Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin
|
|
- Petteri Ketonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin Annikki Mäkelä ja työryhmä: Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko Duursma, Leila Grönlund
2 Hankkeen tavoitteet rakentaa työkalu joka: ennustaa metsikkökuvioittain puuston kasvua muuttuvassa ympäristössä erilaisin harvennuksin ja eri kiertoajoilla soveltuu laatimaan muuttuvaa ympäristöä vastaavat kasvuja tuotosennusteet työkalu ennustaa runkopuun tuotoksen tavaralajeittain hiilivarannon lahopuun määrän hakkuujätteen määrän taloudellinen analyysi
3 Tausta PipeQual hiilitaseeseen perustuva kasvumalli (Mäkelä & Mäkinen 2003) mänty, kuusi kasvu ja tuotos, runkojen rakenne => tavaralajit nykyilmastossa sovellettu harvennusten ja kiertoaikojen optimointiin (Hyytiäinen et al. 2004, Tapio 2006) SPP ja Prelued metsikön fotosynteesin ja hengityksen laskentamalleja (Mäkelä et al. 2006, Mäkelä et al. 2008) sää- ja maaperätekijät CO 2 Yasso maan hiilitaseen malli (Liski et al. 2005)
4 Menetelmät GPP, NPP SPP, Prelued Kasvukausi Sää, kasvupaikka Lehtiala Biomassat Puuston tila PipeQual Puuston kasvu Karikkeet Kiertoaika Maa Yasso Kiertoaika
5 Osatehtävät OT1 Mallisysteemin ohjelmointi MOTTI-ympäristö OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon OT3 Testaus ja kalibrointi eri alueilla tunnetussa ilmastossa OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta tehdään ennusteet alueille ja skenaarioille vertailu: nykyiset kasvuennusteet, aiemmat Kellomäki+Motti ennusteet OT5 Taloudellinen tarkastelu Metsätalouden kannattavuus maan eri osissa metsänomistajan näkökulma puuntuotos, hiilinielukauppa, monimuotoisuus (lahopuu)
6 Osatehtävät OT1 Mallisysteemin ohjelmointi MOTTI-ympäristö OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon OT3 Testaus ja kalibrointi eri alueilla tunnetussa ilmastossa OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta tehdään ennusteet alueille ja skenaarioille vertailu: nykyiset kasvuennusteet, aiemmat Kellomäki+Motti ennusteet OT5 Taloudellinen tarkastelu Metsätalouden kannattavuus maan eri osissa metsänomistajan näkökulma puuntuotos, hiilinielukauppa, monimuotoisuus (lahopuu)
7 OT2 Ilmastoskenaarioiden vaikutuksen liittäminen ohjelmistoon
8 Vuotuinen fotosynteesi ja hengitys kasvumallissa Fotosynteesi GPP = P 0 (1 exp(-k LAI)) Hengitys R = f(h) GPP sää, kasvupaikka Mäkelä et al AFM 2008 GCB latvusten rakenne (ikä) Duursma & Mäkelä 2006 Tree Phys Mäkelä & Valentine 2001 Tree Phys Photosynthesis (kg C m -2 yr Foliage mass (kg / ha) Site 1 Site 2 Photosynthesis (kg m-2 yr-1) Foliage mass (kg/ha) Site 1 Site 2
9 GPP SPP metsikön kaasunvaihto puolen tunnin aika-askelella Mäkelä et al. 2006, Agric. For. Meteor. 139: Prelued päivän aika-askel: PAR, T, VPD Mäkelä et al GCB Näistä johdetaan vuotuinen GPP => kasvun laskentaan
10 SPP
11 PRELUED GPP k = k f APAR f L,k f S,k f D,k f W,k + e k P 0,k f APAR + e k missä = LUE (valon käytön tehokkuus) optimioloissa k = PAR-säteily latvuston päällä päivänä k f i, k = todellisen ympäristön aiheuttama alenema optimista päivänä k, f i,k [0, 1] e k = satunnaisvirhe päivänä k GPP GS = f APAR P 0,k + e k => P 0 P 0,k
12 PRELUED: Estimointiaineisto Sodankylä, Finland, Scots pine, yr, LAI 2.9 Hyytiälä, Finland, Scots pine, 40 yr, LAI 7.0 Norunda, Sweden, Scots pine & Norway spruce, 100 yr, LAI 11.7 Tharandt, Germany, Norway spruce, 140 yr, LAI 22.8 Bray, France, maritime pine, 30 yr, LAI 4.0
