Toimintakausi Sari Salonen

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste PY Viikinki / Pk. Viikinki lto Maarit Partala, lto Pia Foden Osoite Viikingintie 15, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.viikinki@hel.fi, sari.m.salonen@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Sari Salonen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Hurrikaanit 1 (Myrskyt): 14 lasta, joista esikoululaisia 11, 5-vuotiaita 2 ja koululaisia 1 (iltapäivä) Hurrikaanit 2 (Tyrskyt): 13 lasta, joitsa esikoululaisia 11, 5-vuotiaita 1 ja koululaisia 1 (iltapäivä) Esiopetusaika meillä on klo Hurrikaaneilla on käytössä kotiryhmät sekä pienryhmätila, eteinen, sali (kerran viikossa), piha sekä muut päiväkodin tilat sovitusti. Tiloja käytetään porrastetusti, aktiivisesti ja monipuolisesti toiminnan mukaan. Oppimisympäristönämme on esiopetussuunnitelman mukaisesti myös lähiympäristö ja koko Helsinki. Esiopetuspäivä alkaa ulkona yhteisleikillä klo 9.00, jonka jälkeen lapsilla on omatoimista leikkiä. Sen jälkeen toiminta jatkuu sisällä tai ulkona suunnitellusti. Lounas meillä on klo ja yhteinen satuhetki salissa Toiminnalliset ratkaisut ovat työskentely koko ryhmänä, omina kotiryhminä (Myrskyt ja Tyrskyt) sekä pienryhmissä (3-5 lasta), pareina sekä itsenäisesti. Toimintaa toteutetaan myös projekteina, pajoina sekä pistetyöskentelynä. Esiopetuksessa painotamme lasten osallisuutta, laaja-alaisen osaamisen taitoja sekä monilukutaitoa. Keskeistä on asioiden harjoitteleminen yhdessä tutkien ja leikkien. Eheyttävän esiopetusmateriaalimme mukaisesti lapsilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan ja oppimisympäristöään, arjen toimintaa, juhlia sekä itseään kiinnostavia projekteja. Pedagogiset yhteistyökumppaneitamme ovat lähikoulut, alueen liikuntaseurat ja urheilupaikat, leikkipuisto, Lasten liikennekaupunki, Linnaharjun hoivakoti, kulttuurikeskukset ja Stoan kirjasto.

2 2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Ajattelu ja oppiminen - vahvistamme lapsen oppimaan oppimisen taitoja huomaamalla lapsen vahvuudet havannoimalla, haastattelemalla, harjoittelemalla itsearviointia sekä keskustelemalla lasten ja huoltajien kanssa - kotitehtävänä perheet pohtivat lapsensa ydinvahvuuksia ja kirjasivat ne vahvuuksien puuhun ( - ajattelun ja oppimisen taitoja harjaannutetaan erilaisissa leikin ja oppisen vuorovaikutustilanteissa ja tehtävissä - vahvistamme lapsen luottamusta omaan osaamiseensa huomaamalla onnistumiset ja auttamalla lasta huomaamaan ja luottamaan omiin taitoihin ja osaamiseensa. Annamme positiivista ja kannustavaa palautetta Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - harjoittelemme suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja - lauluja rikastetaan mm. leikein, kehorytmein, rytmi- ja melodiasoittimin - itseilmaisua harjoittelemme liikkuen (lasten itse suunnittelemat hippaleikit), laulaen, saduttaen, tutkien ja taiteillen eri tavoin yksilö-, pari- ja ryhmätöinä - kannustamme ideoimaan, suunnittelemaan, kokeilemaan ja toteuttamaan omia tuotoksia Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - ohjaamme ja kannustamme lasta huolehtimaan itsestään ja tavaroistaan omien edellytystensä mukaisesti (esim. pukeminen/riisuminen, käsienpesu ja omasta hygieniasta huolehtiminen) - keskustelemme ruokailun, levon ja liikunnan merkityksestä omalle terveydelle ja hyvinvoinnille - ruokailussa meille on tärkeää hyvät ruokailutavat, terveellinen annoskoko sekä tutustuminen eri makuihin ja ruokiin - lapsilla on vuorollaan mahdollisuus toimia järjestäjinä ja harjoitella näin pieniä vastuutehtäviä - lapset ottavat ruuan ja kaatavat juoman itse sekä järjestäjänä ollessaan harjoittelevat tarjottimen käyttöä - harjoittelemme hyviä käytöstapoja ja kaveritaitoja, kuten toisten huomioonottamista, auttamista, kuuntelemista ja keskustelutaitoja (kauniisti puhuminen) - harjoittelemme ristiriitojen selvittämistä Miniverso-sovittelumenetelmän avulla - ohjaamme lapsia huolehtimaan omista tavaroistaan ja tehtävistä (oma reppu), toimimaan itsenäisesti oppimisympäristössään mm. hakemalla itse tarvitsemansa välineet ja viemällä ne takaisin paikoilleen - ohjaamme arvostamaan yhteistä