Mitä Kainuussa työpaikoille kuuluu - mikä kuormittaa ja millä keinoilla täällä jaksetaan? Johanna Rantala työterveyslääkäri Terveystalo, Kajaani

Transkriptio

1 Mitä Kainuussa työpaikoille kuuluu - mikä kuormittaa ja millä keinoilla täällä jaksetaan? Johanna Rantala työterveyslääkäri Terveystalo, Kajaani

2 Paljonko on työllisiä ja työttömiä? Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat (syyskuu 2010) Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima* Tyött.aste Tyött työnhakijat Tyött työnhakijat Väkiluku Väkiluku hlö % 2010/06 hlö muutos% 1v 2010/06 hlö hlö muutos Koko maa , Kajaani Kehys-Kainuu Työttömyys on vähentynyt Kainuussa nopeasti, työttömiä on ollut tänä vuonna n. 10 % viime vuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli Kainuussa viime vuonna keskimäärin 9,3 %. Tätä alhaisempi työttömyys oli Kainuussa viimeksi vuonna 1990, jolloin työttömyysasteeksi kirjattiin 6,0 %. Tosin nyt työttömyyden väheneminen on yhä merkittävämmältä osin seurausta myös työikäisen väestön vähenemisestä, mikä johtuu väestön ikääntymisestä. Työttömistä lähes puolet on yli 50-vuotiaita ja yhä useammin työttömyys päättyy eläkkeelle. Myös työvoiman määrä vähenee usealla sadalla henkilöllä vuodessa. Lomautettujen määrä putosi jo keväällä alle puoleen vuoden takaisesta ja on kutistunut siitä edelleenkin eikä uusia merkittäviä lomautuksia ole näköpiirissä. Avoimien työpaikkojen määrä oli alkukesällä suurempi kuin parina viime kesänä. Kesäkuussa uusia avoimia työpaikkoja oli lähes sata enemmän kuin viime vuonna. Työvoimaa tarvitaan nyt eniten terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palvelu- ja kaupallisessa työssä. Keväällä toteutetun ammattibarometrin mukaan sekä ylitarjonta että pula-ammatit ovat vähentyneet ja nyt ollaan siirtymässä työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa yhä lähemmäksi tasapainoa. Terveystalo

3 Hk tiedonanto taloustoimittaja Ahti Saarela : Miltä näyttää kainuulaisessa yritys- ja talouselämässä? Millainen on usko ja luottamus tulevaan? Viittaus artikkeliin Kainuun Sanomien yritysbarometrissä: Kainuun Sanomat , Talous, TALOUS, sivu 11, joka kuvaa, että parempaan suuntaan ollaan Kainuussa menossa. Yritysten mielialat ovat nousseet selvästi. Pari seikkaa kuitenkin huolestuttaa: maksuvaikeuksia on edelleen yllättävän monilla yrityksillä, eivätkä investoinnit ole kunnolla käynnistyneet. Rahaa olisi kuitenkin tarjolla. Sitä olisi Finnveralla, ELY-keskuksella ja perinteisillä pankeilla. Finanssikriisistä ollaan nousemassa. Sen pohja on takana. Yleensä ottaen luottamus tulevaan on melko hyvä, koheneva. Hyvät uutiset ovat omiaan nostamaan mielialoja. Viime viikon uutinen, supertietokoneen tulo Renforsin Rantaan, on sellainen. Se kuvaa myös valtavaa rakennemuutosta, siirtymistä paperiteollisuudesta piilaaksoon ja bittivirtoihin. Investointeihin kaivataan siis lisää vauhtia. Investointien matala taso kuvaa jonkinlaista epävarmuutta. Mutta uskon investointien viriävän luvulla Kainuussa on perustettu yllättävän paljon uusia yrityksiä. Suuri osa niistä tosin ollut pieniä palvelualan yrityksiä, mutta joka tapauksessa ne ovat luoneet uusia työpaikkoja. Finanssikriisi hidasti yritysten perustamista, mutta ei niin paljon, kuin pelättiin. Konkurssien määrä on tärkeä suhdanteen mittari. Kainuussa on mennyt konkurssien määrän suhteen paremmin kuin muualla maassa. Vain Kainuussa ja Ahvenmaalla konkurssihakemusten määrä pysyi viime vuonna suunnilleen edellisvuoden tasolla. Terveystalo

