat epäreiluksi ja turhauttavaksi, että he painoivat töitä niska limassa, kun toiset saivat samat edut tekemättä yhtään työelämäyhteistyötä. Kannustimia ei ole. Työelämäyhteistyön case-esimerkkejä, tarinoita ja onnistumisia on tuotava esiin. Demokratia ei toimi tällaisessa asiantuntijatoiminnassa. Jos yksilöissä tai lehtorikunnassa on lahjakkaampia ja enemmän näyttöjä aikaansaaneita yksilöitä, se turhauttaa, kun kollegat kuittaa täsmälleen saman liksan istumalla kahvihuoneessa panostamatta vähäänkään tai käyttämättä aivojaan. Organisaatio ei tukista näitä yksilöitä mitenkään, eikä kannusta niitä toisia vedoten opettajasopimukseen ja kaikkeen muuhun tekosyyhyn. Näyttöjen mukainen palkkaus on edellytys sille, että ihmiset todella kehittäisivät itseään tai innovoivat. - ex-jamk Ei oikeastaan arvosteta. Osa arvostaa osa ei. Osa ymmärtää, mitä tiedekunnalle on hyötyä siitä, että sitä yhteistyötä tehdään. Menojen kattaminen on selviö. Hyvä maine tukee myös esim. hanketöitä ja opinnäytteiden vastaanottamista. - JY Minusta innovaatioon tai oman osaamisen nostamiseen todelliseen huipputasoon edellyttää, että siitä on näkyvissä jokin kannuste. - JY

40 Kaksi maailmaa - tutkimuksen ja yritysten tarpeiden kuilu Ensinnäkin tietopääoma yrityksissä, ne ongelmakohdat. Niitä ehkä kuulee kautta rantain, mutta aika vähän päätyy kyselyihin ja hankkeisiin. Tulosten saattaminen yritysten tietoon on toinen ongelma. Yritykset aika vähän tilaa raportteja tai esitelmiä. Yliopistojen tutkimus on niin korkealentoista. Yritykset ei halua päästää tarpeeksi lähelle liikesalaisuuksia, koska pelkäävät julkistamista. Yliopistoja palkitaan journaalijulkaisuista, teoreettisesta, hyvin hitaasta ekstensiivisestä tutkimuksesta, kun taas yritysmaailma odottaa konkreettisia ajankohtaisia raportteja, jotka ei välttämättä ole tutkijan kannalta mielenkiintoisia. Tekes mittaa jonkin verran yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Heille voidaan kertoa, että puhuttiin messuilla tai tehtiin opaskirjanen, mutta kuinka paljon se sitten painaa, en tiedä. - JY

41 Taustatekijät Taustatekijät ovat vastaajaan omaan taustaan liittyviä seikkoja. Vastaajilta kysyttiin muun maussa heidän ikäänsä, työkokemusta korkeakoulussa ja sen ulkopuolelta. Näitä verrattiin tilastollisesti heidän muihin vastauksiinsa. Aikaisempi työkokemus korkeapuolen ulkopuolelta on merkittävä työelämäyhteistyötä edistävä tekijä. Yliopiston henkilökunnalla oli tällaista työkokemusta vähemmän kuin ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulun ulkopuolinen kokemus vaikuttaa positiivisempaan suhtautumiseen työelämäyhteistyötä kohtaan ja kuinka vahvoina yhteistyötä vauhdittavat seikat nähdään. Kokemus työelämäyhteistyöstä ruokkii lisää työelämäyhteistyötä. Aktiivit tekevät yhteistyötä monipuolisesti hyödyntämällä ja yhdistelemällä eri yhteistyömuotoja. He näkevät erilaisten hallinnollisten ja keinotekoisten rajojen yli. Haastatteluissa korostui etenkin aktiivien pitkät, yli vuosikymmeniä kestäneet yhteistyösuhteet. Korkeakouluissa on kaksi eri todellisuutta: hallinto ja asiantuntijat näkevät tilanteen melko eri tavoin kuin tutkijat ja opettajat. Sukupuolella ei ole vaikutusta. Miehet ja naiset tekevät yhteistyötä yhtä paljon.

42 TULKINTA 12: Haastatteluissa korostuivat Jyväskylän yliopiston osalta tiedekuntien väliset erot. Etenkin IT-tiedekunnan ja kasvatustieteiden kerrottiin erottuvan hyvinä esimerkkeinä. Muun muassa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa on jo kauan tehty laajaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta eri tavoin. Sekä perusopetusta että täydennyskoulutusta on kehitetty pitkäjänteisesti yritysten tarpeita kuuntelemalla. PROFIT-koulutukset mainittiin hyvänä esimerkkinä korkeakoulun tarjoamasta tarvelähtöisestä ja räätälöidystä täydennyskoulutuksesta. Erilaiset kehittämishankkeet ovat osallistuneet yrityksiä ja niillä on luotu alan edelläkävijyyttä. Tiivis vuorovaikutus on kahden kauppa. Aktiivisuuden sanottiin myös selittyvän siitä, että keskisuomalainen ICT-ala on keskimäärin muuta yrityskenttää aktiivisempaa. Perinteiset elinkeinoelämän tukijalat kärsivät lamasta, kun ICT-alan yritykset kasvavat, kehittyvät ja työllistävät yhä enemmän. Dynaamisemman yritystoiminnan uskottiin luovan kysyntää korkeakoululähtöiselle osaamiselle, joka lisää vastavuoroisesti tarjottavien palveluiden tasoa. Luulen, että Jyväskylässä ICT:ssä vuorovaikutus on suhteessa parempaa kuin muilla aloilla. Siellä on korkeakoulupohjalta perustettu paljon menestyksekkäitä yrityksiä. Perinteisesti mennään opiskeluvaiheessa töihin. Dynamiikkaa ja kasvua on enemmän. - yrityskehittäjä

43 Yhteistyön tavat TUKIMEKANISMIT ovat erilaisia toiminnan muotoja ja palveluita, joilla korkeakoulujen Vaikuttavat tekijät työelämäyhteistyötä pyritään edistämään korkeakoulun sisältä tai ulkopuolelta. Strategiat Rakenteet Toiminta Julkishallinnon tuki

44 Työelämäyhteistyötä edistävät strategiat Työelämäyhteistyön strategiat paperilla JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 4,7 5,0 6,5 6,5 8,6 8,2 Johdon sitoutuminen työelämäyhteistyöhön 5,2 5,5 7,0 6,9 8,8 9,0 Työelämäyhteistyön visio/missio 5,0 5,5 7,3 7,3 9,6 9,3 Työelämäyhteistyön strategia 4,7 4,9 6,3 6,3 8 7,7 Työelämäyhteistyön sisäinen edistäminen 4,3 4,5 5,9 5,8 8,2 7,5 Työelämäyhteistyön ulkoinen edistäminen 4,4 4,5 6,2 6,1 8,25 7,3 Työelämäyhteistyön strategioiden käytäntöön vieminen 3,7 3,2 4,3 4,3 5,5 4,8 Työelämäyhteistyön resursointi 4,1 3,8 5,1 4,3 6,6 7,3 Henkilökunnan kannustimet 3,5 3,0 3,9 3,8 4,4 3,4 Työelämäyhteistyön näkyminen tulosarviossa 3,4 2,8 3,9 4,8 5,5 3,8 Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 25 n = 84 n = 38 n = 45 n = 5 n = 9 asteikko 1 = "Ei lainkaan kehittynyttä" - 10 = "Erittäin kehittynyttä" Kaikissa korkeakouluissa asiantuntijoiden ja hallinnon sekä tutkijoiden ja opettajien käsitys strategioista on hyvin yhtenäinen. Jyväskylän yliopistossa työelämäyhteistyön ei mielletty näkyvän korkeakoulun johdossa, visiossa, strategiassa tai edistämisessä. HUMAKissa työelämäyhteistyö nähtiin olennaisena osana kulttuuria, käytäntöjä ja strategiaa. Strategioiden toimeenpano on heikompaa. Kaikkia keskisuomalaisia korkeakouluja yhdistää heikoiksi mielletyt kannustimet. Jyväskylän yliopistossa ja JAMKissa resurssit työelämäyhteistyön toteutukseen nähdään vähäisiksi. Kannustimet ovat heikot.

