TÄRKEÄT LUVUT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

Transkriptio

1 TÄRKEÄT LUVUT 2015 Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

2 2 Tärkeät luvut 2015 Tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita Poikkeuksellisen hyvällä asiakaspalvelulla BDO tarjoaa laadukkaita tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja yrityksille, julkishallinnolle ja muille yhteisöille. Palveluvalikoimamme käsittää tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen, julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen, taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. Suomalaisena tilintarkastusyhteisönä palvelemme asiakkaitamme joustavasti ja paikallisesti läpi Suomen. Tarjoamme monipuolisia palveluja myös kansainvälisille tai kansainvälistymistä suunnitteleville yhtiöille. Luottamuksellisuus, helppo lähestyttävyys ja poikkeuksellisen hyvä asiakaspalvelu ohjaavat kaikkea toimintaamme. Asiakkaamme ovat arvioineet BDO:n asiakaspalvelun toimialamme parhaaksi jo kolmatta vuotta peräkkäin (Taloustutkimus Oy: Yrityskuvatutkimus Suur-Helsingin vaikutusalueella 2014, Tilintarkastus ja muu asiantuntijapalvelu). Tuemme asiakkaidemme menestystä maailmanlaajuisesti lähes asiantuntijamme voimin 151 eri maassa. BDO on viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tarkemmat yhteyshenkilöt sekä lisätietoja palveluistamme löydät osoitteesta. bdo suomi BDO INTERNATIONAL Pääkonttori Helsinki Liikevaihto 17,1 milj. Työntekijöitä n. 150 Toimistoja Helsinki, Turku, Tampere Pääkonttori Bryssel Yhdistetty liikevaihto 5,17 mrd. Työntekijöitä lähes Toimistoja yli Edustettuja maita 151 SISÄLLYS Luontoisedut 2015 sivu 3 5 Perintö- ja lahjaverotus 2015 sivu 6 Päivärahat ja kilometrikorvaukset 2015 sivu 7 Sosiaalivakuutusmaksut 2015 sivu 8 9 Arvonlisäverokannat Suomessa ja EU-maissa 2015 sivu 10 Verotuksen poistot 2015 sivu 11 Valtion verotus 2015 sivu Veropalvelumme sivu 14 15

3 Tärkeät luvut LUONTOISEDUT 2015 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut arvioidaan seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Alue Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi Edun arvo / kk ,70 neliömetriltä ,60 neliömetriltä ,50 neliömetriltä ,50 neliömetriltä ,00 neliömetriltä ,10 neliömetriltä Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, tai Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, tai Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, tai Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, tai Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,72 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

4 4 Tärkeät luvut 2015 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uimaallas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1 4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 76 ja muun Suomen alueella 50 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1 4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 50 ja muun Suomen alueella 39 kuukaudessa. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,20 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,20 ja enintään 10,10. Jos tämä määrä alittaa 6,20 tai ylittää 10,10, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a. Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b. Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c. Ikäryhmä C (ennen vuotta 2010 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Vapaassa autoedussa perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,09 euroa kilometriltä tai 135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo euro / kk perusarvo euro / kk + kilometrikohtainen arvo euro / km - vapaa autoetu ,32 - auton käyttöetu ,12

5 Tärkeät luvut Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus auton käyttäjä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. Lisävarusteet Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Muut edut Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota Verohallinnon luontoisetupäätöksessä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Verohallinnon päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

6 6 Tärkeät luvut 2015 PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS 2015 Perintöveroa maksetaan 2015 seuraavan asteikon mukaan: Lahjaveroa maksetaan 2015 seuraavan asteikon mukaan: 1. Veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 1. Veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 2. Veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 2. Veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta Lahjan-/perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso.

7 Tärkeät luvut PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 2015 PÄIVÄRAHAT Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 h (osapäiväraha) 18,00 yli 10 h (kokopäiväraha) 40,00. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: vähintään 2 h, 18,00 yli 6 h, 40,00. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12. KILOMETRIKORVAUKSET Kulkuneuvo Auto Moottorivene, enint. 50 hv Moottorivene, yli 50 hv Moottorikelkka Mönkijä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä 44 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 78 senttiä kilometriltä 114 senttiä kilometriltä 106 senttiä kilometriltä 100 senttiä kilometriltä 33 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 snt /km kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 snt /km.

