METSXTEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT

Transkriptio

1 METSXTEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT 133 PUUTAVARAN KULJETUKSII N 0 S A L L I S T U V A T A U T 0 T Trueks. in -Timber Ha.ula.ge Wörk Aulis E, Hakkarainen

2

3 - 2 - Metsätehon toimesta kerättiin talvella 1957 tilastoa puutavaran kuljetuksiin osallistuvista kuorma- autoista, lähinnä niiden iästä, koosta, moottorin laadusta ja valmistusmaasta. Nämä tiedot ovat t ärkeitä mm. autokuljetusten rationalis oimisen ja ennen kaikkea autojen tuontiin liittyvien kysymysten kannalta. Autokalustostamme on kylläkin suoritettu useita selvittelyjä, jotka on julkaistu Tilastollisen Päätoimiston sarjassa Tilastokatsauksia, mutta niiden pohjalla ei voida saada valaistusta nimenomaan puu ~ a var a n kulj etuksiin osallistuvien autoj en laadusta. Aineisto Tilastoa kerättiin Metsätehon jäsenten, Metsähallituksen ja Osuuskunta Metsäliiton työmailta. Tarkoitus oli, että näiden työnantajien jokaiselta helmikuussa käynnissä olevalta.autokuljetustyömaalta ilmoitetaan vaaditut tiedot, jotka pääosiltaan saadaan auton rekisteriotteesta, kaikist a työmaan kirjoissa olevista kuorma- autoista. Tiedustelu rajoitettiin yhteen päivään, jot ta s ama auto ei tulisi tilastoon usealla t y ömaalla. Tämä päivä pyrittiin sijoittamaan ajankohtaan, jolloin talvel la tapahtuvat autokuljetukset ovat villckaimmillaan. Metsätehon j ä senistös t ä aineiston keruus een osal listui 54 t oiminimeä. Näiden vuosittain autoilla suorittama puutavaran kuljetustyö (k- m3-km) edustaa huomattavint a osaa Metsätehon koko j äseni s tön vastaavasta t yömäär ästä. Esimerk i ks i v ko. osuutta kuvaava sadannes on metsäneuvos J a r 1 L i n d f o r s i n keräämän kuljetustilaston mukaan ollut 83. Kun aineist o li s ~ s i käsittänee kaikki Metsähallit uksen j a Met säliiton mainit tuna a j ankohtana käynnissä olleet autokuljetustyömaat, s en tuloksien voidaan kats oa a ntava n v erraten hyvän kuvan talvella 1957 puutavaran kuljetuksiin osal listuneista kuorma- autoista. Tilastoon s i sältyvien au t ojen määrä selviää taulukos ta 1.

4

5 - 3 - Taul ukko - Tab l e 1 Til astossa autoj a - Tr ucks included in the statistics 1 Ur akoitsijoi den Työnantajien Ka i kki autot autot autot Contr actor s ' trucks Empl oyers ' trucks All - kpl - numb er Kaksiakse- bens. auto liset gasaline engined aut ot dies, auto 2- axl e diesel engined trucks yht. - t otal Kolmiakse- bens. auto liset gasoline enginec autot dies. auto 3- axle di esel engined trucks yht, - t otal Tilasto käsittää kaikkiaan autoa, Huomat tavin os a (90 %) niistä on autourakoitsijoiden omistamia. Tähän ryhmään on viety myös t yönantaj i en r ahoittama t autot, ns. rahoitusautot. Tilast on mukaan kolmi akselis:.a autoja käytetään puut avar an kuljetuks issa verraten vähän, Niiden osuus ka i kista autoista on vai n vajaa 2 %. Ma inittakoon~ että [etsäteh suoritti v, 1954 t i edustelun puutavar a- autoll e aset ettavis t a vaati muks i s t a. Tällöin n, 20, 30 % vast aajista piti kolmiakselis t a autoa puut avar an kulj etuksi ssa kaksiaksalista parempana (H ak k a r a i n e n). Seuraavasta asetel masta käy ilmi urakoitsi j oiden auto en jakautuminen t yömaan sija i ntikqnnan perusteella eri l äänien osalle. Vertailun vuoks i siihen on merkitty myös kai kki en ammattimai sessa moott riajoneuvoreki s t erissä ollei den (aut our akoitsijoiden) kuorma- aut jen vastaava jakautuminen (Culkul a i t os t en ).