45 Työelämäyhteistyötä edistävät rakenteet Henkilövetoinen toiminta JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 5,3 4,7 5,3 5,1 6,4 5,1 Korkeakoulun työntekijöiden osallistuminen yritysten hallitustoimintaan 3,7 2,8 3,0 2,6 4,8 3,9 Ulkopuolisten tahojen edustus korkeakoulun hallintoelimissä 5,8 5,4 6,3 5,7 7,8 4,6 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkyminen korkeakoulun johdossa 6,4 5,5 6,1 5,9 7,8 6,1 Korkeakoulun ulkopuolelta tulevien rekrytointi TKI-tehtäviin 5,3 4,4 6,4 6,0 6,3 6,0 Alumnitoiminta 5,3 5,4 4,9 5,1 5,5 4,9 Palveluvetoinen toiminta 5,2 5,0 6,1 5,9 5,6 4,9 Ura- ja rekrytointipalvelut 6,0 5,7 5,3 5,4 5,2 4,1 Korkeakoulun sisäiset työelämäyhteistyötä edistävät toimijat 5,4 4,9 5,8 5,6 6,8 6,0 Korkeakoulun ulkoiset työelämäyhteistyötä edistävät toimijat 4,7 4,2 5,5 5,4 7,0 5,2 Rakenteet ovat kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat tai toimeenpanevat työelämäyhteistyötä keski- tai pitkänmatkan aikavälillä. Rakenteisiin usein liittyy investointi. Rakenteet voivat olla henkilövetoisia (keskeisten asiantuntijoiden rekrytointi) tai palveluvetoisia (palveluiden muodostaminen). Jyväskylän yliopiston työelämäpalveluihin laitettu panostus näkyi sekä kyselyssä että haastatteluissa. JAMKin panostus opiskelijayrittäjyyteen sekä -ympäristöihin näkyi merkittävästi. Uutta liiketoimintaa edistävät yrityshautomot ja -kiihdyttimet 4,8 5,1 7,8 7,3 3,4 4,3 Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 25 n = 84 n = 38 n = 45 n = 5 n = 9 asteikko 1 = "Ei lainkaan kehittynyttä" - 10 = "Erittäin kehittynyttä"

46 Työelämäyhteistyötä edistävä toiminta Sisäinen toiminta henkilökunnalle Korkeakoulun sisäiset työelämäyhteistyötä edistävät työpajat, informaatioiskut ja keskustelufoorumit JY (asiantuntijat ja hallinto) JY (tutkijat ja opettajat) JAMK (asiantuntijat ja hallinto) JAMK (tutkijat ja opettajat) HUMAK (asiantuntijat ja hallinto) HUMAK (tutkijat ja opettajat) 4,3 4,2 6,0 5,7 5,3 3,6 4,5 4,6 6,1 5,8 7,0 5,4 Korkeakouluhenkilöstölle suunnattu yrittäjyyskoulutus 4,1 3,8 5,8 5,5 3,5 1,9 Sisäinen toiminta opiskelijoille 4,9 4,7 7,5 7,3 6,2 5,7 Opiskelijoille suunnattu yrittäjyyskoulutus 4,9 4,7 7,5 7,3 6,2 5,7 Ulkoinen toiminta 4,7 4,3 5,9 6,1 7,1 6,8 Opiskelijoiden työelämäyhteistyötä edistävä toiminta Työelämäyhteistyön esilläolo korkeakoulun nettisivuilla Korkeakouluhenkilöstön työelämäyhteistyötä edistävä toiminta 5,4 4,7 6,5 6,9 8,0 8,5 4,8 4,3 5,6 5,5 6,2 5,9 3,9 4,0 5,7 5,8 7,0 6,0 Toiminta pitää sisällään erilaisen operatiivisen tason tekemisen, jolla aktivoidaan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa työelämäyhteistyöhön. Henkilökunnalle suunnattujen palveluiden mielletään yleisesti olevan heikommalla tasolla kuin opiskelijoiden osalta kaikissa korkeakouluissa. JAMKissa tehty panostus opiskelijayrittäjyyteen näkyy myös yrittäjyyskoulutuksessa ja sitä edistävässä toiminnassa. Pienillä resursseilla ja sisäisillä palveluilla varustettu HUMAK voisi hyötyä paremmassa resurssien yhteiskäytöstä JAMKin kanssa. Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 25 n = 84 n = 38 n = 45 n = 5 n = 9 asteikko 1 = "Ei lainkaan kehittynyttä" - 10 = "Erittäin kehittynyttä"

47 Miten korkeakoulujen edustajat mieltävät julkisen hallinnon tukevan korkeakouluyhteistyötä? JY JAMK HUMAK Työelämäyhteistyön kannustimet 4,2 4,6 5,3 Kaupallistamista koskeva lainsäädäntö Korkeakoulun työntekijöitä koskevat säädökset Julkiset työelämäyhteistyötä edistävät toimenpiteet 4,0 5,0 4,3 4,5 4,9 4,3 4,5 5,4 5,6 Korkeakoulujen vastaajat mieltävät julkishallinnon tuen melko yhtenevästi korkeakouluun tai rooliin katsomatta. Tukea ei nähdä erityisen korkeana. Keski-Suomi yhteensä = 206 n = 109 n = 83 n = 14 asteikko: 1 = ei ollenkaan 10 = erittäin suurissa määrin

48 Mä toivoisin, että työelämäyhteydet yliopistossa olisi monipuoliset. Mä pelkään, että jää vaan yhteen tiettyyn työelämäkurssiin. Asian pitäisi olla osa kaikkia kursseja, projekteja ja harjoitteluita. Läpileikkaavana hommana kaikessa. Opiskelijat ei halua yhtä kurssia ratkaisemaan asiaa, vaan työelämäyhteistyön osaksi kaikkea toimintaa. - opiskelija TULKINTA 13: Yliopiston työelämäpalvelut saivat kiitosta toiminnastaan Etenkin Monitieteinen työelämäprojekti nähtiin tarpeellisena lisänä kurssitarjontaan. Sen volyymi (60 opiskelijaa / vuosi) on kuitenkin erittäin pieni suhteessa koko yliopiston opiskelijamassaan. Toivottiin, että vastaavanlaisia toteutuksia olisi jokaisessa tiedekunnassa. Jotkut vastaajat kokivat, että kun opiskelijoille tarjotaan erilaisia palveluita työelämäkontaktien löytämiseksi, kyse on pikemminkin taudin oireiden hoitamisesta, kuin syiden parantamisesta. Jyväskylän yliopiston osalta nähtiin, että työelämäyhteistyön tulisi enemmän näkyä itse varsinaisessa opetuksessa.

49 TULKINTA 14: Yrittäjyysympäristöissä ja yrittäjyyden edistämiseksi on tehty paljon hyvää, mutta tekemistä on vielä jäljellä Etenkin JAMKissa tehty panostus opiskelijoiden yrittäjyyteen ja sitä edistävään toimintaan näkyi kautta linjan. Se koettiin haastatteluissa selkeänä suuntana, joka profiloi ammattikorkeakoulua ja tuo voimavaroja yhteen. Ilmapiirin yliopistolla yrittäjyyttä kohtaan koettiin muuttuneen suopeammaksi ja kannustavammaksi. Jyväskylän yrittäjyyttä edistävästä ympäristöstä puuttuu kuitenkin keskeisiä elementtejä, joita muista seutukunnista jo löytyy. Tämä selvitys tukee täysin Janne Puustisen (2014) havaintoja seikoista, joihin kiinnittää huomiota Yritystehdasta käynnistäessä, kuten: Alkuvaiheen kiihdytysohjelma Avoin ideoiden virta ja työympäristö Kansainvälisyys Jyväskylässä Protomon rooli on vahvempi verrattuna muihin kaupunkeihin, koska ei ole Demolan kaltaista toimijaa eikä yliopistolla hautomoa. - asiantuntija Yliopistolla pyöri aikaisemmin Global Venture Lab... Kuullut paljon todella hyvää. Vieläkin kaikuja huhupuheissa, että perhanan hyvä. - opiskelija 2-3 vuoden viime aikana yliopisto on selkeästi pyrkinyt ottaa positiivisemman ilmeen korkeakoululähtöistä yrittäjyyttä kohtaan. - JY Systemaattisuus Rahoitusratkaisut uusille yrityksille

