SISÄLTÖ TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN KANSIKUVA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA HELSINGIN LÄNSISATAMASSA

Transkriptio

1 TERRAMARE OY:n TIEDOTUSLEHTI / NRO 01 KESÄ 2012

2 TERRAMARE OY VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN SISÄLTÖ 01 KANSIKUVA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA HELSINGIN LÄNSISATAMASSA 03 TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA TERRAMAREN YRITYSILME KANSAINVÄLISTYY S ASIAKKAAN KUULUMISIA HAASTATTELUSSA PIETARSAAREN SATAMAN TEKNINEN PÄÄLLIKKÖ NINA KUJALA 06 PIETARSAAREN SATAMA KOHTEENA LAUKONLAITURI II:N SYVENNYSURAKKA S HELSINGIN LÄNSISATAMA KOHTEENA JÄTKÄSAARENLAITURIN JATKEURAKKA 11 SILPORT, PORT OF SILLAMÄE KOHTEENA UUDEN KONTTILAITURIN PAALUTUSURAKKA 14 UUTISET VUOSAAREN SATAMAN UUSI AP PISTOLAITURI ON VALMIS TERRAMAREN UUSI YRITYSILME YRITYSILMEEMME UUDISTUU S TERRAMAREN TYÖMAAT 16 TAKAKANNEN KUVA RAKENNUSSUKELTAJA KARMO VIHURI KOHTEESSA LAUKONLAITURI II, PIETARSAAREN SATAMA TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 01 KESÄ VUOSIKERTA PÄÄTOIMITTAJA: Henrik Holmberg Puh. (09) Fax (09) TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

3 TERRAMAREN YRITYSILME KANSAIN VÄLISTYY Kädessäsi on ensimmäinen uuden yritysilmeen omaava Terramare tänään tiedotuslehti. Uusi linjaus liittyy emoyhtiömme Boskaliksen käynnistämään maailmanlaajuiseen yritysilmeen uudistushankkeeseen, jossa lähes kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden ilme yhtenäistetään. Boskaliksesta on vuosien saatossa tullut alan merkittävin kokonaispalvelujen tuottaja merirakentamisen eri sektoreilla, ja tällä kampanjalla on tarkoitus vahvistaa entisestään Boskaliksen kansainvälisen markkinajohtajan brändiä. Terramaren tuttu soikea logo jää täten historiaan. Sen tilalle tulee Boskaliksen uudistuneen logon ja Terramaren nimen yhdistelmä. Tunnuksessa säilyvät Terramarelle tutut värit sininen ja keltainen. Yritysilmeen uudistus tulee näkymään myös yhtiön markkinointi- ja tiedotusmateriaaleissa, muun muassa kotisivuillamme sekä kaikissa yhtiömme virallisissa dokumenteissa kuten yritys- ja kalustoesitteissä sekä myös kirje- ja paperilomakkeissa. Yhtiömme viralliseen nimeen tällä järjestelyllä ei ole mitään vaikutusta, joten kaikki toimintomme jatkuvat ennallaan. Boskalikseen vuonna 2010 fuusioitunut hinaus- ja meripelastusyhtiö SMIT on yritysilmeuudistuksen myötä yksi niistä harvoista yhtiöistä, jonka logo ja yhtiötunnus säilyvät entisellään. Jo vuonna 1842 herra Fop Smitin perustamalle yhtiölle on vuosien saatossa muodostunut alalla tunnettu maailmanlaajuinen nimi, jonka vahvan kansainvälisen brändin säilyminen on haluttu varmistaa myös jatkossa. SMITillä on kunniakas 170 vuotinen historia. Nykyisin yhtiön maailmanlaajuisen asiakaskunnan muodostavat mm. energiateollisuus, laivayhtiöt, telakat sekä vakuutuslaitokset. Kotimaan kiristyvistä infra-alan markkinoista huolimatta työkantamme on kehittynyt varsin suotuisasti ensimmäisen puolivuotiskauden aikana etenkin rakennusteknisten töiden osalta. Olemme voittaneet useita laiturirakentamiseen liittyviä urakoita mm. Turun seudulla, Raumalla, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Laituritöiden osuus onkin selvästi kasvanut viimevuotiseen tilanteeseen verrattuna. Vedenalaisten louhintatöiden osalta olemme valmistelemassa töiden aloitusta Genovan satamassa, Italiassa. Tämä projekti käsittää satama-altaan vedenalaisen louhinnan ja ruoppauksen sekä massojen hyötykäytön sataman täyttöihin. Noin neljä kuukautta kestävä työ toteutetaan yhdessä paikallisen emoyhtiön kanssa. Projektin toteutukseen osallistuu monesta maasta koostuva kansainvälinen työmaaorganisaatio, jossa suomalaisten osuus tulee kuitenkin olemaan yli puolet. Tämä edesauttaa huomattavasti henkilöstömme ja kalustomme työllisyystilannetta toisella puolivuotiskaudella. Lähiajan suurimpana haasteena tulee edelleen olemaan ruoppaustöiden työkannan kasvattaminen lähimarkkina-alueellamme. Euro alueen taivaalla olevista jatkuvista tummista pilvistä huolimatta toivotan kaikille uudistuneen lehtemme lukijoille aurinkoista ja turvallista kesää. Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja Terramare Oy