ympäristöä sekä rakentamaan esteettisesti viihtyisää oppimis ja leikkiympäristöä (lelujen käsittely, tavaroiden paikat) Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen - tuemme lapsen kuvanlulukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen, numeerisen lukutaidon ja medialukutaidon kehittymistä monin eri tavoin, mm. kirjastoretket, päivittäiset satuhetket sekä Seikkailujen eskarin satu- ja matikkaseikkailut ja niiden kuvanlukutaitoa vahvistavat tehtävät - rohkaisemme lapsia keksimään ja käyttämään monipuolisia ilmaisukeinoja, kuten piirtämistä, kuvaamista, kertomista ja nauhoittamista - lapsilla on mahdollisuus harjoitella ohjatusti erilaisten medialatteiden käyttöä erilaisissa oppimistilanteissa - hyödynnämme Oivalluksia eskarista-hankkeen sekä Kamerakynä-pedagogiikan mediakasvatusvinkkejä esiopetuksessa - Yhteistyö kirjaston kanssa mediskasvatusaineisto Aparaattisaari pelin oppimisympäristössä Osallistuminen ja vaikuttaminen - päivittäiset vuorovaikutustilanteet ovat tärkeitä osallisuuden, rohkaistumisen, kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen välineitä - lasten ajatuksien, ideoiden ja mielenkiinnon kohteiden selvittäminen huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamisessa - julistimme eskarirauhan ja sovimme ryhmän yhteiset säännöt

3 3 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Esippetuksen yhteiset tavoiteet ja lasten mielenkiinnonkohteet yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla oppimiskokonaisuuksiksi huomioiden ajankohtaiset ilmiöt, esimerkiksi Suomi 100 v., vuodenajat, juhlat ja perinteet sekä erilaiset teemaviikot. Käytössämme on Salaisuuksien eskari-esiopetusmateriaalin opettajan opas sekä kuvaluku materiaali, cd laulut. Eheyttävän esiopetuksen aihekokonaisuuksiin tutustumme mm. lukien, keskustellen, leikkien ja toiminnallisesti tutkien eri aistikanavia käyttäen. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Käytössämme on jokaiselle lapselle eskarikansiot, joihin kerätään esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien mukaisesti tehtäviä, haastatteluja, itsearviointia, tarinoita, piirustuksia ja valokuvia. Lasten töitä on tiloissamme esillä sekä toimintaa avataan vanhemmille vanhempaintilaisuuksissa, päivittäisissä kohtaamisissa, tiedotteissa sekä päiväkodin facebook-sivulla. Lasten oppimista itsensä ja oppimisensa arviointiin tuetaan keskustelemalla, tekemällä itsearviointitehtäviä sekä arvioimalla omia tehtäviä esimerkiksi ympyröimällä omasta mielestä parhaiten onnistunut kirjain. Tavoitteena on, että lapsi oppisi näkemään itsensä aktiivisena oppijana ja toimijana. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa, lto pedagogisissa palavereissa, leops-keskusteluissa ja vanhempaintilaisuuksissa huoltajien kanssa sekä yhdessä lasten kanssa. Arviointi on pohjana toiminnan kehittämiselle. Huoltajien osallisuus Vanhempainilta pidettiin ja siellä esittelimme esiopetuksen tavoitteita ja toimintaamme sekä esiopetussuunnitelman mukaisia oppimiskokonaisuuksia. Vanhemmat saivat esittää kysymyksiä ja toiveitaan. Lisäksi vanhemmat askartelivat puun lehdet ja pohtivat, mitä toivoisivat lapsensa oppivan esiopetusvuonna. Vanhemmat toivoivat mm. ryhmätyötaitoja, vuorovaikutustaitoja, toisten huomioimista, kuuntelutaitoja, sitä että oppiminen on kivaa, miten olla hyvä kaveri, oman osaamisen ja taitojen arvostamista, suomen kielen oppimista, kädentaitoja ja luovuutta, ruokailutaitoja, itseluottamusta, keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä, ihmettelyä ja uskallusta sekä sitä että lapsi saisi ystäviä ja viihtyisi esiopetuksessa. Huoltajilla on mahdollisuus keskustella lasten päivästä tapaamisissa ja puhelimitse. Käytämme reissuvihkoja leops-keskustelussa sovitun käytännön mukaisesti. Viestimme toiminnasta ja tapahtumista tiedotteissamme sähköpostilla ja ilmoitustaululla. Huoltajilla ja isovanhemmilla on mahdollisuus osallistua päiväkodin tilaisuuksiin, juhliin ja tapahtumiin. Esimerkiksi Viikingin aloitussuunnitus perheille toteutettiin viikolla 37. Aloitussuunnistuksen lapsen toiveita, kiinnostuksenkohteita ja viihtymistä koskevia haastatteluja kävimme yhdessä läpi myös leops-keskusteluissa.

