LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA 32/70/700/2010 hall 92 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Suoma Sihto, p , ryhmäpäällikkö Outi Janhunen, p ja projektipäällikkö Johanna Vilkuna, p Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii yhteysviranomai sena Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Arviointiselostus on hankkeesta vastaavien (Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki) laatima kuvaus hankkeen vaikutuksista. ELY-keskus pyytää HSL:n lausuntoa Pisara-radan ympäristövaikutusten ar viointiselostuksesta ja on antanut lausunnon antamisella jatkoaikaa saakka. Sa manaikaisesti YVA-työn kanssa on ollut käynnissä Pisara-radan yleissuunnitelman laatimi nen. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä verkko-osoitteessa to.fi/pisara sekä saakka mm. Helsingissä Info- ja näyttelytila Laiturissa, os. Na rinkka 2. Hankkeen kuvaus Pisara-rata on läpiajorata Helsingin keskustan ali ja mahdollistaa junien läpiajon, mikä li sää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja ja järjestel mä on häiriöherkkä. Pisara-radalle siirtyy Espoon, Keravan ja Kehäradan kaupunkiratalii kenne, jolloin päärautatieasemaa pystytään kehittämään taajama- ja kaukoliikenteen tar peisiin. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty usean vaihtoehdon kesken. Tarkasteluajankohta on vuosi Raideliikenteen tarve on tällöin kasvanut niin suureksi, että Helsingin rata pihalle ei mahdu riittävästi junavuoroja. Päärautatieaseman välityskyky ei ole riittävä ky syntään nähden. Hankevaihtoehtojen vertailukohtana on vaihtoehto 0+, jossa osa lähiliikenteen junista päättyy Pasilaan. Tämä vaihtoehto on toiminut liikenteellisten vaikutusten vertailuvaihtoeh tona. Tämän vaihtoehdon teknistä suunnittelua ei ole viety yhtä pitkälle kuin muiden vaih toehtojen, koska Keski-Pasilan suunnittelussa ei ole varauduttu tämän vaihtoehdon edel lyttämiin tilavarauksiin. Tutkitut vaihtoehdot Tutkitut vaihtoehdot ovat olleet seuraavat: Vaihtoehto 0+: Vertailuvaihtoehto, jossa osa kaupunki- ja taajamajunaliikenteestä ei aja Helsingin rautatieasemalle vaan jää Pasilaan, jonne rakennetaan lähiliikenneterminaali. Vaihtoehto 1: Pasilassa Pisara-rata toteutetaan pintaratkaisuna ja tunneliosuus alkaa Pa silan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Radalla on kolme uutta maanalaista asemaa: Töölö, Keskusta ja Hakanie-

2 mi. Vaihtoehdossa on kaksi lisäraidetta radan itäpuolella Pasilan ja Tivolitien välillä. Vaihtoehto 2: Pisara-radan itäpuolen raiteet johdetaan Pasilan aseman ali tunnelissa ja liitetään pääradan kaupunkiraiteisiin Hakamäentien pohjoispuolella. Tunne leiden suuaukot ovat pääradan länsipuolella Eläintarhan kentän eteläpuolella ja Käpylässä Hakamäentien pohjoispuolella pääradan itäpuolella. Pisara-radalla on neljä uutta maan alaista asemaa: Pasila, Töölö, Keskusta ja Hakaniemi. Vaihtoehto 3: Pisara-rata toteutetaan kuten vaihtoehdossa 2, mutta maanalainen asema on lisäksi myös Alppilassa. Arviointiselostuksessa on kuvattu Pisara-hankkeen ja sen eri vaihtoehtojen ympäristövai kutuksia liikkumisen ja liikennejärjestelmän, rakentamisaikaisten liikennejärjestelyjen, yh dyskuntarakenteen ja maankäytön, maiseman, kaupunkikuvan ja kulttuuriperinnön, ihmis ten elinolojen, viihtyvyyden ja liikkumisen, melun, runkomelun ja tärinän, yhdyskuntatekni sen huollon, päästöjen ja ilmanlaadun, kasvillisuuden ja eläimistön, maa- ja kallioperän, luonnonvarojen hyödyntämisen, pilaantuneiden ja haitta-ainepitoisten maa-alueiden, poh ja- ja pintavesien näkökulmista. Yhteenveto liikenteellisistä ja ympäristövaikutuksista Pisara-radan hankevaihtoehtojen vaikutuksia liikennejärjestelmään ja liikkumiseen on ar vioitu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011:n mukaisessa vuoden 2035 tavoiteverkkotilanteessa. Pisara-hanke lisää noin joukkoliikennemat kaa arkivuorokaudessa. Pääkaupunkiseudulla muutos merkitsee joukkoliikenteen kulkuta paosuuden kasvua 35,4 %:sta 35,9 %:iin moottoroiduista ajoneuvomatkoista. Joukkolii kenteeseen siirtyvistä matkoista 70 % on peräisin henkilöautoliikenteestä ja loput kevyes tä liikenteestä. Vaihtoehdossa 1 kaupunkiratajunien käyttäjämäärät kasvavat 30 % ja vaih toehdoissa 2 ja 3 noin 20 % vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna. Taajamajunien käyttäjistä 5-10 % siirtyy Pisara-junien käyttäjiksi. Pasilan aseman merkitys seudullisena ja valtakunnallisena matkustajaterminaalina kasvaa tulevaisuudessa, kun kaikissa vaihtoehdoissa Pasilan asemalla tehdään ennusteen mu kaan aamuhuipputuntina