4 04 Asiakkaan kuulumisia: Pietarsaaren sataman tekninen päällikkö Nina Kujala OLEMME YLPEITÄ SATAMAMME TAVASTA HOITAA YMPÄRISTÖASIOITA TERRAMARE TÄNÄÄN 01 KESÄ 2012 Teksti ja kuvat: Markku Salonen, ilmakuva: Pietarsaaren sataman kuva-arkisto PIETARSAAREN SATAMAN kautta kulkevat tärkeimmät tuotteet ovat selluloosa, sahatavara ja paperi. Satama kehittää edellytyksiä kuljettaa yhä suurempia määriä kappaletavaraa, konttitavaraa ja puutavaratuotteita. Pääasialliset tuontitavarat ovat massapuu, hake, puutavara, öljy ja kemikaalit. Pietarsaaren sataman teknisen päällikön Nina Kujalan mielestä ympäristönhoidossa on kyse kokonaisvaltaisesta ajattelusta ja tavoitteesta, jossa kaikkien osapuolten yhteisellä panoksella ja järkevällä vastuunjaolla saavutetaan myönteistä ja kestävää tulosta niin ympäristölle, turvallisuudelle kuin laadukkaalle liiketoiminnalle. Olemme Pietarsaaren satamassa jo pitkään sisäistäneet ympäristönäkökohdat kaikkiin päivittäisiin toimintoihimme. Kyse ei ole pelkästään lainsäädännön edellyttämistä toimista, vaan kehitämme ja sovellamme aktiivisesti ympäristön huomioivaa tietotaitoa esimerkiksi toimiviin jätehuoltopalveluihin, logistiikkaan ja rakennushankkeisiimme. Myös aktiivisen yhteistyön kehittäminen satama-alueella toimivien tahojen kesken kuuluu oleellisesti ympäristöpolitiikkaamme, Kujala kertoo. Pietarsaaren satama sai ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäris-

