TÄRKEÄT LUVUT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset.

Transkriptio

1 TÄRKEÄT LUVUT 2014 Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

2 2 Tärkeät luvut 2014 LUONTOISEDUT Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut arvioidaan seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu Asuntoedun ja sähkön käyttöoikeuden arvot: a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin b) Muu Suomi Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo / kk ,80 neliömetriltä ,20 neliömetriltä ,10 neliömetriltä Edun arvo / kk ,80 neliömetriltä ,85 neliömetriltä ,00 neliömetriltä Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on yllä todetusta poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 % 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, yllä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,21 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet yllä tarkoitetuista tiloista. Autotallietu Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 73 ja muun Suomen alueella 48 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 48 ja muun Suomen alueella 37 kuukaudessa. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,10 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,10 ja enintään 10,00. Jos tämä määrä alittaa 6,10 tai ylittää 10,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a. Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b. Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan yllä tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

3 Tärkeät luvut c. Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2009 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Vapaan autoedun perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,09 euroa kilometriltä tai 135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. Lisävarusteet Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvirenkaita lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteistms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

4 4 Tärkeät luvut 2014 PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS Perintöveroa maksetaan 2014 seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 2. VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta Lahjaveroa maksetaan 2014 seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta Veroprosentti ylimenevästä osasta Lahjan-/perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka: Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso. Veroasteikkoihin lisättiin vuoden 2013 alusta uusi porras ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta, jossa ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 % ja toisessa veroluokassa 35 %. Veroasteikkojen muutokset ovat voimassa väliaikaisesti ja niitä sovelletaan vuosina

5 Tärkeät luvut PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET PÄIVÄRAHAT 2014 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 h (osapäiväraha) 18,00 yli 10 h (kokopäiväraha) 39,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 h, 18,00 yli 6 h, 39,00 Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9,75 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 19,50 euroa. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. KILOMETRIKORVAUKSET 2014 Kulkuneuvo Auto Moottorivene, max 50 hv Moottorivene, yli 50 hv Moottorikelkka Mönkijä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, ko. kilometrien osalta 78 senttiä kilometriltä 113 senttiä kilometriltä 106 senttiä kilometriltä 100 senttiä kilometriltä 33 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 13 senttiä kilometriltä.

6 6 Tärkeät luvut 2014 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT Työeläkevakuutusmaksu Vakuutusmaksuvelvollisuus työntekijästä, jos ansio on vähintään 56,55 /kk. TyEL-maksun määrittämisessä vuonna 2014 käytetään vuoden 2012 palkkasummaa. Lopulliseen maksuun vaikuttaa myös työkyvyttömyysmaksun maksuluokka, kun palkkasumma ylittää euroa. % palkoista Alle ,2 % ,05 % Yli ,02 % Tilapäinen työnantaja (ei vakinaista työntekijää, palkkasumma alle /6 kk) 23,8 % Työntekijän osuus (sisältyy kokonaismaksuun): Alle 53-vuotiaat 5,55 % 53 vuotta täyttäneistä seuraavan kuukauden alusta 7,05 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 2,14 %. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2014 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Sairausvakuutusmaksu Palkansaaja: % Sairaanhoitomaksu 1,32 Päivärahamaksu 0,84 Yrittäjä: % Sairaanhoitomaksu 1,22 Päivärahamaksu 0,97 Eläkkeensaaja: % Sairaanhoitomaksu 1,49 YEL-MAKSU % Alle 53-vuotiaat yrittäjät 23,30 % 53 vuotta täyttäneet 24,80 % Uusi yrittäjä 2013 tai myöhemmin alkaneista vakuutuksista alle 53-vuotias 18,174 % yli 53-vuotias 19,344 % Uusi yrittäjä ennen 2013 alkaneista vakuutuksista alle 53-vuotias 17,475 % yli 53-vuotias 18,60 % YEL-työtulon alaraja 7 430,59 /vuosi YEL-työtulon yläraja ,00 /vuosi

