(suomennos venäjänkielisestä tekstistä) Irina Takala, Petroskoin valtionyliopisto (Venäjä) Suomen itsenäisyys ja Karjala
|
|
- Elisabet Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (suomennos venäjänkielisestä tekstistä) Irina Takala, Petroskoin valtionyliopisto (Venäjä) Suomen itsenäisyys ja Karjala Esitys XVIII venäläis-suomalaisen kulttuurifoorumin Suomen itsenäistyminen ja Venäjä -teemaseminaarissa (Pietari, 22.syyskuuta Esityksessä käsitellään, millä tavoin Suomen 1917 saama itsenäisyys vaikutti Venäjän karjalaisväestön kohtaloihin ja laajemmin Itä-Karjalan kehitykseen. Neuvostoaikainen historiantutkimus yliarvioi Venäjän karjalaisten kansallisen kehityksen ja tietoisuuden tasoa, ja vastaavasti huomattavasti vähemmälle huomiolle jäi ns. suomalainen tekijä Karjalan autonomian muodostumisessa ja kehityksessä. Vähäteltiin niin ikään kohtalon eri käänteiden kautta Karjalaan päätyneiden ja tasavallan kehityksen ensimmäisten 15 vuoden aikana sen johtavissa asemissa olleiden punaisten suomalaisten toimintaa. Karjalan työkansan kommuunin perustaminen kesällä 1920 nähtiin perinteisesti neuvostovallan harjoittaman kansallisuuspolitiikan huipentumana. Sen turvin Venäjän kaikille kansoille oli myönnetty itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus historialliseen valintaan, jonka karjalaiset lähtivät toteuttamaan siinä, missä muutkin Venäjän kansat. Erikoista, mutta näitä teesejä esiintyy edelleen Venäjän nykyaikaisessa historiantutkimuksessa. Suunnan tarkoitus lienee kumota ne suomalaisten ja venäläisten historioitsijoiden tulkinnat, jotka selittävät KTK:n perustamisen ennen kaikkea ajan sotilaallisilla, strategisilla ja ulkopoliittisilla suhdanteilla. Karjalan alue sijaitsee Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin. Se kuuluu niihin lukuisiin raja-alueisiin Euroopassa, jotka ovat historian saatossa olleet valtioiden riitakapulana. Täällä vuosisatojen mittaan löivät yhteen ensin Venäjä ja Ruotsi ja 1900-luvulla Neuvostoliitto ja itsenäinen Suomi, alueen halki kulki kulttuurin raja-aita, joka erotti toisistaan ensin läntistä ja itäistä sivilisaatiota ja sittemmin porvarillista ja neuvostoliittolaista yhteiskuntamallia. Toisaalta Karjala pysyi pitkään merkittävänä ja laaja-alaisena kontaktialueena, jolla kulttuurit toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, johon vaikutti kautta 1800-luvun kestänyt rauhanomaisen kehityksen kausi. Raja-alueen asukkaita yhdistivät toisiinsa taloudelliset, kielelliset, kulttuuriset ja sukulaissuhteet, jotka jatkuivat aina 1920-luvulle saakka. Karjalan väestöä oli vuosisatojen ajan luonnehtinut kahden ylivoimaisesti huomattavimman kansanryhmän venäläisten ja karjalaisten rinnakkaiselo. Tämä oli myös ortodoksista aluetta. Kuitenkin, juuri pohjoisessa sijaitseva Vienan Karjala nousi merkittävään rooliin suomalaisen kulttuurin kehityksessä: aina 1800-luvun puolesta välistä saakka Viena nähtiin inspiraation lähteenä useille suomalaisille kirjailijoille, runoilijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille, eli kareliaaneille kaikki tuo vaikutti suomalaisen kansakunnan heräämiseen, kansallisen tietoisuuden voimaantumiseen. Tämän ohella voimiaan keräävässä Suomessa Karjala esiintyi hieman toisenlaisena kiinnostuksen kohteena: 1800-luvun loppupuoliskolta alkaen karelianismi alun perin kansallisen kulttuurin julistuksena alkoikin muokkautua pitkälle poliittiseksi aatteeksi, haaveiluksi Suur-Suomesta. Siinä etniset ja kansalliset ihanteet yhdistyivät poliittisiin
