VALUMA-ALUESELVITYS TYÖNUMERO: E UURAISTEN KUNTA SELVITYS KYLMÄHAUDAN LÄHTEEN VALUMA-ALUEESTA, HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E UURAISTEN KUNTA SELVITYS KYLMÄHAUDAN LÄHTEEN VALUMA-ALUEESTA, HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

2 Muutoslista REH REH LBJU MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO TARKASTELUALUE Pohjavesialue Lähde Valuma-alueet Kaava-alue Asemakaavan rakentamisen tehokkuus Asemakaavan laskennallinen vaikutus lähteeseen Vedenlaatu ja kuormitus TUTKIMUKSET Kaavan yhteydessä tehdyt tutkimukset Tutkimustulosten arviointi RAKENNETTAVUUS ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI LOPPUPÄÄTELMÄT... 8 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liitekartta Pituusleikkauskuvat (A ja D) sekä linjojen kairausdiagrammit Sweco Ympäristö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4

5 1 JOHDANTO Hirvaskankaan pohjavesialueella sijaitsee Kylmähaudan lähde. Lähde on luokiteltu Natura 2000-kohteeksi. Lähde on Keski-Suomessa hyvin harvinainen rinne- ja lähteikkösuo. Alueelle laaditaan asemakaavan laajennusta. Asemakaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu työpaikka- ja liikerakentamista. Valuma-alueselvityksen tarkoituksena on ollut selvittää kaavaluonnoksessa esitetyn rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen ja Kylmähaudan lähteeseen sekä antaa alustavia toimenpide-ehdotuksia kaavaa varten. 2 TARKASTELUALUE 2.1 Pohjavesialue Hirvaskankaan pohjavesialue ( ) on 1 luokan pohjavesialue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkoissuuntaiselle Laukaan-Saarijärven-Kokkolan harjujaksolle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,96 km 2, josta pohjaveden muodostumisalue on 3 km 2 (Kuva 2.1). Pohjavettä muodostuu arviolta 1800 m 3 /d. Pohjavesialueella on yksi pohjavedenottamo ja kolme kaivoa. Pohjavesialueella on yksi lähde, Hirvaslähde, josta osa harjun pohjavedestä purkautuu. Pohjavesi virtaa alueella pääasiassa luoteesta kaakkoon. (Hertta, pohjavesikortti) Hirvaskankaan pohjavesialue kuuluu kloriditarkkailun piiriin halki kulkevan VT4 johdosta. Huoltoasemalla on omalla tontillaan pohjaveden tarkkailua. Pohjavesialueella on useita pohjaveden havaintoputkia. Havaintoputkista mitatut pinnankorkeudet sekä mittausajankohdat ovat esitetty liitekartassa 1. Pinnankorkeudet pohjavesialueella vaihtelevat mitatuista N ,94 m (Hp 11, ) N ,65 m (Hp2, ). Pohjavedenottamoon (Puntavuoren pohjavedenottamo) kuuluu 2 siiviläputkikaivoa (K1, K2) jotka eivät ole käytössä. Vedenottamo on Uuraisten kunnan omistama. Kaivojen sijainnit on esitetty liitekartassa 1. Pohjavesialueen maankäyttö koostuu metsätaloudesta (78,6 %), maaainestenottoalueista (4,6 %), peltoviljelyalueista (3,1 %), haja-asutus-alueista (4,4 %), vesistöistä (3,3 %) ja loput loma-asutus-, teollisuus- sekä muista alueista. 1 (8)

6 Kuva 2.1. Hirvaskankaan pohjavesialue. Pohjavesialueen rajaus on merkitty uloimmalla vaaleansinisellä viivalla ja pohjavesialueen muodostumisalue sisemmällä tummansinisellä viivalla. Kylmähaudan lähde on merkitty sinisellä ympyrällä. 2.2 Lähde Kylmähaudan (Lä992003) virtaamaksi on mitattu noin 650 m 3 /d (1988) (Hertta) joka vastaa noin 7,5 l/s. Lähde purkaa vetensä Kylmäpuroon, joka kulkee VT4 ali ja vielä Rannankyläntien ali ja purkautuu lopuksi Niiniveteen Hirvaslahteen. Kylmähaudan lähde ei ole luonnontilainen. Lähteellä on muutama rakennettu rengaskaivo. Pohjavedenpinta on lähteessä tasossa N m ja ympäröivässä harjussa N m. Pohjavesi purkautuu lähteestä vapaasti, eli pohjavedenpinta on samassa korkeudessa kuin itse lähde. 2 (8)