6

7 - 4 - Lääni Tilastoon sisältyvät rekisbens.autot dies. autot kaikki autot terissä olleet % kuorma- autot Uudenmaan } Turun ja Porin , Hämeen Kymen Mikkelin Kuopion Vaasan Oulu ,6 11, 6 11,6 Lapin Yht ,0 Aikaisemmin mainitun L i n d f o r s i n kuljetustilaston avulla voidaan ar~ida niiden Metsätehon jäsenten työmailla, jotka eivät osallistuneet esillä olevan autotilaston keruuseen, työskennelleiden autojen määrä, Lisäämällä tämä tilastoon sisältyvien autojen määrään saadaan Metsätehon jäsenten, Metsähallituksen ja Metsäliiton puutavaran kuljetuksissa talvella 1957 olleiden kuorma-autojen määräksi n , Tähän lukuun eivät sisälly kaikki ko, ajankohtana puutavaran kuljetuksiin osallistuneet autot, Siitä puuttuvat nimittäin yksityisten puutavar an ulosviejien ja hankkijoiden sekä Metsätehon jäsenistön ulkopuolella olevien piensahojen kuljetuksissa olleet autot. Mainittakoon vielä, että moottoriajoneuvorekisterissä oli kuorma- autoa (Tilastokatsauksia n:o 3/1957). Näistä oli ammattimaisessa liikenteessä autoa, muut olivat yksityisessä liikenteessä, Työantaji en autot sisälty t viimeksi mainittuun r yhmään, Ikä Puutavara- autojen ikä selviää taulukosta 2, jossa esitetään kaksiakseli3- ten autojen jakautuminen käyttöönottovuoden mukaan. Käyttöönottovuodella t arkoitetaan sitä vuotta, jolloin auto on ensimmäisen kerran mer kitty moottoriajoneuvorekisteriin.

8

9 Taulukko - Table 2 Kaksiakselisten autojen jakautuminen käyttöönottovuoden mukaan Distribution of 2- axl e trucks by the year of entry into service 1 Käyttöönottovuosi - Year of entry into service f~?t~e T!~! i % Urakoitsijoiden bensl. auto. d t t gaso 1ne eng1ne au o d. t 1es. au o 6 8 C t t.c:., d. 1. d on rae o~s 1ese eng1ne truc~s ~~!~~i \.J1 Työn~ntajien bensl. auto. d t t gaso 1ne eng1ne au o d. t 1es. au o 6 8 Ero 1, P+oyers d. 1ese 1 eng1ne. d tru ~KS ~~!~i Kaikki b ens. au t o j' t t gasol1ne eng1ned ~u o d. t les. au A.ll diesel engined ~~!~~i _ _~ 13. ~ _!_ ~ --~ ~ l_oo. o 1 1

10

11 - 6 - Havaitaan, että yli puolet kaksiakselisista autoista on otettu käyttöön vv Bensiiniautot ovat keskimäärin vanhempia kuin dieselautot. Ensiksi mainituissa on suhteellisesti eniten v ja viimeksi mainituiss a v hanki ttuja autoja. Lähes 30 % kai kista bensiiniautoista on ollut liikenteessä yli 5 v (otettu käyttöön ennen v. 1952). Dieselautojen kohdalla vastaava sadannes on 10 ja kai kkien kaksiakselisten autojen kohdalla 18. Tämän ikäiset autothan ovat varsinkin puutavaran kuljetuksissa yliikäisiä, U~akoitsijoiden ja työnantaj i en autojen välillä ei ole iän suhteen oleel lista eroa. Kolmiakselisten autojen i ästä mainittakoon vain, että 64 ~~ bensiiniautoista on otettu liikenteeseen ennen v ja 75 % dieselautoista v ~ n 1954 j älkeen. Verrattaessa keskenään tilastoon sisältyvien autojen ja maan kaikkien kuorma-aut ojen iän mukais ta jakautumista havaitaan, että edell iset ovat keskimäärin uudempia kuin j älkimmäiset. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan ' huomioon puutavaran kuljetusten autolle asettamat vaatimukset. Mainittakoon, että noin kolmannes (31 %) kaikista rekisterissä olleista kuorma- autoista on hankitt u vv ja lähes puolet (48 %) niistä on ollut liikenteessä yli 5 v (K a r t t u n e n 1957). Valmistusmaa Taulukoss a 3 nähdään kaksiakselisten autojen jakaut uminen valmistusmaan mukaan. Yli puolet (53 %) kaikista kaksiakselisista autois ta on peräisin Englannista ja USA:sta. Seuraavalla tilalla ovat kotimaiset ja länsisaksalaiset autot. Valmistusmaittainen jakautuminen vaiht el ee jonkin verran eri omistajaryhmien ja bensiini- s ekä diesel autojen kohdalla. Sec~ urakoits i joi den ett'' työnanta jien bensiiniautoissa ovat huomattavana enemmi s tönä (70 % ja 87 %) Englanniss a ja USA:ssa valmis tetut autot. Ura~ oitsijoiden diesel autoissa ovat suurimpina r yhminä engl a ntilaiset, kotinaiset ja läns i saksalaiset aut ot. Työnantajien dieselautojen yleisimmät valmist usmaat taas ova t Ruotsi ja Länsi- Saksa. Tarkasteltaessa valmistusmaittai sta jakautumista käyttöönottovuosittain havaittiin, että itäeurooppal a i sten ben-