8 8 Tärkeät luvut 2015 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2015 Työeläkevakuutusmaksu Vakuutusmaksuvelvollisuus työntekijästä, jos ansio on vähintään 56,55 /kk. TyEL-maksun määrittämisessä vuonna 2015 käytetään vuoden 2013 palkkasummaa. Lopulliseen maksuun vaikuttaa myös työkyvyttömyysmaksun maksuluokka, kun palkkasumma ylittää % palkoista Alle ,70 % ,55 % Yli ,52 % Tilapäinen työnantaja (ei vakinaista työntekijää, 24,70 % palkkasumma alle /6 kk) Työntekijän osuus (sisältyy kokonaismaksuun): Alle 53-vuotiaat 5,70 % 53 vuotta täyttäneistä seuraavan kuukauden alusta 7,20 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentiksi vuodelle 2015 on vahvistettu 2,08 %. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2015 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Palkansaaja: % Sairaanhoitomaksu Päivärahamaksu 1,32 0,78 Yrittäjä: % Sairaanhoitomaksu Päivärahamaksu 1,32 0,91 Eläkkeensaaja: % Sairaanhoitomaksu 1,49 YEL-MAKSU Alle 53-vuotiaat yrittäjät 23,70 % 53 vuotta täyttäneet 25,20 % Uusi yrittäjä 2014 tai myöhemmin alkaneista vakuutuksista alle 53-vuotias 18,486 % yli 53-vuotias 19,656 % Uusi yrittäjä ennen 2014 alkaneista vakuutuksista alle 53-vuotias 17,775 % yli 53-vuotias 18,900 % Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut vuoden 2013 alusta alkaen ja hoitaa näihin maksuihin liittyvän neuvonnan. Aikaisemmin tapaturmavakuutuslaitokset ovat perineet työttömyysvakuutusmaksut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Tapaturmavakuutuslaitokset hoitavat edelleen vuoden 2015 loppuun asti vakuutusvuoteen 2012 ja sitä aikaisempiin vuosiin liittyvät työttömyysvakuutusmaksuasiat Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. YEL-työtulon alaraja: 7 502,14 / vuosi. YEL-työtulon yläraja: / vuosi.

9 Tärkeät luvut Palkansaajista maksettava maksu määräytyy seuraavalla tavalla: Ryhmähenkivakuutusmaksu Palkkasummaan saakka Palkkasumman ylittävästä osasta TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta Yhteensä Työnantajan osuus Työntekijän / osa-omistajan osuus 1,45 % 0,80 % 0,65 % 3,80 % 3,15 % 0,65 % 1,04 % 0,80 % 0,24 % Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,07 %. Korot TyEL:n perustekorkoa käytetään ennakkomaksun ja lopullisen vakuutusmaksun korkouttamisessa. Koron vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se tarkistetaan puolivuosittain. Perustekorko on alkaen 5,5 %. Työtapaturmavakuutusmaksu Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,1 7 %:n välillä. YEL:n perustekorko vahvistetaan koko vuodeksi ja se on alkaen 5,5 %. Viivästyskorkoa käytetään myöhässä maksetun maksun sekä eläkkeeseen maksettavan viivästyskorotuksen laskennassa. Korkokanta tarkistetaan puolivuosittain. Viivästyskorko oli 8,5 %. Vuoden 2015 korko vahvistetaan myöhemmin.

10 10 Tärkeät luvut 2015 ARVONLISÄVEROKANNAT 2015 ARVONLISÄVEROKANNAT SUOMESSA Verokanta Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet ja rehut (ei elävät eläimet, vesijohtovesi, alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet) 14 % Ravintola- ja ateriapalvelut Henkilökuljetus, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen 10 % Palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen Teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut Lääke, kirja, Yleisradio Oy:n valtion televisioja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista Vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet Lain 79 c :ssä tarkoitettu taide-esine, muun kuin maahantuonnin osalta silloin, kun myyjänä on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä Tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama tekijänoikeuteen liittyvä korvaus Vienti ja yhteisömyynti Suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit Kullan myynti keskuspankille Vesialusten (yli 10 m, ei huvi- tai urheilukäyttö) myynti, vuokraus tai rahtaus Terveyden-, sairaanhoito- sekä hammashoitopalvelun myynti sekä myyntiin liittyvien tavaroiden myynti Sairaankuljetukset Sosiaalihuolto Postilaissa ja postipalveluista annetussa Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitetun yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti Koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Sijoituskullan myynti ja välitys Arpajaiset ja rahapelit Esiintyvien taiteilijoiden ja julkisten esiintyjien palkkiot,osa tekijänoikeuskorvauksist Kiinteistöjen myynti Julkiset hautauspalvelut Verokanta 10 % 0 % Veroton ARVONLISÄVEROKANNAT EU-MAISSA Maa Yleinen verokanta Alennetut verokannat Alankomaat 21 % 6 % Belgia 21 % 6 %, 12 % Bulgaria 20 % 9 % Espanja 21 % 4 %, 10 % Irlanti 23 % 4,8 %, 9 %, 13,5 % Iso-Britannia 20 % 5 % Italia 22 % 4 %, 10 % Itävalta 20 % 10 %, 12 % Kreikka 23 % 6,5 %, 13 % Kroatia 25 % 5 %, 13 % Kypros 19 % 5 %, 9 % Latvia 21 % 12 % Liettua 21 % 5 %, 9 % Luxemburg 15 % 3 %, 6 %, 12 % Maa Yleinen verokanta Alennetut verokannat Malta 18 % 5 %, 7 % Portugali 23 % 6 %, 13 % Puola 23 % 5 %, 8 % Ranska 20 % 2,1 %, 5,5 %, 10 % Romania 24 % 5 %, 9 % Ruotsi 25 % 6 %, 12 % Saksa 19 % 7 % Slovakia 20 % 10 % Slovenia 22 % 9,5 % Suomi 24 % 10 %, 14 % Tanska 25 % - Tsekki 21 % 15 % Unkari 27 % 5 %, 18 % Viro 20 % 9 %