7 2.3 Valuma-alueet Hirvaskankaan pohjavesialue sijoittuu 4 eri valuma-alueelle (Kuva 2.2). Suurin osa pohjavesialueesta sijoittuu Kylmäpuron valuma-alueelle, joka on noin 5,5 km 2 kokoinen valuma-alue (Taulukko 2.1). Hirvaskankaan pohjavesialue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14), jonka pääjärvi on Päijänne ja laskujoki Kymijoki. Kymijoen vesistön valuma-alue on km 2 ja järvisyys 19,7 %. Taulukko 2.1. Hirvaskankaan pohjavesialueen valuma-alueet ja niiden osuus pohjavesialueesta. Valuma-alue Tunnus Pinta-ala km 2 Järvisyys km 2 Valuma-alueen osuus pohjavesialueesta % Kylmäpuron valuma-alue Hirvasjoen valuma-alue Kuorejoen valuma-alue Niiniveden valuma-alue ,480 2,740 67, ,160 2, ,020 1,550 3, ,880 18,250 <0,01 Kylmähaudan lähteen valuma-alueeksi on virtaaman ja topografian perusteella arvioitu noin 100 ha kartan topografian perusteella (Liite 1.). Lähteen valuma-alueen ja muodostumisalueen on oletettu samaksi. Lähteen valuma-alue sijoittuu pääosin Kylmäpuron valuma-alueelle ja korkeintaan 10 % Hirvasjoen valuma-alueelle. 3 (8)

8 Kuva 2.2. Hirvaskankaan pohjavesialueen valuma-alueiden rajat ja nimet. Pohjavesialue esitetty tummansinisenä alueena. 4 (8)

9 2.4 Kaava-alue Asemakaavan rakentamisen tehokkuus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 34,62 ha, josta korttelialuetta 9,65 ha (noin 28 % koko kaava-alueesta). Kaava-alueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu AR- (Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alue), AO- (Erillispientalojen korttelialue) sekä KTYkorttelialueita (Toimitilarakennusten korttelialue) sekä viher- ja virkistysalueita. Tonttitehokkuusluku kaava-alueen KTY- alueilla on e=0,4, (yksikerroksisia rakennuksia) ja AR- sekä AO- alueille e=0,15-0,30. KTY-alueet vievät tässä kaavaluonnoksessa noin 7,1 ha kaava-alueesta Asemakaavan laskennallinen vaikutus lähteeseen Asemakaavan toteutumisen myötä osa piha- ja liikennealueiden pintavesistä johdetaan viemäriin tai alueen ulkopuolelle, joka vaikuttaa maaperään imeytyvän veden määrään ja vähentää siten myös pohjaveden muodostusta. Kaava-alueen osuus lähteen arvioidulla muodostumisalueella on noin 30 ha, eli 30 % lähteen muodostumisalueen pinta-alasta. Vuotuiseksi sademääräksi voidaan olettaa on mm, josta maksimissaan muodostuu noin 200 mm (harjualueella) pohjavedeksi. KTY-alueesta (7 ha) noin puolet on oletettu asfaltoiduksi piha- ja liikennealueeksi. Loput alueesta on viheraluetta ja rakennuksia, joilta sadevedet johdetaan suoraan luontoon. Asfaltoitujen pintojen vedet johdetaan alueen ulkopuolelle ns. likaisina vesinä, jolloin lähteen virtaama pienenee 20 m 3 /d, eli noin 3 %. Lähteen virtaaman voidaan olettaa olevan edelleen yli 600 m 3 /d. 2.5 Vedenlaatu ja kuormitus Hirvaskankaan pohjavesialueen suurimmat kuormituslähteet ovat VT4, metsätalous sekä peltoviljely. Maa-ainestenottoalueet aiheuttavat riskin pohjavesialueelle onnettomuuksien ja öljyvahinkojen sattuessa. Hirvaskankaan pohjavesialueella tarkkaillaan vedenlaatua halki kulkevan VT4 vuoksi. Havaintopisteestä HP39 (Liite 1) tarkkaillaan alkaliniteettiä, kalsiumia, kloridia, magnesiumia, natriumia, ph:ta, sameutta, sulfaattia ja sähkönjohtavuutta. Kloridin raja-arvo (25 mg/l) on ylittynyt jokaisena tutkimusvuotena ( ) vuosikeskiarvoilla 25,65-89,5 mg/l. Muut määritykset eivät ole havaintojaksolla ylittäneet vuosikeskiarvon raja-arvoa. Kaavoitetun alueen hulevesikuormitus muuttuu hieman asemakaavan toteutuessa. KTYalueiden kiintoaine ja ravinnehuuhtoutumia voi rinnastaa kerrostalo- tai liikennealueiden huuhtoutumiin, jolloin kiintoainetta kertyy noin puolet peltoalueiden kiintoaineesta sekä typpeä ja fosforia yli puolet vähemmän kuin peltoalueilta. Huomattava osa hulevesien ravinteista ja haitta-aineista ovat sitoutuneina kiintoaineeseen. Hirvaskankaan pohjavesialueen kemiallinen tila (EU) on määritetty huonoksi korkeiden kloridiarvojen vuoksi. Kloridin alkuperänä voidaan pitää tiesuolausta. 5 (8)