12

13 Taulukko - Table 3 Kaks i akselisten au t oj en j akautumi nen valmis tusmaan mukaan Distribution of 2- axl e trucks by the country of manufacture Urakoitsijoiden Työ nantajien Ka i kki autot autot autot Contractors ' trucks Emp1oyer s ' trucks All Va1)Tiistusmaa b ens. diesel - ka i kki b ens. t. cesol] ka ikki b ens. diese1- ~ a ikki Country of manufactur e auto auto auto auto auto auto gasoli.ne diesel total efl.soline diese1 total gascline diese1 total engined engined engined engine engined engined % H S A U S A Engl anti Eng1and änsi-Saksa We s t~g e r r.jany '5 Ruo t si Swe den Suomi Finland Itä-Euroopan maa t - Eas t ~o pean countr1.es Muut maa t Other countries J Yht. - Totc.l loo. O

14 - ~ t:

15 - 8 - siini autojen suhteellinen osuus on viime vuosin~ kasvanut. Kotimaisten diesel autojen osuudessa on todettavissa vastaava suuntaus. Sen sijaan ruotsalaisten ja osittain myös l ä ns i saksal aisten auto jen osuutta kuvaava sadannes on yleensä uusien autojen kohdalla hi eman pienempi kuin vanhojen autojen kohdalla. Taulukossa 3 esi tettyjä tul oksia l askettaessa ovat olleet mukana kaikki kaksiakseliset autot. Kuten jäljempänä nähdään, niiden joukossa on puutavaran kuljetuksissa kooltaan pienehköiksi katsottavia autoja. Jos otetaan huomioon vain suurimmat autot, joille r eki steröity suurin akselipaino on vähintään 6. 0 tn, valmistusmaittainen jakautuminen eroaa varsinkin urakoitsijoiden autojen kohdalla taulukossa 3 esitetystä. Seuraavassa asetel massa nähdään kai kki en niiden kaksiakselisten autojen, joiden sallittu taka- akselipaino on vähint~~n 6. 0 tn, jakautuminen valmistusmai ttain. Valmistusmaa Bens. autot Dies. autot Kaikki autot % USA Engl anti Länsi - Saksa Ruotsi Suomi Itä- Euroopan maa t Muut maat Yht Verrattaessa näitä lukuja taulukon 3 vastaaviin lukuihin havaitaan, että ruotsalaisten ja ennen ka ikkea kotima i sten autojen suhteellinen osuus yli 6. 0 tn taka- akselipainoisista autoi sta on suurempi, mutta l änsisaksal aisten ja itäeurooppalaisten autojenosuus pienempi kuin niiden osuus kaikista kaksiakselisista autoista. Kolmiakseliset bensiiniautot ovat etupäässä (92 %) amerikkalaista alkuperää. Hieman yli puolet diesel autoista on valmistettu Englannissa ja USA : ssa. Loput ovat peräisin Ruotsista ja Tsekkoslovakiasta. Mainittakoon vielä, että K a r t t u s e n (1956) mukaani kaikista rekisterissä olleista kuorma- autoista oli engl antilai s ia (36 %), amerikkalaisia (29 %) ja l änsisaksalaisia (10 %).