50 TULKINTA 15: Kansainvälisyys on Jyväskylässä korkeakoulujen työelämäyhteistyössä hyödyntämätön tekijä - ja tulevaisuudessa myös vaatimus Kansainvälisyyden rooli ja tarpeisiin vastaaminen näyttää jääneen Jyväskylän innovaatiotoiminnassa heikolle tasolle. Erittäin moni haasteltava oli yhtä mieltä kansainvälisyyden kasvavasta merkityksestä. Horisontti2020 -ohjelmassa sekä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa korkeakoulujen on myös katsottava Keski-Suomen rajojen taakse ja haettava sekä korkeakoulu- että yrityskumppanit muualta. Kehittämistyön pitäisi olla markkinointihenkisempää - millä tuloksilla, kokeiluilla ja näytöillä Keski-Suomeen houkutetaan eurooppalaiset osaajat, hankesalkut sekä niiden tuomat verkostot? Helsingissä kansainvälisyys lähtee from the get go. Maailmalta tuodaan tiimit Suomeen. Yhteyksien tulisi lähtökohtaisesti olla kansainvälisiä. Ympäristön on kannustettava kehittymään. Pusketaan maailmalle... Täällä kansainvälisyys ei vielä näy. Vaihtarit ovat innoissaan kaikesta, mutta eivät sitoudu. Tutkintoopiskelijoihin pitäisi pystyä panostamaan... Jyväskylässä Tiimiakatemialla on yksi parhaista kansainvälisistä verkostoista, mutta sen volyymi on pieni eikä sitä ajatella resurssina. - asiantuntija

51 Selvitimme myös, mitä hyväksi havaittuja tekoja työelämäyhteistyön edistämiseksi Keski-Suomessa on tehty korkeakoulujen ja maakunnan asiantuntijoiden mielestä. Tässä joitakin, jotka mainittiin useamman kerran. Yhteisöt ja alustat Kurssit ja hankkeet Toimintatavat Agora Center, JY: Monitieteellisyys, soveltava tutkimus sekä projektit. Rohkeutta tehdä yliopiston piirissä uusia avauksia. Teknologian ja ihmistieteiden osaamisen yhdistäminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi nähtiin Keski-Suomen mahdollisuutena. Viveca, JY: Hyvä esimerkki tieteen ja tutkimusosaamisen soveltamisesta yhteiskuntaan konseptoinnin ja muotoilun kautta. Oleellinen varsinkin huomioiden Jyväskylän ainutlaatuinen liikunta-alan osaaminen Suomessa. Rakennusautomaatiolaboratorio, JAMK: Rakennusautomaation osaamiselle ja koulutukselle on kasvava tarve. Laboratorio sai alkunsa JAMKin proaktiivisesti yhdessä yritysten kanssa tunnistamasta markkinaraosta. Joukko yrityksiä osallistui laboratorion suunnitteluun ja toteutukseen. Team Matchmaking -kohtaamiset, JY: Kohtaamisia ideoiden ja tekijöiden törmäyttämiseksi. Akateeminen Bisnesklubi, JY ja JAMK: Kaupallistamisesta kiinnostuneiden henkilökunnan jäsenten, kaupallistettujen ideoiden sekä yrittäjien kohtaamispaikka. Jyväskylä Entrepreneurship Society ja EXPA-osuuskunta: Korkeakouluista riippumattomat yhteisöt ovat esimerkkejä omaehtoisen innon ja energian valjastamisesta. Niiden merkitys nähtiin etenkin opiskelijoihin kohdistuvassa vertaismarkkinoinnissa ja -tuessa. LaunchPad, JAMK: Erinomaisena pidetty kurssi yritysidean kiihdyttämiseksi ja sparraamiseen. Tuo yhteen aloittavia yrittäjiä sekä molempien korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa. Global Venture Lab, JY: Aikaisemmin yliopistolla toiminutta opintokokonaisuutta pidettiin toimivana opiskelijayrittäjyyden edistäjänä. Monitieteinen työelämäprojekti, JY: Erittäin tarpeelliseksi koettu lisä yliopiston opintotarjontaan. Mainittiin olevan useille opiskelijoille ensimmäinen kontakti työelämään yliopisto-opintojen aikana. Esiintyi toiveita, että jokaisessa tiedekunnassa olisi vastaavanlainen soveltavan osaamisen kurssi edes sivuopinnoissa. Kehitetty hankkeen avulla. PROFIT-koulutus, JY: Toimiva asiakaslähtöinen toimintatapa täydennyskoulutukseen. Pitkäjänteistä yhteistyötä IT-alan yritysten kanssa. Henkilöiden väliset suhteet keskeisessä roolissa. Kehitetty rakennerahastohankkeiden avulla. Tilitoimistojen asiantuntijuuden kehittämishanke, JAMK: Hyväksi havaittu esimerkki rakennerahastohankkeesta, jolla lisättiin AMK-osaamisen siirtoa työelämään. Onnistumiselle keskeistä oli, että hankkeen aloite tuli opettajilta, joille hanke tarjosi väylän soveltaa asiantuntijuuttaan uudella tavalla. Hanke yhdisti mukaan myös opiskelijoiden työpanoksen ja auttoi seudun yrityksiä vastaamaan etupainotteisesti toimintakentän muutoksiin. Toimintamalli on sovellettavissa muihin aloihin. IT-tiedekunta, JY: Yritysten tarpeiden kuuntelu, koulutuksen yhteinen kehittäminen, vahva osallistuminen alueelliseen vuoropuheluun ja kokonaiskuvan hallinta. Kasvatustieteet, JY / AOKK, JAMK: Käytännönläheinen pedagogiikka, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen vuorovaikutus opettajien koulutuksessa ja koulutusvienti. Yritysten Taitava Keski-Suomi Osaamispäälliköihin perustuva ajatustapa ja avoin kehittämisote. Aine- ja opiskelijajärjestöjen merkitys. IRPAK-hanke, JY: Tunnistettiin keskeiseksi välineeksi, jonka ratkaisujen ja koulutusten kerrottiin olleen ratkaisevassa roolissa, jolla Jyväskylän yliopisto nousi kilpaillun Tekes-rahoituksen hakemisessa Suomen kärkeen.

52 3. SELVITYS: YRITYSTEN, JULKISEN SEKTORIN JA JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMA

53 (osa jätti vastaamatta taustakysymyksiin) Keskisuomalaisten yritysten, julkisten organisaatioiden ja järjestöjen näkemys yhteisyöstä Lähetimme 3/2014 sähköisen kyselyn yli 5 henkeä työllistävien keskisuomalaisten yritysten, julkisten organisaatioiden sekä keskeisten järjestöjen edustajille (n=1436). Julkisen sektorin vastaajat pitivät sisällään kuntia, kuntien yksiköitä sekä valtionhallinnon edustajia. Järjestölistaan lisättiin keskeisiä kansalaistoimijoita. Vastaajajoukosta poistettiin päällekkäisyyksiä JYKO-projektin kyselyyn osallistuneiden joukosta. Vastausmääriä nostettiin tekemällä strukturoitu kysely puhelimitse. Vastauksia saatiin yhteensä 306 kappaletta. Yli sata kyselyyn osallistunutta vastaajaa toivoi yhteydenottoa korkeakoululta. Pyynnöt ja kontaktitiedot välitettiin eteenpäin. Vastaajien koko henkilöstön mukaan alle 10 henkeä henkeä yli 250 henkeä Vastaajien ala Teollisuus, n=50 Rakentaminen, n=50 Kauppa, n=32 Palvelut, n=115 Kunta, n=19 Valtionhallinto,n=19 Järjestö / seurakunta, n=

54 308 vastaajaa, joista 249 yritystä ja 59 julkista toimijaa tai järjestöä Keskisuomalaisen työelämän suhde korkeakouluihin Kenen kanssa yhteistyötä on tehty? (% kaikista vastanneista) 45% eli 139 ilmoitti tekevänsä / tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa JY JAMK HUMAK muu korkeakoulu yhteistyö jatkuvaa 5,2 % 13,1 % 0,3 % 3,6 % tehnyt yhteistyötä aikaisemmin, yhteistyö ei jatkuvaa 13,3 % 22,1 % 1,3 % 4,9 % Kenen aloitteesta yhteistyö on yleensä alkanut? Opiskelija Yritys / organisaatio itse Korkeakoulun edustaja Muu 13 % 3 % tehnyt yhteistyötä 18,5 % 35,1 % 1,6 % 8,4 % 25 % 59 % Mitä yhteistyön muotoja korkeakoulun kanssa on käytetty? (% yhteistyötä tehneistä) Opiskelijoiden hyödyntäminen 84,2 % Tutkijoiden hyödyntäminen 13,7 % T&K-yhteistyö 13,7 % Opintosisältöjen suunnittelu ja/tai toteutus 7,9 % Täydennyskoulutus 6,5 % Osallistuminen korkeakoulun neuvonantoon tai hallitustoimintaan 4,3 % Korkeakouluedustajan osallistuminen neuvonantoon tai hallitustoimintaan 2,2 % Alumni- tai mentortoiminta 2,2 % Tutkimuksen kaupallistaminen 0,7 %