4 Hk tiedonanto taloustoimittaja Ahti Saarela : Onko nyt käsillä Kainuussa työelämän murrosvaihe tuotantotaloudesta verkostomaiseen työskentelyyn informaatioteknologian saralla? Kysymys on vaikea, mutta yritän vastata. Alan yleistilanne on kuitenkin Kainuussa paljon parempi kuin monessa muussa maakunnassa. Kainuun elektroniikka-, it, ict-teollisuus on paljon vahvemmalla pohjalla kuin useimmissa maakunnissa. Näillä aloilla ei ole Kainuussa koskaan koettu romahdusta. Esimerkiksi 2000-luvun alussa ei tapahtunut suurta pysähdystä. Hype ei iskenyt tänne, eikä hurjaan osakkeitten merkintärumbaan lähdetty. Itse asiassa Kainuun ICT-teollisuuden juuret ovat 40 vuoden takaisessa Kajaani Oy:ssä. Se perusti ennakkoluulottomasti Kajaani Oy Elektroniikan ja loi samalla tulevan Oulun ihmeen juuret. Nykyisin Metso jatkaa Kajaanissa taannoisen tehtaan toimintaa. Kajaanissa on useita ict-yrityksiä, jotka ovat maailman markkinajohtajia omalla kapealla sektorillansa. Notkahduksia ovat luonnollisesti kokeneet hyvätkin yritykset. Täysin auvoista ei kuitenkaan ole ollut Kainuun ict-alallakaan. Globaali kehitys on painanut päälle. Incap Oyj:n Sotkamon tehdas on siitä näkyvin esimerkki. Vielä muutama vuosi sitten Vuokatin tehtaalla oli noin 250 työntekijää. Nyt se on lopettamassa toimintansa. Sopimusvalmistus siirtyy Viron Saarenmaalle, jonne pari vuotta sitten valmistui uudenaikainen tehdas. Tehdas sijaitsee lähellä Euroopan markkinoita, ja lisäksi työvoima on Virossa halvempaa kuin Suomessa. Incap toimii nykyisin myös Intiassa. Varsinkin sopimusvalmistus, alihankinta, siirtyy kiistatta yhä enemmän halvempien kustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita. Kainuulaisissa ict-yrityksissä on kuitenkin edelleen sellaisia, jotka ovat vahvasti sitoutuneet maakuntaan. Sellainen on ajoneuvotietokoneita valmistava. monta kertaa palkittu Sunit Oy. Tuotekehityksen lisäksi se aikoo pitää Kajaanissa valmistuksenkin. Vaikuttaa varmaan vähän sekavalta, mutta tämä kohta vaati pitkän johdatuksen. Itse asiassa verkostomaisesta työskentelystä on helpompi vastata metalliteollisuuden kehitykseen. Perinteisessä metallissa on Kainuussa ollut Metapart-hanke, jossa kymmenkunta yritystä on verkostoitunut tuloksellisesti. Tämä verkostoitumisen ansiosta useampi yritys on päässyt esimerkiksi Kiinan markkinoille. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi kajaanilainen Katera Steel Oy ja suomussalmelainen Mehi Oy. Informaatioteknologian alalla tapahtuu varmasti koko ajan verkostomaista kehitystä. Mutta se ei ole ehkä Kainuussa ollut niin näkyvää kuin monessa maakunnassa, koska monet Kainuun yritykset ovat vahvoja ja toimivat kapealla, omalla sektorillansa. Uskon kuitenkin, että ICT-alallakin on pakko entistä enemmän verkostoitua Kainuussa. Alihankintaketjuja on jo, ja niiden määrä lisääntyy. Mutta siihen en osaa vastata, missä määrin syntyy tasavertaisten yritysten ketjuja, jotka toteuttavat kokonaisuuden. Murros on siis menossa, mutta paljon vaimeampana kuin useimmissa maakunnissa. Terveystalo