16

17 - 9 - Koko Taulukosta 4 selviää kaksiakselisten autojen jakautuminen niille rekisteröidyn suurimman akselipainon, kokonaispainon ja kantavuuden perusteella. Tilaston mukaan puutavaran kuljetuksissa ovat yleisimpiä sellaiset kaksiakseliset autot, joiden taka- akselille sallittu paino on tn (51 %), kantavuus tn (57%) j a kokonaispaino tn (35 %). Todettakoon kuitenkin, että autoja 9 joiden kokonaispaino on tn tai tn, on likimain yhtä paljon kuin tn painoluokkaa olevia, Bensiini- j a dieselautoj en sekä eri omistajaryhmien autojen välillä esiintyy koen suhteen pieni ä eroavuuksia, Diesel autoissa ja työnantajien autoissa on sekä akseli- että kokonaispain~nsa puolesta isoja autoja suhteellisesti enemmän kuin bensiiniautoissa j a urakoitsijoiden autoissa, Esimerkiksi 65 % kaikista diesel autoista on sellaisia, joiden taka- akselille sallittu paino on vähintään 6,0 tn, Bensiiniautojen roohdalla ovat suurimpana ryhmänä autot, joiden vastaava paino on tn (55%). Dieselautojen joukossa, joiden kantavuus on usein pienempi kuin akselipainoltaan samansuuruisten b ensiiniautojen, on myös kantavuudeltaan isoja autoja yleensä suhteellisesti hieman enemmän kuin bensiiniautojen joukossa, Työnantaj i en autojen kohdalla suhde on päinvastainen, Että bensiinij a di esel autojen kantavuuden välinen ero on eri omistajaryhmissä erilai nen, johtunee huomattavalta osalta autojen valmistusmaa n vaihteluista, Seuraavassa asetelmassa nähdään kaksiakselisten autojen keskimääräinen suurin akselipaino, kokonaispaino / 1 bens. auto Urakoitsijoiden ( dies. II autot 1 kaikk i ' j bens, auto Työnantajien II dies, autot 1 kaikki Kaikki autot J bens, auto dies., l k a ikk" ~ II ja kantavuus. Suurin akseli - paino , Kokonaispaino tn , Kantavuus

18 ., ~

19 ~ 1 Taulukko - Table 4 Kaksiakselisten autojen jakautuminen suurimman akselipainon, kokonaispainon ja kantavuuden mukaan Distribution of 2- axle trucks by maximum axle weight, total weight and carrying capacity Urakoits ijoiden Työnantajien Kaikki autot autot autot Contractors ' trucks Employers ' trucks All tn b ens. dieselkaikki bens. dieselkaikki kaikki bens. diesel - auto auto auto auto auto auto tons 11Soline diesel total gasali ne diesel total gasaline diesel total engined engined engined engined engined engined alle Suurin s.o under a:~seli:r;aino Maximum a:::le wei0ht Yht. - Tctal alle under 6. 4 Kokonais paino 8. o Total weight 9. 0 ja yli Yht. - Total alle under Kantavuus C.:ll'rying 5. 0 ja yli capo.-:;ity Yht. - Total ~ -- % >. 0 1

20

21 Uusimmat dieselautot ovat kooltaan keskimäärin vanhoja autoja hieman suurempia. Sen sijaan bensiiniautojen koen ja niiden käyttöönottovuoden välillä ei ole havaittavissa säännöllistä riippuvuutta. Tilastoon sisältyvät kolmiakseliset autot jakautuvat rekisteripainojensa perusteella seuraavasti. t n Suurin akseli- Kokonais- Kantavuus paino (teliaks paino. yht. ) alle o o ja yli Yht Kolmiakselisten autojen keskimääräiseksi taka- akselipainoksi (teliaks. yht. ) saadaan 9.0 tn, kokonaispainoksi 10.8 tn ja kantavuudeksi 6.1 tn. Eri läänien ja perävaunuttomien sekä perävaunullisten autojen välillä ei autojen koen suhteen ole havaittavissa mainittavia eroja. K a r t t u s e n (1956) mukaan maassamme on suhteellisesti eniten sellaisia kuorma- autoja, joiden suurin akselipaino on tn (51%), kokonaispaino tn (38 %) ja kantavuus tn (51%). AikaiseL in mainituss a, puutavara- autojen laatua koskevassa t iedustelussa pääosa (yli 85 %) vastaajista piti parhaimpana niin suuria autoja kuin autojen kokoa, lähinnä niiden akselipainoja koskevat määräykset sallivat. Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että isot autot, jotka pystyvät kuljettamaan suuria kuormia 9 ovat varsinkin pitkillä matkoilla tapahtuvissa kuljetuksissa pieniä autoja taloudellisempia. Kaksiakselisten autojen suurin sallittu akselipaino on nykyään 6. 4 tn ja kolmiakselisten autojen teliakseleille yhteensä sallittu paino tn (Asetus 322/1955). Kuten edellä esitetyistä yhdis telmistä on ilmennyt, verraten suuri osa puutavaran kuljetuksiin osalli stuvista autoista on näitä enimmäiskokoja pienempiä.

