ALKUTUOTANNON VARAUTUMISEN OHJAUS JA VALMIUSSUUNNITTELU

Transkriptio

1 ALKUTUOTANNON VARAUTUMISEN OHJAUS JA VALMIUSSUUNNITTELU Juhani Leppälä Maaseutuvirasto ylitarkastaja, valmiussihteeri VAP- viljelijät,maaseutusihteerit ym: Alkutuotannon valmiuskysymykset Joulukuu 2007

2 Johdanto Valmiussuunnittelu yleisesti Elintarvikehuoltovarmuus koskee alkutuotantoa ja sen koko ketjua Elintarvikehuoltovarmuus on kykyä huolehtia väestön ruokahuollosta tuotantopanoksista ruokapöytään Osallistujat perehtyneet aiheeseen MAVIn valmiusorganisointi vaiheessa

3 Aiheet ja aikataulu Valmiussuunnittelu YETT -strategiaan perustuen -koko hallinnonalalla 20 Tuotannon varautuminen 20 kasvintuotanto kotieläintuotanto jalostus, jakelu, kuluttaja Operatiivinen toiminta häiriö-tilanteessa 5 -valmiussuunnitelmat, YETT

4 HALLINNOLLINEN VALMIUS VNK, TPAK ja UTVA MMM johtaa hallinnonalan varautumista (kansliapäällikkö, valmiuspäällikkö, valmiussihteeri) Keskusvirastotaso (Mavi, Evira, MTT jne.) TE -keskukset ja niiden maaseutuosastot kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset PTS ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä jakelupooli

5 MAASEUTUVIRASTO perustettu Helsinkiin Seinäjoki ( ) 2011) Maaseutuelinkeinoosasto TE -keskusten maaseutuosastojen valmiusasioiden koordinointi ja ohjaus Markkinatukiosasto Varainhallintaosasto Valvontaosasto Hallintopalvelut Tietohallinto-osasto Sisäinen tarkastus Viestintä

6 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot = YETT (Turvallisuus- ja PuolustusAsiain Komitea 2006) TPAK Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Sisäinen turvallisuuden ylläpitäminen Valtion johtaminen Talouden ja infrastruktuurin toiminta Valtakunnan sotilaallinen puolustus Kansainvälinen toiminta

7 Esimerkkejä erityistilanteista (TPAK) Turvallisuustilanne Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Myyrmanni Elintärkeän kohteen tuhoutuminen Tsunami Jokela Laaja ydinvoimalaonnettomuus Vakava tietoverkkohäiriö Itämeren kauppamerenkulun estyminen Laajamittainen tulva Terrori-isku Vaarallinen tartuntatauti HUOM! Poikkeusoloissa lisätoimivaltuudet säädetään aina nimetyille viranomaisille ajallisesti ja alueellisti tarkennettuna. Erityistilanteella tarkoitetaan yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tai yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja jonka hallinnassa on varauduttu normaalista poikkeavien johtamismallien, viestinnän, toimivaltuuksien tai resurssien käyttöön.

8 TILANNEKUVAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmä - VNK:n tilannekuvaportaali - EU/CCA - VALTU MMM:n varallaolopäivystys (24 H7 365) Yleinen varallaolopäivystys (tulvasuojelu, patoturvallisuus, toimitilaturvallisuus) Eläintauteihin liittyvä päivystys

9 Valmiuslain uudistaminen Valmiuslakitoimikunnan tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi valmiuslaiksi. Valmiuslain uudistamisen tavoitteena on saattaa valmiuslaki kaikilta osin vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lisäksi tavoitteena on valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien saattaminen johdonmukaisiksi ja ajantasaisiksi. Toimikunta asetettiin Toimikunnan mietintö (2005:2) valmistui

10 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaate (YETT-strategia,, päiv. p 2006) turvataan YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT verrataan MINISTERIÖIDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT UHKAMALLIT määritetään ERITYIS- TILANTEET konkretisoidaan