5 Hk tiedonanto taloustoimittaja Ahti Saarela : Mitkä asiat innostavat ja mitkä huolettavat yrityksissä Yleisenä havaintona voi sanoa, että yrityksissä vallitseva mieliala riippuu eniten siitä, miten yrityksellä menee. Kohtuulliset tulevaisuuden näkymät ovat avainasia. Jos valoa on näkyvissä, sen aistii henkilökunnasta. Näin asianlaita on onneksi aika monissa yrityksissä. Toisaalta taas epävarmuus tulevaisuudesta huolestuttaa eniten. Yhä useammalla alalla näkymä on vain kuukaudeksi eteenpäin. Tällainen tilanne on esimerkiksi UPM:n sahoilla: Kajaanin sahakin tekee ratkaisuja aina kuukaudeksi eteenpäin. Kun työntekijöitä on 90, epävarmuus säteilee kymmeniin perheisiin. Terveystalo

6 Kaikki Suomessa asuvat eläkkeensaajat ja väestöosuudet maakunnan ja iän mukaan väestöosuus % Kaikki miehet naiset koko maa 25,4 1,9 2,7 9,2 22,9 63,7 22,7 28,1 kainuu 32 2,6 3,9 12,5 28,6 74,1 29,5 34,5 koko maa Kainuu Suomessa asuvat vuotiaat työkyvyttömyyseläkkeensaajat ja väestöosuudet promilleina kaikki miehet naiset lukumäärä väestöosuus 75,4 78,9 71,7 Kainuussa eläkkeensaajaa Kainuussa omaa eläkettä saavien km kokonaiseläke 1145 euroa/kk Kainuun eläkemeno 345 milj Euroa Terveystalo

7 Terveystalo

8 Sairauslomalle jäämiseen vaikuttavat tekijät (Johansson & Lundberg 2004) Läsnäolovaatimukset taloudelliset menetykset, töiden kertyminen Vaikutusmahdollisuudet työssä työjärjestelyjen mahdollisuus Läsnäolokannustimet työn positiiviset ominaisuudet Poissaolokannustimet mahdollisuus viettää omaa aikaa Poissaolovaatimukset työssä jatkamisen kielteiset seuraamukset KP Martimon esitys Terveystalo

9 Mitä Kainuussa työpaikoille kuuluu? Työhön sitoutumista, ei olla pois pikku flunssien takia Työtä on paljon ja koko ajan tulee uusia tehtäviä, työn hallinnan tunne rakoilee Kiirettä Pakko jaksaa, kun ei ole vaihtoehtoja Uudelleen koulutuksen kautta työttömäksi? Työ imaisee niin paljon, ettei jaksa huolehtia itsestä Epävarmuutta työn jatkuvuudesta Opettajakoulutuksen lakkautus Puolustusvoimien komentajan kommentti Onko työntekijöitä, kun nuoret lähtevät muualle Innostusta? Intotalon toiminta Mitä se hyvejää? Terveystalo

10 Tänä päivänä työ muuttuu jatkuvasti: KONSEPTIMUUTOSTEN KIIHTYVÄ TAHTI TYÖSSÄ Tuotanto- ja palvelukonseptien muutoksen käynnistyttyä luvulla työt alkoivat muuttua ja kehittyä, mikä on tarjonnut valtavia mahdollisuuksia oppimiselle, etenemiselle ja sosiaalisille kontakteille. Samalla työn muutosten läpiviemiseen liittyvä puutteellinen osaaminen alkoi tuottaa uusia työhyvinvoinnin ongelmia: henkisen työkuormituksen lisääntymistä, kiirettä ja työn sujuvuuden häiriöitä. Muutos merkitsee sekä hyvää että pahaa. Nyt monipolviset, pitkään keskeneräiset muutosvaiheet työssä ovat sääntö, ja vakiintuneet selkeät vaiheet poikkeus. TTL Terveystalo