22

23 - 12 Moottorin laatu ja teho Yli puolet tilastoon s isältyvistä autoista on, kuten seuraavassa asetelmass a nähdään, varustettu dieselmoottorilla. Urakoitsijoiden Työnantajien Kaikki autot autot autot % Bensiinimoottori Dieselmoottori ; Yht ,0 100,0 Kaksiakselis ten auto j en kohdalla dieselautojen osuus on 57 % ja kolmi akselisten autojen k ohdal l a 39 %. Aika i semmin on käynyt ilmi, että dieselautot ovat keskimäärin uudempia kuin bensiiniautot. Edellis ten suhteellinen osuus onkin uusien autojen kohdalla suurempi kuin vanhojen autojen kohdalla. Ko. eroa havainnollistaa seuraava asetel ma, Käyttöönottovuosi Ennen 1951 Diesel autojen osuus kaikista autoi sta, % Todettakoon, että diesel autojen osuus koko kuorma- autokannasta on viime vuos ina jatkuvasti kasvanut. Esimerkiksi rekisterissä ollei sta kuorma- aut oista oli 7 % varustettu dieselmoot torilla. v ~ n 1956 lopussa vastaava osuus oli 21 % (Kulkulaitosten ). Näitä sadanneks ia l askettaessa dieselautoiks i on luet tu myös muuta pol ttoai net ta kuin b ensiiniä ja kaasuöljyä käytt ävä t autot. Näiden autojen määr ä on kuitenkin niin vähäinen, ettei niiden mukaan ottaminen ole a i nakaan sanottavasti vaikut tanut ko. sadanneks8n suuruuteen. Di eselautojen suus urakoi tsi joiden autoista on suurin Lapin l äänissä (75 %). Seuraavalla tilalla on tässä suhteessa Uudenmaan l ääni (65 %). Mui ssa l ääneissä sadannes on vai hdellut r a joissa

24 .,.,

25 Mainittakoon, että Metsätehon suorittamassa tiedustelussa yli 60 % vastaajista piti dieselautoa puutavaran kuljetuksissa bensiiniautoa parempana. Kaksiakselisten autojen keskimääräinen moottorin teho selviää taulukosta 5. Taka- akselipainol taan alle 5. 0 tn olevissa autoi ssa ovat suurimpana ryhmänä autot, joiden moottorin t eho on hv. Bensiiniautoista tähän ryhmään kuuluu 86% ja dieselautoista 50%. Vastaavat vaihtelurajat tn akselipainoisten autojen kohdalla ovat hv ja osuutta kuvaavat sadannekset 43 ja 73. Isoissa, tn akselipainoisissa autoissa on enitenwholtaan hv autoja, joiden osuus bensiiniautoista on 45% ja dieselautoista 60 %. Moottorin tehon ja käyttöönottovuoden välillä ei ole havaittavissa säännöllistä riippuvuutta. Autojen, joiden yhteydessä on käytetty perävaunua, moottorin teho on yleensä ollut hieman suurempi kuin perävaunuttomien autojen. Eroa havainnollistaa s euraava asetelma, jota l askettaess a on otettu huomioon vain 6, 0, 6. 4 tn taka- akselipainoluokkaa olevat autot. Perävaunuttomat autot Peräväunulliset II Bens. autot Dies. autot Kaikki autot Moottorin teho, hv Ko1miakselisten bensiiniautojen moottorin keskimääräiseksi tehoksi saadaan 123 hv, dieselautojen 98 hv ja kaikkien ko1miakselisten autojen 113 hv. Metsätehon suorittamassa tiedustelussa l ähes 85 % vastaajista katsoi, että puutavaran kuljetuksissa käytettävän bensiiniauton mooltorin tehon olisi oltava yli 100 hv. Di eselautojen kohdalla vastaava sadannes oli 74. Perävaunut Lähes 45 %~ lla tilastoon sisältyvistä autoista on ollut mukanaan perävaunu. Perävaunut ovat kaikki ns. yksiakselisia puoliperävaunuja. Pääosa varsinkin urakoitsijoiden omistamista perävaunuista on, kuten taulukosta 6 nähdään, kotitekoisia, joilla tarkoitetaan maalaisseppien, pienten autokorjaamoiden ja autoilijoiden itsensä valmistamia perävaunuja. Tähän ryhmään on viety myös työnantajien korjaamail la valmistetut perävaunut.