junanousua, -poistumista tai vaihtoa eli yli 40 % enemmän kuin nykytilanteessa. Hakaniemen aseman käyttäjämäärä aamuhuipputuntina on noin , Keskustan aseman noin 5 400, Töölön ja vaihtoehdon 3 Alppilan aseman noin Pisa-rata parantaa merkittävästi kaupunkirataliikenteen kytkentää metrojärjestelmän kans sa Hakaniemessä ja Keskustassa. Metron käyttö lisääntyy noin matkustajalla ruuhkasuuntaan, koska ratalenkki kytkee Hakaniemessä ja Keskustassa vaivattomilla ja lyhyillä vaihtokävely-yhteyksillä yhteen metro- ja kaupunkiratajärjestelmät. Pisara-radan käyttäjiksi siirtyy osittain tai kokonaan noin matkustajaa (4 %) Helsingin sisäisiltä ja seudullisilta bussilinjoilta ja matkustajaa (5 %) raitiotielinjoilta vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna. Pisara-rata keventää henkilöautoliikenteen kuormitusta noin auton vuosisuoritteen verran vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna. Kriittisesti tai voimakkaasti kuormitetun tie- ja katuverkon pituus alenee muutaman kilometrin (noin 5 %) ruuhkatunnin osalta.

3 Pisara-rata vapauttaa suurimman osan kaupunkirataliikenteen käytössä olevista kahdek sasta laituriraiteesta muun liikenteen tarpeisiin, mikä mahdollistaa kaupunkirataliikenteen ja kaukojunaliikenteen liikennöinnin toisistaan riippumattomasti siten, että häiriöt toisessa järjestelmässä eivät vaikuta toiseen. Pisara-rata parantaa junaliikenteen toimintavarmuut ta ja täsmällisyyttä, kun kaupunkirataliikenteessä junakokoonpanojen muutostyöt ja raitei den vaihdot poistuvat Helsingistä. Tämä lyhentää yhdistettyjen linjojen kiertoaikoja siten, että kaupunkirataliikenteeseen sitoutuu neljä junakokoonpanoa vähemmän kuin vertailu vaihtoehdossa 0+. Pisara-rata parantaa myös valtakunnallisesti kaukojunaliikenteen toi mintavarmuutta. Tutkitut hankevaihtoehdot parantavat merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoa erityises ti kaupunkiratasektoreiden ja eteläisen kantakaupungin eri osien välillä. Matka-ajat nopeu tuvat, vaihtamistarve vähenee, kävelymatkat lyhyenevät ja ratapihan ahtaudesta johtuva junaliikenteen häiriöherkkyys vähenee. Kaupunkirataliikenteen käyttö lisääntyy % vaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehto 1 tar joaa lyhyimmät ja nopeimmat vaihtoyhteydet Pasilassa muuhun joukkoliikennejärjestel mään ja Keski-Pasilan maankäyttöön. Alppilan aseman linjaus eli vaihtoehto 3 isää mat kustajien palvelutasohyötyjä hieman verrattuna vaihtoehtoon 2, mutta toisaalta muille mat kustajille koituva lievä ajoajan kasvu ilmentyy lähes vastaavansuuruisena matka-aikahait tana. Pisara-rata vähentää henkilöauto-, bussi- ja raitioliikennettä sekä ydinkeskustan katujen ylittävien jalankulkijoiden määrää, mikä vähentää liikenneonnettomuuksien riskiä ja liiken teen ympäristöhaittoja. Pisara-rata vahvistaa merkittävästi joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksia sekä lisää Helsingin keskustan ja kantakaupungin houkuttele vuutta ja elinvoimaisuutta. Pisara-rata tukee tiiviin yhdyskuntarakenteen syntymistä ja mahdollistaa uusien junaliikenteeseen tukeutuvien yhdyskuntien kehittämistä Uudelle maalle, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hankevaihtoehdot mahdollis tavat tehokkaan maankäytön toteuttamisen Keski-Pasilaan. Yleiskaavoissa on varaus vaihtoehtoihin 0+ ja 1, muut vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavojen muuttamista. Pisara-radalla on vaikutusta maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennusperintöön siellä, missä tunneliradan rakenteita johdetaan pintaan. Kaikilla vaihtoehdoilla on haitallisia vai kutuksia kaupunkikuvaan Eläintarhan kentän kohdalla, jossa radan silta ylittää Vauhtitien ja jonne tulee tunnelin suuaukko. Vaihtoehdolla 1 on merkittäviä haittoja maisemaan ja kulttuuriperintöön Alppipuistossa, jossa rata kaventaa puistoa, muuttaa kevyen liikenteen reittien sijaintia ja jonne tulee tunnelin suuaukko. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Yleistä vaikutusten arvioinnista Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointi on erittäin tärkeä Helsingin seudun raideliiken teen kehittämisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia käsittelevä työ. Vaikutusten arvioinnissa on selvitetty ja kuvattu selkeästi ja laaja-alaisesti hankkeen vaikutuksia seudullisesti ja paikal lisesti. Työssä on tunnistettu keskeiset vaikutukset muun muassa liikennejärjestelmään, kulkumuotojakaumaan, joukkoliikenteen kilpailukykyyn, matkaketjujen sujuvuuteen, yh dyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä maisemaan ja kaupunkikuvaan.