11 TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN PAIKALLINEN NÄKÖKULMA: 1. MEGATRENDIT: talouden muutokset, uudet teknologiat, ihmisten tarpeiden muutokset. Pakottavat tarkastelemaan sitä, mitä ja kenelle tuotetaan sekä miten tämä tuotanto tapahtuu. 2. PAIKALLISEN TYÖYHTEISÖN TASO: tuotanto- ja palvelukonseptin muutos 3. YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN SILMIN: kiire, päällekkäisiä töitä, mahdottomia tehtäviä, uuden oppimista, punaisen langan hukkumisen riski - Eli seuraukset yksittäisen työntekijän tasolla riippuvat toimintatavan muutoksen osaamisesta. - Muutoksen edetessä tuotannolliset vaikeudet eivät häviä. Uuden toimintamallin ja teknologian käyttöönotto merkitsee työn sujuvuutta häiritseviä prosesseja, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä ja kuormittumista pitkään. - Eli MUUTOS ON VÄISTÄMÄTTÄ HÄIRIÖINEN, PITKÄÄN KESKENERÄINEN JA SUUNTAANSA USEAAN OTTEESEEN HAKEVA PROSESSI. TTL Terveystalo

12 Miksi työhyvinvoinnin ongelmia ilmenee työn muuttuessa? (Mäkitalo 2005) TOIMINTAKONSEPTIN MUUTOS Aiempi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Uusi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (vanhasta työn kohteesta) onnistuminen hyvinvointi voimia TTL 2007 epäonnistuminen pahoinvointi väsyminen Terveystalo

13 Häiriökuormitus Monet työhyvinvointi-ilmiöt tulevat ajallisesti esiin työn murrosvaiheissa. HÄIRIÖKUORMITUS ON UUSI TYÖN KUORMITTAVUUDEN MUOTO, JOTA ESIINTYY ERITYISESTI MUUTTUVASSA TYÖSSÄ, TYÖN MUUTOKSEN ERI VAIHEISSA. Työ hidastuu ja kiire kasvaa. Ylimääräinen työ seurauksineen aiheuttaa ylimääräistä, työn häiriöistä aiheutuvaa kuormittumista eli häiriökuormitusta. Häiriökuormituksen perussyynä ovat keskeneräiset muutokset, jotka työn oletetun normaalikulun sekoittaessaan aiheuttavat työn sujuvuuden häiriöitä. HÄIRIÖKUORMITUS EDELLYTTÄÄ TYÖN KEHITTÄMISTÄ eli keskeneräisen työn muutoksen viemistä eteenpäin. TTL 2007 ja kirja Työ, työ ja työ Terveystalo

14 Lähtökohtia muutoksen ja työhyvinvoinnin suhteesta Yleiset muutosilmiöt kietoutuvat ja kasautuvat paikallisesti eri tavoin, "yksittäistä" muutosta ei ole Työhyvinvointia ei voida rakentaa etukäteen tai valmiiksi vaan se syntyy tai murenee työnteon tuloksena ja seurauksena Työhyvinvointia edistäviä ehdotuksia tehtäessä on hyvä pystyä arvioimaan mihin suuntaan ne muutosta vievät Työhyvinvointi on jatkuvasti työn muutossykleissä muuttuva ilmiö, ei joko hyvä tai huono vaan jatkuvasti rakennettava Terveystalo TTL 2007 ja kirja Työ, työ ja työ

15 MITEN MUUTOKSESSA PITÄISI ELÄÄ JA KUINKA MUUTOKSIA VIETÄISIIN LÄPI TAVOILLA, JOIHIN LIITTYY MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN MUUTOSTEN NEGATIIVISIA SEURAUKSIA? JOHTAJUUDEN MURROS JA MUUTOS On nähtävä oman toimintatavan taso. Pohjalle tarvitaan havainto, että oma toiminta perustuu olemassa olevalle toimintakonseptille, jolle on tarjolla myös vaihtoehtoja. Mikäli ei nähdä vaihtoehtoja omalle toimintatavalle, tehokkuusvaatimuksiin vastataan vain ruuvia kiristämällä eikä haeta kustannuksia säästävämpää tapaa. Hyväksytään että oman toimintatavan täytyy muuttua ja että se voi muuttua. Aina ei haluta hyväksyä muutosvaatimuksia, joita rahoittajat tai asiakkaat kohdistavat, jos pidetään omaa toimintatapaa niin edistyksellisenä. On osattava toimintatavan muutos. Mahdollisesti nykyiset tavat tehdä muutosta ovat mekaanisia ja aliarvioivat monien seikkojen merkityksen. Tällöin muutokset etenevät työpaikalla vaikeimman kautta. TTL 2007 ja kirja Työ, työ ja työ Terveystalo

16 PAIKALLISEN MUUTOKSEN MALLI : JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN TALOUS, STRATEGIAT: VÄLINEISTÖ HISTORIA TEKIJÄ KOHDE : TULOS LÄHIKEHITYS SÄÄNNÖT TYÖYHTEISÖ TYÖNJAKO TYÖNTEKIJÄN AJATUKSET TYÖSTÄ YHTEISTYÖ- KUMPPANIT Terveystalo TTL 2007

17 Hypoteesi kohdehyvinvoinnista (Mäkitalo 2005) Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) onnistuminen hyvinvointi voimia epäonnistuminen pahoinvointi väsyminen TTL 2007 Terveystalo

18 Kohdehyvinvointi Kohdehyvinvointi kuvaa työssä onnistumisesta seuraavaa pitkäkestoisempaa hyvinvoinnin tunnetta. Tällainen syvällisempi tunne- ja motivaatiokokemus kumpuaa onnistumisesta itselle tärkeäksi koetulla työn osa-alueella. TYÖHALUT KUMPUAVAT ONNISTUMISESTA TYÖSSÄ, LÄHINNÄ TYÖN KOHTEEN KANSSA, kyse on läheisesti työn mielestä ja mielekkyydestä TTL 2007 Terveystalo

19 Muutos työssä ja jaksamisen haasteet 5. Uuden käytännön arviointi ja vakiinnuttaminen - Törmäykset ympäröivien toimintojen kanssa - Kehittämistyö yhteistyötahojen kanssa 4. Käytännön muuttaminen - Uuden ratkaisun törmäys vanhan toimintatavan elementteihin - Uuden ratkaisun jatkokehittely - Uuden aikaansaama innostus, vanhasta luopumisen vaikeus Terveystalo UUSI VAKIINTUNUT VAIHE 0. EDELLINEN VAKIINTUNUT VAIHE Uuden ratkaisun käyttöönotto TTL 2007 (Engeström 1995, Mäkitalo 2003) 1. Kehittämistarpeen viriäminen - Yleistä tyytymättömyyttä - Paljon erilaisia käsityksiä siitä mitä pitäisi tehdä - Muutospaine heikko 2. Vanhan toimintatavan umpikuja - Mahdottomia tehtäviä, häiriöitä, virheitä jne. - Muutospaine pakottava 3. Uusien ratkaisujen hakeminen - Vanhan kyseenalaistaminen ja analyysi - Kehityssuunnan hakeminen - Työn kohteen uudelleenhahmottaminen - Uusien työvälineiden ja yhteistoimintamallien kehittäminen

20 Työhyvinvoinnin tulkinta toiminnan muutoksen kautta Järjestelmätaso Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TOIMINTA- TAVAN MUUTOS TYÖ EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN: -häiriö -tiedon kulun katkos -erimielisyys -pulma YKSILÖN KOKEMUKSET TILANTEESTA : -ärtymys -kiihtyminen -pettymys -väsymys HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ TOIMINNASSA HÄIRIÖN YKSILÖLLISTÄ- MINEN SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys lisääntyy Yksilötaso TTL 2007 YRITYS MUUTTAA YKSILÖITÄ, HENKILÖ- RISTIRIIDAT Terveystalo