11 Tärkeät luvut Verotuksen poistot 2015 Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24 ) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 10 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina käyttöön otettujen tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Laissa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden poistamatta olevasta hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 %. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 ja verovuonna yhteensä enintään 2500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jää ja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 %, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 %. Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: 7 %, myymälä, varasto, tehdas, työpaja, talous, voima asema tai muu niihin verrattava rakennus 4 %, asuin, toimisto tai muu niihin verrattava rakennus 20 %, polttoaine, happosäiliö ja tms. metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu varasto ja muu rakennelma 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettu kevyt rakennelma 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten hankintamenoista. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamatta olevasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 %. Väestönsuoja yms. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. Sillat, laiturit yms. (EVL 39 ) Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintameno vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ainesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumattoman käyttöomaisuuden kuin maa alueen käypä arvo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi.

12 12 Tärkeät luvut 2015 VALTION VEROTUS 2015 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, , , , ,50 29, ,75 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2015 löytyy osoitteesta Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2014 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa Vuoden 2014 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle vahvistamaa viitekorkoa. Pääomatuloverokanta 2015 Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 33 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,5 prosenttia ajalle Peruskorko on ollut 0,5 prosenttia , 0,75 prosenttia Viitekorko Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle on 0,5 prosenttia. Viitekorko on ollut 0,5 prosenttia , 1 prosentti ja 1,5 prosenttia Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Ajalle ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa Palautuskorot Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2015 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Jäännösveron korot Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Jäännösveron korko on alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2015 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia. Verovuoden 2014 jäännösveroille lasketaan korkoa alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Yhteisöjen tuloverokanta Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa.

13 Tärkeät luvut Maksettava yhteisökorko Maksettava yhteisökorko on edellä mainittu viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia vuonna Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Viivästyskorot Viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivästyskorkoja ovat viivekorko, verotilin viivästyskorko sekä veronlisäys. Viivästyskorot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Yle-vero Yle-vero määrätään vuosittain henkilöille (henkilön yleisradiovero) ja yhteisöille (yhteisön yleisradiovero) muun tuloverotuksen yhteydessä. Yle-vero koskee kaikkia, jotka kyseisen vuoden loppuun mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Veron suuruus on 0,68 prosenttia vuositulojen yhteismäärästä, mutta enintään 140 euroa, mutta alle 50 euron suuruista veroa ei tarvitse maksaa (henkilöt). Verohallinto kerää Yle-veron muun ennakonperinnän yhteydessä. Yritysten Yle-vero on 140 euroa, jos yrityksen verotettava tulo ylittää euroa. Rajan ylittävältä osalta peritään 0,35 prosenttia siten, että veron määrä on enintään euroa vuodessa. Yle-vero ei koske niitä, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Myös valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu Yle-verosta. Verotuksen korot vuosina 2013, 2014 ja 2015 Korko Peruste Palautuskorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Palautettava yhteisökorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Verotilin hyvityskorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Jäännösveron korko: viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % euroon asti minimikorko 0,5 % Jäännösveron korko: yli viitekorko + 2 % 3 % 2,5 % 2,5 % euron osalta Maksettava yhteisökorko viitekorko + 2 % 3 % 2,5 % 2,5 % Viivekorko viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 % Verotilin viivästyskorko viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 % Veronlisäys viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 %

