Toimintakausi Maarit Markkanen

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Vy Ella pk-haaga pph/ päiväkoti Ella Osoite Näyttelijäntie 17, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.ella@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Maarit Markkanen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Pellavaisten esiopetusryhmässä on 20 lasta. Ryhmä jaetaan toisinaan kahteen pienryhmään, Karhunpentuihin ja Jäävuoriin. Esiopetusaika on klo Lapset otetaan vastaan aamuisin kiireettömästi ja lämpimästi. Haluamme välittää lapselle tunteen, että hänen tulostaan iloitaan. Sosiaalinen oppimisympäristö on mielestämme kaikkein tärkeintä toiminnassamme. Lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja ja lastenhoitajat ovat mallina hyviin vuorovaikutustaitoihin ja luovat ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään. Pellavaisissa kohtaamme toisemme ystävällisesti ja kunnioittavasti ja asioista puhutaan rehellisesti ja avoimesti. Vuorovaikutustaitoja ja toisten huomiointia harjoitellaan päivittäin erilaisissa tilanteissa. Tärkeää on, että jokainen lapsi kokee olevansa arvokas ryhmän jäsen omana itsenään. Painotamme toiminnassamme erityisesti vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä, lapsen itsearvostuksen kasvua ja oppimisen riemua. Autamme lapsia luomaan ystävyyssuhteita. Yhteisleikit sisällä ja ulkona tutustuttavat lapsia luontevasti toisiinsa. Jaamme lapsia erilaisiin leikki- ja toimintaryhmiin, jotta yhteistyötaidot kehittyvät. Huolehdimme siitä, että kukaan ei jää yksin. Keskustelemme lasten kanssa, kuuntelemme ja arvostamme heidän mielipiteitään. Rohkaisemme lapsia ajattelemaan ja oivaltamaan asioita ja ymmärtämään, että asioita voi tehdä eri tavoin. Esiopetusryhmällä on käytössä omat ryhmätilat ja eteinen. Porrastamme tilojen käyttöä päivittäin. Liikuntasali on käytössämme maanantaisin ja perjantaisin. Ulkoilualueena toimivat päiväkodin piha ja lähiympäristö. Teemme retkiä esimerkiksi kirjastoon, leikki- ja liikuntapuistoihin. Tiistaisin esiopetus toteutetaan metsässä. Oppiminen tapahtuu leikkien, liikkuen, taiteillen ja tutkien. Eripituiset teemat ja projektit osallistavat lasta hahmottamaan itseään ja ympäristöään. Parhaimmillaan koemme yhdessä onnistumisia, jännittäviä elämyksiä ja toisista välittämistä.

2 2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Laaja-alainen osaaminen perustuu Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelmaan: Ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologian osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Ajattelu ja oppiminen: Lapsia tuetaan ja kannustetaan oivaltavaan oppimiseen yhdessä toisten kanssa. Heidän ajatuksistaan ja ideoistaan ollaan kiinnostuneita, heitä kuunnellaan ja yhdessä etsitään vastauksia asioihin, jotka heitä pohdituttavat. Lasten annetaan tuntea itsensä pystyviksi ja osaaviksi. Ponnistelun tuloksista riemuitaan yhdessä. Kulttuurinen osaaminen: Eri kulttuureihin