4 4 Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Kehitämme ja arvioimme säännöllisesti esiopetusympäristömme terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Keskustelemme lasten kanssa suvaitsevaisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä, hyvistä käytöstavoista ja toistemme huomioimisesta. Edistämme työrauhaarauhallisella, turvallisella ja hyväksyvällä ilmapiirillä. Julistimme eskarirauhan Mietimme yhdessä lasten kanssa millainen on hyvä kaveri ja teimme yhteisen Suomi 100 koivun, jonka lehtiin lasten ajatukset kirjattiin. Edistämme ryhmän ja lapsen hyvinvointia vertaisryhmässä tekemällä yhteisiä sopimuksia, joiden toteutumista arvioidaan keskustellen arjen tilanteissa arvostavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Opetelemme huolehtimaan yhteisistä tiloista ja välineistä. Noudatamme yhteisesti sovittuja käytäntöjä, jotka tukevat lasten tasa-arvoa, arvostavaa kohtaamista, hyvinvointia ja hyvää arkea vertaisryhmässä. Työyhteisön ja ryhmän aikuisten tehtävänä on luoda selkeät ja johdonmukaiset yhteiset toimintatavat ja huolehtia ystävällisestä ja positiivisesta ilmapiiristä. Näin edistämme lasten hyvinvointia ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Toimimme kiusaamista ennaltaehkäisevästi edistäen ystävällistä, suvaitsevaa ja erilaisuutta hyväksyvää toimintakultuuria. Puutumme kiusaamiseen välittömästi ja huolehdimme kaikkien osapuolten kuulemisesta ja tilanteiden sopimisesta. Vanhemmat kutsutaan tarvittaessa mukaan selvittämään, mikäli tilanne niin vaatii tai kiusaamistilanteet jatkuvat. Mini Verso -sovittelutaitoja harjoitellaan lasten välisissä ristiriitatilanteissa ja selvitetään tilanteet aikuisen tuella. Ryhmäytymistä edistävät leikit ja oppimistilanteet, luova toiminta ja tunnetaitojen harjoittelu tukevat osallisuutta, yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta sekä ennaltaehkäisevät kiusaamista. Tietoinen kaveritaitojen vahvistaminen tukee lasten ystävystymistä ja uusien kaverisuhteiden muodostumista. Kaikilla on kavereita ja ketään ei jätetä. Kannustetaan lasta turvaamaan ja luottamaan aikuisen apuun aina sitä tarvitessa. Keskustellaan turvataidoista ja lapsen oikeudesta koskemattomuuteen. Turvallinen ja terveellinen ympäristö on sellainen jossa lapsi voi toteuttaa itseään leikkien ja jossa hän löytää mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä. Monipuolinen oppimisympäristö tulee oppimista ja ennaltaehkäisee turhautumista ja ristiriitoja.

5 5 Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Ryhmässämme on seitsemän (7) lasta S2-opetuksessa, joista valmistavan esiopetuksen oppilaita neljä (4). Pidimme S2-startin , jossa keskustelimme lasten taidoista ja suunnittelimme yhdessä miten tuetaan monipuolisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomi toisena kielenä-oppimista, äidinkielen kehitystä, ja miten toteutetaan kielenopetus käytännössä. Tarvittaessa konsultoimme alueen S2-opettajaa ja sovimme lisäkäynneistä lasten tarpeiden mukaan. Esiopetuksen oppimis- ja arjen tilanteet hyödynnetään s2-kielen opettamisessa. Käytämme s2-opetusmateriaalia, esim. Ota koppi-ohjelman toiminnallinen oppimateriaali, valmistamme opetusmateriaalia itse sekä hyödynnämme alueen s2-kärryjä/reppuja, papunetia, internettiä ja kirjastoa. Järjestämme toimintaa pienryhmässä (3-7 lasta) sekä tuettuna mukana kotiryhmän (13-14-lasta) ja kokoryhmän (22-25-lasta) toiminnassa. Tehtävä- ja toiminnanohjauksen sekä kielen oppimisen ja ymmärtämisen tukena käytämme kuvatukea, mallintamista ym. tukea lapsen yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien mukaan. Ryhmässä ollaan kiinnostuneita lapsen ja perheen omasta kielestä ja kulttuurista. Lapsille luodaan mahdollisuus oman äidinkielen ja kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen ryhmässä. Juhlavuosikalenteria seurataan ja erikulttuurien juhlat huomioidaan