55 Odotukset yhteistyöltä? Yhteistyötä tehneet Hiljainen osaaminen YHTEENSÄ YRITYKSET JULKINEN / JÄRJESTÖT Liiketoimintaosaamisen lisääntyminen 7,1 7,2 6,8 Uudet työntekijät ja heidän osaamisensa 6,6 6,8 6,0 Tulevaisuuden ennakointi 6,2 6,1 6,5 Tuotekehityksen lisääntyminen 5,8 6,0 5,0 Verkostoihin ja tärkeisiin ihmisiin tutustuminen Työnantajakuvan rakentuminen opiskelijoiden silmissä Markkinoiden tai asiakkaiden parempi ymmärrys 5,8 5,4 7,1 5,8 6,0 5,1 5,8 5,9 5,1 Yhteistyön tuoma näkyvyys 5,7 5,7 5,7 Eksplisiittinen osaaminen Uusi palvelu- tai tuoteratkaisu 5,8 6,1 4,9 Tuotekehityksen riskien vähentyminen 3,9 4,0 3,3 Yhteistyön tuoma rahoitus 2,7 2,5 3,2 Asteikko 1 = "En ollenkaan" - 10 = "Erittäin merkittävästi" n = 139 n = 106 n = 30 Yhteistyökumppanit odottavat korkeakouluilta laaja-alaista ja yhdessä uutta luovaa lähestymistä. Odotusten täyttämiseksi yhteistyötä tulisi tehdä yhdistelemällä erilaisia korkeakoulun tarjoamia yhteistyömuotoja. Korkeakoulujen edustajien tulisi nähdä koko kuva. Liian pitkälle tuotteistetut ehdotukset rajaavat potentiaalin. Joustavuus on edellytys yritysyhteistyön lisäämiselle. Suurin osa yrityksistä on pieniä ja korkeintaan keskisuuria. Todellisuus iskee johonkin osapuoleen, jos yritystä aletaan sovittamaan (korkeakoulun) tuotteistetun palvelun muottiin. - yritys Yritysten kuunteleminen on a ja o kaikessa. Ei yritetä myydä valmista vaan ollaan rehellisiä siihen mitä tarvitaan ja mille ratkaisuja haetaan. Meille tärkeää on kontakti - päivittäiset sähköpostin vaihdot ja järjestelmät jotka tukevat prosessia. - JY

56 Mitkä asiat vauhdittavat yhteistyötä? Yhteistyötä tehneet YHTEENSÄ YRITYKSET JULKINEN / JÄRJESTÖT Korkeakoulun joustavuus 7,3 7,4 7,1 Selkeä idea omista tarpeista 7,2 7,3 7,1 Yhteinen tavoitetila 7,2 7,1 7,4 Yhteinen luottamus laatuun 6,9 6,8 7,3 Tutkimustiedosta oli käytännön hyötyä 6,3 6,2 6,6 Aikaisempi korkeakoulun yhteyshenkilön tunteminen 6,3 6,1 7,2 Kyky työllistää korkeakouluhenkilöstöä tai -opiskelijoita 6,2 6,5 5,4 Maantieteellinen läheisyys 6,2 5,9 7,3 Korkeakoulun tuotteistama palvelu 5,4 5,4 5,1 Kyky hyödyntää tutkimuslaitteita tai -ympäristöjä 4,6 4,7 4,2 Korkeakoulun järjestämä rahoitus 2,6 2,6 2,8 Asteikko 1 = "Ei ollenkaan" - 10 = "Erittäin merkittävästi" n = 139 n = 109 n = 30 Joustavuuden ohella haastatteluissa korostui se, että toimeksiantajalla itsellään tulee olla oma suunta selkeästi tiedossa, jotta korkeakoulun osaamista voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Yhteisen tavoitetilan sekä molemminpuolisten odotusten määrittelyyn tulee käyttää aikaa. Tutkimusalustojen ja -ympäristöjen tarjoaminen tulee yhdistää laajempaan kuvaan, siitä mitä korkeakoulu voi tarjota. Yritykset eivät odota rahoitusta. Yritysten on katsottava peiliin, tultava ulos ja kerrottava tarpeistaan. Vallitsee suunnaton laiskuus ja saamattomuus tämän suhteen. Miten sitä voisi parantaa - no, missä on korkeakoulujen markkinointi? Jalkautumista ja keskinäistä haastamista, ei valmista ratkaisua. -yrityskehittäjä

57 Yhteistyön esteet? Kaikki: yhteistyötä tehneet ja tekemättömät YHTEENSÄ YRITYKSET JULKINEN / JÄRJESTÖT Ei tietoa mitä korkeakoulu tarjoaa 5,9 6,0 5,8 Ei suunnitelmaa korkeakoulujen hyödyntämiseksi 5,8 5,8 5,5 Käytännön hyötyjen puuttuminen 5,6 5,6 5,4 Ei aikaa tehdä yhteistyötä 5,4 5,4 5,2 Ei kykyä hyödyntää tutkimustuloksia 5,3 5,0 4,9 Korkeakoulut eivät tuota riittävän nopeita hyötyjä 4,9 4,8 4,5 Ei tunneta korkeakoulujen edustajia 4,8 4,8 4,9 Ei varaa tehdä yhteistyötä 4,8 4,6 5,5 Ei kykyä hyödyntää tai työllistää harjoittelijoita tai opiskelijoita 4,7 4,8 4,4 Byrokratian vaikeus 3,0 2,9 3,1 Pelko yrityssalaisuuksien tai luottamuksellisen tiedon julkistamisesta 2,1 2,3 1,5 Asteikko 1 = "Ei ollenkaan" - 10 = "Erittäin merkittävästi" n = 308 n = 249 n = 59 Harvalla vastaajalla on selkeää tietoa korkeakoulun tarjoamasta palvelusta tai suunnitelmaa sen hyödyntämiseksi. Varsinkin pienemmissä yrityksissä yhteistyö tapahtuu ad hoc -periaatteella; tarve saattaa tulla yllättävästi ja odottamatta. Luottamus ei ole ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Korkeakoulujen edustajat nostivat byrokratian suuremmaksi esteeksi kuin yritykset; tarkoittaako se, etteivät byrokratian ongelmat yltä kumppaneihin saakka?... Mielestäni opiskelijoiden massan volyymi on merkittävä asia. Se saisikin olla ensisijainen - ja tärkein - korkeakouluyhteistyön muoto yrityksille. Maakunnallisesti ajateltuna opiskelijoiden saamat yrityskontaktit opiskelumaakunnassa myös tarjoavat paremmin mahdollisuuksia sijoittumiseen maakuntaan opiskeluiden jälkeen. Opiskelijoiden avulla voidaan myös saavuttaa laajempi yrityskenttä, kuin mitä vaikkapa T&Kyhteistyöllä: harvalla yrityksellä on varallisuutta panostaa jatkuvaan TKI-yhteistyöhön korkeakoulun kanssa. Näitä yrityksiä on varmasti vain kourallinen maakunnassa. Realismia siis tarvitaan kuvioiden kehittämisessä. - yritys