2 lähtökohtiin: ns. luonnollisten kolmen kannaksen rajojen sisällä tulisi yhdistää Suomi, koko Karjala ja Kuolan niemimaa. Vuoden 1917 tapahtumat ajankohtaistivat Karjala-kysymyksen ja heimoaatteen uudella tavalla. Suomen itsenäistyttyä Itä-Karjalan kohtalo nousee yleisen keskustelun valokeilaan. Suomen sisällisodan osapuolet taas kukin omalla tavallaan haki ratkaisua tuohon kysymykseen. Niin, helmikuussa 1918 punaisten suomalaisten edustajien ja bolsevikkien neuvotteluissa pohdittiin mahdollisuutta luovuttaa jatkossa Itä-Karjalan alueet punaiselle Suomelle. Toisaalta, silloin valkokaartin johdossa ollut K.G.Mannerheim piti kuuluisan puheensa Antrean asemalla, jossa lupasi, ettei pane miekkaansa tuppeen, etten kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin. Tämä miekkavalaksi kutsuttu päiväkäsky tulkittiin aktivistien piireissä kutsuna aluevalloituksiin idässä. Sitä seurasivat aseelliset selkkaukset , joihin osallistui suomalaisia vapaaehtoisjoukkoja. Ne suunnattiin Vienan ja Aunuksen alueille, ja ne perusteltiin Suomessa strategisilla ja taloudellisilla syillä sekä vedottiin heimoaatteeseen. Suomalaisten retkikuntien saavuttamat tulokset johtivat siihen toteamaan, ettei Itä-Karjalan kysymystä voida ratkaista aseellisin keinoin. Tämän johdosta Suomen hallitus joutui lisäämään Neuvosto-Venäjään kohdistuvaa diplomaattista painostusta. Argumentaatio heimoalueiden liittämisen puolesta rakentui mm. itäkarjalaisilta puuttuvan itsemääräämisoikeuden sekä itsehallinnon toteuttamisen varaan. Täten kysymykset itsemääräämisoikeudesta ja Itä-Karjalan valtiollisesta asemasta ja sittemmin Karjalan autonomian taloudellisista erityisoikeuksista muodostivatkin varsinaisen johtolangan suomalais-venäläisissä diplomaattisuhteissa. Kuitenkin Itä-Karjalassa tunnelma oli myös hyvin ristiriitaista ja vaihteli olosuhteiden vaikutuksesta. Keväällä 1917 Vienan karjalaisten liiton jatkajaksi perustettu Karjalan sivistysseura toimitti Venäjän väliaikaiselle hallituksella kirjelmän, jossa kuvailtiin Karjalan autonomiaa osana Venäjän valtiota tarkoituksenaan nostaa alueen kulttuurista ja taloudellista potentiaalia. Myöhemmät vallankumoustapahtumat, Suomen harjoittama sotaretkikuntapolitiikka, Karjalan sivistysseuran sekä bolševikkien toiminta, laajeneva Venäjän sisällissota, ulkovaltojen pohjois-venäjälle suunnattu interventio kaikki tuo vaikutti nopeasti Karjalan muuttuvaan tilanteeseen, kiihottaen paikallisten talonpoikien ailahteluja ja liikehdintää entisestään. Eri tahot olivat tarjoamassa karjalaisille erilaisia strategioita, joukossa oli liittyminen Suomeen, autonomia osana Venäjää sekä Karjalan täydellinen itsenäisyys. Tämä johti siihen, että Uhtuan ja Repolan väestön v.1918 suurissa kansalaiskokouksissa päätettiin Vienan liittymisestä Suomeen erinäisin ehdoin. Toisaalta, väestön keskuudessa alkoi saada lisää kannatusta Karjala karjalaisille! -tunnuslause. Keväällä 1918 Vienan Kemissä muodostettiin miehitetyiltä alueilta pakoon lähteneistä karjalaisista taistelukelpoinen joukko-osasto, joka