5 Pietarsaaren sataman tekninen päällikkö Nina Kujala näkee satamatoiminnoissa ympäristönhoidon lähinnä kehittyvänä voimavarana kuin velvoitettuna rasitteena. 05 vuositasolla satoja tuhansia tonneja lähinnä aluksista tulevaa jätettä. Toimivaa jätehuoltoa toteutamme yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa, Kujala kertoo. Myös toimiva yhteistyö paikallisen teollisuuden kanssa on kantanut hedelmää. Saamme heiltä mm. ylijäävää jätetuhkaa ja betonia, jotka stabiloidaan ja käytetään sataman maarakennuskohteiden perustuksiin. Tällöin astuvat kuvaan myös yhteiset taloudelliset hyödyt, Kujala huomauttaa. Olemme ylpeitä myös kehittämistämme yleisistä toimintatavoista, jotka sekä helpottavat että johdonmukaistavat palvelujamme satamassa asioiville, ja jotka lisäävät sekä turvallisuutta että laatua. Tästä saamme kiitokseksi tyytyväisiä asiakkaita, työviihtyvyytä ja myös paljon säästettyä aikaa. Toimintamallimme tarkoitus on myös motivoida asiakkaitamme valveutumaan ympäristön huomioimiseen, Kujala kertoo. Nina Kujala toimii työnsä ohella myös Satamaliiton ympäristöryhmän YTY:n puheenjohtajana. Ympäristötyöryhmän tehtävänä on kehittää satamien valmiuksia ympäristönhoidossa sekä luoda suhteita viranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Lisäksi YTY:n toimialaan kuuluvat ruoppaukset ja vesirakentaminen, melu, pakokaasupäästöt, lasteina käsiteltävien tavaroiden ja materiaalien ympäristöturvallisuus sekä liikennejärjestelyt. Mielestäni sekä paikallisen että kansainvälisen ympäristönhoidon suurin haaste on löytää keinoja hallita laajoja logistisia kokonaisuuksia ja kaikkia sen osatekijöitä, jossa sekä lainsäätäjä että toimijat löytäisivät yhteisen sävelen tasavertaiselle vastuunjaolle, kannustaville toimintamuodoille ja järkevälle verkottumiselle. Tällainen järjestelmä toimisi samalla tärkeänä tietotaitopankkina, Kujala pohtii. Mottoniko? Tiedä ja tee asiat sen mukaisesti. Tieto on järkevän toiminnan ja erityisesti yhteistoiminnan perusta, ja siksi sitä on hankittava ja päivitettävä jatkuvasti. Tieto tulee soveltaa myös käytäntöön, Kujala muistuttaa. tölupapäätöksen joulukuussa Nina Kujala astui sataman palvelukseen vuonna 2007 ja on ollut alusta lähtien mukana kehittämässä laitoksen ympäristöpolitiikkaa ja toimintajärjestelmää. Pietarsaaren satamalla on ISO 9001 mukainen laatujärjestelmä Määrätietoinen työ tuo tulosta. Esimerkiksi tehokkaan jätteenkäsittelypalvelun ja kierrätyksen ansiosta kaatopaikkajätteemme määrät ovat pienentyneet peräti 70 %. Se on huomattava seikka, sillä käsittelemme Pietarsaaren sataman toimintaan voi tutustua osoitteessa:

6 06 PIETARSAAREN SATAMAN LAUKONLAITURI II:N SYVENNYSURAKKA TERRAMARE TÄNÄÄN 01 KESÄ 2012 Teksti ja kuvat: Markku Salonen 01 Laukonlaituri II:n syvennystyöt toteutetaan Pietarsaaren sataman syvennyshankkeiden lisäksi myös siksi, että sen edusta jäi valmistuttuaan vuonna 1982 ensimmäisenä laituriosuutena muuta laiturilinjaa 1,7 metriä matalammaksi. Nyt se syvennetään kulkusyvyyteen 11 metriä. Syvennettävä laituriosuus on 153 metriä pitkä ja se sijaitsee 503 metrisen Laukonlaiturin keskivaiheilla. HAASTAVA HIEKKAINEN TAUSTATÄYTTÖ Projekti aloitettiin laiturielementtien yläpään esiin kaivamisella koko kohteen pituudelta. Tämän jälkeen alkuperäisen kulmatukimuurilaiturin taustatäytön läpi porattiin injektointiputket saumaelementtien kohdilta ja suoritettiin niiden kautta pohjapenkereen yläosan injektointi. Suoritetulla toimenpiteellä estetään laiturin taustatäyttöhiekan purkautuminen saumaelementtien alta laiturin edustan syventämisen yhteydessä. Työn alussa suoritettiin geoteknisiä tutkimuksia, joita hyödynnettiin injektointityön toteutuksessa. Tutkimuksista vastasi Geobotnia ja suunnittelusta Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy, kertoo Terramaren työmaapäällikkö Markku Latikka. Injektoinnin jälkeen laiturielementtien yläosaan valettiin uusi 2,5 metriä leveä laattarakenne, josta elementit tuettiin 25 metriä pitkillä Gewi vaakaankkureilla satamakentän maaperään. Tällä toimenpiteellä varmistettiin laiturin stabiliteetti. Ankkureita asennettiin kaikkiaan 16 kpl