13 PRELUED: Tuloksia päivätasolla Ekosysteemin GPP voidaan ennustaa päivittäisen lämpötilan, säteilyn, kyllästysvajauksen ja lehtialan eri maantieteellisillä alueilla ja kasvupaikkatyypeillä (Mäkelä et al. 2008, GCB)
14 PRELUED: Tuloksia vuositasolla g C / m 2 / Year Average of P 0 P y = x R 2 = Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä Kevo Effective Temperature Sum Suomessa vuotuinen GPP määräytyy pitkälti tehollisen lämpösumman perusteella Päivittäiset tiedot säämuuttujista PAR, VPD ja T parantavat estimaatteja
15 Muuttuva ilmasto PRELUED-mallista puuttuu maan vesipitoisuuden vaikutus CO 2 suora N-vaikutus Liitetty malliin johtamalla tiivistelmäyhtälöitä tarkemmista fysiologisista ja ympäristömalleista
16 Maan vesipitoisuus Veden saatavuuden vaikutus tuotokseen GPP GS = f APAR P 0,k s D,k kuivuuskerroin päivälle k, s D,k [0, 1] Duursma et al Tree Phys, Linkosalo et al
17 Lehtien typpipitoisuus Empiirisen aineiston analyysi EC-paikoilta ~20 paikkaa lehtien typpipitoisuuden suoraa vaikutusta ei voida osoittaa (Peltoniemi et al. valmisteilla)
18 CO 2 -pitoisuus Relative daily photosynthesis Relative transpiration VPD (mol/mol) VPD SPP-malliin liitetty fotosynteesin Farquhar-malli ja Ball-Berry- Leuningin ilmarakomalli Tulos: CO 2 :n ja VPD:n yhteisvaikutus (Kolari et al. 2010) Relative transpiration (E > 0.1 E max ) VPD
19 CO 2 -pitoisuus: tiivistelmämalli Ca = 700 ppm Ca = 540 ppm Ca = 380 ppm ppm, 0.5, 0.5, 380 ppm, 1 exp , a b k x C b C C C C a f C C kd f a a a a a C x a a D C (Kolari et al. 2010)
20 OT3 Mallin testaaminen nykyilmastossa
21 Mallin testaaminen nykyilmastossa Kun säästä riippuva GPP-ennuste liitetään kasvumalliin, voidaan ennustaa metsiköiden vuotuisen tilavuuskasvun maantieteellistä vaihtelua G s = f NPP P 0 f APAR G s runkomassan kasvu (kg DW ha -1 yr -1 ) P 0 potentiaalinen GPP (kg C ha -1 yr -1 ) NPP: allokaatio rungon kasvuun (suhde) f NPP suhde NPP / GPP (kg DW kg -1 C) Härkönen et al ForEco
22 Mallin testaaminen nykyilmastossa 137 VMI:n pysyvää koealaa maan eteläosasta kuusi, mänty ja koivu 1985 ja 1995 Härkönen et al ForEco 22
23 Mallin testaaminen nykyilmastossa NFI y = x R 2 = y = x R 2 = Modeled SIMO Tree model chain Photosynthesis model Härkönen et al ForEco 23
24 OT4 Tulosten laskenta ja tulkinta
25 Metsien tuotoskyky P 0 (g C m -2 v -1 ) Säädata: lähde: IL 10 km 10 km hila Päivittäinen 30 vuotta tasoitettu hilaan sääasemien mittausaineiston perusteella (Linkosalo et al. 2010) 25
26 Tuloksia 1. Kuivuuspäivien lkm (maan vesi alle 10% vedenpidätyskyvystä) Soil 50mm Soil 100mm Current weather T+3C Prec +10% T+3C Prec 0% T+3C Prec -10% T+5C Prec 0% (Linkosalo et al. 2010)
27 2. potentiaalinen GPP [kg(c)/ha/a] fenologia ja vakio RH (valonsidonta 100%, rajoitteina vesi, T, PAR ja VPD) Soil 50mm Soil 110mm Current weather T+3C Prec +10% T+3C Prec 0% T+3C Prec -10% T+5C Prec 0% (Linkosalo et al. 2010)
28 Potentiaalinen GPP (g C m -2 yr -1 ): Keskimääräisellä kasvupaikalla jonka vedenpidätys = 110 mm
29 Potentiaalinen GPP (g C m -2 yr -1 ): Keskimääräisellä kasvupaikalla jonka vedenpidätys = 50 mm
30 Vaikutukset puuston kasvuun ja käsittelyihin Esimerkki kasvun lisäyksen vaikutuksesta eteläsuomalaisen männikön käsittelyiden ajoittumiseen PipeQual-mallin mukaan. Käsittelyt Tapion ohjeilla. kasvatus 1: viitetaso, kasvatus 2: NPP kasvaa 10%.