ja perinteisiin tutustuminen lähtee lasten pohdinnoista, kysymyksistä ja arkipäivän tilanteista. Ryhmässämme kuullaan monia eri kieliä ja sitä kautta keskustelemme ja tutustumme eri maihin ja niiden tapoihin ja kulttuureihin. Vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustaitojen ja ilmaisun tukemiseen käytämme monipuolisia menetelmiä. Lapset voivat ilmaista itseään usealla eri tavalla, kaikki itseilmaisu ei perustu kieleen. Leikkiminen, laulaminen, liikkuminen ja taiteen tekeminen ovat lasten keinoja ilmaista itseään. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Lasten kanssa keskustellaan ja annetaan mallia terveellisistä elämäntavoista. Huolehdimme, että lapset saavat päivittäin paljon liikuntaa. Turvallista liikennekasvatusta harjoittelemme mennessämme retkikohteisiin. Ryhmässämme lapset ottavat itse ruokansa ja pohtivat mitä leikkejä leikkivät ja miten ulos kannattaisi pukeutua. Monilukutaito: Tuemme lasten monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä alueen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Lapset tuottavat itse omia tarinoita, loruja ja lauluja. Lapset kertovat omasta kokemusmaailmastaan kuvallisen ilmaisun avulla. Tutkimme kirjoitettuja tekstejä ja kuvia, kuuntelemme luettua tekstiä, sekä luomme ja tulkitsemme diagrammeja. Opettelemme tulkitsemaan viestejä myös kriittisesti ja huomioiden, että asioista voidaan olla eri mieltä. Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen: Esiopetusryhmässä on digivälineistä kaytössä digikehys, kamera, tabletti, tietokone sekä diaprojektori. Lasten kanssa yhdessä tutustumme niihin ja harjoittelemme niiden käyttöä. Mediakasvatus voi olla esimerkiksi animaatioita, kuunnelmia, valokuvia, tarinoita ja varjoteatteria. Rikastamme digivälineillä lasten omaa ilmaisua ja ne antavat oivan menetelmän yhteistyötaitojen harjoittelemiseen. Digivälineillä myös lasten oppiminen tehdään näkyväksi. Teemat innostavat meitä etsimään tietoa esimerkiksi internetiä ja kirjallisuutta apuna käyttäen. Osallistuminen ja vaikuttaminen: Kuuntelemme lasten kiinnostuksen kohteita ja muutamme toimintaamme joustavasti mielenkiinnonkohteiden mukaan. Lapset saavat suunnitella ja toteuttaa omia ideoitaan projekteissa. Lapsi saa tehdä päivittäin omia valintoja ja hänen aloitteellisuuttaan tuetaan. Pohdimme lasten kanssa yhteisiä sääntöjä, jotta kaikilla olisi hyvä olla ryhmässä. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Teemoissa ja projekteissa yhdistyvät lasten ideat ja niiden rikastuttaminen eri tiedon- ja taidonaloja hyödyntäen. Ne kehittyvät ja elävät lasten kanssa keskustellen, heitä kuunnellen ja havainnoiden. Teemat tai projektit kestävät niin kauan lapsista pursuaa ideoita iloa ja innostusta. Syksyn alusta ryhmän teemaksi muodostui ystävyys ja tunteet. Suomi 100- Suuri Lukuseikkailu on innostanut lapset kirjojen maailmaan. Tunteisiin ja ystävyyteen liityvät kirjat ovat luontevasti mukana rikastuttamassa teemaamme.