10 3 TUTKIMUKSET 3.1 Kaavan yhteydessä tehdyt tutkimukset Syksyllä 2014 laadittiin tutkimusohjelma Kylmähaudan lähteen alueen maalajien ja kallioperän selvittämiseksi. Alueella suoritettiin maatutkaluotauksia kallioperän ja maakerrosten selvittämiseksi keväällä Tutkimuksia tarkennettiin kairauksilla kesäkuussa Selvityksessä tehty arviointi perustuu maatutkaluotauslinjoilla tehtyyn maa- ja kallioperän tulkintaan ja kairauspisteiden tulkintaan. Kuva 3.1.Maatutkaluotauslinjat (kirjaimet A-E) sekä kairauspisteet (numerot 1-6). Vihreä alue on asemakaavaluonnos-alue. 3.2 Tutkimustulosten arviointi Maatutkaluotauksen perusteella todettiin, että alueen kallioperä on rikkonainen ja kallionpinnassa on harjanteita ja ruhjeita (Kuva 4). Harjanteet kulkevat alueella etelä- 6 (8)

11 pohjoissuunnassa. Tarkekairauksissa saatiin luotauksesta poikkeavia tuloksia, jotka voidaan osaksi olettaa johtuvan kalliopinnan epätasaisuudesta ja maaperän lohkareisuudesta. Maaperä on pääosin tiivistä siltti- ja hiekkamoreenia. Pinnassa havaittiin humuskerros (noin 20 cm), jonka alla on maaperäseulonnan (1-2 m syvyyden maanäyte) mukaan hienoa hiekkaa (kairausten mukaan silttiä). Pintakerroksen paksuus oli noin 1 m. Syvemmällä maaperä muuttuu kiviseksi siltiksi tai hiekaksi. Pohjavesi on syvällä, taso vaihtelee m maanpinnasta kaavoitusalueella. Kuva 4. Maatutkaluotauslinja A:n poikkileikkauskuva sekä kairausdiagrammit 4 ja 5. (Poikkileikkauskuva myös raportin liitteenä 2) Kairausten ja luotausten tutkimustulokset erosivat jonkin verran toisistaan. Kallionpinnan korkeus erosi m kairaustulosten ja luotaustulosten perusteella. Pohjavedenpinnan korkeus oli kairausten ja maatutkaluotausten perusteella suurin pirtein samalla tasolla. 4 RAKENNETTAVUUS Maalajin ja kairaustulosten perusteella maaperän kantavuus on suuri ( kn/m 2 ) ja isommatkin rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Maaperän vedenjohtavuus (k) on rakeisuuden perusteella laskettuna cm/s. Pintakerros ei ole routivaa. Perustukset tehdään routimattomaan syvyyteen tai lämpöeristetään. Peruskaivannot on salaojitettava. Kairausten perusteella suunniteltu alue sopii erittäin hyvin rakentamisen ja hallien rakentamiseen. 7 (8)

12 5 ESITYS HULEVESIEN HALLITSEMISEKSI Maaperän vedenläpäisevyys suurenee syvemmälle mentäessä. Rakentamattomilla alueilla pintavedet kulkeutuvat pintavaluntana ja pintakerroksissa syvänteisiin ja luonnon uomiin. Veden imeytyminen on hidasta mikä toimii myös maaperän ja pohjaveden luonnollisena suojana. Katu- ja rakennusalueella luonnollinen suojaus poistetaan, mikä edellyttää muita suojaustoimenpiteitä. Ensisijainen suojaustoimenpide on liikenne- ja piha-alueiden pinnoittaminen vesitiiviisti, rakennekerrosten salaojittaminen ja sadevesien johtaminen alueen ulkopuolelle. Kaupan palveluiden kortteleiden hulevedet liikennealueilta ja piha-alueilta tulee johtaa pohjoiseen (Palolammen ojan suuntaan). Pientaloalueella ja muualla hulevedet imeytetään maaperään kiinteistöillä. Kaava-alueen lounaiskulmassa sijaitsevan KTY-alueen hulevedet johdetaan Uuraisten tien hulevesiviemäriin. Piha- ja liikennealuilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti hiekanerotuksella, koska ravinteet ovat sitoutuneet kiintoaineeseen. Myös pinnassa oleva muokkaamaton humus- ja maannoskerros pidättää tehokkaasti kiintoainetta ja ravinteita. 6 LOPPUPÄÄTELMÄT Hirvaskankaan pohjavesialueen pinta-ala on 3960 ha. Lähteen valuma-alue ja muodostumisalueen pinta-alaksi on oletettu 100 ha. Kaava-alueesta vain 30 ha on lähteen muodostumisalueella. Lähimmät rakennukset on suunniteltu noin 170 m päähän lähteestä. KTY-alueet ovat m päässä lähteestä. KTY-alueiden pinnoittamisen ja tontilta kyseisten vesien pois-johtamisen vuoksi lähteen muodostumisalue pienenee noin 3 %. Osa pinta-valunnasta purkautuu jo olemassa olevia purkautumisreittejä pitkin pohjoiseen (Palolammin oja) sekä VT4 varteen. Suunnitellulla asemakaavalla ei ole merkitystä lähteen veden laatuun, jos rakentaminen toteutetaan kaavaluonnoksessa esitellyllä tavalla. Tampere, 31. elokuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Reijo Haronen Suunnittelupäällikkö, DI Lotta Bjurström-Laitinen Suunnittelija, FM limnologi 8 (8)