58 TULKINTA 16: Valtaosalle maakunnan toimijoista korkeakouluyhteistyö on pääosin opiskelijavetoista - eikä sitä tule väheksyä Hyödyntämätöntä yhteistyöpotentiaalia on kuitenkin paljon. Syvällisemmät yhteistyömuodot ovat melko harvinaisia. Esimerkiksi korkeakoulujen edustajat neuvonantajina ovat lähes ennenkuulumaton asia. Korkeakouluilta odotetaan jalkautumista kentälle avoin mielin, korvat ja silmät avoinna. Suhdetta tulisi rakentaa asteittain ja kevyesti aloittaen - esimerkiksi opiskelijan aloittaman työn pohjalle. Jotta tähän päästään kiinni, on panostettava enemmän opiskelijoiden ohjaukseen. Korkeakoulujen henkilökunnan haastatteluissa paljastui, että opiskelijoiden tekemien havaintojen hyödyntämisessä on parannettavaa. Tietoa ei systemaattisesti kerätä tai hyödynnetä - eikä yhteistyösuhdetta laajenneta. Opiskelijat ovat - ja heidän mielestäni tulisi olla keskiössä yritysyhteistyössä. Tämä mahdollistaa jatkuvan ja orgaanisen koulutuksen validoinnin - opetetaanko / valmennetaanko olennaisia vai epäolennaisia taitoja? Rajapinnan parempi hyväksikäyttö opetuksen kehittämisessä sen sijaan voisi mielestäni olla kehittämisen kohteena. On hyvä, että opiskelijat saavat koulutuksensa aikana viimeisimmän tutkitun tiedon käyttöönsä. Heitä vain pitäisi valmentaa siirtämään tietoa yrityksiin päin. Ja toisaalta yrityksissä opiskelija pääsee näkemään käytännön työtehtäviä - ja validoimaan omaa osaamistaan, että tutkinnolla ei vielä välttämättä johdetakaan muuta kuin itseään - mutta se antaa potkua ja valmiudet kehittää itseään edelleen. Ja että ihan töissäkin voi oppia. - yritys Oppilaitoksen pitäisi pystyä tekemään asioita, jotka vie yritysten tulevaisuusorientaatiota eteenpäin - hakea mukaan yrityksiä, joita kiinnostaa tulevaisuuden kehittäminen. Toiminnan pitäisi olla kiinteänä osana korkeakoulua, mutta ei määräävässä asemassa. - JAMK Yritysten sisäinen koulutus / osaamisen kehittäminen. Millä tavalla yritysten prosesseja voitaisiin jatkossa kehittämään paremmin? Korkeakoulun osaamisen jakamista osaksi yritysten kehittämistä. - JAMK Käytetäänkö korkeakouluissa yrityksistä tulevia vierailuluennoitsijoita? Olisi yksinkertainen vuorovaikutuskonsti. Opiskelijoille elävästä elämästä näkemystä. - yrityskehittäjä

59 Maakunnassa yritykset ovat pääosin melko pieniä. Tämä asettaa entistä enemmän tarpeita joustavuudelle ja herkkyydelle. On vaikeampaa tunnistaa ennalta, mitkä ovat potentiaalisia kumppaneita. Korkeakoulut puhuvat opiskelijoille aina kasvottomista suuryrityksistä, mihin mahtuu opiskelijakaartia. Sanotaan opiskelijoille aina ne samat kolme työtehtävää ja kolme firmaa. Hyvinvointiteknologiaa opiskelleelle kaverille sanottiin viisi firmaa, mihin voisi työllistyä. Kolme niistä oli konkurssissa, kun se valmistui. - yritys Korkeakoulujen yhteistyösysteemit on ollut helppo rakentaa isojen firmojen mukaan. Volyymit on ollut helppoja hallita. Suhteet on pitänyt rakentaa vaan 1-to-1. Hallinnointikulttuuri ei tässä enää toimi. Nykyään jokainen rakentaa suhteen. - yritys Aktiivisuus ratkaisee. Kyselyyn osallistuneiden yritysten, julkisten organisaatioiden ja järjestöjen yleisin vieno pyyntö liittyi toiveeseen, että korkeakoulut olisivat heihin enemmän yhteydessä. Yksi syy, miksi Tampereella kansainvälistäkin huomiota herättänyt Demola-konsepti toimii, on aktiivinen myyntityö yrityksiin. Tampereella Uudessa Tehtaassa ja Demolassa ollaan jatkuvasti kentällä. Selkeästi aktiivinen myyntityö yrityksiin. Jyväskylässä tätä tekee yksittäiset henkilöt. Opettajia, aktiiveja, sekamelskaa. - asiantuntija Jos meidän asiantuntijat nöyrtyisivät siihen tilaan, että menisivät kuuntelemaan asiakkaita, niin löytyisi tarpeita. Tullaan siitä resurssikeskusteluun. Ei riitä tunnit mennä kuuntelemaan asiakasta. Miten se oikeasti pystyttäisiin järjestämään? Haastamisen kautta. Koska tilanne on tämä, mennään tuputtamisen kautta. - JAMK Keski-Suomen elinkeinoelämärakenne huomioiden täytyy muistaa, etteivät korkeakoulun näkökulmasta parhaat yritysyhteistyökumppanit aina välttämättä ole paikallisia. Yliopisto ei ole olemassa lähtökohtaisesti vain omaa maakuntaa varten. Elinkeinoelämän kyvyt tai tarpeet eivät aina ole yhteneväiset alueella sijaitsevan yliopiston tieteellisen erinomaisuuden kanssa. Yliopistot toimivat lähtökohtaisesti kansainvälisesti. Soveltuvammat yrityspartnerit esimerkiksi saattavat sijaita ulkomailla tai pääkaupunkiseudulla, eivät Keski-Suomessa. Vaatimustason kasvattaminen ja kvmenestyminen on edessä. Yliopiston osaamisen pitää tähdätä kansainväliseen menestymiseen. Kotimaan menestyminen ei riitä. Yhteistyöyritysten kyvykkyys ja osaaminen täytyy olla maailman huippua vaikka ei tähtäisikään itse aktiivisesti kansainvälistymiseen. - JY

60 4. MITÄ METSONPESÄSTÄ KUORIUTUI? Ideoita korkeakoulujen työelämäyhteistyön edistämiseksi

61 Ideoita korkeakoulujen työelämäyhteistyön edistämiseksi Tiivistimme Operaatio Metsonpesän aikana syntyneet opit ja oivallukset seitsemään mahdollisuuteen tai ideaan, joilla työelämäyhteistyötä voitaisiin käytännössä edistää. Emme ole priorisoineet ideoita mitenkään. Ne ovat tarkoitettu keskustelun ja ajattelun pohjaksi vapaasti kaikkien sovellettaviin. Huom Jokaisen uutta hanketta tai toimintaa suunnittelevan tahon on hyvä palata Työelämäyhteistyön tilannekuvaan, josta hän näkee ne kohdat, jotka jo toimivat ja tarjoavat hyödyntämätöntä potentiaalia sekä toisaalta ne kohdat, joissa on suurin kehittämistarve. 1: Yritystehtaalle rooli yrittäjyyteen vaikuttavien kokonaismittareiden seuraamisessa 2: Opiskelijat oven avaajina 3: Opiskelijajärjestöt työelämäyhteistyön edistäjinä 4: Korkeakoulumentorit yrityksiin -kampanja 5: Korkeakoulujen tarjonnan yhdistäminen Keski-Suomen sijoittumismyyntiin 6: Hyvin toimiva täydennyskoulutus on mahdollisuus TKI-toiminnalle ja syvemmälle strategiselle yhteistyölle 7: Ketterillä kokeiluilla kysyntälähtöistä kehittämistä

62 IDEA 1: Yritystehtaalle rooli yrittäjyyteen vaikuttavien kokonaismittareiden seuraamisessa Alla oleva malli on esimerkki yhden poikkileikkaavan aihepiirin (yrittäjyys) kokonaishallinnasta ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden yhteisistä mittareista. On tärkeää kiinnittää huomiota koko polun seurantaan - myös niihin alkupään toimenpiteisiin joilla päästään tuloksiin kiinni. Innostuminen ja mahdollisuuksien näkeminen Ideasta yritykseksi yrittäjyysintentio Tapahtumat tapahtumien määrä osallistujien määrä Opintojaksot ja henkilöstön koulutukset kurssien / koulutusten määrä osallistujien määrä opintopisteet tapahtumien ja kurssien määrä osallistujien määrä osallistuvien yritysten määrä hankkeista syntyvät kaupallistusaihiot ulkoiset ideat (esim. olemassa olevilta yrityksiltä) Idean neuvonta / arviointi neuvonta saaneet ideat / arvioitujen ideoiden määrä Valmennus Esihautomo Hautomo Rahoitus tiimien / yritysten määrä tiimien / yritysten määrä Hankkeesta liiketoiminnaksi hankelähtöiset kaupallistukset Lisensointi Spinoff-yritykset lisensoinnit spinoff-yritykset yritysten määrä sparrattujen ideoiden todennäköisyys saada rahoitusta vrt. eisparrattuihin ideoiden keräämä rahoitus Alustojen toiminnot / TKIprojektit Startupyritykset yritysten määrä työpaikkojen määrä vaikutus aluetalouteen Opiskelijoiden ja henkilökunnan yrittäjämäinen uutta luova asenne yrittäjyysintentio opiskelijoiden työllistyminen mukaillen Puustinen, J. (2014)