perheelle sopivalla tavalla. Ryhmässä tutustutaan kansainvälisyyskasvatuksen keinoin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten elämään meillä ja muualla. (esim. Maailman koulu uutiskirjeiden materiaalit ja vinkit esiopetukseen.) Esiopetus materiaalin (Seikkailujen eskari) tarinat luemme selkokielellä, käyttäen kuvatukea tarinan sanastosta sekä kuvaluemme ja laskemme isosta tarinakuvasta. Tarinoiden teemoista lauletaan, leikitään ja askarrellaan toiminnallisesti yhdessä. Oppimisympäristössämme on näkyvillä paljon kuvia- ja suomenkielen sanoja kielenymmärtämisen ja oppimisen tukena. Leops-keskustelussa laadimme monikielisyyden suunnitelman yhteistyössä vanhempien kanssa. Kirjaamme suunnitelmaan, miten tuemme lapsen äidinkielen ja suomen kielen kehitystä esiopetuksessa ja kotona. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Lapsikohtaiset yksilölliset järjestelyt suunnittelimme yhteistyössä alueen S2-lto:n. S2-opettaja Minna Lyytinen oli vierailulla ryhmässämme sekä starttikäynnillä Valmistavassa esiopetuksessa tavoitteenamme on, että lapsi saavuttaa kehittyvän alkeiskielitason ja voi siirtyä perusopetukseen S2-opetuksen tuella. Kirjaamme lapselle henkilökohtaisen opinto-ohjelman osaksi Leopsia. Ryhmässämme on neljä lasta, jotka ovat valmistavassa esiopetuksessa. Valmistavan esiopetuksen lisäresurssina syyskaudella ryhmässämme on lastantarhanopettaja ma-pe klo Meillä on kaksi kertaa päivässä oma pienryhmä (4 lasta) valmistavassa esiopetuksessa oleville lapsille(30 minuuttia), jossa syksyllä painotamme sanaston kartuttamista ja keväällä kertovan ja kuvailevan puheen harjoittelua ja oppimista. Valmistavassa esiopetuksessa olevat lapset osallistuvat kotiryhmiensä esiopetukseen (Tyrskyt 11/14-lasta ja Myrskyt 11/13-lasta) sekä ulkona, että retkillä koko yhdysryhmän esiopetukseen tuettuna yksilöllisten tarpeidensa ja vahvuuksiensa mukaan. Käytössämme on alueen valmistavan opetuksen kassi sekä S2-kärryjen/reppujen materiaalit. Valmistavan esiopetuksen verkostopalaveri on

6 6 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - yksilölliset esiopetuksen tehostetun tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin Leops-suunnitelmiin. - moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija Toimimme inkluusioperiaatteen mukaisesti mukauttaen esiopetusta lapsen esiopetuksen suunnitelman mukaisesti. Suunnittelemme toiminta- ja oppimisympäristöä lasten tuen arpeiden mukaan. Huomioimme toiminnassa yksilöllisesti lasten vahvuudet, taidot ja tarpeet. Teemme yhteistyötä lasta hoitavien tahojen ja asiantuntijoiden (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti) ja huoltajien kanssa. Esiopetuksen toiminnalliset työtavat, ilmiöt ja leikin avulla tutkiva toimintatapa osallistaa lasta ja tukee lapsen positiivista minäkuvaa. Työskentelyä toteutetaan pari- ja pienryhmissä. Oppimista tuetaan yksilöllisesti ohjaten, ohjeita pilkkoen ja tehtäviä rajaten. Tilanteita ennakoidaan ja opetusta eriytetään lasten tarpeen mukaan. Oppimisympäristöä muokataan oppimista tukevaksi ja työskentelypaikka suunnitellaan, ärsykkeitä rajataan ja kuvatukea käytetään oppimisen, oman toiminnan ohjauksen ja ymmärtämisen tukena. Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Kelton startti, Päivi Tuunainen S2-startti, Minna Lyytinen Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Varviikkujen (py. Vartiokylä, py. Kukkaniitty, py.viikinki ja Vartiokylän ala-asteen koulu) yhteistoimintasuunnitelma Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöpalaveri Puotilan ala-asteen koulu Keskustelun päivämäärä Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Kirjasto, Lasten liikennekaupunki, alueen urheiluseurat, kulttuurikeskukset, Itäkadun perhekeskus, palvelun tuottajat: toimintaterapeutti, puheterapeutti, esiopetuksen kuraattori, alueen leikkipuisto, koulun iltapäivätoiminta, Vartiokylän seurakunta