kasvoi myöhemmin ns. Karjalan rykmentiksi. Tämä yhdessä enimmäkseen Suomen sisällissodan aikana Neuvosto- Karjalaan paenneista punakaartilaisista värvätyn Muurmannin legioonan ja brittijoukkojen kanssa kesällä ja syksyllä 1918 taisteli menestyksekkäästi valkosuomalaisia vastaan ja johti vihollisen vetäytymisen rajaa kohti. Itsenäisyyden aate sai lisäpontta Vienan Karjalan 11 volostin edustajakokouksessa, joka koottiin Karjalan rykmentin johdon aloitteesta helmikuussa 1919 Vienan Kemissä. Tuolloin kaikki 15 edustajaa allekirjoittivat päätöksen Itä-Karjalan julistamisesta riippumattomaksi demokraattiseksi valtioiksi, jossa kaikki luonnon varat jätettäisiin ainaisiksi ajoiksi paikalliselle väestölle kuuluvaksi kansallisomaisuudeksi. Ei kuitenkaan voida puhua karjalaisväestön laajamittaisista kansallismielisistä pyrkimyksistä saati mistään yhteisestä kansallisliikkeestä. Kansalliset aatteet ja iskulauseet sellaisenaan eivät voineet vaikuttaa näkyvästi Karjalan talonpoikiin: niin pohjoisessa kuin etelässäkin vallitsi
3 varsin alhainen olotila, joten luonnollisesti väestö antautui herkemmin punaisten yhteiskunnallisten vaatimusten kuin suomalaisten ja karjalaisten nationalisien tunnuslauseiden vietäväksi. Kun tuli aika valita oma tulevaisuus, niin suurimmalle osalle väestöä painavimpana tekijänä tulivat lupaukset rauhasta ja turvallisuudesta, talouden vakaudesta ja leipätoimituksista. Aunuksen Karjalassa pyrkimykset liittyä Suomeen saati itsenäistyä olivat vähemmän suosittuja, vaikka nälkävuosi 1918 aiheutti sielläkin todella vakavan tilanteen. Neuvostovallan vahvistaessa asemiaan Itä-Karjalan eteläisillä alueilla vahvistui epäluottamus, jonka aiheutti bolsevikkien harjoittamat leivän takavarikointi, korvausten, sakkojen ja verojen käyttöönotto, köyhälistön perustamien neuvostojen (kombedien) toiminta sekä pakkomobilisoinnit puna-armeijaan. Kesällä 1918 Aunuksen Karjalan joidenkin volostien talonpojat alkoivat lähettää avunpyyntöjä Suomeen, mutta ne jäivät paljolti spontaaneiksi, yksittäisiksi ja vailla yhtenäistä ohjelmaa, eikä niitä voida tulkita itäkarjalaisten kansannousuna. Suurin osa aunuksenkarjalaisia ei todellakaan pystynyt kuvittelemaan elämäänsä irrallaan Venäjästä, mutta kihlakunnissa ja volosteissa järjestettyjen bolševikkijohtoisten talonpoikaisneuvostojen päätöslauselmatkaan, joissa kiellettiin yksioikoisesti mahdollisuus liittyä Suomeen ja julistettiin uskollisuutta Neuvosto-Venäjälle, ovat nykyvalossa vaivoin tulkittavissa näkyvänä esimerkkinä Karjalan kansan kansallisen itsetunnon heräämisestä, kuten väitettiin neuvostotutkimuksissa. Lähinnä niin, että Aunuksen Karjalan talonpoikaisto suhtautui tapahtuvaan odottavasti: se mielellään tarkkaili sivusta uuden hallinnon toimia, sillä tärkeimpänä oli uudelleen järjestettävä maanjako ja nälänvastainen taistelu. Täten Suomen pyrkimykset aiheuttaa kansannousun Itä-Karjalan etelässä eivät tuottaneet tulosta. Vapaaehtoisista kootun joukon Aunuksen sotaretki (huhti-elokuu, 1919) ei edennyt toivotusti: tarkoituksena oli nostattaa aunuslaiset kapinaan suomalaisten puolelle, mutta retki kuihtui paikallisten haluttomuuden liittyä heimosotajoukkoihin ja lähteä tukemaan sotatoimia. Tapahtumat Vienan Karjalassa sekä Suomen diplomatian painostus rauhanneuvotteluissa