STRATEGISEN SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN TOIMIALA- RYHMÄ

Transkriptio

1 STRATEGISEN SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN TOIMIALA- RYHMÄ Aika klo Paikka Porin kaupungintalo, KH:n neuvotteluhuone (1.krs) Kutsutut Kalevi Viren, pj X Nakkila Tomi Lähteenmäki X Pori Eero Mattsson (este) Pomarkku Jaana Karrimaa (este) Harjavalta Kari Ojalahti X Luvia Päivi Rantanen (este) Siikainen Pauli Kekki X Ulvila Marianne Mäkelä X Kokemäki Pekka Heinonen - Lavia Jorma Huuhtanen X Merikarvia Henkilöstön Reijo Roininen (Harjavalta) X edustaja Timo Aro, sihteeri X Pori Kokouksen avaus Puheenjohtaja Kalevi Viren avasi kokouksen klo Sihteerinä toimi Timo Aro. Edellisen kokouksen muistio Puheenjohtaja esitteli pidetyn kokouksen muistion. Edellisessä kokouksessa sovittiin käsiteltävän seuraavat asiat: Id Tehtävä Vastuuhenkilö Mihin Mennessä T1 Vertailukehittämisen vierailuista sopiminen Välittömästi T2 Kerätään yhteen valtuustotasolla 2009 alkaen päätetyt strategiat ja ohjelmat, jotka ohjaavat aidosti kunnan toimintaa Tomi Lähteenmäki ja Timo Aro Kaikki ryhmän jäsenet sähköisesti Timo Arolle (timo.aro@pori.fi)

2 Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja todettiin aikaisemmat tehtävät toteutetuiksi. Asialistan hyväksyminen Seuraava esityslista oli jaettu ehdotukseksi kokouksen työjärjestykseksi: Kohta Esityslistan aihe Alustaja 1 Kokouksen avaus Kalevi Viren 2 Edellisen kokouksen muistio Kalevi Viren 3 Asialistan hyväksyminen Kalevi Viren 4 Monikuntaliitoksin liittyvien verrokkiseutujen kuulemistilaisuus avoimena seminaarina Aija Tuimala ja Janne Antikainen 5 Valtuustotasolla päätettyjen strategioiden yhteenveto ja strategiset valinnat 6 FCG Oy:n väliraporttirunko ja mahdolliset sisällölliset muutokset Kalevi Viren ja Timo Aro Kalevi Viren ja Timo Aro 7 Muut ajankohtaiset asiat Ryhmän jäsenet 8 Seuraavat kokoukset Kalevi Viren 9 Kokouksen päätös Kalevi Viren Asialista hyväksyttiin. Monikuntaliitoksiin liittyvien verrokkiseutujen kuulemistilaisuus avoimena seminaarina Alustajat: Janne Antikainen ja Aija Tuimala: Alustajina toimivat Janne Antikainen (MDI Oy) ja Aija Tuimala (FCG Oy). Janne Antikainen alusti Seinäjoen seudun kuntajakoselvityksestä (Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka) ja Aija Tuimala Hämeenlinnan seudun aikaisemmin toteutuneesta monikuntaliitoksesta. Janne Antikainen esitteli Seinäjoen kuntajakoselvitystä. Keskeisimmät huomiot on kerätty oheen. Antikaisen esitys liitteenä (liite 1). Seinäjoen selvitysalueeseen kuuluvat Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka. Selvityksen lähtökohta oli paperilla valmiimpi kuin käytännössä. Selvitys aikataulutettiin ja vaiheistettiin tarkkaan koko prosessin keston osalta. Organisoituminen selvitystoimikuntaan (korkein virkamies- ja poliittinen johto), epävirallinen työryhmä ja viisi toimialakohtaista ryhmää. Keskeiset onnistumiset: ennakoivuus eli liikkeelle lähteminen riittävän ajoissa, riittävästi aikaa selvitystyön toteuttamiseen, prosessi pidetty tietoisesti koko ajan läpinäkyvänä ja tiedotettu avoimesti, asiat selvitettiin työryhmissä perusteellisesti, iso kuva realistisesti kaikilla selvillä Keskeiset vaikeudet: korostuneesti kuntarakenneselvitys eikä liitos- tai yhdistymisselvitys, konsernihallinnon ja konserniyhtiöiden käsittely jäi liian vähälle huomiolle, kunnat ratsastivat useammilla kärryillä samanaikaisesti useaan liitossuuntaan.