14 14 Tärkeät luvut 2015 veropalvelumme YRITYSVEROTUS Yritysverotukseen liittyvän neuvonnan tarkoituksena on auttaa yritystä hoitamaan lakisääteiset velvoitteet sekä tunnistamaan verosuunnittelumahdollisuudet. Esimerkiksi arvonlisäverolaissa on monia lain soveltamiseen liittyviä haasteita, joiden selvittämiseen yritys tai kunta voi tarvita apua. Tarjoamme veroasioihin kokonaisvaltaisen ja käytännönläheisen lähestymistavan. Hoidamme niin pienemmät kuin suuremmat toimeksiannot kustannustehokkaasti - riskienhallinnan ja toiminnan muut tavoitteet huomioiden. HENKILÖVEROTUS Henkilöverotukseen liittyvän osaamisen ja suunnittelun tarve korostuu erityisesti omaisuuden myynnin tai lahjoituksen yhteydessä. Eri vaihtoehdot ja niistä aiheutuvat veroseuraamukset on hyvä selvittää aina etukäteen. PALVELUT OMISTAJAYRITTÄJILLE Kuten merkittävä osa asiakkaistamme, myös BDO Suomi on omistajavetoinen pk-yritys. Tiedämme kuinka tärkeää on, että yrityksessä keskitytään omiin vahvuuksiin ja omaan ydinliiketoimintaan. Autamme omistajayrittäjiä ja pk-yrityksiä menestymään mahdollistamalla sen, että yrityksessänne voidaan keskittyä teidän ydinosaamiseenne. Omistajayrittäjän veroasioiden hoidossa korostuu yritystoiminnan, henkilökohtaisten ja koko perheen tavoitteiden ja ajatusten yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Autamme omistajayrittäjää ja hänen läheisiään toteuttamaan tavoitteita ja hallitsemaan verotusta turvallisella ja pitkäjänteisellä tavalla. YRITYSJÄRJESTELYT Verokustannusten minimointi on keskeinen asia onnistuneessa yritysjärjestelyssä tai -kaupassa. Avustamme kustannustehokkaasti liiketoimintoihin liittyvissä järjestelyissä, sulautumisissa, jakautumisissa sekä yrityskaupoissa. Toteutamme myös tuloverotukseen, välilliseen verotukseen ja työnantajavelvoitteisiin kohdistuvat Due Diligence -tarkastukset.

15 Tärkeät luvut SUKUPOLVENVAIHDOKSET Sukupolvenvaihdos on aina yksilöllinen tapahtuma, jonka verotuskysymykset voivat koskea tuloverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta sekä arvonlisäverotusta. Veroseuraamukset voivat kohdistua yrityksestä luopuvan ja luovutuksensaajan lisäksi myös yhtiöön itseensä. Tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa on omat sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset. Sukupolvenvaihdoksen valittu toteuttamistapa voi vaikuttaa merkittävästikin sukupolvenvaihdoksesta aiheutuviin veroseuraamuksiin. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvien palveluiden avulla turvataan yritystoiminnan häiriötön jatkuminen kustannustehokkaasti omistajanvaihdoksesta huolimatta. Lähestymme asiaa kokonaisvaltaisesti, jolloin verosuunnittelun lisäksi huomioimme luopujan ja muiden läheisten tavoitteet, taloudellisen aseman ja oikeudet. KANSAINVÄLISET TILANTEET Yhdessä verkostomme ulkomaisten toimistojen kanssa tarjoamme kattavat veropalvelut lähes kaikkialla maailmassa myös kansainvälistä toimintaa harjoittaville yrityksille ja esimerkiksi ulkomaille muuttoa suunnitteleville yksityishenkilöille. Ota yhteyttä Veroasiantuntijat: Antti Suulamo Tax Partner Puh Alpo Ronkainen Tax Partner Puh Heikki Muikku Tax Partner International Tax Coordinator Puh PALVELUT KUNNILLE JA KUNTAKONSERNEILLE Tarjoamme vero- ja yritysjärjestelypalveluita myös kunnille, kuntayhtymille sekä kuntakonserniin kuuluville organisaatioille. Asiantuntijamme kartoittavat organisaation verosuunnittelumahdollisuudet, arvonlisä- ja tuloverotukseen liittyvien menettelyjen oikeellisuuden ja mahdolliset riskit. Avustamme myös ennakkoratkaisujen, ohjauspyyntöjen sekä palautushakemusten laadinnassa. Kokeneet asiantuntijamme antavat myös eri verotuksen osa-alueisiin kohdistuvaa koulutusta tarpeisiinne räätälöitynä. Toimintojen tehostaminen, eriyttäminen, alueellinen yhteistyö sekä taloudellinen ennustettavuus saattavat edellyttää yhtiömuotoa tai nykyisen organisaation muutosta. Olemme avustaneet lukuisia kuntia organisaatioiden muutoksissa ja yhtiöittämisissä.

16 Yhteystiedot BDO Puh BDO Helsinki Vattuniemenranta Helsinki BDO Turku Linnankatu 10 A Turku BDO Tampere Lapintie Tampere Julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan yleisluonteisena tietolähteenä. Kirjoitusten ei ole tarkoitus korvata asioiden oikeudellista tulkintaa tai antaa yksityiskohtaista neuvontaa. Emme vastaa vahingoista, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet, jos jokin taho on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun perusteella. BDO Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle. BDO Oy on itsenäinen suomalaisten tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden omistama yritys. BDO on maailman viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio työllistäen lähes henkilöä 151 maassa. Tarkemmat yhteystiedot sekä lisätietoja palveluistamme löydät osoitteista: