Koosteen on kasannut Tuija Tzoulas, kartat ja grafiikka Anna Broberg, Tuija Tzoulas ja Maarit Kahila.

Transkriptio

1 Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Kallion kaupunginosassa tehdystä pehmogis-kyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta Vastaavia yhteenvetoja on toimitettu muitakin, ja ne löytyvät osoitteesta Raportissa tarkastellaan alueen asukkaiden kokemuksia arkisista onnen paikoista ja arvioidaan elinympäristön koettua laatua sekä ehdotuksia alueen parantamiseksi. Koosteen on kasannut Tuija Tzoulas, kartat ja grafiikka Anna Broberg, Tuija Tzoulas ja Maarit Kahila. Lisätietoa ja yhteystiedot: Maarit Kahila Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Sähköposti 1

2 KALLIO Kallio on Helsingin kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella. Entisenä työväen kaupunginosana Kallio on aikoinaan ollut yksi Euroopan tiheimmin asutuista alueista. Asukasluku kaksinkertaistui vuoteen 1939 mennessä runsaaseen asukkaaseen. Tämän jälkeen asukasluku on pudonnut nykyiseen n asukkaaseen. Torkkelinmäen puutarha-aatteen leimaamat asuntokorttelit sekä Kallion kiviset umpikorttelit syntyivät maailmansotien välisenä Kallion kiivaan rakentamisen aikana ja 1960-luvut olivat Kallion ulkoisen kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Silloin purettiin pääosa linjojen puutalokortteleista ja tilalle rakennettiin 6-9 kerroksisia kivitaloja. Samalla luovuttiin Helsingin kantakaupungille luonteenomaisista umpikortteliratkaisuista. Linjojen viimeinen säilynyt yhtenäinen puutalokortteli purettiin 1970-luvun lopulla Kuntatalon tieltä luvulle tultaessa Kallio oli lähes valmiiksi rakennettu. Kalliossa siirryttiin uudisrakentamisesta kiinteistöjen ylläpitoon, mikä on näkynyt asuntojen peruskorjauksena ja talojen julkisivujen kohentumisena. Valmiiksi rakennetun kaupunginosan kaupunkikuvaa voi tarkkailla Eduskuntatalon portailta yli Töölölahden. Yllä olevassa kartassa Kallio ympäröitynä sekä kyselyyn vastanneiden kotitalouksien lukumäärä ruuduittain. Kartta Kallion kaupunginosan kotisivut 2

3 Kalliosta vastasi pehmogis-kyselyyn 260 naista ja 211 miestä, vain 1 vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Kyselyyn vastanneista yli puolet on alle 35 vuotiaita, erityisesti korostuu ikäluokka Kalliossa vastaajien enemmistö kuuluu joko yhden hengen asuntokuntiin tai lapsettomiin avo- tai aviopareihin. Vastaajista lähes kaikki asuivat kerrostaloissa ja asumismuotona omistus- ja vuokra-asuminen olivat lähes tasoissa. Verrattuna Kallion väestömäärään (15-64 vuotiaiden perusjoukko) on kyselyn otos erittäin hyvin perusjoukkoa edustava (ks. kuva alla) Perusjoukon vertailu vastanneisiin (15-64-vuotiaat) Perusjoukko Vastanneet 3

4 Kalliolaisten paikantamat onnen paikat Kalliolaiset paikansivat kartalle pehmogis-menetelmällä onnen paikkoja, jotka näkyvät oheisessa kartassa punaisella. Kalliossa on muutama onnen paikkojen tihentymä Töölönlahden rannat, Torkkelinmäki ja Kallion kirjaston ympäristö sekä muita yksittäisempiä onnen paikkoja. Suurin osa onnen paikoista sijoittuu asuinkortteleihin sekä puisto- ja ulkoilualueille. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu paikannettuja onnen paikkoja tarkemmin maankäyttömuodoittain. Siitä ilmenee hyvin viheralueiden tärkeys onnen paikkoina ja ehkä hieman yllättäen myös liikennealueiden suuri osuus. Kalliolaisten paikantamat onnen paikat maankäyttöluokittain Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 4