3 Suuret ja pienet asiat: plussia kyky nähdä isoja kokonaisuuksia ja yhteistä samat periaateet mutta eri käytännöt. Miinuksia siilipuolustusasemat, päättämättömyys tehdä ratkaisuja, osaoptimointi ja asioiden siirtäminen Keskeisiä tuloksia: i. Ei vaharata taaksepäin mottona selvityksessä. ii. Selvitysmiehellä täydellinen neutraaliteettisuoja selvitstyön aikana (kukaan ei yrittänyt vaikuttaa selvitysmiehen tulokseen), iii. Leveän pensselin työ (keskittyminen isoon kuvaan), iv. Suoranuottisuus ja sanaisuus (rehellisesti niin hyödyt kuin haitat). v. Yhteen taulukkoon kuntafuusion plussat ja miinukset: Palveluratkaisuilla ei voi hyväksyä tai hylätä, sillä plussat ja miinukset menevät varsin tasan. Pieniä hyötyjä hallinnon yhdistämisestä, parantaa alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa selkeä plussa Selvitysmiehen johtopäätöksiä SJK-selvitykseen liittyen: i. Seinäjoki ja Jalasjärvi yhteen alkaen ja Kurikka myöhemmin, ii. Kunnan kasvaessa paikallisuutta on vahvistettava, iii. Palkkojen ja palveluiden harmonisointi keskimääräisen eikä korkeimman tason mukaan iv. Seinäjoen kaupunkiseutu kehittämisen ytimeksi: kunnat ovat hyvän yhteistyön vankeja, valjua kompromissikehittämistä, strategisuutta ja osaamista on vahvistettava (älykäs ruokajärjestelmä, logistiikka, kokonaisvaltainen MAL- PE-kehittäminen, v. Kuntakeskukset tärkeitä palveluiden kehittämiskohteita. Lähikehittämiseen panostettava eli on löydettävä uusia pörinäkeskuksia. vi. Fuusio johtaa palvelujen keskittymiseen ja laadun paranemiseen: luvassa ei ole pikavoittoja eikä yhdistymisavustus ole riittävä vii. Seinäjoki on yksi maaseutumyönteisimmistä kunnista. On vahvistettava uuden kunnan alueelta elinvoimaisia kuntakeskuksia (jätetään ns. elinvoimapotteja eli ei laiteta kaikkia rahoja yhdistymissopimuksessa kiinni, vaan resurssit parhaimpiin uusiin ideoihin), alueellinen identiteetti vahvistuu paradoksaalisesti kuntaliitoksen aikana viii. Tavoitteeksi iso ja toimiva, tehokas ja tasapuolinen kaupunki: olennaista halu tehdä tulevaisuuden kaupunkia ix. Tietoa löytyy, tahtoa ei: selvittely on ollut enemmän järki- kuin tunneliittopohdintaa Keskustelua ja kysymyksiä sekä Antikaisen vastauksia: Miten ääni saadaan kuulumaan pörinäkeskuksesta isompaan kaupunkiin? Asukkaat sidotaan aikaisempaa enemmän yhteiseen suunnitteluun ja tekemiseen. Kehittämisen vastuu on annettava kuntalaisille osallisuutta kehittämällä ja oikeita resursseja päätettäväksi. Miten vahvistetaan alueen sisäistä elinvoimaa ja ulkoista elinvoimaa? Kehyskuntien kehittäminen on ns. kasaripolitiikkaa: eivät halua hyödyntää kaikkea osaamista