11 Uhkien ja riskien analysointi ja niiden hallintaan tarvittavien voimavarojen yhteensovittaminen Uhkat ja riskit Käytettävät voimavarat?????????? Terrorismi Tietoverkkohäiriöt????? Vaarallinen Laiton Talouden tartuntatauti maahantulo häiriintyminen?????????? Ympäristö- Sotilaallisen uhkat Luonnon voiman????? ääri-ilmiö käyttö Painostus Suuronnettomuus Hallinnonalojen voimavarat Elinkeinoelämän yritykset Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset EU:n ja muut kv.voimavarat

12 ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN = varautuminen + kriisijohtaminen Varautuminen Kriisijohtaminen Kriisistä toipuminen Tilannekuva Ennalta ehkäisy Tiedonhankinta Harjoitukset Lainsäädännön ja voimavarojen kehittäminen Tilannekuva Kriisijohtaminen Voimavarojen käyttö Yhteistoiminta Kriisiviestintä Varautuminen Tilannekuva Yhteistoiminta Voimavarojen käyttö

13 MINISTERIÖIDEN IDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT YETT 2006; KAIKKI HALLINNONALAT: Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys

14 MINISTERIÖIDEN IDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT YETT 2006; MMM:N JA SEN HALLINNONALAN OSUUS Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen: Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Elintarvikehuollon alkutuotannon turvaaminen Vesihuollon turvaaminen

15 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 1 Ministeriöt vastaavat varautumisesta erityistilanteisiin ja määrittävät tähän liittyvät vastuut hallinnonalansa virastoille. Hallinnonalojen on varautumisessaan otettava huomioon tässä periaatepäätöksessä niiden varautumisvastuulle osoitetut erityistilanteet, jolloin on arvioitava ainakin seuraavat asiakokonaisuudet:

16 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 2 Perusajatus erityistilanteeseen varautumiseksi ja syntyneen erityistilanteen hallitsemiseksi, kuten: tiedon saanti tilannekuvan muodostaminen ja jakelu ennaltaehkäisy varautuminen tilanteen hallintaan mukaan lukien etukäteisvalmistelut kriisijohtaminen viestintä Uhka-analyysi

17 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 3 Tärkeimpien tehtävien toteutus, kuten tarvittavat toimenpiteet vastuiden tarkentaminen käytettävät voimavarat toimintaedellytykset lainsäädännöllisen perusta Arvio yhteensovittamisesta, kuten yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa yhteistoiminta muun yhteiskunnan kanssa Suunnitelmien ylläpito, varautumisen koulutus ja valmiusharjoitukset

18 UHKAMALLIT 1 (YETT 2006) *=MMM Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen * Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen * Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet * Ympäristöuhat * Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö

19 YETT- UHKAMALLIT 2. VäestV estön n terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminenh Sosiaaliturvan rahoituspohjan romahtaminen Sosiaalivakuutuksen palveluverkon vakava toimintahäiriö Pandemia tai muu laaja-alainen, vakava tartuntatautilanne Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saantivaikeudet Vakavan ydinonnettomuuden ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien aiheuttamat terveysuhkat Vesihuollon vakava toimintahäiriö Talousveden käyttökelvottomuus laajalla alueella STM, VM STM STM, MMM STM, KTM STM, SM, MMM MMM, STM, YM STM, MMM, YM

20 YETT- UHKAMALLIT: 3. Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminenh Kansainvälinen ja kotimainen maksujärjestelmien häiriö Rahoitusmarkkinoiden merkittävä häiriö Valtion likviditeettiongelma Ulkomaankaupan häiriintyminen Merikuljetusten häiriintyminen Sähkön ja tuontipolttoaineiden saantihäiriö Kriittisten raaka-aineiden tai tuotannontekijöiden saantihäiriöt Päivittäistavarahuollon vakava häiriintyminen Vakava eläin- tai kasvitautiepidemia tai laaja elintarviketurvallisuuden häiriö Alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen VM VM VM UM, VM, MMM, KTM, STM VM, KTM KTM, MMM KTM KTM, MMM, LVM MMM, STM MMM, KTM