31 Vaikutukset puuston kasvuun ja käsittelyihin taloudellinen tarkastelu Käynnissä olevissa rinnakkaishankkeissa SusEn, Olli Tahvonen ja Heljä-Sisko Helmisaari - kokopuunkorjuun kannattavuus kuusikoissa CC-TAME, Raisa Mäkipää ja Maarit Kallio - ilmastonmuutoksen vaikutus puuntuotokseen EU:ssa ja sen politiikkavaikutukset Carb-Bal, Aleksi Lehtonen, IL, SYKE, VTT - metsäaluiden hiilensidonta Näissä hankkeissa mukana myös maan hiilen ja ravinteisuuden tarkastelu (Yasso ja ROMUL)
32 Esimerkki mallin sovelluksesta metsänkäsittelyiden taloudelliseen optimointiin eri tavoitteilla ja muuttuvassa ilmastossa Carbon stock at age of 80 years, (kg/ha) Current recommendation, current climate Current recommendation, A2 scenario foliage branch Branch heartwood stem stem heartwood dry branch coarse root & stump fine root Economical optimum, current climate Economical optimum, A2 scenario No management, current climate No management, A2 scenario Mäkipää et al. in press, Japan. J For
33 Yhteenveto ja jatkotutkimustarpeet
34 Yhteenveto Mitä saatiin aikaan tässä hankkeessa? ilmastotekijöiden vaikutuksen liittäminen kasvumalliin testi nykyilmastossa esimerkkilaskelmia potentiaalisesta tuotoksesta ja käsittelyistä Arviointia modulaarisuus => läpinäkyvyys ja testattavuus prosessitiedon hyödyntäminen syöttötiedot saatavilla epävarmuuksia silti paljon työ edelleen kesken
35 Tutkimustarpeet Hankkeen näkökulmasta Tulosten hyödyntäminen alkuperäisen suunnitelman mukaan taloudellisessa analyysissa ja käsittelyiden vertailussa Yleensä Vaikutustutkimusta tarvitaan yhä - puulajit - riskit: kuivuus, bioottiset ja tuulituhot - metsien rooli hiilen globaalissa kierrossa Metsän parhaat käsittelyt eri tavoitteilla ja eri ympäristöissä 35
36 Sopeutumistarpeet Joustavuus järjestelmissä!
37 Kiitokset Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko Duursma, Leila Grönlund Eero Nikinmaa, Raisa Mäkipää, Olli Tahvonen
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
Muuttuvan ympäristön vaikutusten
Muuttuvan ympäristön vaikutusten liittäminen kasvatusmalleihin Annikki Mäkelä, Eero Nikinmaa, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Tapio Linkosalo, Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi Taustaa Kasvatusmallit (esim.
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö
Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö 13.-14.5.2013 Sisältö Henkilöhistoriaa Metsän kasvumallit miksi ja miten? Sovelluksia Biologia,
PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa
Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa Annikki Mäkelä Metsäekologian laitos SIMO loppuseminaari 2.11.2007 Metsäsuunnittelu muuttuvassa
Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi
Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi Annikki Mäkelä 10.10.2005 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Taimikkosimulaattorin perusajatus Toimenpideohjelma Hoitotoimet Uudistamistapa
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
Climforisk,
Climforisk, 2011 2014 LIFEDATA Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 31.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
Climforisk,
Climforisk, 2011 2014 Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 26.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos Tausta» Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Annikki Mäkelä, HY Tausta Kilpailu kiristynyt - miten saada metsätalous kannattavammaksi perinteisillä
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.
Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja
Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa
Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Suomen metsävarojen kehitys ja niihin vaikuttaneet
Ilmastonmuutos ja puulajivalinta Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa
Ilmastonmuutos ja puulajivalinta Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa Tuomo Kalliokoski, Annikki Mäkelä ym. 17.4.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 27.8.2013 1 Sisältö Ilmastonmuutosskenaarioista ja ilmastonmuutoksesta
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Metsätaimitarhapäivät Peurunka, Laukaa 21.1.2015 2 Jukka Antola Sv 165 Pyhäjärvi, Jörkki 3 Jukka Antola Sv 170 Korpilahti, Heinämäki 1½-polven siemenviljelysten
Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta
Raportti 17.02.2017 Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Aineiston kuvaus Aineiston nimi Kivennäismaan metsien hiilitase Yhteyshenkilö Anu Akujärvi Organisaatio
Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen
HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy
Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1,
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi
Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007 Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus
Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset
Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:
Riittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Maa- ja metsätalousministeriö 11.2.2015 2 Jukka Antola Siemenviljelyohjelma 2011 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio 2011 3 Jukka Antola Sv 404
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Miten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin Mikko Kurttila, Jari Miina, Veera Tahvanainen & Henri Vanhanen Luke Joensuu Digitalisaatio ja teknologia luonnontuotealalla, Arktisten
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO
METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,
Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan
Energiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
Kangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?
Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012 Perinteinen ekosysteemin
Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola
Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola Tutkimuksen tausta Poronhoidon ja metsätalouden suhteista keskusteltu jo yli 100 vuotta. Aluksi ongelmana oli poron