Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen.

Transkriptio

1 Tämä tutkimusraportti toimii yhteenvetona Suvelan kaupunginosassa tehdystä pehmogiskyselystä, joka oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani onni hanketta Raportissa tarkastellaan alueen asukkaiden kokemuksia arkisista onnen paikoista ja arvioidaan elinympäristön koettua laatua sekä ehdotuksia alueen parantamiseksi. Koosteen on kasannut Maarit Kahila, karttojen laadinta Tuija Tzoulas ja Anna Broberg ja avovastausten luokittelu Santtu Pyykkönen. Lisätietoa ja yhteystiedot: Maarit Kahila Tutkija Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Sähköposti 1

2 SUVELA Suvela on noin asukkaan kaupunginosa Espoon keskuksen vieressä. Yleisesti Suvela tunnetaan Espoon lähiönä ja vaikka alue on kokenut suuren muodonmuutoksen, alueen maine huonomaineisena lähiönä elää. Tutkimusten mukaan Suvela on niitä lähiöitä, joihin moni yhdistää huonot mielikuvat Suomessa. On myös totta, että Suvela on esimerkiksi palkkatuloja verrattaessa alemmalla tasolla kuin Espoo tai Suomi yleisesti. Lisäksi esimerkiksi omistusasuntoja on huomattavasti vähemmän kuin Espoossa yleisesti (Suvela 34% ja Espoo 64%) (HS 2010). Vaikka alueen ilme yhdistetään aina perinteiseen lähiöön kerrostaloineen, alueella noin kolmasosa asunnoista on omakoti- tai rivitaloja. Alue syntyi 1970-luvulla, kun kaupunki päätti aloittaa rakentamisen ostamilleen alueille. Alun perin alueelle oli suunnitelmissa rakentaa matalia kerrostaloja, jotka istuisivat hyvin metsämaisemaan, mutta kuntapoliittiset päätökset lisätä asumistehokkuutta johtivat suunniteltua korkeampiin rakennuksiin. Sosiaaliset ongelmat ja huono maine syntyi pääosin 1980-luvulla. 90-luvun lopussa puhuttiin jo Suvelan rauhoittumisesta. Nykyään Suvela on elinvoimainen asuinalue, josta löytyvät hyvät palvelut ja kulkuyhteydet. 2

3 Suvelasta vastasi pehmogis-kyselyyn yhteensä 248 asukasta, joista 142 naista ja 106 miestä. Kyselyyn vastanneet hajoavat ikäryhmittäin melko tasaisesti. Pieni enemmistö tavoitettiin 25-29, ja vuotiaiden ikäryhmistä. Myös perhetyypeittäin suvelalaiset vastaajat jakaantuvat melko tasaisesti. Vastaajista selkeä enemmistö asui korkeissa kerrostaloissa, mutta huomattavan suuri ryhmä rivi- tai paritalossa. Enemmistö vastaajista omisti asuntonsa. Verrattuna Suvelan väestömäärään (15-64 vuotiaiden perusjoukko) on kyselyn otos hieman aliedustettu (ks. kuva alla) Perusjoukon vertailu vastanneisiin (15-64-vuotiaat) Perusjoukko Vastanneet 3

4 Suvelalaisten paikantamat onnen paikat Suvelalaisten paikantamat onnen paikat näkyvät oheisessa kartassa punaisella. Suvelassa onnen paikkoja suhteessa muihin tutkimuskaupunginosiin on paikannettu melko vähän. Paikannukset myös hajautuvat melko tasaisesti Suvelan eri puolille. Alla olevassa diagrammissa on tarkasteltu paikannettuja onnen paikkoja tarkemmin maankäyttömuodoittain. Suvelassa korostuvat viheralueet ja julkisten ja liikennerakennusten alueet tärkeinä onnen paikkoina. Suvelalaisten paikantamat onnen paikat maankäyttöluokittain Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 4