5 Koettujen myönteisten ja kielteisten laatutekijöiden laatuprofiili Yllä olevassa kuvassa on esitetty kutakin laatutekijää paikantaneiden vastaajien osuudet, oranssilla värillä myönteiset laatutekijät ja sinisellä kielteiset. Kalliossa myönteisistä asioista viisi eniten mainintoja kerännyttä ovat: ympäristö on kaunis, kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa, historian havina tuntuu, paikan tunnelma on elävä ja paikka on rentouttava. Kielteisistä asioista viisi eniten mainintoja keränneitä ovat: paikka on rauhaton, sosiaalinen turvallisuus on huono, ympäristö on ruma, alueen maine on huono ja paikka on meluisa. Tummennettu väri laatutekijän kohdalla kertoo, että alueittaisessa vertailussa kalliolaiset vastaajat ovat maininneet kyseistä tekijää suhteellisesti eniten tai toiseksi eniten vertailussa muiden tutkimuskaupunginosien välillä. Vertailu eri kaupunginosien asukkaiden mainitsemien asioiden välillä paljastaa, mitkä laatutekijät korostuvat kussakin kaupunginosassa tärkeimpinä. Verrattuna kymmeneen muuhun kaupunginosaan Kalliossa korostuivat 14 positiivista vahvuutta: minulle tärkeät ihmiset ovat lähellä, ympäristö on viimeisteltyä, paikka on sopivan yllätyksellinen, liikenneturvallisuus on hyvä, kulttuurielämä on vilkasta, paikka on kutsuva, palvelut ovat hyvät, asukkaiden kirjo on sopiva, julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on sujuvaa, sosiaalinen elämä on vilkasta, paikan tunnelma on elävä, historian havina tuntuu, kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa ja ympäristö on kaunis. Samantapaisessa vertailussa Kalliossa korostuivat 10 heikkoutta: paikka on rauhaton, sosiaalinen turvallisuus on huono, paikka on meluisa, paikka on stressaava, paikka on torjuva, paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdotonta, kävellen tai pyörällä liikkuminen on hankalaa, paikka on kaukana luonnosta, asukkaat eivät välitä toisistaan ja paikka on lapsikielteinen. Laatutekijälistojen tarkastelu yksin saattaa tuntua hämmentävältä, sillä useat asiat negatiivisista ja positiivisista ovat vastakohtia toisilleen kuten ympäristö on kaunis ja ympäristö on ruma. Profiilin sisältö saa kuitenkin syvyyttä, kun mainintoja katsotaan kartalla, jolloin päästään kiinni niiden sijainnin alueelliseen vaihteluun. 5

6 Hyvinä ja huonoina koetut paikat Kalliossa Sekä myönteisten että kielteisten paikkojen paikannuksessa on havaittavissa paikoitellen vyöhykkeisyyttä; kielteisiä paikkoja on paikannettu runsaasti Sörnäisiin ja sen ympäristöön, Helsinginkadun varrelle sekä Kallion virastotalon ympäristöön ja läheiselle Töölönlahden rantaalueelle. Myönteisiä paikannuksia on runsaasti Töölönlahden ranta-alueilla, Hakaniemen torilla, asukaspuistossa, Kallion kirjaston ympäristössä, Torkkelinmäessä sekä Kallion urheilukentällä. Paikannuksia havainnollistaa oikeanpuoleinen kartta, jossa vasemmanpuoleisen kartan pisteistä on muodostettu pinta, jossa pisteet eivät ole päällekkäin ja peitä toisiaan. 6