pakottivat Moskovan keskittymään entisestään Itä-Karjalan kysymyksen lopulliseen ratkaisuun. Uhtuan maapäiväkokouksen itsenäisyysjulistus tulkittiin askeleena kohti puskurivaltion perustamista, joka myöhemmin lähtisi pyrkimään Suomen yhteyteen. Tämä aiheutti protesteja myös aunuksenkarjalaisten keskuudessa. Rajajoen rauhanneuvottelujen kaatuminen tuloksettomina viesti siitä, että rauhansopimuksen allekirjoittaminen on mahdollista vain jos Karjala-kysymyksessä saavutettaisiin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Hankalassa poliittisessa tilanteessa, Tarton rauhanneuvottelujen lähestyessä Neuvosto-Venäjän hallitus hyväksyi suomalaisen sosiaali-demokraatin Edvard Gyllingin eri yhteyksissä ja asiakirjoissa esittämän suunnitelman. Nimittäin syksyllä 1919 Gylling lähetti Moskovaan ehdotuksen, jossa kuvaili sitä, että perustamalla Karjalan kommuuni Vienan meren, Äänisjärven, Suomen rajan ja Pohjoisen jäämeren väliselle alueelle voitaisiin ratkaista kolme pääongelmaa: karjalaisten keskuudessa havaittu nationalismi saadaan tyydytetyksi, torjutaan Suomen pyrkimykset vaatia osia Itä-Karjalasta heimoaatteen perustein, sekä toimia tukialueena vallankumouksen valmistelulle Suomessa ja Skandinavian maissa. Näin ollen Karjalan kommuunista tulisi sosialistinen vastapaino porvarilliselle Suomelle. Karjalan kysymystä käsiteltiin Venäjän kommunistipuolueen politbyroon (puhemiehistön) istunnossa V.Leninin johdolla. 7.kesäkuuta 1920 VTsIK (Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea) tavoitteenaan Karjalan raatajarahvaan sosiaalinen vapautuminen päätti perustaa itsehallintoalueen, Karjalan työkansan kommuunin, Aunuksen ja Arkangelin kuvernementtien karjalaisten asuttamille alueille. Toiminnan toteuttamiseksi muodostettiin väliaikainen hallintoelin, Karjalan vallankumouskomitea, johon määrättiin punaiset suomalaiset
4 Edvard Gylling ja Jaakko Mäki sekä Aunuksen aluekomitean sihteeri karjalainen Vasili Kudžijev. Ratkaisevana tekijänä Karjalan autonomian lopullisessa määrittämisessä oli se, että Gyllingin suunntelma meni yksi yhteen bolševikkien silloista kansallispolitiikkan kanssa. KTK:n perustaminen ja sen myöhäisempi muuttaminen autonomiseksi tasavallaksi olivat kaiketi osa alkanutta NL:n muodostamista. Karjalan autonomian laajuutta ja tasoa koskevat erimielisyydet Moskovan päässä eivät estäneet sitä julistamasta Itä-Karjalaa autonomiseksi tasavallaksi ja hyväksymästä päätöslauselmaa, jossa Karjalalle myönnettiin erityisoikeudet. Suomalaiset punaiset asetettiin autonomian keskeisiin hallintotehtäviin, mikä antoi keskushallinnolle keinon ratkaista koettujen bolševikkikaadereiden ja kansallisen sivistyneistön puutteen ongelma sekä käyttää poliittisten emigranttien valtiorajat ylittäviä etnisiä siteitä oman vaikutusvallan laajentamiseen Suomeen ja naapurivaltioihin. Samoihin aikoihin huhtikuussa 1920 alkaa puna-armeija laajamittainen hyökkäys Arkangelin kuvernementin puoleisessa Karjalassa. Elokuuhun mennessä bolševikit valloittivat kaikki rajan läheisyydessä olevat volostit Repolaa ja Porajärveä lukuun ottamatta. Karjalan väliaikainen hallitus pakeni Suomen puolelle. Kesäkuussa ensimmäisen yleiskarjalaisen neuvostojen edustajakokouksen jäsenet tervehtivät KTK:n perustamista ja vahvistivat