5 Koettujen myönteisten ja kielteisten laatutekijöiden laatuprofiili Yllä olevassa kuvassa on esitetty kutakin laatutekijää paikantaneiden vastaajien osuudet, oranssilla värillä myönteiset laatutekijät ja sinisellä kielteiset. Suvelassa myönteisistä asioista viisi eniten mainintoja kerännyttä ovat: kävellen tai pyörällä liikkuminen on sujuvaa, paikka on rauhallinen, paikka on luonnonläheinen, hyvät harrastus- ja tekemismahdollisuudet ja ympäristö on kaunis. Kielteisistä asioista viisi eniten mainintoja keränneitä ovat: ympäristö on ruma, ympäristö on epäsiisti, alueen maine on huono, paikka on rauhaton ja sosiaalinen turvallisuus on huono. Tummennettu väri laatutekijän kohdalla kertoo, että alueittaisessa vertailussa suvelalaiset vastaajat ovat maininneet kyseistä tekijää suhteellisesti eniten tai toiseksi eniten vertailussa muiden tutkimuskaupunginosien välillä. Vertailu eri kaupunginosien asukkaiden mainitsemien asioiden välillä paljastaa, mitkä laatutekijät korostuvat kussakin kaupunginosassa tärkeimpinä. Verrattuna muihin 10 kaupunginosaan Suvelassa korostuivat lähes täysin negatiiviset tekijät (11 tekijää), ainoastaan yksi tekijä painottui myönteisenä vahvuutena (alla olevassa kartassa oranssi myönteinen ja turkoosi kielteinen). Myönteinen vahvuus Suvelassa: - asukkaat välittävät toisistaan Kielteisinä koetut asiat Suvelassa: - ympäristö on ruma - ympäristö on epäsiisti - alueen maine on huono - asukkaat eivät huolehdi ympäristöstä - paikka on torjuva - ympäristön viimeistely puuttuu - paikan tunnelma on kuollut - asukkaiden kirjo on liiallinen tai liian vähäinen - paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdotonta - asukkaat eivät välitä toisistaan - rakentaminen on liian tiivistä Tarkastelu kartalla osoittaa, että negatiiviset seikat painottuvat sekä Suvelaan että Espoon keskuksen alueelle, jonne suvelalaiset ovat tehneet paljon paikannuksia. 5

6 Hyvänä ja huonona koetut paikat Suvelassa Suvelalaiset paikansivat enemmän myönteisiä kuin kielteisiä paikkoja, suhdeluku oli 1,3 (myönteisten paikannusten määrä oli 498 ja kielteisten oli 383). Suhteessa muihin kaupunginosiin suvelalaisten vastausprosentti oli melko alhainen ja erityisesti paikannuksia tehtiin melko vähän. Selkeä erityisesti kielteisten pisteiden suma muodostuu Espoon keskuksen alueelle sekä Suvelan kerrostalovaltaiselle alueelle. Tämä näkyy ylhäällä oikeanpuoleisessa kartassa, jossa vasemmanpuoleisen kartan pisteistä on muodostettu pinta, jossa pisteet eivät ole päällekkäin ja peitä toisiaan. Myönteiset paikannukset hajautuvat enemmän, mutta pieniä pisteryppäitä muodostuu esim. Keski-Espoon koulun alueelle sekä tämän viereen Joupinmäensyrjän ja Syrjäkujan kulmaan, Hösmärin puiston ja mäen alueelle ja Sunan itäpuolelle Kuurinmetsän viheralueelle. Suvelalaiset arvostavat myös Suvelan ulkopuolella sijaitsevia paikkoja kuten Kuurinmetsän ulkoilualuetta (ks. viereinen suuntautuneisuus kartta). 6