63 IDEA 2: Opiskelijat oven avaajina Opiskelijat vastaavat suurimmasta osasta työelämäyhteistyötä: harjoittelut, kurssityöt, opinnäytteet ja gradut. Opiskelijalähtöinen yhteistyö on myös monelle pienelle yritykselle ainoa keino tehdä säännöllistä yhteistyötä. Muuhun resurssit eivät välttämättä riitä. Korkeakoulujen tulisi panostaa enemmän opiskelijoiden työelämäyhteistyön ohjaukseen ja valmentaa heidät työelämäyhteistyön oven avaajiksi. Laajan yhteistyönäkökulman tulisi olla mukana harjoitteluiden, kurssitöiden ja opinnäytteiden jälkihoidossa. Korkeakoulujen asiantuntijat pitäisi kytkeä mukaan opiskelijoiden työn päätyttyä: Annetaan opiskelijalle vastuuta. Perehdytetään hänet paremmin siihen, mitä korkeakoulu ylipäätänsä tarjoaa yhteiskunnalle. Valmennetaan hänet siirtämään tietoa yrityksiin päin, validoimaan omaa osaamistaan ja tarkkailemaan. Ei lähestytä esimerkiksi harjoitteluita pelkästään opintosuorituksen näkökulmasta, vaan myös siitä, että mitä voisi syntyä korkeakoulun, opiskelijan ja kumppanin välillä. Aloitetaan vuorovaikutteinen kuuntelu. Ymmärretään, että kaikki kolme (korkeakoulun edustaja, opiskelijat ja kumppanin edustaja) ovat kaikki saman prosessin oppijoita. Opiskelijaa ohjaavan henkilön ei tulisi katsoa asioita vain opiskelijan oppimisen näkökulmasta, vaan myös siitä minkälaisia kehittämistarpeita ja tulevaisuuden suuntaa opiskelija on havainnut esimerkiksi harjoittelupaikassaan. Hyödynnetään opiskelijan aloittamaa suhdetta oven avaajana kytkemällä korkeakoulun asiantuntija(t) mukaan jälkihoitoon. Päivitetään korkeakoulun tietoja asiakkaiden tarpeista ja kasvatetaan luontevasti suhdetta. Pidetään aina mielessä, mitä korkeakoulu voi tarjota seuraavaksi. Huolehditaan tiedon- ja asiakkuudenhallinnasta. Koulujen pitäisi nähdä opiskelijat organisaationsa edustajina, sillä leima ei jää opiskelijasta vaan prosessista - mikä ei ole opiskelijan vaan koulutusorganisaation vastuulla. - yritys Antavatko korkeakoulut vastuuta? Vastuuta ei oteta, jos sitä ei anneta. - opiskelija

64 TYYPILLINEN POLKU OPISKELIJA OVEN AVAAJANA -malli Harjoittelun alku 1. Opintotavoitteet 1. Opintotavoitteet Opiskelijan valmentaminen: mitä korkeakoulu voi tarjota yrityksille, erilaiset yhteistyömuodot Harjoittelu 2. Ohjaaja seuraa opitun edistymistä 2. Ohjaaja seuraa opitun edistymistä Opiskelija validoi omaa osaamistaan: yrityksen kehittämistarpeiden ja suunnan tarkastelu Harjoittelun päätös 3. Opitun tarkastelu 3. Opitun tarkastelu Yritys, opiskelija ja ohjaaja yhdessä: - mitä kehittämistarpeita opiskelija havaitsi? - tiedon tallentaminen CRM:ään - miten tarpeisiin voisi vastata korkeakoulun osaamisella? - korkeakoulun asiantuntijoiden kytkeminen mukaan, uuden yhteisprojektin hahmottelu Uusi projekti, yhteistyön syventyminen Korkeakoulumentori ratkomaan ongelmia Uusi harjoittelu T&K-projekti 4. Tarjotaan koko korkeakoulun osaaminen - tarvittaessa annetaan myös opiskelijalle vastuuta yhteistyön syventämiseksi

65 IDEA 3: Opiskelijajärjestöt työelämäyhteistyön edistäjinä Opiskelijajärjestöt ovat varsinkin Jyväskylän yliopistossa aktiivinen työelämäyhteistyön toteuttaja Meidän kauppakorkeakoulun alumnit eivät koe olevansa Jyväskylän yliopiston alumneja, vaan pörssiläisiä. - opiskelija Yliopistossa monet opiskelijajärjestöt tekevät alumniyhteistyötä, järjestävät yritysvierailuja sekä työelämäyhteistyötä. Joissain tiedekunnissa alumniyhteistyön koettiin olevan ainejärjestön varassa. Toivoisin avoimuutta korkeakoululta muuttaa tapoja. Ovat tosi jäykkiä muuttamaan toimintaa Järjestötoimijoissa on paljon aktiiviopiskelijoita, jotka on halukkaita kehittämään opiskelijoiden tulevaisuuden näkökulmia. Miksi yliopisto ei ota opiskelijajärjestöjä avuksi? -opiskelija Järjestöt ovat paikka oman osaamisen soveltamiseen Monelle yliopisto-opiskelijalle järjestötyö on ensimmäinen kontakti työelämään ja käytännön osaamisen soveltamiseen. Järjestöillä on rooli yrittäjyyden edistämisessä ja vertaismarkkinoinnissa Opiskelijamarkkinointi toimii parhaiten vertaisten kautta, opiskelijalta opiskelijalle. Opiskelijajärjestöt valjastavat omaehtoisen tekemisen halun ja innokkuuden usein virallista toimintaa paremmin. Koska ne ovat organisaatiosta irrallaan, pystyvät ne myös toimimaan joustavammin. Opiskelijajärjestöt perustavat elokuussa 2014 yhteisen kattobrändin yrityksiä ja opiskelijoita yhdistävälle toiminnalle.

66 IDEA 4: Korkeakoulumentorit yrityksiin -kampanja Mitä jos Agora Centerin toteuttaman Yritysmentori -idean kääntäisi päinvastoin ja kerättäisiin innostuneiden korkeakoulumentoreiden joukko osallistumaan yritysten strategiseen suuntaamiseen - havainnoitsijoina ja kuuntelijoina? Korkeakoulumentorit olisivat eri alojen asiantuntijoita - tutkijoita, tutkijakoulutettavia, opettajia, TKI-kehittäjiä - jotka ovat kiinnostuneita toimimaan rinnalla kulkijoina yritysten kanssa. Yrityksiin suuntautuva kampanja voitaisiin toteuttaa yhdessä Kauppakamarin, Yrittäjien ja Hallituspartnereiden kanssa. Lisäksi kiinnostuneita yrityksiä löytyisi korkeakoulujen täydennyskoulutusohjelmista, MBA-koulutuksesta, yamk-linjoilta sekä alumneista. Korkeakoulumentorit olisivat eräänlaisia vapaamuotoisia neuvonantajia. Yritysten ja mentoreiden kesken tehtäisiin NDA-sopimus. Mitään tiettyä tavoitetta ei olisi - sattuman maksimointi olisi oleellista. Orastavan mentor-yritys -suhteen annettaisiin johtaa mihin se johtaakaan. Yritykset pääsisivät peilaamaan mentorin kanssa omaa tilannetta ja tarpeitaan; korkeakouluedustaja auttaisi jakamaan tietoa alansa suunnasta ja trendeistä. Kaikkia mentoreita velvoitettaisiin jakamaan havaintonsa ja tuomaan signaalit takaisin omaan työyhteisöönsä korkeakoulussa. Korkeakoulujen tulisi sallia mentor-toimintaan osallistuvien henkilöiden käyttää siihen omaa työaikaansa. Asiassa ei kuitenkaan puhuta suuresta ajallisesta panoksesta, käytännössä muutamasta työpäivästä vuodessa. Vaikka itse mentoreiden työlle ei olisi tulosvelvoitteita, korkeakoulujen tulisi kuitenkin mittaroida sopivalla aikajänteellä lisääntyykö korkeakoulun yhteistyö korkeakoulumentor-toimintaan osallistuneiden yritysten kesken vai ei. Hankerahaa pitäisi hyödyntää rajapinnassa työskentelyyn eli tukea yhteistoiminnan ylläpitämistä ja syventämistä jo olemassa olevien kontaktien kautta. Nostetaan yritysten aitoja ongelmia osaksi opetusta ja hyödynnetään JAMKin asiantuntijoita ongelman ratkaisuissa. - JAMK