21 YETT- UHKAMALLIT 4. Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai patoonnettomuudet Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Matkustaja-alusonnettomuus Laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia SM, STM, YM SM, STM, KTM, LVM, YM SM, MMM, YM, KTM, LVM SM, STM, PLM SM, LVM SM, LVM SM, LVM UM, SM, STM, LVM

22 YETT- UHKAMALLIT 5. Ympärist ristöuhat Alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen Maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueella Metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema YM, STM YM, MMM, STM YM, SM, MMM, STM, LVM YM, MMM STM, YM, SM, LVM YM, MMM

23 ESIMERKKI VALMIUSSUUNNITELMAN RUNGOKSI (YETT-STRATEGIA 2003 ASIAKIRJASTA) organisaation kokonaistoiminnan päämäärä ja perusajatus tehtävien ja toiminnan määrittely sekä niiden lainsäädännöllinen perusta uhka-arvioiden laatiminen tai toimintaa uhkaavien tilanteiden määrittely, liittyen eri turvallisuustilanteisiin tärkeiden tehtävien toteutus (mukaan lukien käytettävissä olevat voimavarat) turvallisuus-, tietoturvallisuus- ja pelastustoimenpiteet yleiset toimintaedellytykset (toimintojen suojaaminen) suunnitelmien ylläpito ja kehittäminen sekä varautumisen vastuut ja organisointi valmiuteen liittyvä koulutus ja muu valmiuden ylläpito Valmiussuunnitelman liitteinä voi olla eri toimialojen erityissuunnitelmia

24 Huoltovarmuuslainsää äädäntöä 1 A Sovelletaan jo varautumisvaiheessa Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992) Huoltovarmuuden tavoitteet. (VNP 350/2002) Laki Puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta (238/1960) Lääkkeiden velvoitevarastointilaki (402/1984) Laki (1070/1994) ja asetus (1071/1994) tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista Turvavarastolaki (970/1982) Asevelvollisuuslaki /452 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/1968 Puolustusministeriön määräys asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 ( )

25 Huoltovarmuuslainsää äädäntöä 2 B Sovelletaan poikkeusoloissa Valmiuslaki (1080/1991) ja sen perusteella mahdollisesti annettavat säädökset, esim. - VN asetus polttoaineiden säännöstelystä - VN asetus lannoitteiden ja rehujen säännöstelystä - yms. vastaavat asetukset Puolustustilalaki (1083/1991) - koskee ja sodanuhkaa ja sotatilaa

26 Koko elintarvikehuoltoketjun varautuminen maatalouden tuotantopanoksia tuottava teollisuus maataloustuotanto keräilykuljetukset ja -logistiikka elintarviketeollisuus jakelu, -logistiikka tukku-, vähitt. kauppa jakelu, -logistiikka kuluttaja, turvallisuus

27 Sanastoa ja käsitteitk sitteitä huoltovarmuus, kriisivalmius omavaraisuus toiminnan varmistaminen, toimintavalmius elintarvikehuolto päivittäistavarakauppa (EI kansanhuolto) lintuinfluenssa pandemia, influenssapandemia normaalitila, häiriötila, kriisi kj, MJ, kcal, cal (2800 kcal = 11,7 MJ/hlö/pv) ydinlaskeuma, säteilyaktiivisuus Bq/pv säteilyannos msv (millisievert)

28 SUOMEN ELINTARVIKE- OMAVARAISUUS (%) sokeri leipävilja naudanliha maitoneste sianliha maitorasva kananmunat

29 SUOMALAISTEN SÄTEILYN S LÄHTEET L 1.VUONNA TSHERNOBYLIN 1986 JÄLKEEN J (millisievert( millisievert/vuosi 1987) Lähde: STUK: Tshernobyl ja Suomi, 1987 ulkoinen säteily; 0,8 msv; 18 % lääketiede; 0,6 msv; 13 % radon; 2,2 msv; 49 % oman kehon luonn. ra-aineet; 0,4 msv; 9 % Tshernobyl; 0,5 msv; 11 %