7 Pietarsaaren sataman Laukonlaituri II:n syvennystyöt ovat hyvällä mallilla. Urakka liittyy sataman laajempaan kehityshankkeeseen, jolla syvennetään sataman väylää ja satama-allasta suuremmille aluksille LUVUN LUJA BETONI Maaperän tiivistysinjektoinnin ja tuentatöiden valmistuttua aloitettiin vedenalaiset työt. Ensimmäisenä kohteena olivat laiturielementtien alareunassa sijaitsevien pohjalaattojen etu-ulokkeiden poistot. 80 luvun alkupuolella tehtiin todella lujaa betonia. Sinänsä hyvä, mutta purkutöissä, kuten näissä 45 cm:n paksuisissa ulokkeissa, tarvitaan järeitä työmenetelmiä. Työsarkaa tässä on riittänyt, sillä etu ulokkeet poistettiin kulmatukielementeistä, Latikka kertoo. 04 SUKELTAJIEN AMMATTITAITOA TARVITAAN Sukeltajilla oli merkittävä rooli kulmatukielementtien etu ulokkeiden poistossa. Sukeltajat puhdistivat ulokkeiden pinnat, asensivat timantti- 01 SUKELTAJAN NARUMIES on sukeltajan keuhkot sekä huolto-, yhteys- että turvamies. Narussa ovat kiepillä ilmaletku, valo- ja äänikaapelit. 03 ERIKOISOSAAMINEN, merellinen ympäristö sekä Terramaren kuuluisat pitkät urat houkuttivat insinööri Samu Mustosen hakeutumaan yhtiön palvelukseen. sahauslaitteen ohjauskiskot ja lopuksi varsinaisen timattisahan etu-ulokkeiden päälle. Tämän jälkeen sukeltajat nousivat ylös kohteesta ja varsinainen timanttisahaus suoritettiin hydraulisesti laiturin kannelta. Irtileikattujen ulokkeiden sekä aikanaan elementteinä valmistettujen eroosiolaattojen irrotus tehdään kuokkaruoppaaja Grävlinge- 02 TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Markku Latikka seuraa timanttileikkauksen etenemistä. Leikkaus suoritetaan sukeltajan ohjauskiskoihin asentamalla timanttilaikkayksiköllä, jota hallitaan kaukosäädöllä. Lujan betonin leikkaus vaatii kärsivällisyyttä RAKENNUSSUKELTAJA Karmo Vihuri on tyytyväinen työkohteen jopa kahden metrin näkyvyyteen. KUOKKARUOPPAAJA Grävlingen nostaa poistettavat betonit ja ruoppaa syvennyksen. nillä ja varsinainen ylösnosto järeällä autonosturilla. Kuokkaruoppaaja Grävlingenillä toteutetaan myös syvennysruoppaus sekä mursketasaus uutta eroosiosuojausta varten. Mursketasauksen jälkeen valetaan eroosiolaatta sekä osin kulmatukielementtien alle ulottuva juurivalu. Laukonlaituri II:n yvennysurakka aloitettiin ja kohde valmistuu elokuun 2012 lopulla. 05

8 08 Työmaakohde: Jätkäsaarenlaiturin jatke, Helsingin Länsisatama NÄKÖALAPAIKKA LAAJENEVAAN LÄNSISATAMAAN TERRAMARE TÄNÄÄN 01 KESÄ 2012 Teksti ja kuvat: Markku Salonen 01 Terramare rakentaa parhaillaan Helsingin Länsisataman laiturijatkehankkeen ensimmäistä vaihetta. Työ sisältää 300 metriä pitkän Jätkäsaarenlaiturin kulmatukimuurijatkeen toteutuksen mukaan lukien myös laiturielementtien suunnittelun. 02 Länsisataman laiturijatkehanke etenee ripeää vauhtia. Toimitus- ja kuvauskäynnin aikana toukokuun lopulla ollaan vaiheessa, jossa liukuvalutyömaalla valmistuu kohteen viimeiset laiturielementit. Työmaan valutasolta noin 14 metrin korkeudelta aukeaa häikäisevän aurinkoinen näkymä sataman terminaalialueelle, sisääntuloväylälle ja merelle. Aamun laivaruuhka

9 Helsingin Länsisataman kävijämäärät ovat jatkuvassa nousussa. Päivittäin satamaa käyttää keskimäärin matkustajaa. Kesäkaudella kävijämäärä nousee jopa :een, jolloin ulkomaiset loistoristeilijät vierailevat satamassa. Toiminnan tehostamiseksi satamaa laajennetaan merelle päin laiturijatkeilla. 09 on vilkkaimmillaan. Matkustaja-alukset pujottelevat vuorollaan uudella laajennetulla väylällä, etäämmällä luotsiveneet saapuvat suuren luksusristeilijän avuksi. Tältä näköalapaikalta voi hyvin ymmärtää, että uudet laiturijatkeet tulevat helpottamaan vilkasta laivaliikennettä tuntuvasti. MASSIIVISET KULMATUKIMUURIELEMENTIT Marraskuussa 2011aloitetun Jätkäsaarenlaiturin kulmatukimuurielementtien liukuvalun tuloksena Länsisataman eteläkärkeen täytetyn maa-alueen rannalla seisoo vaikuttava ja ryhdikäs rivistö 14,2 metriä korkeita ja 5 metriä leveitä teräsbetonielementtejä. Massiiviset elementit keräävät ohi kulkevista laivoista kaikkien matkustajien huomion. Elementtejä seisoo rantaviivalla ryhdikkäissä riveissä kaikkiaan 71 kappaletta. Näky on kuin Pääsiäissaarilta. Elementteihin upposi yhteensä yli miljoona kiloa terästä ja kuutiota betonia, Terramaren työmaapäällikkö Pertti Sukanen kertoo LIKUKUVALUTYÖMAALTA yli 14 metrin korkeudelta avautuvat upeat näkymät Länsisataman alueelle, sisääntuloväylälle ja kesäiselle merelle. MASSIIVISET LAITURIELEMENTIT hallitsevat sataman eteläkärjen maisemaa. Elementit on nostettu rantapenkereelle odottamaan laiturilinjaan asennusta. Kuva 01 on otettu perimmäisen laiturielementtipaketin päällä sijaitsevalta liukuvalutyömaalta. Korkeutta PARANNETULLA SUUNNI- TELMALLA Jätkäsaarenlaiturin peräporttiramppia ja laiturilinjaa sisennettiin. Uudella ratkaisulla satamaväylä avartui merkittävästi. VIIMEISEN ELEMENTTIPAKETIN liukuvalun viimeistely sujuu rennoissa tunnelmissa. Pumpattavan betonin laatu on oleellinen tekijä onnistuneen liukuvalun toteutumisessa. Taimpana oleva pumppumies säätelee betonin pumppausta kaukosäädöllä. LAAJENNUS KAHDESSA VAIHEESSA Länsisataman laiturilaajennukset toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kyseinen Jätkäsaarenlaiturin jatke, jolle tulee pituutta noin 300 metriä. Myöhemmin toisessa vaiheessa rakennetaan Valtamerilaiturin jatke, jolle tulee pituutta noin 330 metriä. Laiturijatkeet rakennetaan merelle päin täytetylle alueelle, jossa Jätkäsaarenlaituri tulee sijaitsemaan täyttömaan itäpuolella ja Valtamerilaituri länsipuolella. Laiturijatkeiden kärkeen rakennetaan > elementeillä on 14,2 m. 04

10 10 lisäksi näitä yhdistävä päätylaituri. Jätkäsaarenlaiturin osalta, parannetun suunnitelman mukaan, sataman puoleisen peräporttiulokkeen sijaintia muutettiin niin, että laiturilinja siirtyi sisemmäksi avartaen näin kapeaa satamaväylää. ELEMENTTIEN ASENNUS MERENPOHJAAN Laiturijatkeiden elementit asennetaan kalliomurskeella tasatun ja syvätiivistetyn louhekerroksen päälle 12,5 metrin syvyyteen. Elementtejä asennetaan 2 4 kappaleen päivävauhdilla. Elementtien sataman puoleista asennusta vaikeuttaa aamuin ja illoin vilkas laivaliikenne, joten elementtien asennustöitä joudutaan pääsääntöisesti tekemään yöaikaan. Asennustyöt tehdään laivaliikenteen ehdoilla. Elementtien asennus toteutetaan uivalla nosturillamme Nosto-Pekalla, jolla on nostokapasiteettia 200 tonnia, Sukanen toteaa. K- JA S-ELEMENTIT Asennusvaiheessa mittaustyöt ovat tärkeitä, jotta elementit saadaan asennettua suunnitelluille paikoilleen. Elementtejä on kahdenlaisia; vapaasti seisovia K elementtejä ja niiden väliin asennettavia S elementtejä, jotka yhdessä tekevät rakenteesta toimivan. Asennuksen valmistuttua elementtien edustalle merenpohjaan valetaan eroosiolaatta estämään laivojen potkureiden kuluttavaa vaikutusta. Lopuksi elementtien yläosaan valetaan yhtenäinen teräsbetoninen reunapalkki. 05 VESIRAKENNUSALALLE Kesätöihin Terramareen palkattu insinööriopiskelija Tommi Rokka pitää liukuvalutyömaan monipuolisuudesta. On antoisaa tehdä töitä kokeneitten ammattilaisten kanssa, hän kertoo. 06 KUOKKARUOPPAAJA ATTILA viimeistelee liukuvalutyömaan taustalla pohjaa asennettaville laiturielementeille. 05 Jätkäsaarenlaiturin urakan työpäällikkönä toimii Pekka Arppe. Tilaaja on Helsingin Satama ja urakan arvo on noin 4 miljoonaa euroa. Kohde on työllistänyt työvaiheista riippuen henkilöä. Urakka valmistuu elokuussa

11 Työmaakohde: Silport Port of Sillamäe, Estonia EUROOPAN ITÄISIMMÄSSÄ SATAMASSA PAALUTETAAN SINISAVEEN 11 TERRAMARE TÄNÄÄN 01 KESÄ 2012 Teksti ja kuvat: Markku Salonen Viron Sillamäessä sijaitsevan Euroopan itäisimmän sataman Silportin palvelut monipuolistuvat uudella konttilaiturilla. Terramarelle Silport on ollut tuttu urakointikohde sataman alkutaipaleelta asti. Tutuksi on tullut myös alueen merenpohjaa hallitseva sinisavi. Historiallinen ja merellinen Viron Sillamäe sijaitsee Tallinnasta noin 180 km itään. Kaupunki sijaitsee Itä-Virunmaan maakunnassa Suomenlahden rannalla 25 km Narvasta ja Venäjän rajasta. Kotkaan Sillmäestä on meriteitse matkaa noin 100 kilometriä. Alueelle rakennettu ympärivuotisesti toimiva Silportin satama sijaitsee ihanteellisella alueella. Meri on sataman edustalla syvää tarjoten luonnollisen väylän kaikille suurille rahtialuksille, jotka pääsevät Tanskan salmien läpi. Meri on satama-alueen edustalla SILLAMÄEN SILPORTIN SATAMAAN rakennettavan konttilaiturin sijainti merkitty keltaisella metrin ja satama-alueella noin Pituutta rannan suuntaiselle laiturille tulee 880 metriä. 16 metrin syvyinen. >

12 12 01 PORTTI ITÄÄN JA LÄNTEEN Yksityisomisteinen Silport on uudehko ja edelleen määrätietoisesti kehittyvä satama. Neitseelliselle rannalle rakennetun sataman rakennustyöt aloitettiin 2000 luvun puolessa välissä. Nykyisin laajaa ja avaraa satama-aluetta hallitsevat merelle työntyvät kaksi pitkää pistolaituria. Idän puoleinen laituri on yli kilometrin pituinen. Pistolaitureiden väliin toteutetaan parhaillaan 880 metrin pituista rannan suuntaista konttilaituria, jonka paalutustöistä vastaa Terramare Oy. Sataman maantieteellisesti strateginen sijainti tarjoaa toimivan portin niin itään Venäjälle ja muihin IVY maihin kuin länteen Skandinaviaan ja kaikkialle Eurooppaan. Satama käsittelee kaikenlaista rahtia öljytuotteista bulkkija konttirahteihin. Vuoden 2012 ennuste rahdin osalta on 6 miljoonaa tonnia. MERENPOHJA SINISAVEA Paalutusurakan työmaapäällikkö Marko Saarelmalle satamakohde on tuttu jo vuodesta 2004, jolloin Terramare toteutti alueella ensimmäisiä pistolaitureiden paalutuksia sekä satama-altaan ruoppauksia. Saarelmalle alueen geologinen poikkeavuus meren vastarannalla sijaitsevaan Suomen rannikkoon puhuttelee. 02 Sillamäen rannikko ja merenpohja ovat alueella yllättävän eriluonteiset kuin kotimaan puolella. Siinä missä Suomen rannikon merenpohja muodostuu kalliosta ja moreenista, täällä se muodostuu yksinomaan Viron pohjoisrannikolle tyypillisestä sinisavesta, jota riittää todella syvälle, Saarelma kertoo. Paikallinen sinisavi on rakenteeltaan kuin silttiä ja paalujen alapäässä se vastaa lujuudeltaan betonia. Maaperän vuoksi geotekniset tutkimukset ovat olleet kohteessa tärkeässä roolissa, Saarelma tähdentää. 10 KM TERÄSPUTKIPAALUA Rannan suuntaisen konttilaiturin perustukseksi lyödään kaikkiaan 620 teräspaalua. Laiturin etuseinämään lyödään 318 putkiponttipaalua ja rakennettavan nosturiradan alle asennetaan yhteensä 302 teräsputkipaalua. Paalut ovat pituudeltaan metrisiä ja halkaisijaltaan reilun metrin. Uutta laituria varten lyödään yhteensä

13 siis likimain 10 kilometriä teräsputkea. Teräsputkipaalut on toimitettu Euroopasta maailman suurimmalta teräksen toimittajalta Arcelorilta. Paalutus etenee tiukasta maaperästä huolimatta kohtuullisesti lukuun ottamatta esteettömältä mereltä puhaltavia lounais- ja pohjoistuulia. Tuulet työntävät vesimassoja pistolaitureiden väliselle työmaalle, ja aallokon vuoksi työt on ajoittain keskeytettävä turvallisuuden vuoksi, Saarelma kertoo PLAYMATE-LAUTTA, jolta paalutus toteutetaan 16 tonnin 03 LAITURIN NOSTURIRADAN tueksi lyötyjen paalujen rannan Junttanin vasaralla. suuntainen linja. 02 TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Marko Saarelma tarkkailee työkoh- 04 TYÖMAAN NÄKYMÄÄ talvisissa olosuhteissa. Vasemmalla teessa ajoittain haittaavaa taustalla laiturille aikanaan aallokkoa. asennettavien nosturien rivistö. TIESITKÖ? 03 PLAYMATE TYÖJUHTANA Projektissa käytetään Terramaren Playmate lauttaa, jolta paalutus toteutetaan 16 tonnin Junttanin vasaralla. Paalutuksia edeltäneet ruoppaukset suoritettiin kuokkaruoppaaja Kouralla. Ruoppausmassat kuljetettiin läjitysalueille Hans ja George -proomuilla. Ruoppaukset aloitettiin lokakuun 2011 lopulla ja paalutustyöt käynnistettiin jo heti marraskuun 2011 alussa. Talvi keskeytti työt tammikuun lopussa ja vauhtiin päästiin jälleen toukokuun toisella viikolla. Työmaa työllistää 12 ammattilaista. Kohteen työpäällikkönä toimii Seppo Ajanko. Paalutus valmistuu alkusyksyyn Paalutukselle rakennettava konttilaituri tarjoaa paikat neljälle rahtialukselle, Saarelma toteaa. SILLAMÄE oli yksi Neuvostoliiton suljetuimmista kaupungeista. Alueelle rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen salainen teollisuuskaupunki, jossa harjoitettiin ydinvoimamateriaalien jalostusta, uraanin rikastamista sekä kehitettiin ydinaseita. Tämä kaikki vain 100 kilometrin päässä Kotkasta. Alueelle ei ollut ulkopuolisilla asiaa, eikä sieltä päässyt pois ilman erityistä lupaa. Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille ja ammattilaisille rakennettiin kuitenkin kaupungin keskustaan edustava asuinalue, jonka hieno arkkitehtuuri on säilynyt näihin päiviin saakka. Sillamäe oli suljettu vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Entinen uraanirikastamo, nykyinen Silmet ( tuottaa nykyisin harvinaisia maametalleja, kuten tantaalia ja niobiumia. Sillamäen kaupunkiin voi tutustua osoitteessa:

14 14 UUTISET VUOSAAREN UUSI AP PISTOLAITURI ON VALMIS Vuosaaren sataman AP pistolaituri on valmis. 180 metrinen kuuden tihtaalin teräspaaluille perustettu pistolaituri sijaitsee A laiturin ja aallonmurtajan välissä tarjoten kaksi lisäpaikkaa peräporttityyppisille RO RO rahtialuksille. Laituri luovutettiin täysin varustein. Urakkaan sisältyi myös betonirakenteiset ramppirakenteet. Terramare aloitti työt syyskuussa 2011 ja pistolaituri valmistui toukokuussa Laiturityö työllisti noin 15 henkeä. Urakan arvo oli 3 miljoonaa euroa. Kohteen työmaapäällikkönä toimi Heikki Porrasmaa ja työpäällikkönä Pekka Arppe. TERRAMAREN YRITYSILME YSILME UUDISTUU Terramaren emoyhtiö Royal Boskalis Westminster N.V. terävöittää kansainvälistä yritysilmettään. Tähän ovat vaikuttaneet vuosien saatossa toteutuneet yrityskaupat ja -fuusiot. Boskalis on tänään globaali, monipuolisia vesirakentamisen palveluja tarjoava yritys, joka yhä enemmän profiloituu kokonaisvaltaisten palvelujen tarjoajana. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella. Boskalis on käynnistynyt vahvan asemansa ja brändinsä vuoksi hankkeen, jossa uudistetaan ja yhdenmukaistetaan yhtiön ja sen omistuksissa olevien yritysten logot ja yritysilmeet. Terramare Oy ja Terramare Eesti OÜ ottavat käyttöönsä oheisen logon, jossa ovat yhdistettynä sekä Boskaliksen uusittu tunnus että Terramaren nimi. Yritysilmeen yhtenäistämiseen sisältyy lisäksi graafinen linjaus, jossa uudistetaan yhtiön typografia sekä viestintämateriaalien layout. Terramaren uusi ilme tulee asteittain näkyviin kuluvan vuoden aikana työmailla, aluksilla, henkilöstön työvaatteissa sekä markkinointi- ja tiedotusmateriaaleissa. Terramaren virallinen nimi on kuitenkin edelleen Terramare Oy, ja toiminta jatkuu entiseen luotettavaan tapaansa.

15 15 TERRAMAREN TYÖMAAT KESÄ 2012 TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Estlink 2 Landworks Finland, SIPOO Jouko Sederholm Jani Vyyryläinen Laukon laiturin syventäminen, PIETARSAARI Esa Kunnassaari Markku Latikka Länsisatama, Laituriurakka 2011, HELSINKI Pekka Arppe Pertti Sukanen Suojan Sataman laituri, RAUMA Pekka Arppe Jukka Sippola Sillamäen paalutus, SILLAMÄE, VIRO Seppo Ajanko Marko Saarelma Kaj 6, MARIEHAMN Seppo Ajanko Markku Sollo Pansion laituri, TURKU Mikko Latikka Matti Juslenius Saaristotien lauttalaiturit, KORPPOO Mikko Latikka Heikki Porrasmaa Karlsborgin ruoppaus, KALIX, RUOTSI Kjell Helgesson Oepke Blom Sataman vedenalainen louhinta, GENOVA, ITALIA Sami Soikkeli Reijo Kultalahti / Tero Vuori Hietasen ruoppaus, KOTKA Jouko Sederholm Jarmo Siimos AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA : 218 LIIKEVAIHTO 2011: 37,5 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

16 Aurinkoista ja turvallista kesää RAKENNUSSUKELTAJA KARMO VIHURI URAKOINTIKOHTEESSA LAUKONLAITURI II, PIETARSAAREN SATAMA KUVA: MARKKU SALONEN