67 IDEA 5: Korkeakoulujen tarjonnan yhdistäminen Keski-Suomen sijoittumismyyntiin Korkeakoulut ovat Keski-Suomen verkottuneimpia tahoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Samaan aikaan maakunnassa tehdään töitä uuden yritystoiminnan ja investointien houkuttelemiseksi. Maakunnan osaaminen on yksi keskeisiä sijoittumispäätöksen syitä. Kaikessa korkeakoulujen toteuttamassa yhteistyössä Keski- Suomen ulkopuolisten yritysten kanssa tulisi huomioida myös sijoittumismyynnin näkökulma - jokainen kontakti on potentiaalinen uusi sijoittuva yritys, joka voisi laajentaa toimintaansa maakuntaan sekä hyödyntää korkeakoulujen tarjoamaa alustaa tuote- ja palvelukehityksessä. Korkeakoulut: verkostot ja yhteydet yrityksiin + Maakunnan kehittäjätahot: palvelut yritysten laajentamisen tueksi, mutta puutteelliset verkostot ja yhteydet = Uutta yritystoimintaa, investointeja ja työpaikkoja, lisääntynyttä paikallista TKI-kysyntää Nyt yhteistyötä ei käytännössä ole, vaikka esimerkiksi JAMKin ja Jykesin omistavat osittain samat kunnat. Tieto ei kulje eteenpäin eikä omaa roolia maakunnan lähettiläänä välttämättä nähdä. Varsinkin kuntien tulisi omistajatahoina olla kiinnostuneita JAMKin tarjoamista mahdollisuuksista sijoittumismyynnin mahdollistajana. Kaikki myyvät ja edustavat työllään Jyväskylää ja Keski-Suomea maakunnan ulkopuolella. Korkeakoulujen tulisi neuvotella yhdessä maakunnassa sijoittumismyyntityötä edistävien tahojen seuraavista asioista: - valitaan sijoittumismyynnin ja korkeakoulujen osaamisen näkökulmasta mielenkiintoinen ala, esimerkiksi hyvinvointi tai biotalous - kartoitetaan mitä mielenkiintoisia yrityskumppanuuksia korkeakouluilla on käynnissä ja tunnistetaan mahdollisesti sijoittumisesta kiinnostuneet yrityskumppanit - järjestetään tapaaminen yrityskumppanin ja paikallisen kehittämisyhtiön (tai vastaavan tahon) kanssa - mikäli mahdollisuuksia nähdään, paikallinen kehittämisyhtiö huolehtii myyntityöstä ja sijoittumista tukevan palvelun toteutuksesta

68 ESIMERKKI: Hyvinvointiosaaminen ja Keski- Suomen mahdollisuudet Keski-Suomi on ainoa sijainti Suomessa, joka tarjoaa täydellisen kehittämisekosysteemin wellness, health ja fitness -alan yrityksille. Teknologian ja fyysisen harjoittelun yhdistäminen on alustan myyntikärki (Viveca, JAMK, LIKES, Agora, GeroCenter): prototyyppien kehittämisen sijaintipaikka sertifiointi- ja standardisointipalvelut viimeisin tutkimustieto hermo-lihastoiminnasta, ikääntymisen ja terveyden edistämisestä alan tutkimuslähtöisen osaamisen kaupallistamisen mahdollisuudet ICT-osaaminen

69 ESIMERKKI: Keski-Suomen biotalouden osaamisen sekä sijoittumismyynnin yhdistäminen 2014 on aika vaikuttaa Äänekosken miljardi-investointiin. Kaikki ideat, mihin Äänekoskella voidaan liittää liiketoimintaa - jalostamisesta sivuvirtoihin ja suunnitteluun - olisi tuotava esille nyt. Ajurit ja voimavarat Idea Käytännön toiminta, jota toteutettaisiin Biotalousinstituutin alumnien (ja heidän edustamiensa yritysten) läpikäynti sekä kontaktointi Kansainvälinen kysyntä: Biotalouden markkinat kansainvälisesti ja kasvuodotukset Aiheen noste: Äänekosken investoinnit, biotalouden INKA-ohjelma, kansalliset ja kansainväliset rahoitusmahdollisuudet Osaaminen: Keskisuomalaiset yritykset, Biotalousinstituutti, Agora Centerin osaaminen (logistiikka, teollinen IT), VTT, väylä korkeakoulujen asiantuntijoiden osaamisen soveltamiseksi Investoinnit ja sijoittumismyynti: Keskisuomalaisten veturiyritysten tarpeet ja yhteydet, kuntien/kehittämisyhtiöiden elinkeinopolitiikka ja sijoittumismyynti Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen: Biotalousinstituutin alumniverkosto, tutkijoiden ja osaajien yhteydet kansainvälisesti, maakunnan yritykset Yhdistetään maakunnan vajaakäytöllä oleva TKI-infra, korkeakoulujen palvelut sekä aktiivinen myyntityö. Tulokset: - TKI-infran käyttöasteen nostaminen - Lisätä maakunnan sisälle ja ulkopuolelle suuntautuvaa TKI-toimintaa (julkista ja sopimustutkimusta) - Tuoda uusia biotalouden ekosystemiä täydentäviä yrityksiä Keski-Suomeen - Keski-Suomi kiinni kansainvälisiin Horisontti2020 -ohjelmiin ja kumppaneihin Maakunnan veturiyritysten, korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden kokoaminen korkeakoulujen / yritysten kansainväliset yhteydet Keski-Suomen tarjooman paketointi ja tuotteistaminen palveluiden, tutkimusosaamisen ja sijoittumismyynnin näkökulmasta Alan yritysten ja korkeakoulujen yhteen törmäyttäminen, kokeiluilla todistusvoimaa Projektien muotoilu, ulkopuolisen rahoituksen organisointi TKI- ja sijoittumistoimintaan hankesalkun rakentaminen, tähtäimessä kansainvälinen toiminta Palvelua tuottavan verkoston koordinointi, asiakkuuksien johto ja hankesalkun organisointi

70 IDEA 6: Hyvin toimiva täydennyskoulutus on mahdollisuus TKI-toiminnalle ja syvemmälle strategiselle yhteistyölle Keskisuomalaisissa korkeakouluissa on toimivaa täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta tarjoavat tahot ovat kiinni asiakkaidensa pulssilla - kuuntelemassa heidän tarpeitaan. Täydennyskoulutuksessa olevia koulutettavia, ohjelmissa opiskelevia aikuisopiskelijoita ja heidän suhteitaan työelämään ei kuitenkaan systemaattisesti hyödynnetä laajemmalti muualla korkeakoulussa. Kaikki täydennyskoulutettavat työelämässä olevat tahot ja heidän organisaationsa tulisi nähdä potentiaalisina kumppaneina ja elävinä tietopankkeina. He ovat jo ostavia asiakkaita. Ei jätetä hyvin alkanutta suhdetta täydennyskoulutukseen, vaan käytetään sitä vasta alkutaipaleena. Miten esimerkiksi Avance MBA-ohjelman kontaktit, heidän organisaatioidensa tarpeet ja kauppakorkeakoulun osaaminen yhdistetään uusien tutkimussekä kehittämishankkeiden pohjaksi? Yhteyksiä ympäri Suomen Signaaleja yritysten ja alan tarpeista, ennakointia Tutkimushankkeiden alkuja T&K-projektien aihioita Mentoreita korkeakoululähtöisiin yrityksiin Vierailuluentoja Opiskelijayhteistyön mahdollisuuksia

71 IDEA 7: Ketterillä kokeiluilla kysyntälähtöistä kehittämistä T&K-projektien ja tutkimuksen kaupallistamisen vaikuttavuutta voisi lisätä, mikäli korkeakoulut pääsisivät kiinni aitoihin yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Lähtökohtaisesti korkeakoulujen tulisi tarjota tutkimus- ja osaamispohjaisia ratkaisuja ongelmiin, ei väkisin kaupallistettuja ideoita, joilla ei välttämättä ole asiakas- tai markkinakysyntää. Jyväskylän yliopistossa on hyväksi todistettua osaamista kilpaillun hankerahoituksen hakemiseksi. Haasteet ovat sitä edeltävässä alkuvaiheen työssä, kun vasta haetaan kumppaneita ja suunnitellaan tekemistä. Tarve: lisätä korkeakoulujen edustajien ja ulkopuolisten tahojen törmäyttämistä sekä uusia suhteita kehittää korkeakouluosaamisen konseptointia ja ratkaisujen yhteistä muotoilua osallistaa kumppanit mukaan kehittäjinä, ei vain passiivisina vastaanottajina Kysyntälähtöisyyteen ja ketterään kokeiluun perustuva toimintatapa T&K-yhteistyön ohjurina Kumppaneiden osallistaminen mukaan kehittäjinä Ongelman / ratkaisun muotoilu yhdessä Ratkaisun kokeilu ja ketterä testaaminen Kokeilun analysointi Ratkaisun konseptointi Ratkaisun rahoittaminen (esim. Tekes-hanke tai sopimustutkimus) Olemme seuraavalla sivulla kuvanneet hankeidean / toimintatavan, jolla ajattelutapaa voisi testata.