7 Tärkeät luvut Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut vuoden 2013 alusta alkaen ja hoitaa näihin maksuihin liittyvän neuvonnan. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu määräytyy seuraavalla tavalla: Perustekorko määrittelee myös sen osuuden, joka siirretään kunakin vuonna kasvattamaan eläkerahastoja. Korko on sitä korkeampi, mitä suurempi on eläkelaitosten keskimääräinen toimintapääoma. Viivästyskorkoa käytetään myöhässä maksetun maksun sekä eläkkeeseen maksettavan viivästyskorotuksen laskennassa. Korkokanta tarkistetaan puolivuosittain. Palkkasummaan saakka Palkkasumman ylittävästä osasta TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta Yhteensä Työnantajan osuus 1,25 % 0,75 % 0,5 % 3,45 % 2,95 % 0,5 % 0,94 % 0,75 % 0,19 % Työntekijän / osa-omistajan osuus TyEL:n perustekorko TyEL:n perustekorko YEL:n perustekorko ,00 % 4,50 % 4,75 % vahvistetaan myöhemmin 4,00 % 4,50 % Viivästyskorko ,00 % vahvistetaan myöhemmin Viivästyskorko ,50 % vahvistetaan myöhemmin Työtapaturmavakuutusmaksu Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,1-7 %:n välillä. Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,067 %. Korot TyEL:n perustekorkoa käytetään ennakkomaksun ja lopullisen vakuutusmaksun korkouttamisessa. Koron vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se tarkistetaan puolivuosittain. YEL:n perustekorko vahvistetaan koko vuodeksi.

8 8 Tärkeät luvut 2014 ARVONLISÄVEROKANNAT Arvonlisäverokannat Suomessa Verokanta Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet ja rehut (ei elävät eläimet, vesijohtovesi, alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet) 14 % Ravintola- ja ateriapalvelut Henkilökuljetus, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen 10 % Palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen Teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut Lääke, kirja, Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista Vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet Lain 79 c :ssä tarkoitettu taide-esine, muun kuin maahantuonnin osalta silloin, kun myyjänä on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä Tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama tekijänoikeuteen liittyvä korvaus Vienti ja yhteisömyynti 0 % Suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit Kullan myynti keskuspankille Vesialusten (yli 10 m, ei huvi- tai urheilukäyttö) myynti, vuokraus tai rahtaus Terveyden-, sairaanhoito- sekä hammashoitopalvelun myynti sekä myyntiin liittyvien tavaroiden myynti Veroton Sairaankuljetukset Sosiaalihuolto Postilaissa ja postipalveluista annetussa Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitetun yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti Koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Sijoituskullan myynti ja välitys Arpajaiset ja rahapelit Esiintyvien taiteilijoiden ja julkisten esiintyjien palkkiot, osa tekijänoikeuskorvauksista Kiinteistöjen myynti Julkiset hautauspalvelut Arvonlisäverokannat EU:n jäsenmaissa Maa Normaaliverokanta Alennetut verokannat Alankomaat 19 % 6 % Belgia 21 % 6 %, 12 % Bulgaria 20 % 9 % Espanja 18 % 4 %, 8 % Irlanti 23 % 4,8 %, 9 %, 13,5 % Iso-Britannia 20 % 5 % Italia 21 % 4 %, 10 % Itävalta 20 % 10 %, 12 % Kreikka 23 % 6,5 %, 13 % Kypros 17 % 5 %, 8 % Kroatia 25 % 10 %, 5 % Latvia 22 % 12 % Liettua 21 % 5 %, 9 % Luxemburg 15 % 3 %, 6 %, 12 % Malta 18 % 5 %, 7 % Portugali 23 % 6 %, 13 % Puola 23 % 5 %, 8 % Ranska 19,6 % 2,1 %, 5,5 %, 7 % Romania 24 % 5 %, 9 % Ruotsi 25 % 6 %, 12 % Saksa 19 % 7 % Slovakia 20 % 10 % Slovenia 20 % 8,5 % Suomi 24 % 10 %, 14 % Tanska 25 % - Tsekki 20 % 14 % Unkari 27 % 5 %, 18 % Viro 20 % 9 %

9 Tärkeät luvut VEROTUKSEN POISTOT Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 10 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus verovuonna 2014 tehdä korotetut poistot kalenterivuosina käyttöön otettujen tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Laissa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 %. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 ja verovuonna yhteensä enintään ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jää ja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 %, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 %. Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: 7 %, myymälä, varasto, tehdas, työpaja, talous, voima asema tai muu niihin verrattava rakennus, 4 %, asuin, toimisto tai muu niihin verrattava rakennus, 20 %, polttoaine, happosäiliö ja tms. metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu varasto ja muu rakennelma 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettu kevyt rakennelma 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on vielä verovuonna 2014 oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten hankintamenoista. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 %. Väestönsuoja yms. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana. Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. Sillat, laiturit yms. (EVL 39 ) Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintameno vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ainesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumattoman käyttöomaisuuden kuin maa alueen käypä arvo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi.