edustajakokouksen valmisteluvaiheessa todetun karjalaisen väestön halun jäädä osaksi Neuvosto-Venäjää. Tutkimuksen mukaan 88,3% kysytyistä halusivat pysyä Venäjän yhteydessä, itsenäisen valtion puolesta äänesti 10,8% ja liittymistä Suomeen kannatti 0,9%. Näin ollen ennen Tarton rauhanneuvottelujen alkamista neuvostovaltuuskunnalle oli käsillä todistus siitä, että Itä- Karjalalle oli myönnetty itsehallinto-oikeudet. KTK:n perustaminen ja Tarton rauhansopimus antoivat Neuvosto-Venäjälle syyt puhua kansalaissodan päättymisestä ja Karjala-kysymyksen ratkaisemisesta. Kuitenkin taloudellinen ja poliittinen tilanne pysyi erityisen vaikeana. Sitä ei voinut olla hyödyntämättä Suomi, joka muutenkin tulkitsi Tarton rauhansopimuksen joitain pykäliä edukseen syyttäen bolševikkeja Itä- Karjalaa koskevien velvoitteiden laiminlyönnistä. Täten suomalaiset aktivistit sekä Suomessa maanpaossa olevat itäkarjalaiset osittain järjestivät ja tukivatkin kansannousua Vienan Karjalassa (marraskuu 1921 helmikuu 1922). Syynä siihen oli huutava elintarvikepula ja nälänhätä. Kapinoitsijat toimivat Karjalan väliaikaishallituksen johdolla sekä Karjala karjalaisille - tunnuslauseen alla. Vapaaehtoisjoukkoja ja talonpoikia vastaan lähetettiin Puna-armeijan miesvahvat joukot, jotka helmikuun puoliväliin mennessä työnsivät kapinoitsijat KTK:n alueelta Suomen puolelle. Yhdessä suomalaisten vapaaehtoisten ja metsäsissien kanssa Suomen puolelle saapui noin tuhatta karjalaista, mikä teki kolmasosan Kommuunin pohjoisten alueiden väestöstä. Vienan Karjalan tapahtumien johdosta Moskova tiedosti tehokkaan avun tarpeellisuuden, asettui Karjala-hankkeen taakse ja antamaan Gyllingin linjalle aktiivista tukea. Hänen 1920 esittämän ajatuksensa karjalaisen nationalismin kautta kohti kommunismia ytimessä oli ei niinkään kansallisten ja kulttuuristen vaan taloudellisten haasteiden ratkaiseminen. Vuodesta 1922 Karjalaan alettiin suunnata merkittäviä rahallisia satsauksia, samoihin aikoihin käynnistettiin laajamittaiset metsätyöt, joiden avulla onnistuttiin nujertamaan työttömyys ja nälänhätä alueella. Näiden muutosten luonnollisena seurauksena oli Karjalan työkansankommuunin muuttaminen 1923 Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Siis, Suomen Itä-Karjalaa koskevat vaatimukset, unelma Suur-Suomesta, aktivistien ja karjalaismieleisten järjestöjen toiminta tulivatkin merkittäväksi tekijäksi, joka vauhditti neuvostohallituksen toimintaa Karjala-kysymyksen ratkaisemisessa. Itä-Karjalan säilyttäminen osana Neuvosto-Venäjää ja itsehallinnon perustaminen olivat merkittävässä määrin Edvard
5 Gyllingin ja hänen taistelutoveriensa toiminnan ansiota. Ei ole sattuma, että Kominternin pitkäaikainen sihteeri Otto Wille Kuusinen luonnehti KSNT:n perustamisen yhteisen toimintamme tärkeäksi tulokseksi. Kaiken kaikkiaan Venäjällä 1917 tapahtuneet vallankumoukset, Suomen itsenäistyminen ja kahden valtion naapuruussuhteet luvuilla tekivät tämän raja-alueen karjalaisväestöstä suuren politiikan panttivankeja. Ne joutuivat ensin verisen kansalaissodan jalkoihin ja myöhemmin neuvostovallan raja-alueiden väestöön kohdistettujen vainojen uhreiksi. Myytti Karjalan sissikapinoitsijoista tuli suorastaan turvallisuuselimien pakkomielteeksi sotaa edeltävillä vuosikymmenillä.
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotKarjalan Sivistysseuran uusi alku ja toimintaympäristö 1917 1922. Karjalan Sivistysseura Studia Generalia 20.5.2014 Pekka Vaara
Karjalan Sivistysseuran uusi alku ja toimintaympäristö 1917 1922 Karjalan Sivistysseura Studia Generalia 20.5.2014 Pekka Vaara Taustana Wienan Karjalaisten Liiton toiminta 1906-1910 Perustettiin kiertokouluja,
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotSuomen Sotahistoriallinen Seura Pekka Vaara
Suomen Sotahistoriallinen Seura 17.9.2019 Pekka Vaara 1 brittejä Keitä Itä-Karjalassa oli vuosina 1918-1922 ranskalaisia italialaisia puolalaisia serbialaisia punaisia suomalaisia valkoisia suomalaisia
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
Lisätiedots. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto
Otto Wille Kuusinen s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto Räätälin poika Otto Wilhelm pääsi ylioppilaaksi 1900 Jyväskylän
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotAFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi
AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotErityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen
Käännös Asia Hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0127(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 26.9.2013 2013/0127(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maasta toiseen ulottuvien
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotYstävyysseurakuntarekisterin päivitys Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto
Ystävyysseurakuntarekisterin päivitys 2015 Kirkkohallitus Ulkoasiain osasto Ystävyysseurakuntarekisterin historiaa Nykymuotoisena alkoi muodostua 1980 kun viralliset ystävyysseurakuntasuhteet Unkariin
LisätiedotItämerensuomalaiset. Atena Kustannus Oy Jyväskylä
Itämerensuomalaiset Atena Kustannus Oy Jyväskylä Sisällys Esipuhe 11 Pertti Virtaranta Itämerensuomalaiset kielet 15 Suomalais-ugrilaisen kielikunnan ryhmittelyä 17 Viena 21 Livvi 21 Lyydi 22 Tverinkarjala
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotPetroskoin suomalais-ugrilainen koulu
Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130
LisätiedotPunainen keskuspankki
Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset
LisätiedotTAPAUSKERTOMUS SEURAKUNTALIITOKSESTA KÄRKÖLÄN NÄKÖKULMASTA
TAPAUSKERTOMUS SEURAKUNTALIITOKSESTA KÄRKÖLÄN NÄKÖKULMASTA LYHYT KUVAUS LIITTYMISPROSESSISTA Kärkölässä piispantarkastus - 2015 Vuoden aikana useita koulutuspäiviä henkilökunnalle ja luottamushenkilöille
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017 56 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen
LisätiedotAjankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta
Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan
LisätiedotVenäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus.
Venäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus. Venäjän Tasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Tasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain keskinäisen ystävyyden ja veljeyden
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotMEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen
MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon
LisätiedotNeuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus
Maakuntahallitus 56 24.04.2017 Maakuntahallitus 69 22.05.2017 Maakuntahallitus 86 19.06.2017 Neuvottelut maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä; tilannekatsaus 510/04.00.02/2016 MHS 24.04.2017
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotEntisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto vuodesta 1946 lähtien Suomen Toverikuntien Liitto
1 SUOMEN TOVERIKUNTIEN LIITTO Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto vuodesta 1946 lähtien Suomen Toverikuntien Liitto Entisten sotilaiden järjestöillä oli edeltäjinään välirauhan aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset.
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/11 11 16 kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, joita varten otettiin lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen vakuutena unionin talousarviota;
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotItsenäisen Suomen alkutaipaleella
Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Pelin aluksi oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka edustavat Suomessa vaikuttaneita yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaluokista on olemassa tietokortit joihin oppilaat tutustuvat
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
Lisätiedotovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen
Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotPIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!
PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 f VENÄJÄN KA~SALAISILLE!. I SEIJOSTUS NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ SANOMALEHTISEJ.OSTUS Väliaikainen hallitus
Lisätiedotottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,
P7_TA(2014)0432 Omien varojen järjestelmä * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (05602/2014
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.6.2017 COM(2017) 324 final 2017/0132 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta
LisätiedotPerussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotUKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova
UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotUudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 COEST 212 ELARG 62 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotLentolehtiset Flygblad
Kommunistinen puolue - Sosialistinen työväenpuolue Kommunistiska partiet - Socialistiska arbetarpartiet Lentolehtiset Flygblad Mikrofilmiluettelo - Mikrofilmkatalog Alas bolshevikit. Lentolehtinen. S.a.
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotLenin ja ensimmäinen sosialististen
EDVARD GYLLING Lenin ja ensimmäinen sosialististen tasavaltain välinen sopimus Suomen työväen vallankumouksen historiassa ei saa jäädä mainitsematta se sopimus, jonka vallankumoushallituksemme teki Venäjän
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2017 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2017 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2017 partnereiden määrä
LisätiedotYK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa
YK 70-VUOTTA ja Imatran perinteikäs YK-päivän RAUHANILTA 30-vuotta 5.- 30.10.2015 Imatran Pääkirjastossa Yhdistyneet kansakunnat, YK, perustettiin 24.10.1945. YK:n syntymäpäivää vietetään YK-päivänä ja
LisätiedotPerustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto
Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä
LisätiedotSuomeen on Karjala sidottu, mutta ei lahtari-suomeen
Suomeen on Karjala sidottu, mutta ei lahtari-suomeen Viholliskuvan ja identiteetin rakentaminen Neuvosto-Karjalan suomalaisessa sanomalehdistössä 1920 1929 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja
LisätiedotLOUNEA OY:N OSAVUOSIKATSAUS Q2/2017
1 LOUNEA OY:N OSAVUOSIKATSAUS Q2/2017 Julkaisuvapaa 31.8.2017 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto ja liikevoitto oli toisella vuosineljänneksellä viime vuoden tasolla.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotPUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta
Lisätiedot6146/12 HKE/phk DG K
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotSuomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa
Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2018 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2018 osallistujien määrä sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2018 partnereiden määrä
LisätiedotNUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä
NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä 1.11.2017 Mikä on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten
LisätiedotMetsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP
Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä 12.10.2011 TP Taustaa 1 Yksityismetsien pirstoutumisen hillitseminen on keskeisiä metsäpoliittisia tavoitteita: KMO: Tulevalla hallituskaudella arvioidaan
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat,
1 Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2010, Jyväskylän Paviljonki Jari Ojala Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat, Mitä on itsenäisyys? Itsenäisyys on abstrakti asia, joka muistetaan useimmiten
LisätiedotViro 100 ja Suomi. Tässä tilanteessa monet Venäjän valtakunnan reuna-alueista, joilla asui ei-venäläisiä kansoja, katsoivat parhaaksi
1 Viro 100 ja Suomi Virossa on viime vuonna ja myös alkuvuodesta 2019 vietetty näyttävästi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Tämä on herättänyt joissain suomalaisissa kummastusta. Monet muistavat, että
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2016 COM(2016) 44 final 2016/0029 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka
LisätiedotPuolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa
TUTKIMUSOSIO Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa ( % uskoo sen vaikuttavan ratkaisevasti tai melko paljon) sekä aatteellinen linja ( %) ovat tärkeimmät
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS Lähettäjä: Komissio Päivä: 21. tammikuuta 2009 Asia: Ehdotus neuvoston päätökseksi, Bt cry1ab -geeniä
Lisätiedot31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA
31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 11.10.2013 2013/0130(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
Lisätiedot