7 Hyvänä ja huonona koetut paikat laatutekijäluokittain Yllä olevissa kartoissa näkyvät niin kielteisinä kuin myönteisinä koetut laatutekijät neljässä pääluokassa: toiminnallinen laatu, sosiaalinen laatu, ulkoinen ilme ja ilmapiiri. Kartoista näkee selvästi miten myönteiset laatutekijät hajautuvat enemmän kuin kielteiset. Espoon keskuksen alue ja siellä erityisesti uusi Entressen alue on koettu toiminnalliselta ja sosiaaliselta laadultaan miellyttävänä. Toisaalta Espoon keskus koetaan sosiaaliselta laadultaan, ilmapiiriltään ja ulkoiselta ilmeeltään melko kielteisenä. Pappilanmäki Espoon keskuksen pohjoispuolella on vastaajien mielestä erityisen myönteinen paikka, sillä sinne on paikannettu ainoastaan myönteisiä laatutekijöitä - ilmapiiri ja ulkoinen ilme luokista. Suvelan kerrostaloalueelle tehdyt paikannukset myönteisistä luokista hajautuvat melko paljon, tosin ulkoiseen ilmeeseen liittyviä tekijöitä ei juurikaan ole mainittu. Kielteisten tekijöiden kohdalla tilanne on samanlainen, mutta niin, että sosiaaliseen laatuun, ilmapiiriin ja ulkoiseen ilmeeseen liittyvät tekijät kuitenkin korostuvat. Kirstintien ympäristö on koettu juuri sosiaaliselta laadultaan kielteisenä ja erityisesti sen eteläpää myös ilmapiiriltään, toisaalta nämä tekijät korostuvat myös Kirstinmäen ja Kirstinharjun alueella. Viereisessä diagrammissa on tarkasteltu kaikkien niin myönteisten kuin kielteisten laatutekijöiden paikantumista maankäyttöluokittain. Suvelassa suhteessa muihin kaupunginosiin laatutekijät hajautuvat melko tasaisesti eri maankäyttöluokkien välillä. Suvelalaisten paikantamat myönteiset ja kielteiset paikat maankäyttöluokittain: Viheralueet Asuinalueet Julkisten ja liikerakennusten alueet Liikennealueet Teollisuus- yms. alueet Vesialueet 7

8 Tarkastelu koetun laadun keskiarvosta paljasti merkitseviä eroja kaupunginosien välillä. Yllä olevassa kuvaajassa näkyy suvelalaisten koetun laadun keskiarvo. Alla olevassa kuvassa näkyy puolestaan koetun laadun keskiarvo neljässä eri pääluokassa. Suvelassa toimintamahdollisuudet ovat saaneet ainoastaan hienoisesti paremman kokonaisarvion kuin muut pääluokat. Ulkoinen ilme on Suvelassa koettu selkeästi laadultaan heikoimmaksi. PehmoGIS-menetelmässä vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida elinympäristön laatua myös omin sanoin. Suvelaan kohdistuvissa vastauksissa on kommentoitu muita tutkimusalueita enemmän ympäristön ulkoista ilmettä. Kerrostaloalueiden (Suvela) ja pien- ja rivitaloalueiden (esim. Saarniraavio, Suna-Saarnilaakso) välillä on tehty kommenteissa ero. Kerrostaloalueisiin kohdistuvissa kommenteissa korostuu epäsiisteys ja isojen kerrostalojen rumuus, kun taas pienja rivitaloalueita kuvataan rauhallisiksi ja luonnonläheisiksi. Vastauksissa on myös joitain huomioita Suvelan kerrostaloalueella asuviin sosiaalisiin ryhmiin liittyen ( ulkomaalaiset ), ja lisäksi elinympäristön läheisyydessä liikkuvista sosiaalisista ryhmistä ( nuoriso ). Suvelassa avovastauksissa ei ole painotettu kuitenkaan sosiaalisia ongelmia yhtä paljon kuin muissa tutkimuskaupunginosissa. Ympäristön sosiaalisen ilmapiirin kokonaisarvio Ympäristön tunnelman kokonaisarvio Ympäristön toimintamahdollisuuksien kokonaisarvio Ympäristön ulkoisen ilmeen kokonaisarvio Elinympäristön koetun laadun keskiarvo 8