30 Tshernobylin laskeuma 2006

31 Maatalouden tuotannontekijät t 1 tuotannon määrä ja laatu peltoalan jakauma kasveittain; kato, halla, tulva, kuivuus, ydinlaskeuma jne. satotaso, sen riippuvuus lannoituksesta ja säästä [kasvitaudit, tuholaiset] [varmuusvarastot (leipävilja, muu)] kotieläintuotanto; yksimahaiset ja muut rehuvalkuaiskysymys (tuonti ja varmuusvarasto) eläintautiepidemia (lintuinfl., sikarutto jne)

32 Suomi maailman pohjoisin maatalousmaa Maantieteellinen sijainti suurin rajoittava tekijä Kasvukauden pituus (kuvassa) vrk Lämpösumma Cvrk - Saksa Cvrk - Espanja Cvrk Luonnonolot näkyvät selvimmin satotasossa Sadot lähes puolet Keski-Euroopan tasosta

33 Maatalouden tuotannontekijät t 2 työvoima (ammattitaito) VAP-varaukset toimintakyky (myös häiriö- ja kriisioloissa) tuotantopanokset (ohjaus ja säännöstely kun valmiuslaki on voimassa): lannoitteet energia (polttoaineet, sähkö, puu jne.) kasvinsuojeluaineet, rehunsäilöntäaineet rehut, eläinlääkkeet koneet ja laitteet, varaosat TE-keskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten rooli ohjauksessa ja säännöstelyssä

34 Satotason riippuvuus typpi- (N) lannoite- tasosta PELTOKASVIT SATOFUNKTIOT SATO KG/HA kevätvehnä -syysvehnä -ruis -ohra -kaura -seosvilja -herne -öljykasvit N % NORMAALISTA 100

35 Peltoalan käyttk yttö Suomessa, 1000 ha norm.. aika 1 kr.v.. 2.kr.v -kevätvehnä syysvehnä ruis rehuohra mallasohra kaura seosvilja peruna sokerijuurikas herne vihannekset, marjat, omenat öljykasvit heinä säilörehu laidun muut kasvit kesanto Koko peltoala hehtaaria

36 Kasvintuotanto milj. kg vehnä ruis ohra kaura rypsi juurikassokeri peruna säilörehu heinä laidun, Mry normaali aika 1.kriisivuosi 2.kriisivuosi

37 Kotieläintuotanto intuotanto ja kala milj. kg normaali aika 1.kriisivuosi 2.kriisivuosi naudanliha sianliha siipik. liha muu liha kananmuna kalansaalis kalankasv maitoneste juusto voi

38 Ruoan kulutus kg/henkilö/vuosi /vuosi viljat yht. peruna sokeri vihannekset hedelmä,marja liha yht. maitoneste yht. juusto voi Normaali aika kriisivuosi kriisivuosi

39 VAP-varauksia koskeva säädöstö 1 Asevelvollisuuslaki /452 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/1968 Puolustusministeriön määräys asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 ( )

40 VAP-varauksia koskeva säädöstö 2 Asevelvollisuuslaki / Asetuksella säädetään valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijain taikka muussa julkisessa tehtävässä olevien asevelvollisten vapauttamisesta reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta, mikäli sellainen vapauttaminen tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös liikenneja tiedotuslaitosten henkilökunnasta sota-aikaa silmällä pitäen koottuihin joukkoihin kuuluvien asevelvollisten käyttämisestä näiden joukkojen harjoituksiin yleisten reservin kertausharjoitusten sijasta. 17 a ( /1260) Jos reservin kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen todetaan terveydellisistä syistä palvelukseen kelpaamattomaksi, on hänet, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vapautettava kyseisestä kertausharjoituksesta ja määrättävä tarvittaessa uudelleen tarkastettavaksi, jollei häntä vapauteta palveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta. 19 Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäväksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan niin myös liikenneja tiedotuslaitosten palveluksessa olevia henkilöitä, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi. Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien varustamisen tai ylläpidon, yleisen talouden tai muita yleisiä etuja vaaranalaisiksi, toistaiseksi vapauttaa siitä Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.