3 3 Toiminnan dokumentointi ja arviointi Dokumentoimme toimintaa digikameran, tabletin ja lasten tekemien töiden avulla. Lapset valitsevat, mitä asioita he haluavat dokumentoida. Lapsilla on omatekemät esiopetus- ja taidekansiot, joihin tehtävät ja taideteokset kerätään. Lasten kuvia ja tekemisiä on näkyvillä ryhmän tiloissa ja välillä esillä olevassa digikehyksessä. Dokumentoinnin avulla teemme toimintaa ja oppimista näkyväksi myös lapsille itselleen sekä huoltajille. Perinteenämme on järjestää syksyn aikana Ars-Ella taidenäyttely, jolloin huoltajat, sukulaiset ja ystävät ovat tervetulleita ihailemaan lasten tekemiä taideteoksia. Toiminnan sisältöä arvioimme lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen avulla sekä havainnoimalla lapsia päivittäin. Viikoittaisissa tiimikokouksissa arvioimme keskustellen, kuinka toiminnan tavoitteet ovat toteutuneet ja miten toimintaa voidaan kehittää. Päiväkodinjohtajan kanssa tiimikehityskeskusteluissa arvioimme toimintaamme ja mietimme yhdessä kehittämisen kohteita. Lasten itsearviointitaitoja tuemme esimerkiksi keskustellen tai lapsia haastatellen. Lapset saavat rehellistä palautetta oppimisestaan, vahvuuksia painottaen. Oppimisen näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen antaa lapselle mahdollisuuden seurata edistymistään ja iloita omista taidoistaan. Huoltajien osallisuus Vanhempainillassa huoltajat miettivät pienissä ryhmissä ajatuksiaan osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta, tasaarvosta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä leikistä ja sen merkitystä. Heidän vastauksiaan huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Huoltajat saavat tulla ryhmäämme tutustumaan, seuraamaan ja kokemaan millaista esiopetus on. He voivat myös osallistua tuomalla esimerkiksi kierrätysmateriaalia lasten käyttöön. Ellassa toimivaan vanhempainyhdistykseen ovat huoltajat vapaaehtoisesti tervetulleita osallistumaan ja siten tutustumaan myös muihin perheisiin. Esiopetuksen toiminnasta kerromme hakijalle päivittäin. Tänä vuonna huoltajat halusivat, että heille tiedotetaan asioista ja tapahtumista paperiversiolla, joka jaetaan lasten lokeroon. Lasten oppimisesta ja esiopetuksen toiminnasta viestittävät esille asetetut lasten teokset ja valokuvat. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa.

4 4 Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) On tärkeää, että henkilökunta sitoutuu ja osallistuu kiusaamisen vastaiseen työhön. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset seuraukset lasten hyvinvointiin. Kiinnitämme paljon huomiota menetelmiin, jotka ehkäisevät kiusaamista ja tukevat yksilön ja ryhmän hyvinvointia. Ymmärrämme, että yksittäisen lapsen hyvinvoinnin perustana on tunne siitä, että kuuluu ryhmään ja on arvokas. Huomioimme, että jonain päivänä tai hetkenä joku lapsista tarvitsee enemmän kannattelua kuin toinen. Luomme ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaisi ilmaista itseään ja "mokatakin". Autamme lapsia ymmärtämään, että asioista voidaan olla eri mieltäkin ja silti voidaan päästä sopuisaan ratkaisuun. Lasten yhteenkuuluvuudentunnetta voimistamme eri keinoin esimerkiksi draamakasvatuksella, yhteisleikeillä ja yhteisillä elämyksillä ja retkillä. Ohjaamme lapsia huolehtimaan toinen toisistaan ja huomamaan, että kaikilla on leikkikavereita. Ryhmässämme on käytössä "onnistumisen polku", joka osaltaan tukee lasten sosiaalisten taitojen oppimista. Jokaiselle lapselle valitaan oma onnistumisen tavoite. Tavoitteeksi asetetaan asia, jota kunkin omalla kohdallaan tulee vielä harjoitella. Sosiaaliset taidot ovat etusijalla tavoitteen valinnassa. Tavoitteen kehittymistä arvioidaan viikoittain ja onnistumisesta saa kuvan polkuunsa. Jokainen arvioi ensin itse viikkoaan, jonka jälkeen onnistumisesta keskustellaan yhdessä. Yhdessä kannustamme ja autamme toisiamme ponnistelemaan tavoitetta kohti. Lopuksi, kun kaikki ovat päässeet