9 Tärkeiksi koetut reitit Suvelassa Yllä olevista kartoista vasemmanpuoleisessa on kuvattu ne reitit kulkutavoittain, jotka vastaajat kokevat miellyttävinä ja oikeanpuoleisessa kartassa puolestaan ne reitit, jotka koetaan epämiellyttävinä. Suurin osa paikannetuista reiteistä koetaan miellyttävinä, näistä valtaosa kuljetaan kävellen ja pyörällä. Suvelassa on paikannettu myös melko paljon miellyttäviä julkisilla kuljettavia reittejä. Epämiellyttävät reitit hajoavat sijainniltaan eri puolille Suvelaa. Osa epämiellyttävistä reiteistä kuljetaan autolla, mutta suurin osa kävellen. 9

10 Paikannetut parannusehdotukset Suvelassa Parannusehdotuksia paikannettiin Suvelan alueelle 387. Pääluokittain parannusehdotukset jakautuivat seuraavasti: säilytettävä kohde -paikannukset 150, kohennettava kohde - paikannukset 123, uusi rakennus -paikannukset 44 ja poistettava kohde -paikannukset 70. Suvelan alueella eniten paikannuksia sai Suvelan puoleinen asemanseutu ja Suvelan korkeiden kerrostalojen alue. Suvelan lähiympäristöön kohdistui myös paljon paikannuksia. Esimerkiksi Espoon tuomiokirkko, Kirkkojärven puoleinen Espoon juna-aseman seutu ja Kurkiniityn alueen keskuspuisto ovat saaneet tiheästi pisteytyksiä. 10

11 Espoon juna-aseman eteläpuoli ja Espoontori: Vastaajat paikansivat Espoon juna-aseman lisäksi eteläpuolelle mm. Espoon torin ja Entressen. Yleisesti Espoon juna-aseman koko ympäristö nähdään kokonaisuutena. Kuitenkin, eteläpuolelta Entressen kirjastoa kehutaan ja toivotaan sen säilyttämistä, kun taas Espoon toria, juna-asemaa ja niiden ympäristöä parjataan ei-tyypilliseksi kaupungin keskustaksi ja rumaksi ympäristöksi. Tosin, vastausten mukaan aseman seudun uudistustyöt ovat myös noteerattu. [ ] ympäristö kaikkea muuta kuin kaupungin keskusta, hävetkää! Vaikka asema-alueen ympäristöä on lähivuosina tarkoitus kehittää, mielestäni kaikki julkisuudessa esiintyvät suunnitelmat ovat RIITTÄMÄTTÖMIÄ! [ ] Espoon juna-aseman pohjoispuoli ja Espoonaukio: Suurin osa Säilytettävä kohde -paikannuksista osui Espoon junaaseman vanhaan asemarakennukseen ja Espoon kaupungintaloon. Kaupungintalo ja muu virastokeskittymä saivat tosin myös negatiivisia paikannuksia. Uusimista kannattavien sanallisten kommenttien mukaan virastokeskuksen rakennukset pitäisi ajanmukaistaa tai tehdä kokonaan uusiksi. Kaupungintalo voitaisiin minun puolestani rakentaa uudelleen, kuten muutkin naapuritalot. Koko virastokeskus on synkkä ja kaipaa purkamista tai kohentamista. Kurkiniityn alueen keskuspuisto: Viheralue nähtiin ehdottomasti tärkeänä alueena, joka on säilytettävä sellaisenaan. Vastaajien mukaan viheralue edustaa ulkoilupaikkaa, hengähdysreikää kaupunginomaisessa ympäristössä ja maisemallisesti merkittävää seutua. Keskuspuiston alue on elintärkeä virkistysalue asukkaille!, Oma kulttuurimaisema. Suvelan ostoskeskus: Lähes kaikki sanallisista vastauksista viittaavat ostoskeskuksen huonoon ilmapiiriin. Vastausten mukaan ostoskeskus on epäsiisti ja sosiaalisesti levoton paikka, jonka läheisyydessä liikenne on vaarallinen. Ostoskeskuksen baarin poistamista ehdotetaan, mutta muuten vastaajat eivät tarjoa vaihtoehtoja ostoskeskuksen uudistamiseksi. Suvelan ostoskeskus on ruma, epäsiisti, hoitamaton törkyläjä. Keski-Espoon koulu ja urheilukenttä: Vastausten mukaan koulurakennuksen/-rakennusten uusiminen tai parantaminen niin sisältä kuin ulkoa koettiin tärkeäksi, ja lisäksi nuorten kohtaamispaikkana tunnettu koulun piha olisi otettava huomioon. Koulun urheilukenttä nähtiin tärkeänä, sillä se tarjoaa toimintamahdollisuuksia alueella. Lisäksi ehdotettiin rullalauta- tai koripallokenttää nuorison mobilisoimiseksi. Ikiaikaiset suunnitelmat Suvelan keskisen alueen rakentamiseksi kaupunkimaiseksi on toteutettava[ ] Espoon Tuomiokirkko: Vastausten mukaan kirkko lähiympäristöineen on hyvin tärkeä vastaajille. Jos Espoon kivikirkko syystä tai toisesta hävitetään, on todettava, ettei suurempaa kulttuurihistoriallista virhettä voi kukaan Espoossa tehdä., Kirkon ympäristö kokonaisuudessaan on arvokas ja säilytettävä miljöö. Suvelan kerrostaloalue yleisesti: Koulua ja ostoskeskusta lukuun ottamatta Suvelan kerrostaloalueelle tuli varsin paljon paikannuksia, tosin hajanaisesti. Esimerkiksi alueella sijaitsevan ravintola Satulinnan poistamisen puolesta oli paikannettu joitain kommentteja. Suvelan asukaspuisto koettiin positiivisena paikkana, ja yleisiä kommentteja koko alueen huonoon maineeseen liittyen oli kohtuullisen paljon. Vastaajien mukaan muun muassa kerrostalojen värittömyys ja niiden huono hoitaminen nousivat esille. Baarit piiloon. Rumat vanhat rakennukset korjattava. Kunnossapito paremmaksi. Hösmärinpuisto: Tärkeä puisto- ja viherympäristö nähtiin säilytettävänä kohteena, mutta kohennettavaakin vastausten mukaan löytyi, kuten yleinen puiston hoitaminen ja valaistuksen järjestäminen paremmin. Koko tämä puistoalue pidettävä aktiivisena ja toimivana. Sunan koulun alapuolinen maasto puronvarsineen hoitamatta vuosikausia, roskainen, kaipaa puuston perkausta ja puron myös. Suviniitty: Niitylle oli kohdennettu kaikkiaan 11 parannusehdotusta, joista 8 oli Uusi rakennus - ja 3 Kohennettava kohde - paikannuksia. Näistä sanallisia oli vain 4. Ei ole tiedetty, mitä erityistä on haluttu alueelle, mutta selvästi halu alueen hyödyntämisestä elää. Keskuksen tyhjät alueet käyttöön ja kauniisti rakennettuna. Tuomarilan juna-asema, vanha VPK ja Kino Tuomarila: Vastaukset eivät kerro, miksi juna-asema on tärkeä, mutta nähtävästi se tuo rauhaa ja historiallisuutta. Tosin aseman uudistamista myös toivottiin. Lisäksi asemalle kaivattiin parempaa valaistusta ja päivittäistavarakauppaa. Palokunnantalo / elokuvateatteri on säilytettävä ja suojeltava. Tuomarilan asema tuo rauhaa. Varsinkin nyt srk:n talona. 11

12 Arkiympäristön solmukohdat ja suuntautuneisuus Yllä olevassa kartassa näkyvät suvelalaisten paikantamat arkipalvelut: kauppa, koulu ja päiväkoti sekä suunta, josta näihin tullaan. Suvelassa alueen varsinaisen keskuksen muodostaa Espoon keskus, jossa asukkaat asioivat kaupassa. Suvelan alueen palvelut, erityisesti kauppapalvelut, näyttävät muodostavan huomattavasti pienemmän keskuksen alueelle. Sen sijaan koulu- ja päiväkotipalvelut suvelalaiset löytävät paremmin omilta asuinalueiltaan. 12

13 Seuraava yhteenveto Suvelasta perustuu kerättyyn runsaaseen kokemuksellista laatua kuvaavaan paikkatietoaineistoon. Tämä yhteenveto on yksi esimerkki siitä, miten asukkaiden tuottamaa tietoa elinympäristön vahvuuksista ja heikkouksista voidaan niputtaa yhteen. Alueet on jaoteltu maankäyttömuodon suhteen kolmeen ryhmään: viheralueet, asuinalueet ja keskukset, jotka aineistomme perusteella näyttäytyvät kokemuksellisesti merkityksellisinä paikkoina. Yhteenveto on luonteeltaan hyvin yleistävä, ja sen tavoite on tuoda esille yksi mahdollisuus jäsentää tätä laajaa aineistoa ja tarjota samalla myös alusta keskustelulle kaupunginosan ominaispiirteistä. Esille tulleiden ominaispiirteiden perusteella alueet on ryhmitelty edelleen kokonaisuuksiin, joita aineistoomme perustuen tulee joko suojella, kunnioittaa tai kohentaa/parantaa. Suojeltavat alueet tarkoittavat merkityksellisesti tärkeitä alueita, joiden muokkaamista ei suositella. Kunnioitettavat alueet puolestaan ovat alueita, joilla muutoksia voi toteuttaa, mutta olemassa olevat piirteet huomioiden. Alueet, joita tulee parantaa/kohentaa, käsittävät paikat, joita asukkaat toivovat erityisesti kehitettävän. Suvelassa on tunnistettavissa melko vähän pienempiä lähiviheralueita ja laajempia kokoavia viheralueita. Näistä viheralueista erityisen tärkeinä asukkaat kokevat mm. Hösmärinpuiston ja Kuurinmetsän viheralueen. Kumpikin puistoista sijaitsee melko etäällä Suvelan kerrostaloalueelta. Merkityksellisten viheralueiden laatua tulee vaalia huolella. Lähempänä sijaitseva Suviniitty on viheralueena kiinnostava, sillä sinne vastaajat ovat paikantaneet melko paljon parannusehdotuksia ja toivovat mm. alueen rakentamista. Asuinalueet, joille vastaajat ovat paikantaneet paljon laatutekijöitä ja parannusehdotuksia, koetaan melko ristiriitaisina. Nämä asuinalueet kattavat lähinnä Suvelan kerrostalovaltaisen alueen. Vastaajien vastausten perusteella alueella asuvat toivovat alueen kehittämistä. Aineiston perusteella voidaan tunnistaa myös Suvelan alueen keskukset, jotka Suvelassa koetaan lähinnä kielteisinä. Toisaalta uudempi keskus Entresse on saanut paljon myönteisiä paikannuksia. Espoon keskus näyttäytyy alueen varsinaisena keskuksena, kun taas Suvelan ostoskeskus huomattavasti merkitykseltään pienempänä keskuksena. Kumpikin näistä keskuksista koettiin kielteisenä. Tästä johtuen alueen keskukset voidaan nähdä alueina, jotka ovat asukkaille tärkeitä, mutta joita toivotaan kehitettävän. Eräänlaisena keskustan jatkeena voi käsittää Suviniityn, jonne asukkaat toivovat mm. uusia rakennuksia. Aineiston perusteella Suvela välittyy alueena, jota arvostetaan ja josta välitetään. Vastaajat kokevat kuitenkin, että aluetta tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti ja erityisesti sen fyysiseen ilmeeseen tulee kiinnittää huomiota. Tämä tulisi nähdä yhtenä alueen vahvuutena. 13