41 VAP-varauksia koskeva säädöstö 3 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/ Valtion, kunnan tai seurakunnan viran tai toimen haltijana taikka muussa julkisessa tehtävässä oleva asevelvollinen voidaan jäljempänä säädetyin edellytyksin vapauttaa reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta tai jättää toistaiseksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana, jollei erityisellä määräyksellä, kutsulla tai kuulutuksella toisin määrätä. Asevelvollisuuslain 19 :n 2 momentissa tarkoitetuista syistä voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä hakemuksesta toistaiseksi jättää liikekannallepanon sattuessa palvelukseen kutsumatta. 3 Asianomaisen viraston tai laitoksen esityksestä voidaan jättää sodan aikana kutsumatta palvelukseen muu kuin edellä 2 :ssä mainittu julkisoikeudellisessa virka tai palvelussuhteessa oleva asevelvollinen, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.

42 VAP-varauksia koskeva säädöstö 4 Puolustusministeriön määräys: asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 ( ): VAP myönnetään pääsääntöisesti vain tärkeysluokitelluille yrityksille, maatilat ja maanviljelijät ovat poikkeus TE -keskus (kunnan maaseutuelinkeinosihteeri tai aluevalmiustoimikunta apuna?) voi tehdä hakemuksen mieluiten varataan yli 35-vuotiaita, vähemmän kenttäkelpoisia, ei ollut kertausharjoituksissa 5 vuoteen Varauslomake sotilasläänin esikunnasta: ht, nimitiedot, tehtävä, koulutus, asuinkunta, tärkeystunnus (rt, ht, t) varaus uudistettava 2 v välein ja muutosten yhteydessä ajoneuvojen varausesityksiä ei enää tehdä

43 VAP-varauslomake henkilötunnus (maatilan Y-tunnus) sukunimi ja etunimet virka, toimi tai tehtävä koulutus (esim. maatalousoppilaitoksessa suoritettu tutkinto) vakinainen asuinkunta tärkeystunnus (miten tärkeä yritykselle): (rt= ratkaisevan tärkeä, ht=hyvin tärkeä, t=tärkeä)

44 YHTEENVETO Elintarvikehuollon koko ketjun varmuus Varautuminen on väestön henkivakuutus Huoltovarmuus on myös normaalin toiminnan varmistamista > tal. tulos! Maatalouden riippuvuus ulkomaisista tuotannontekijöistä kasvanut VAP-varaukset varmistavat työvoiman Logistiikan varmistaminen koko ketjussa Viranomaisten varautuminen ja valmius

45 LISÄTIETOJA Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Huoltovarmuuskeskus (PTS:n sihteeristö) TPAK (turvallisuus- ja puolustusasiain komitea) Puolustustaloudellinen suunnittelukunta maatalousjaoston vuosittaiset tuotantosuunnitelmat Elintarvikehuoltotyöryhmän mietintö 1984 Ydinlaskeumatyöryhmän mietintö 1986 Alkutuotantopooli, elintarvikepooli MTT Kotieläintilojen huoltovarmuus (selvitys nro 99) Valio Oy valmiusryhmä: Säteilysuojaus maatilalla 2002 STUK ja sen julkaisut (Säteilyturvallisuuskeskus) mm. Elintarvikeketjun suojaustoimenpiteet laskeumatilanteiden varalle STUK-A215

46 TUOTANNON OHJAUSONGELMA ONKO VALMIUSLAKI VOIMASSA? KYLLÄ -> OK EI -> MITEN ALKUTUOTANTOA OHJATAAN? - mitkä ovat toimintavaltuudet?