26

27 Taulukko - Tabl e 5 Kaksiakselisten autojen keskimääräinen moottorin t eho Average HP of 2- axle trucks Suu:rin akselipaino, tn Maximum axle weight, tons alle 5 0 u nder Urakoitsijoiden autot Contractors' trucks Työnantajien autot Employers ' trucks bens. dieselkaiklc bens. diesel- bens. kai kki auto auto auto auto auto ~soline diesel total gasaline diesel total ~asoline engined engined engined engined engined teho, hv - output, HP , 73 Kaikki autot All dies elkaikki auto diesel total engined p.. Kaikki - Total

28 ''

29 ~,_ Taulukko - Table 6 Perävaunun akselipaino, t n Axle wei ght of trailer, tons al le under Alkuperä Or igin Per ävaunujen jakautuminen niiden al kuper än mukaan Distribution of t r ailers by origi n Urakoitsijoiden Työnantajien peräv. peräv. Contractors ' trailers Empl oyer s ' trail ers Kot i tekoiset - Home- made Kotim. tehdasval mist. Domestic manufacture Ulkol. tehdasval mi st. Foreign manufacture Yht.. - Total Kotitekoi set - Home- made Kotim. t ehdasval mist. Domesti c manufacture Ulkol. t ehdasvalmis t. Foreign manufacture Yht. - Total % Kai kki peräv. All ~ V1 l OO. O Kaikki Kotitekoi set - Home- made Kotim. tehdasval mist. Domesti c manufacture Tetal Ulkol. t ehdasvalmist For eign manufacture Yht. - Tot a

30

31 Työnantajien ja isojen, akselipainoltaan vähintään 6.0 tn olevien perävaunujen ko~da ll a tehdasvalmisteisten suhteell i nen määrä on hieman suurempi kuin urakoitsijoiden ja pienten perävaunujen kohdalla. Puutavaran kuljetuksessa käytettävät puoliperävaunut ovat mel kein poikkeuksetta jarruttomia. Yli 950 til astoon sisältyvästä perävaunusta vain kolmessa on ollut jarrut. Perävaunujen jakautuminen niille rekisteröidyn akselipainon ja kantavuuden mukaan selviää taulukosta 7. Puoliperävaunun akseli- ja kokonaispaino ovat samat. Taulukko - Table 7 Perävaunujen jakautuminen akselipainon ja kantavuuden mukaan Distribution af trailers by axl e weight and carrying capacity tn 1 tons Akselipaino Axle we i ght Kantavuus Carryin::; capacity alle under o % Yht. - Total 1 looeo loo ro Perävaunujen keskimä.:r äiseksi akselipainoksi saadaan 5. 6 tn ja kantavuu":" deksi 4. 6 tn. Tehdasval misteiset perävaunut ovat keskimäärin hieman suurempia kuin kotitekoiset. Ero on kylläkin sekä akselipainon että kantavuuden kohdalla vain 0.1 tn. Työnantajien ja urakoitsijoiden perävaunujen koon välillä ei ole mainittavaa eroa. Autoasetuksen (Asetus 349/1948, 36 ) mukaan autoon saadaan kytkeä "puoliperävaunu, jonka todellinen aksel i paino on enintää n sitä vetävän auton akgelipainon suuruinen". Seuraava asetelma valaisee, missä määrin puutavara- autoissa käytetä ~ n hyväksi ko. määräyksen antamia mahdollisuuksia. Ase-

32

33 telman lukuja l askettaessa on otettu huomioon a inoastaan kaksiakseliset autot ja niiden kanssa käytetyt perävaunut. Muita perävaunuja koskevia yhdistelmiä l askettaessa ovat olleet mukana myös kolmiakselisten autojen perävaunut. Näitä on kyll äkin vain 13 kpl. Perävaunun Auton taka- akselipaino 7 tn akselipaino, tn alle 5.0 s. o % alle o. s Bo.o s. o o Yht Havaitaan, että pääosa alle 6. 0 tn t aka- akselipainoisten autojen perävaunuista on sel lai s i a, joille r ekisteröity akselipaino on auton taka- akselipainon suuruinen. Sen s ijaan 62 % i sojen autojen per ävaunuista on akselipainonsa puolesta auton taka- akselipainoa p i enempiä, joten edellä mainitun määräyksen antamia mahdollisuuksia ei ole käytet t y täysin hyväksi. Kol mi akselisten autojen perävaunujen akselipaino on ollut auton teliaksel eille yhteensä sallittua pa inoa pi enempi. Kuljettajat, vakuutukset ja siirtoluvat Tilas toon s isältyy t i etoja myös kuljettajien ja vakuutusten laadusta sekä sii tä, mi ssä mä~rin urakoit sijoiden autoille on jouduttu hankkimaan ns. siirtolupia. Pääosaa urakoitsijoiden autoista ovat, kuten seuraavassa nähdäi n, ajaneet ni iden omistajat tai heidän perheenjäsenensä. Autoa ajaa omistaja tai hänen perheenjäsenensä % II " palkattu kuljettaja II Urakoitsijoiden autot yht. 100,0