21 Työhyvinvoinnin tulkinta toiminnan muutoksen kautta LÄÄKÄRIN KOPPITASO:Yksilötason tarkastelussa ei puututa työhön, joka ei sujunut odotusten mukaan, vaan pyritään muuttamaan yksilöiden asennoitumista vallitsevaan tilanteeseen. Tällöin häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy. TYÖPAIKKATASO:Järjestelmätason tarkastelussa ymmärretään, että yksilöiden kokemukset syntyvät työssä esiintyvästä häiriökuormituksesta. Häiriöt analysoidaan ja toimintatavan muutosten läpiviemisen kautta pyritään pienentämään häiriötilanteiden toistumisen todennäköisyyttä. LÄÄKÄRIN KOPPITERAPIALLA EI SAAVUTETA IHMEITÄ. VALTAKUNNALLISESSA KOLMIKANNASSA ON VASTA TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖURIEN PIDENTÄMISTOIMISTA PÄÄSTY SOPUUN! TTL 2007 Terveystalo

22 Esimiehen mahdollisuudet henkilöstön ylikuormittumisen ehkäisyssä J. Mäkitalo : toimintakonseptin muutoksen käsittely hlöstön kanssa, häiriöiden metsästäminen, kehitystyön koordinointi suhteessa kokonaiskuvaan omasta vireydestä ja jaksamisesta huolehtiminen työnteon sujuvuuden mahdollistaminen perustehtävän eteenpäin vieminen työyhteisön tavoitteiden ja keinojen avulla arvostuksen osoittaminen tuen, ohjauksen ja palautteen antaminen työntekijöille vuorovaikutus työntekijöiden kanssa uskallus tarttua ongelmiin työntekijöiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomiointi työntekijöiden inhimillisyyden hyväksyminen ja oikeutus työn ulkopuoliseen elämään Voimanlähteet. Työnvoimavarojen ABC. Työterveyslaitos Terveystalo

23 Työntekijän keinot: J. Mäkitalo : Työn kehittämiseen osallistuminen ja oman roolin hahmottaminen siinä Muulla tavoin omista voimavaroista huolehtiminen Itselle sopivat tavoitteet Tietojen ja taitojen hankinta koulutus, opettelu, harjoittelu Oman työn arvostaminen Rakentava, asiallinen käyttäytyminen työssä Työongelmien puheeksi ottaminen Perhe, ystävät, harrastukset Henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen Terveydestä huolehtiminen Terveystalo

24 Työhönpaluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus (Franche et al 2005) Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä - Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä - Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä - Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo - Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään - Ergonominen työpaikkakäynti KP Martimon esitys Terveystalo

25 SIEDÄ, MITÄ ET VOI RATKAISTA RATKAISE ONGELMAT MUISTA HUUMORI TUNNISTA TOISTA TOTEUTA OTA ONGELMAT HAASTEINA ÄLÄ MUREHDI TURHAAN ÄLÄ KIELLÄ ONGELMIA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN LIIKU IKÄVÄT NOPEASTI TÄRKEÄT ASIAT ENSIN SÄÄSTÄ AIKAASI SYÖ JA JUO TERVEELLISESTI RENTOUDU Erkki Kuivasniemi Terveystalo