4 mitä löytyy keskuskaupungista. Sisäinen elinvoima tarkoittaa ensisijaisesti uusiutumista ja potentiaalin käyttöönottoa. Elinvoima on keskeinen asia muutoksen kannalta. Kuinka sitoutuneita kunnat ovat olleet tekemiseen? Kaikki kunnat eivät ole tosissaan. Esimerkiksi Kurikka ei ole, mutta Jalasjärvi on. On varmistettava se, että esim. Kurikka voi tulla myöhemmin osaksi yhtenäistä kokonaisuutta. Useiden suuntien selvittäminen samanaikaisesti on haastavaa ja vaikeuttaa kaikkia prosesseja. Keskuskaupunki ei tule houkuttelemaan enää muita, vaan edellyttää muiden tulevan mukaan Miten kasvatetaan luottamusta prosessin aikana? Kaksipiippuinen juttu. On opittu tuntemaan paremmin, mutta useammilla rattailla ajaminen nakertaa yhteistä pohjaa ja halua yhteiseen kuntaan. Millaisia pelkotiloja? Keskuskaupunki ylimielinen kehyskuntien suhteen. Kehyskunnat taas epäilevät keskuskaupungin motiiveja. Runsaasti ennakkoluuloja. Mihin ei kannata kompastua Seinäjoen kokemusten perusteella? Pelin on oltava avointa ja suoraa koko prosessin ajan: on oltava osallistavia asioita ja luottamusta rakentavia asioita. Asiat tehdään enemmän tunteella kuin järjellä. Aija Tuimala (FCG Oy) esitteli Hämeenlinnan seudun aikaisemmin päättynyttä monikuntaliitosselvitystä (liitteet 2 ja 3). Hämeenlinnan prosessi päättyi vuonna Hämeenlinnan seudun monikuntaliitos koski Hämeenlinnan kaupunkia, Lammia, Renkoa, Tuulosta, Hauhoa ja Kalvola. Janakkala ja Hattula jäivät pois selvitystyön aikana. Hämeenlinnassa selvitettiin samanaikaisesti sekä kuntarakenne- että palvelurakenneuudistusta. Seudullista yhteistyötä oli runsaasti selvitystyön käynnistyessä. Tavoitteiden päättäminen oli keskeistä jo alkuvaiheessa: ensin selvitettiin palvelurakennetta ja vasta sen jälkeen muuta rakennetta. Uuden Kunnan visio tehtiin jo varhaisessa vaiheessa. Tähdättiin strategiseen yhdistymiseen mekaanisen yhdistymisen sijaan. Valmisteluvaiheessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota pitkäjänteiseen yhdistymisprosessiin, jossa palveluihin, elinvoimaan ja kuntatalouteen käytetään huomiota pitkällä aikavälillä. Henkilöstösuunnittelun keskeinen merkitys jo prosessin alkuvaiheessa Yhdistymisen käytännön toteuttaminen: olennaista päätös siitä, perustetaanko Uusi Kunta vai perustetaanko Uusi Hämeenlinna, johon liittyvät muut kunnat. Lisäksi mukana oli osakuntaliitoksia, kun Hattulasta (Uusi Hämeenlinna) ja Lammilta (Hausjärvi) otettiin pala Demokratianäkökulma: lautakuntarakenteen uusiminen, aluetoimikunnat (alunperin esitys, että jokaiseen kuntaan perustetaan oma aluelautakunta, mutta muuttui lopussa niin, että tulee vain kaksi aluetoimikuntaa uudenlaisen yhteisöllisyyden lisäämiseksi), avustuskäytäntöjen uusiminen Henkilöstönäkökulma: alkuvaiheessa perustettiin seudullinen neuvottelukunta, jossa oli henkilöstön edustajat kaikissa kunnissa. Kaikkien johtavien tehtävä haku, koska koko organisaatio muokattiin uudelleen tilaaja-tuottaja organisaatioksi, palkkojen harmonisointi, henkilöstön määrän kehityksen tarkka seuranta Yhdistymisavustuksen käyttö: yhdistymisavustusresursseja käytettiin alussa myönteisen ilmapiirin ostamiseen, yhdistymisavustus yhteensä noin 18 miljoonaa euroa, joista noin puolet investointeihin.

5 Luottamusnäkökulma: luottamusta on vaikea rakentaa liitosprosessin aikana, jos sitä ei ole olemassa. Pakkoliitosten leima tai pelko ei edistä luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä Huomio prosessissa: yleinen selvitysprosessi, strategisten tavoitteiden määrittely, sopimuksen laajuus ja napakkuus, aikataulutus ja vastuista sopiminen, viestinnän suunnitelmallisuus ja laajuus, tavoitteiden määrittely uudelle kunnalle ja palvelurakenteelle Keskustelua ja kysymyksiä sekä Tuimalan vastauksia: Merkittiin tiedoksi Miten elinvoimanäkökulma perusteltiin kehyskunnille? Jokaiselta kunnalta pyydettiin niin sanottu kehittämissuunnitelma, jossa kerättiin kuntien kannalta keskeiset asiat. Tämän jälkeen tiedettiin kokonaisnäkemys Miten uusi organisaatio kyetään rakentamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa? Pitää olla riittävästi aikaa ja tukitiimejä Miten kuntaliitos on vaikuttanut Hämeenlinnan seudun kuntien elinvoimaan jälkikäteen? Yhteinen elinkeinoyhtiö oli ollut jo aikaisemmin, joka oli luonut pohjaa yhteiselle elinkeinopolitiikalle. On vaikeaa arvioida, onko kiihdyttänyt negatiivista kehitystä vai pitänyt kehityksen ennallaan (aluetalouden ja demografian näkökulmasta) Miten suuri merkitys kuntataloudella oli liitosvaiheessa kehyskuntien näkökulmasta? Kunnat olivat hyvässä tai kohtalaisessa asemassa liitoskeskustelujen käynnistyessä. Mistä varoittaisit Porin selvitysaluetta? Sopimuksella on keskeinen ohjaava merkitys. Prosessin läpivieminen siten, että huomioidaan samanaikaisesti ison ja pienen kunnan intressit. Resurssointi on oltava riittävällä tasolla perusteellisen selvityksen tekemiseksi. Valtuustotasolla päätettyjen strategioiden yhteenveto ja strategiset valinnat Alustaja: Timo Aro Strategisen suunnittelun ja kehittämisen ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että kerätään yhteen vähintään valtuustotasolla hyväksytyt strategiat/ohjelmat, jotka on tehty edellisen tai kuluvan valtuustokauden aikana ja jotka ohjaavat aidosti kunnan toimintaa. Ryhmän jäsenet lähettivät em. sovitulla tavalla keskeiset toimintaa ohjaavat strategiat ryhmän sihteerille. Sihteeri Timo Aro esitteli liitteenä olevan matriisin, johon on kerätty yhteen kuntien kunta- ja kaupunkistrategiat siten, että jokaisen strategian kohdalla esitetään strategian nimi ja hyväksymispäivämäärä, keskeiset tavoitteet, visio ja muut erityishuomiot (liite 4). Tämän jälkeen ryhmän jäsenille lähetettiin sähköpostikysely, jossa ryhmän jäseniä pyydettiin vastauksia kahteen kysymykseen: 1. Mitkä ovat mielestänne kolme kuntanne keskeistä strategiaa/valintaa/painopistettä/kokonaisuutta tällä hetkellä?