34

35 Eri ikäisten ja eri tyyppisten autojen välillä ei tässä suhteessa ollut mainittavaa eroa. Kaikissa työnantajien autoissa on ymmärrettävästi ollut palkattu kuljettaja. Niiden autojen osuus kaiki sta autoista, joilla on pakollisen liikennevakuutuksen l isäksi ollut joki n vapaaehtoinen vakuutus, esimerkiksi ns. vaunuvahinkovakuutus, selviää seuraavasta. Bens. autot Dies. 11 Kaikki autot Urakoitsijoiden Työnantaji en Kaikki autot autot autot Autojen, joilla on vap. eht. vakuutus, osuus, % Mainittakoon, että isojen autojen kohdalla ko. sada~nes on hi eman suurempi kuin pienten autojen kohdalla. Uusimmille, vv hankituille autoille on yl eensä otettu vapaaehtoisi a vakuutuksia suhteellisesti enemmän kuin muille autoille. Seuraava asetelma havainnollistaa, missä määr in urakoitsijoiden autoill e on jouduttu hankkimaan autoasetuksen (Asetus 349/1948) 55 :n edellyttämiä siirtolupia. Lääni Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Kymen Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Lapin Kaikki Siirtol upaa käyttäneiden urakoitsijoiden autojen osuus, % , , llo

36

37 Ko, sadanneksen ja ammatti maisessa r ek i s terissä ol evien kuor ma- autojen määrän l ääneittäisten vai htel u i den välil l ä ei ol e havaittavissa säännö lli s -~ tä riippuvuutta. Illiaini ttakoon, että v annetun aut oasetuksen muutoksen mukaan (Aset u s 142/ 1956) alueliikenteessä ol evan kuorma- aut on saa siirtää asemapaikan l äänin si säl lä l iikenneal ueensa ul kopuol el l e ilman er ikoista siirtolupaa, Lupa vaaditaan nykyä ~ n vain sill oin, kun au t o si ir retä~ n asemapaikan l ääni n ul kopuol ella ol evan työmaan töi hin. Ko. muutoshan on tuntuvasti he lp ottan~t puutavaran kul j etusten järjestämi stä, sill ä pai kallinen autokalusto ei läheskään a i na ol e riittävä. Yhdi stel mä Yhteenvetona tilaston tuloksi sta ma i ni ttakoong 1, Me tsätehon jäsenten, Metsähalli tuksen ja Osuuskunta etsäliiton puutavaran kul jetuksissa on tal vella ollut ainakin kuorma- autoa. Pä ~i osa niistä on ol_ut autourakoi tsijoi den omistamia. 2, Yli puolet autoista on otettu l i i kenteeseen vv Lähes viidennes autoista on ollut käytössä yl i 5 v. Tilaston mukaan puutavaran kuljetuksiin osallistuvat autot va t keskimäärin hieman uudempia kuin maan kai kki kuorma- autot. 3. Enemmistönä ovat olleet Englannissa valmistetut autot, joiden osuus on ollut runsas kolmannes. Toisella sijal la ovat olleet amerikkalaiset ja kotimaiset autot, Amerikkalaisten ja englantilaisten autojen yhteinen osuus on ollut n. puolet. 4. Tilaston mukaan puutavar a n kuljetuksissa vat yleisimpiä sellaiset kaksiakseliset autot, joiden suurin sallittu akseli aino on tn ja kantavuus tn, Tämän autotyypin keskimääräiseksi akselipainoksi on saatu 5.9 tn ja kantavuudeksi 4. 7 tn. Kolmiakselisten autojen, joita t ilaston mukaan käytetä '..n puutavaran kuljetuksissa vähän, keskimäär äinen akselipaino (teliaks. yht, ) on ~llut 9. 0 tn ja kantavuus 6 1 tn, 5. Yli puolessa autoista on ollut dieselmoottori, Uusien autojen kohdalla bensiiniautojen osuus on ollut pienempi kuin vanhojen autojen kohdalla, Kaksiakselisten bensiiniautojen moottorin tehoksi on saatu 99 hv ja