26 Kiitos!

27 Terveystalo

28 : Kainuun Sanomat , Talous, TALOUS, sivu 11 Kainuussa parempaan suuntaan Yritysbarometri: Maksuvaikeuksia on kuitenkin edelleen yllättävän monilla yrityksillä Ahti Saarela Kajaani - Kainuun pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Vaikka Kainuun luvut ovatkin lähes kaikkien osatekijöiden suhteen heikommat kuin muissa maakunnissa, ollaan menossa parempaan suuntaan, Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto sanoi esitellessään Pk-yritysbarometriä tiistaina. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kyselyyn vastasi koko maassa ja Kainuussa 62 yritystä. Pk-yritysten näkemykset lähiajan talouskehityksestä ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat positiiviset. Muutos vuodentakaiseen tilanteeseen on huomattava. Nykyistä parempia suhdanteita seuraavan vuoden kuluessa odottaa 37 prosenttia yrityksistä. Heikompia aikoja ennakoivia on 12 prosenttia. Korkeaa saldolukua selittävät Ojalehdon mukaan talouden alkanut nousu sekä yritysten talouskriisin aikainen heikko lähtötilanne. Investoinnit miinuksella Näkemykset liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin myönteiset: 43 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan ja vain 11 prosenttia heikkenevän. Investointiodotukset ovat Kainuussa edelleen miinuksella, tosin vähemmän kuin keväällä. - Tämä viittaa siihen, että toipuminen talouskriisistä on kesken. Myös pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä voi jarruttaa liiketoiminnan laajentamista. Jos muualta maasta ei tule yllättäen investoijia, Kainuun pk-yrittäjät eivät ole Ojalehdon mukaan itse investoimassa. - Liikevaihtoa ja kannattavuutta on vielä pystyttävä nostamaan, ennen kuin investoinnit ja henkilökunnan määrä kunnolla lisääntyvät. Henkilöodotukset ovat joka tapauksessa nousseet kohtuullisiksi. Talouskriisi haraa vielä Positiivisten odotusten ja yritysten nykytilan välillä on edelleen huomattava ero. Selvimmin tämä näkyy maksuongelmien suurena määränä. - Noin joka neljännellä alueen pk-yrityksellä on ollut maksuvaikeuksia. 56 prosenttia Kainuun pk-yrityksistä ilmoittaa, että niiden asiakkailla tai kumppaneilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tilanne näyttää säilyneen ennallaan viime kevään tilanteeseen verrattuna. Viisi prosenttia Kainuun pk-yrityksistä suunnittelee toimintansa sopeuttamista. 59 prosenttia sopeuttaneista tai sopeuttamista suunnittelevista on tehnyt vähennyksiä tai aikoo lomauttaa. - Myönteisenä muutoksena aiempaan nähden on se, että sopeutumiskeinoista korostuu nyt keskittyminen ydinliiketoimintaan. Talouskriisi on kannustanut kaiken kokoisia yrityksiä arvioimaan kriittisesti liiketoimintansa rakennetta, Ojalehto sanoo. Terveystalo

29 Kainuun Sanomat : Fakta Yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista ympäristöä kuvaavan Pk-suhdannebarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tämän syksyn barometri perustuu pk-yrityksen vastauksiin. Kainuun otos oli 62 yritystä : Rahaa on, ideoita ei Ahti Saarela Kainuussa pitäisi nyt suunnata katsetta tulevaisuuteen. Pelkästään raha ei ratkaise. On oltava tahtotila, Kainuun ely-keskuksen vastuualuejohtaja Jaana Korhonen katsoo. Korhosen mukaan julkista rahoituspanosta voidaan nyt laittaa investointeihin paremmin kuin tulevaisuudessa, koska koko ajan mennään eteenpäin laskevissa kehyksissä. Rahaa olisi nyt hyvin käytettävissä. Hyville hankkeille löytää rahoja. Finnveran aluejohtaja Pauli Piilma korostaa, että investointeja on yritetty vauhdittaa. Mutta siinä ei ole onnistuttu. Olisi uskallettava investoida ja kehittää uutta. Rahalla ei voi työntää. Piilman mukaan nyt sopeudutaan talouskriisin jälkeiseen tilanteeseen, mutta ei uskalleta mennä eteenpäin. Odotukset ovat hyvät, mutta raha ei liiku normaalisti. Perusteollisuus on vähentynyt koko maassa. Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto sanoo, että olisi uskallettava tehdä uusia avauksia ja laajentaa elinkeinotoimintaa uusille aloille. Puupuolella onkin Kainuussa pieniä merkkejä paremmasta. Lähinnä pieniä palvelualan yrityksiä on Korhosen mukaan perustettu Kainuuseen koko ajan melko paljon. Sen sijaan Tekesin rahoitusta on haettu vähän, koska kehittämishalukkuutta puuttuu. Ojalehdon mukaan verottajan kanssa ei ole ongelmia. Terveystalo