10 10 Tärkeät luvut 2014 VALTION VEROTUS Valtion tuloveroasteikko 2014 Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: delta 2014 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin 24,5 prosenttia. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % , , , ,50 29, ,75 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2014 löytyy osoitteesta Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2013 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa Vuoden 2013 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle vahvistamaa viitekorkoa. Pääomatuloverokanta Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisöjen tuloverokanta Yhteisöjen tuloveroprosentti laskee vuoden 2014 alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Jos yhteisön tilikautta on tai sen jälkeen muutettu niin, ettei yhteisön verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut jälkeen, yhteisön tuloveroprosentti on verovuo- Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,5 prosenttia ajalle Peruskorko on ollut 0,75 prosenttia ja 1,5 prosenttia Viitekorko Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle on 0,5 prosenttia. Viitekorko on ollut 1 prosentti , 1,5 prosenttia ja 1 prosentti Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Ajalle ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa Palautuskorot Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2014 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Jäännösveron korot Vuonna 2014 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia. Verovuoden 2013 jäännösveroille lasketaan korkoa alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

11 Tärkeät luvut Maksettava yhteisökorko Maksettava yhteisökorko on edellä mainittu viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia vuonna Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Viivästyskorot Viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivästyskorkoja ovat viivekorko, verotilin viivästyskorko sekä veronlisäys. Viivästyskorot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Yle-vero Yle-vero määrätään vuosittain henkilöille (henkilön yleisradiovero) ja yhteisöille (yhteisön yleisradiovero) muun tuloverotuksen yhteydessä. Yle-vero koskee kaikkia, jotka kyseisen vuoden loppuun mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Veron suuruus on 0,68 prosenttia vuositulojen yhteismäärästä, mutta enintään 140 euroa, mutta alle 50 euron suuruista veroa ei tarvitse maksaa (henkilöt). Verohallinto kerää Yle-veron muun ennakonperinnän yhteydessä. Yritysten Yle-vero on 140 euroa, jos yrityksen verotettava tulo ylittää euroa. Rajan ylittävältä osalta peritään 0,35 prosenttia siten, että veron määrä on enintään euroa vuodessa. Yle-vero ei koske niitä, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Myös valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu Yle-verosta. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Verotuksen korot vuosina 2012, 2013 ja 2014 Korko Peruste Palautuskorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Palautettava yhteisökorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Verotilin hyvityskorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Jäännösveron korko: euroon asti viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Jäännösveron korko: yli euron viitekorko + 2 % 3,5 % 3 % 2,5 % osalta Maksettava yhteisökorko viitekorko + 2 % 3,5 % 3 % 2,5 % Viivekorko viitekorko + 7 % / 8,5 % 8 % 7,5 % Verotilin viivästyskorko viitekorko + 7 % / 8,5 % 8 % 7,5 % Veronlisäys viitekorko + 7 % / 8,5 % 8 % 7,5 %

12 OMISTAJAYRITTÄJÄT JA PK-YRITYKSET JULKISHALLINTO KIINTEISTÖALAN YHTIÖT YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT KANSAINVÄLISET YHTIÖT LISTATUT YHTIÖT POIKKEUKSELLISEN HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA BDO tarjoaa laadukkaita tilintarkastus- ja neuvontapalveluja yrityksille, julkishallinnolle ja muille yhteisöille. Palveluvalikoimamme käsittää tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen, julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen, taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. Kansainvälisesti BDO on maailman viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio työllistäen yli henkeä 144 eri maassa. Yhteyshenkilöt sekä lisätietoja palveluistamme löydät osoitteesta Suomalaisena tilintarkastusyhteisönä palvelemme asiakkaitamme joustavasti ja paikallisesti läpi Suomen, kansainvälisen ketjun tuella. bdo suomi BDO INTERNATIONAL Pääkonttori Helsinki Liikevaihto 14,1 milj. Työntekijöitä n. 160 Toimistoja Helsinki, Turku, Tampere Pääkonttori Bryssel Yhdistetty liikevaihto 4,92 mrd. Työntekijöitä yli Toimistoja yli Edustettuja maita 144 Yhteystiedot Tarkemmat yhteystiedot sekä lisätietoja palveluistamme löydät osoitteista: BDO Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle. BDO Oy on itsenäinen suomalaisten tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden omistama yritys. BDO on maailman viidenneksi suurin tilintarkastusorganisaatio työllistäen lähes henkilöä noin 140 maassa. Julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan yleisluonteisena tietolähteenä. Kirjoitusten ei ole tarkoitus korvata asioiden oikeudellista tulkintaa tai antaa yksityiskohtaista neuvontaa. Emme vastaa vahingoista, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet, jos jokin taho on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun perusteella.