6 2. Mitkä pitäisi olla Uuden Kunnan (nykyinen selvitysalue) kolme keskeistä strategista valintaa/painopistettä/kokonaisuutta esimeriksi alkaen tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella? Oheiseen matriisiin on kerätty kuntien vastaukset molempien kysymysten osalta (liite 5). Tämän jälkeen käytiin keskustelu strategioiden nykytilanteesta olemassa olevien valintojen sekä mahdollisen Uuden Kunnan valintojen osalta. Todettiin, että kooste muodostaa hyvän perustan jatkotyöskentelylle Uuden Kunnan strategian luomiseksi. Koosteeseen palataan selvitystyön toisessa vaiheessa. Keskustelun aikana tuotiin esille, että jatkossa on strategiatyön yhteydessä pystyttävä osoittamaan Uuden kunnan hyödyt suhteessa olemassa olevaan. Porin rooli on keskeinen elinvoiman osoittamisessa ja perusteluissa suhteessa ympäristökuntiin. Hyötyjen epäselvyys ja niiden osoittaminen aiheuttaa epätietoisuutta ympäristökunnissa. Ryhmän on kyettävä perustelemaan, miten Uusi Kunta lisäisi koko alueen elinvoimaisuutta. Tämä edellyttää sellaista toimintatapaa, että mennään määrätietoisesti kohti horisonttia. Merkittiin tiedoksi FCG Oy:n väliraporttirunko ja mahdolliset sisällölliset muutokset Alustaja: Puheenjohtaja Kalevi Viren Puheenjohtaja Viren ja sihteeri Aro esittelivät FCG Oy:n väliraporttirungon. Jokainen toimialakohtainen ryhmä jättää väliraportin mennessä. Väliraporttien sisällöt on jäsennelty siten, että niissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia ryhmien välillä. Puheenjohtajan johdolla käytiin läpi väliraporttirungon sisältöä kysymyksittäin. Käytiin läpi raportin runkoa alaluvuittain. Päätettiin, että kerätään väliraportin kohtaan 2.1 jokaisesta kunnasta erikseen materiaalia, jonka jälkeen muodostetaan yhteinen kokonaiskuva. Tiedot kerätään siten, että ne voidaan käsitellä seuraavassa työryhmän kokouksessa Puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat kyselyrungon ryhmän jäsenille ja lähettävät kyselyt sähköisesti. Merkittiin tiedoksi ja sovittiin jatkotoimenpiteistä tiedon keruun suhteen. Muut ajankohtaiset asiat Seuraavat kokoukset Alustaja: Puheenjohtaja Kalevi Viren kävi läpi tulevat kokousajat klo (Nakkila) klo (Ulvilan kaupungintalo)

7 Lisäksi tiedoksi: raportinjättöpäivä VM:n tilaisuus Promenadikeskus, Pori Merkittiin tiedoksi Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liitteet Liite 1: Janne Antikaisen esitys Seinäjoen kuntajakoselvityksestä Liite 2: Aija Tuimalan esitys Hämeenlinnan seudun monikuntaliitosselvityksestä Liite 3: Hämeenlinnan Uusikunta -sopimus Liite 4: Porin kuntajakoselvitysalueen kuntien kuntastrategiamatriisi Liite 5: Porin kuntajakoselvitysalueen kuntien olemassa olevat ja mahdollisen Uuden Kunnan strategiset valinnat Kokouksessa annetut tehtävät: Id Tehtävä Vastuuhenkilö Mihin Mennessä T1 Kerätään kunnittain tietoa väliraportin kohtaan 2.1 Puheenjohtaja ja sihteeri T2 T3 T mennessä