7 Hyvinä ja huonoina koetut paikat laatutekijäluokittain Yllä olevissa kartoissa näkyvät niin kielteisenä kuin myönteisinä koetut laatutekijät neljässä pääluokassa: toiminnallinen laatu, sosiaalinen laatu, ulkoinen ilme ja ilmapiiri. Kartoista näkee selvästi miten myönteiset laatutekijät hajautuvat enemmän kuin kielteiset. Myönteisen toiminnallisen laadun keskittymiä löytyy Hakaniemen torin ympäristöstä, Kallion kirjaston lähettyviltä, Torkkelinmäestä, asukaspuistosta sekä Kallion urheilukentältä. Ulkoinen ilme koetaan hyväksi eritoten Torkkelinmäessä sekä Kallion kirkon läheisyydessä. Kalliolaiset kokevat Töölönlahden rannan hyväksi kaikkien laatutekijöiden suhteen. Huonona koetun laadun keskittymiä löytyy Helsinginkadun varrelta kaikkien laatutekijöiden osalta, samoin Kallion virastotalon ympäristöstä sekä läheiseltä Töölönlahden ranta-alueelta. Merihaka koetaan huonona lähinnä ulkoisen ilmeen vuoksi. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu kaikkien niin myönteisten kuin kielteisten laatutekijöiden paikantumista maankäyttöluokittain. Kalliossa erityisen paljon paikannuksia on tehty liikennealueille suhteessa muihin kaupunginosiin ja toisaalta taas vähemmän teollisuusalueille. Kalliolaisten paikantamat myönteiset ja kielteiset paikat maankäyttöluokittain: Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 7

8 Tarkastelu koetun laadun keskiarvosta paljasti merkittäviä eroja kaupunginosien välillä. Yllä olevassa kuvaajassa näkyy kalliolaisten koetun laadun keskiarvo. Alla olevassa kuvassa näkyy puolestaan koetun laadun keskiarvo neljässä eri pääluokassa. Kalliossa toimintamahdollisuudet ovat saaneet paremman kokonaisarvion kuin muut pääluokat. Ympäristön ulkoinen ilme on koettu laadultaan heikoimmaksi. Ympäristön sosiaalisen ilmapiirin kokonaisarvio Ympäristön tunnelman kokonaisarvio Ympäristön toimintamahdollisuuksien kokonaisarvio Ympäristön ulkoisen ilmeen kokonaisarvio Elinympäristön koetun laadun keskiarvo 8

9 Tärkeiksi koetut reitit Kalliossa Yllä olevista kartoista vasemmanpuoleisessa on kuvattu ne reitit kulkutavoittain, jotka vastaajat kokevat miellyttävinä ja oikeanpuoleisessa kartassa puolestaan ne reitit, jotka koetaan epämiellyttävinä. Suurin osa paikannetuista reiteistä koetaan miellyttävinä ja kuljetaan kävellen tai pyörällä. Suuren osan muodostavat myös julkisilla kulkuneuvoilla kuljetut reitit, eniten edustettuina ovat junalla kuljetut reitit Helsingin rautatieasemalta. Epämiellyttävien reittien paikannukset osuvat suunnilleen samoille reiteille kuin miellyttävien reittien paikannukset, mutta lukumääräisesti niitä on paljon vähemmän. 9

10 Kalliolaisten paikantamat parannusehdotukset Vastaajien kartalle merkitsemät parannusehdotukset koostuvat kuudesta luokasta: säilytettävä kohde, kohennettava paikka, poistettava kohde, uusi rakennus, kohennettava alue ja uusi reitti. Yllä olevissa kartoissa näkyvät vasemmalla parannusehdotukset, jotka on paikannettu pisteinä sekä uudet reitit ja oikealla kohennettavat alueet. Kalliolaisten paikantamat parannusehdotukset hajautuvat ympäri kaupunginosaa eikä mitään varsinaista keskittymää ole nähtävissä. 10

11 Arkiympäristön solmukohdat ja suuntautuneisuus Yllä olevassa kartassa näkyvät kalliolaisten paikantamat arkipalvelut: kauppa, koulu ja päiväkoti sekä suunta, josta näitä lähestytään. Kalliossa on yksi selkeämpi keskus, jossa asukkaat asioivat kaupassa: Hakaniemi. Tämän lisäksi alueella on useita pienempiä kauppapaikkoja. Osa kauppaasioinneista suuntautuu Helsingin keskusta-alueelle. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat hajautetummin kuin kauppapaikat. 11