72 ESIMERKKI: Ketterillä kokeiluilla kysyntälähtöistä kehittämistä Hanke koordinoi työtä, varmistaa asioiden etenemisen ja resursoi kokeilujen toteuttamisen. 1. Törmäyttäminen 2. Kokeilujen konseptointi 3. Kokeilujen toteutus 4. Kokeilujen analysointi 5. Uudet alut Jälkiseuranta Kokeilujen kautta syntyy testattuja ratkaisuaihioita yrityksille, julkiselle sektorille ja yhteiskuntaan. Ne jatkavat elämäänsä eri tavoin: Tutkimus- ja kehittämisprojekteja Sopimustutkimusta Hanke tuo yhteen: tutkijoita, opettajia, opiskelijoita sekä yrityksiä, yrittäjiä, järjestöjä, julkista sektoria Ongelma- ja ratkaisulähtöinen toimintatapa: esimerkiksi yrityksen aito ongelma, jonka ratkaisemiksi hyödynnetään korkeakoulun osaamista. Kohtaamisen jälkeen muotoillaan ja toteutetaan välittömästi ketteriä kokeiluja, joilla osoitetaan käytännössä ratkaisujen toimivuus tai pyritään ymmärtämään ongelmia paremmin. Hanke analysoi mitkä kokeiluista toimivat ja mitkä eivät. Näin syntyy käytännön kautta tietoa niiden toimivuudesta Tuloksena: ongelmien syvempi ymmärtäminen ja validointi Epäonnistuminenkin on tulos: jokaisen kokeilun ei tarvitse johtaa johonkin Keinoja opiskelijoille soveltaa osaamistaan Uutta IPR:ää, jonka tuottamiseen opiskelijat ja tutkijat osallistuvat (ei vain patentteja, vaan konsepteja, brändejä) Uutta osaamista ja suhteita korkeakouluihin Hanke toteuttaa kokeilujen ja niihin liittyvien tulosten seurantaa; mikä on vaikuttavuus ja panos-tuotos -suhde? Erityisesti humanistisen alan osaamisen soveltamiseksi ongelmat voisivat olla vastauksia yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joissa yhdistyy myös teknologinen näkökulma - esimerkiksi kuinka robotiikka hyväksytään yhteiskunnassa tai kuinka viestintä organisoidaan kriisialueella Hanke resursoi ketterien kokeilujen toteutuksen. Kokeilulla myös sitoutetaan tekijät. Kokeilut ovat pieniä; kooltaan nolla - muutama tuhat euroa. Konseptointi- ja kokeiluosaamisen kehittäminen käytännön kautta tiedekuntien ja yksiköiden tasolle Enemmän yhteyksiä korkeakoulujen ja muiden tahojen välille

73 5. LOPPUSANAT Viisi teesiä

74 1. Työelämäyhteistyön iso kuva haltuun Työelämä, opiskelijat ja korkeakoulujen asiantuntijat tekevät yhteistyötä laajasti eri tavoin - enemmän kuin aina huomataankaan. Yhteistyö on luonnollinen osa perustoimintaa. Mahdollisuudet ja yhteydet jäävät kuitenkin välillä tunnistamatta, koska työelämäyhteistyön isoa kuvaa ei seurata. Korkeakoulujen on toisinaan vaikeaa hyödyntää eri yhteyksissä syntyvää tietoa tarpeista, ilmiöistä ja suunnasta. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että korkeakoulujen palvelut on järjestetty siiloittain. Tämä puolestaan johtaa osaoptimointiin. Tiedon jakaminen organisaation sisällä on puutteellista. Yhteistyön tavasta riippuen kokonaisuutta palveleva mittaristo on puutteellinen tai sitä ei ole. Juuri tässä ristiriidassa (todellinen työelämäyhteistyön määrä ja toiminnan siiloutuminen) piilee sekä suurin este että potentiaali. MITÄ HUOMIOIDA? > Ison kuvan ymmärtäminen: mitä työelämäyhteistyö ja sen eri muodot tarkoittavat kullekin korkeakoulun asiantuntijalle? > Systemaattinen tiedon- ja asiakkuudenhallinta > Kokonaisuutta palvelevan mittariston rakentamien oleellisiin painopistealueisiin (ks Idea 1) > Tiedonjakamisen paikat ja niiden luominen korkeakoulujen sisällä

75 2. Läpsystä vaihtaen - taitekohtien herkkä huomiointi Henkilökohtaiset suhteet ohjaavat yhteistyötä. Sosiaalinen pääoma rakentuu asteittain pienistä puroista eri henkilöille. Yhteisiä verkostoja ei jaeta parhaalla tavalla. Koska monet keskittyvät korkeakouluissa vain yhteen asiaan, he eivät myöskään aina tunnista niitä hetkiä, kun työelämäyhteistyön eri tavat koskettavat toisiaan ja kun heitetään pallo eteenpäin - tai ollaan heittämättä. Esimerkiksi opiskelijoiden rooli työelämäyhteistyön toteuttajina on Keski- Suomessa merkittävä. He aloittavat ja toteuttavat suurimman osan korkeakoulujen vuorovaikutuksesta. Havaintomme on, ettei heidän osaamistaan, keräämiään havaintoja sekä aloitettua suhdetta hyödynnetä riittävästi etenkään Jyväskylän yliopistossa tai Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnittämällä erityistä huomiota taitekohtiin, missä yhteistyötapojen rajapinnat koskettavat toisiaan, päästäisiin kiinni paremmin pohjustettuun tekemiseen. MITÄ HUOMIOIDA? > Idea 2: Opiskelijat oven avaajina > Idea 6: Hyvin toimiva täydennyskoulutus on mahdollisuus TKI-toiminnalle ja syvemmälle strategiselle yhteistyölle > Alumni- ja mentortoiminta strategisemmaksi

76 3. Korkeakoulujen asiantuntijoiden osaaminen esiin uusin tavoin Korkeakoulujen asiantuntijat tarvitsevat selkeitä väyliä ja kannustusta oman asiantuntijuutensa soveltamiseen uusin tavoin. Ammatillinen kasvu kiinnostaa ja motivoi. Henkilöstön liikkuvuus näyttää olevan Keski-Suomessa heikkoa. Uusia osaamisen hyödyntämisen paikkoja tulee markkinoida entistä enemmän. Rakenteiden tulee sallia asia. Tällöin korkeakoulujen edustajat pääsevät kiinni syvällisempään työelämäyhteistyöhön yritysten strategisessa työssä esimerkiksi neuvonantajina tai vähintäänkin rinnalla kulkijoina. Hanke- ja kehittämistoiminnan ei saisi antaa eriytyä liikaa korkeakoulujen perustyöstä omaksi, hankemekaniikan lakien ohjaamaksi asiaksi. Parhaissa tapauksissa hankkeiden ideat tulevat ruohonjuuritason tekijöiltä, esimerkiksi opettajilta itseltään. Hankkeet tarjoavat väylän asiantuntijuuden kasvattamiseen. MITÄ HUOMIOIDA? > Työelämäyhteistyön arvostuksen lisääminen ja caset esiin > Opettajat ja tutkijat mukaan TKI-hankkeisiin > Idea 4: Korkeakoulumentorit yrityksiin -kampanja

77 4. Omaehtoisuuden voima Virallisten rakenteiden liepeillä, mutta ulkopuolella, tapahtuu Keski-Suomessakin paljon itsestään syntyvää ja ohjautuvaa liikehdintää, minkä ei saisi antaa tukahtua. Professori Hannu Katajamäkeä lainaten, toisinaan on syytä luopua menestyksen ennalta määräytymisopista ja maksimoida sattuman. Korkeakoulut ja Keski-Suomi voivat saavuttaa paljon, jos aktiivisten opiskelijoiden, henkilökunnan jäsenten, yritysten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien halu ja into vaikuttaa asioihin valjastetaan yhteisen hyvän eteen.