polkunsa päähän, vietämme yhdessä lasten suunnittelemat onnistumisen juhlat. Kauniista käytöksestä seuraa mukavia asioita ryhmässämme. Huomioimme hyvää käytöstä antamalla kehuja ja kannustusta. Myös lapsia ohjataan huomaamaan toisten hyviä tekoja ja sanoja. Huomioimalla toisia kauniisti voi päästä esimerkiksi "kabinettiin" ruokailemaan. Ryhmässämme vaikeistakin asioista puhutaan rehellisesti. Mielestämme avoimuus on ensiarvoisen tärkeää kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, jotta voimme vaikuttaa koko ryhmän asenteisiin ja arvoihin. Keskustelemme lasten kanssa erilaisista tunteista ja opimme tunnistamaan ja nimeämään niitä. Lapsilla on ryhmässämme oikeus tuoda kaikenlaisia tunteita esiin. Itsesäätelytaitoja harjoitellaan, jotta lapsi oppii löytämään tunnepurkauksessaan sellaisia käyttäytymiskeinoja, ettei loukkaa tai vahingoita toisia tai itseään. Keskustelemme ja pohdimme lasten kanssa, miltä jokin asia toisesta voi tuntua. Tuemme sukupuolten välistä tasa-arvoa päivittäin eri tilanteissa. Kannustamme ja ohjaamme lapsia leikkimään eri kavereiden kanssa erilaisia leikkejä sukupuolesta riippumatta. Rohkaisemme lapsia myös esimerkiksi samanlaisten motoristen ja kognitiivisten haasteiden pariin. Tärkeää on sukupuoleen liittyvien yleistysten ja oletusten tunnistaminen. Keskustelemme lasten kanssa avoimesti ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kiusaamistilanteissa pyrimme selvittämään, mitä on tapahtunut ja kuulemaan kaikkia asianosaisia erikseen ja yhdessä. Kerromme huoltajille tapahtuneesta. Arvioimme tilannetta yhdessä heidän kanssaan ja sovimme miten asiaa käsitellään ja miten se ratkaistaan. Tämän jälkeen seuraamme tilannetta. Annamme huoltajille tietoa käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja ohjaamme heitä hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluita. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Tuemme ja rikastamme suomen kielen oppimista päivittäin. Annamme ohjeet selkeästi ja kiinnittämme huomiota siihen, että oma puhekieli on kielen kehitystä tukevaa. Autamme toimintaan, leikkeihin ja peleihin pääsyä ryhmässä. Yksilö- ja pienryhmätoiminnassa lapsi saa mahdollisuuden ilmaista itseään paremmin sekä enemmän yksilöllistä tukea ja aikaa. Mielestämme lapsi oppii suomen kieltä parhaiten tekemisen kautta. Tekemisen ja toiminnan yhteydessä sana- ja käsitevarasto karttuu luontevasti. Nimeämme asioita ja esineitä yhdessä sekä sanallistamme toimintaa selkeästi. Kuvat auttavat lapsia toimintaan liittymisessä sekä helpottavat ennakoimaan päivän kulkua. Keskustelemme avoimesti eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Haluamme välittää lapsille tunteen, että omasta taustastaan saa olla ylpeä. Kannustamme huoltajia käyttämään omaa äidinkieltään lapsen kanssa. Yhteistyössä alueen S2- lastentarhanopettajan kanssa pohdimme suomen kielen oppimista tukevia käytäntöjä sekä havainnoimme ja arvioimme kunkin lapsen kielen oppimista. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Valmistavaa esiopetusta järjestetään kun se on ajankohtaista.

5 5 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Tukea tarvitsevien lasten opetus järjestetään pääsääntöisesti inkluusion periaatteita noudattaen ryhmäopetuksena. Tarvittaessa järjestetään ryhmän jakamista, pienryhmätoimintaa ja yksilöopetusta. Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä - yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin - moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä- opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) kelto Taina Koivula, S2-opettaja Minna Lehtivuori-Ahonen Keskustelun päivämäärä Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Suomi toisena kielenä-lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, lähikoulu, neuvola, puhe-ja toimintaterapeutit, lähipäiväkodit, lastensuojelu, maahanmuuttoyksikkö, esiopetuksen kuraattoripalvelu, koulupsykologi, lapsiperheiden perhetyö