38

39 dieselautojen 101 hv. Kolmiakselisten autojen vastaavat keskiarvot ovat olleet 123 hv ja 98 hv. 6. Huomattavin osa perävaunuista, jotka kaikki ovat olleet ns, yksiakselisia puoliperävaunuja, on ollut kotitekoisia. Tehdasvalmisteisissa perävaunuissa ovat olleet enemmistönä kotimaassa valmistetut. Perävaunujen keskimääräiseksi akselipainokai on saatu 5.6 tn ja kantavuudeksi 4.6 tn. 7. Pääosaa autois ta ovat ajaneet niiden omistajat tai heidän perheenjäsenensä, Palkattujen kuljettajien määrä on ollut alle 20 %. Puutavaran kuljetuksiin osallistuvat autourakoitsijat ovat siis ensi s ijassa pienyrittäjiä, 8. Puutavara- autoille otetaan verraten vähän vapaaehtoisia autovakuutuksia, sillä n. ~:lla autoista on ollut vain pakollinen liikennevakuutus, 9. Runsaalle 10 %:l l e tilastoon sisältyvistä urakoitsijoiden autoista on jouduttu hankkimaan ns. siirtolupa. Tilaston tuloksi a tarka steltaessa on otettava huomi oon, että puutavaran kuljetuksiin nykyään os allistuvan autokaluston laatu ei, kuten tunnettua, ole ollut yksinomaan aurojenomistaj i en ja niiden käytt ä jien määrättävissä, vaan siihen on huomattavassa määrin vaikuttanut tuontisäännöstely.

40

41 K i r j a 1 1 i Bibliography s u u t t a Asetus 349/1948. Autoasetus Asetuskokoelma n ~ o 349/1948. " " Helsinki. 322/1955. Asetus autoasetuksen muuttamisesta Asetuskokoelma n g o 322/1955. Hel sinki. 142/1956. Asetus autoasetuks en elma n go 142/1956. Hel s inki. muuttamisesta Asetuskoko- H a k k a r a i n e n, A u 1 i s Puutavara- autolle asetetta- K a r t K(a r t vista vaatimuksista suoritetun tiedustelun tuloks ia. l'tetsätehon t i ed. n : o 104. Hel s inki. t u n e n o Autokanta maaliskuun 31 pmä Tilastokatsauksia n:o 8/1956. Helsinki. t u n e n)., o Autokanta joulukuun 31 pmä Tilastokatsauksi a n : o 2/1957. Helsinki. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön laatima taulukko, joka osoittaa eri l ä2ninhallitusten yksityisessä ja ammatti mai sessa moottoriajoneuvor ekisterissä vuoden lopussa olleiden moottoriajoneuvoj en lukumäår : n. Eri vuosilta. Helsinki. Tilastokatsauksia n:o 3/1957. Helsinki.

42

43 - 22 Trucks in Timb er Haul age V0rk by Aulis E. Hakkarainen SUMMARY Statistical data were collected in the wint er of 1957 from the working sites of Metsäteho 1 the Finnish State Board of Forestry, and Osuuskunta Metsäliitto (the commer cial central organisation of forest ovmers in Finla~d). The data concerned trucks used for timber haul age, principally their age, size, country of manufacture, and type of motor. The numb er of the t rucks covered by the statistics i s given in Table l. The majority were owned by haulage contractors. In Finland, these ~ ~ntractors do the greatest part of timber haulage jobs. There are only a few 3- axl e trucks, and hence the statistical treatment i s confined to 2- axl e trucks. Table 2 shows the age of the trucks; it gives the dist~ibution of trucks according to the year they ere put into service. According to the statistics, timber trucks are on the whole slightly more modern than trucks as a whol e in Finland. The olassification of trucks by the country of manufacture is seen in Table 3, and by registered weights in Tabl e 4. The average rear axle weight of twin axle trucks is 5. 9 tons, carrying capacity 4. 7 tons and total weight 8. 3 tons. The maximum permissible axle ueight of 2- axle trucks in Finland today is 6. 4 tons. Over a hal f (56 ~) of the trucks were Diesels. Di es el motors were r elatively more numerous in new than in old trucks. The average HP of the trucks is given in Table 5. Nearly 45 % of the truccs included in the statistics had a trail er. All the trailers wer e 1- axle semi - trailers (Finnish model). A minimum of other trailer types is used in Finland for timber transport. The majori ty of the trailers, as Table 6 shows, were home- made, i. e. trailer s made by rural blacksmiths, small autom bile repair shops and the drivers themselves. The distributi n f trailers by r egistered weight is gi ven in Table 7. In analysing the statistics it must b e r emembered that the type f equipment used nowadays in the mo tor transport of timber does not depend solely on the desir es of truck owners and drivers. It is go erned largely by import regula t:i. ons.

44 1.~. -.'.