4 Pisara-radan tavoitteena on junaliikenteen kapasiteetin lisääminen, millä on toteutuessaan myös merkittäviä valtakunnallisia vaikutuksia. Näitä valtakunnallisia vaikutuksia olisi ollut syytä tuoda arvioinnissa selkeämmin esille. Pisara-hanke HLJ 2011:ssa Helsingin seudulla (14 kuntaa) liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä pääte tään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) ja sen pohjalta laa dittavassa aiesopimuksessa. HSL:n hallitus teki liikennejärjestelmäpäätöksen HLJ luonnokseen sekä siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen ( HLJ suunnitelmassa Pisara-rata on tunnistettu liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kannalta tärkeäksi ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavaksi infrastruktuurin kehittämishankkeeksi. Pisara sisältyy HLJ:ssä myös raideliikenteen suunnitteluhankkeisiin, joiden toteutumismahdollisuuksista ja -valmiuksista sekä kustan nusarvioista tuotetaan lisätietoa päätöksentekoa ja toteuttamista varten. Raideliikenteen suunnitteluhankkeet lisättiin HLJ-suunnitelmaan Liikenneviraston liikennejärjestelmäluon noksesta antaman lausunnon perusteella. HLJ 2011:n kehittämistavoitteet edellyttävät raideliikenteen kehittämiseen panostamista, junaliikenteen toimintavarmuuden parantamista ja Helsingin ratapihan välityskyvyn nosta mista. Hyvin toimiva seudullinen raideliikenneverkko on edellytys ja perusta koko joukkolii kennejärjestelmän korkealle palvelutasolle. Raideliikenteen päivittäistä luotettavuutta ja täsmällisyyttä tulee pyrkiä kaikin keinoin parantamaan. Lähivuosina tämä tarkoittaa ongel mien helpottamista pienillä kustannustehokkailla toimilla, liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoilla sekä matkaketjujen ja matkustajainformaation parantamisella. Pitemmällä aika välillä raideverkon kapasiteettia ja välityskykyä täytyy nostaa, jotta junatarjontaa voidaan lisätä maankäytön kehittyessä ja matkustajamäärien kasvaessa. Vaihtoehtojen vertailu HSL toteaa, että Pisara-radan vaikutusten arvioinnissa tutkitut vaihtoehdot ja niiden vaiku tukset on esitetty asianmukaisesti. Eri vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia sekä raken tamisen aikana että hankkeen käyttöönoton jälkeen on kuvattu selkeästi. Työssä on keski tytty liikenne-ennustemallien avulla arvioituihin järjestelmätason vaikutuksiin. Tarkasteluis sa on lähtökohtana ollut aamuhuipputunnin häiriöttömän liikenteen sujuminen. HSL huomauttaa, että Pisara-radan yleissuunnitelmassa ja ympäristövaikutusten arvioin nissa on jäänyt liian vähälle huomiolle radan käytönaikaiseen liikennöintiin liittyvien riskien tunnistaminen ja häiriötilanteisiin varautuminen. Jatkosuunnittelussa on tärkeää täydentää riskianalyysiä ja varautua suunnitteluratkaisuissa häiriötilanteiden minimointiin ja hallin taan. Vertailuvaihtoehdon (0+) liikenteellisiä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole pys tytty kattavasti kuvaamaan, sillä 0+ -vaihtoehdon teknistä suunnittelua ei ole viety yhtä pit källe kuin muiden vaihtoehtojen. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä vaihtoehtojen vertailuun. HSL korostaa, että Pisara-radan mahdollisten vaihtoehtoisten toteuttamiskeinojen selvittä minen ja vertailu on jatkosuunnittelussa edelleen tärkeää, sillä kyse on merkitykseltään ja kustannuksiltaan suuresta investoinnista.

5 Liikennöintikustannukset HSL toteaa, että vaikutusten arvioinnissa ja yleissuunnitelmassa olisi ollut tarpeellista sel vittää ja vertailla karkealla tasolla myös eri vaihtoehtojen vaikutuksia liikennöintisuorittei siin ja -kustannuksiin. Pääradan vuorotarjonnan lisääminen junaliikenteen kapasiteetin pa rantuessa sekä maankäytön ja kysynnän kasvaessa edellyttää kuntien lisäpanostusta ju naliikenteen operointiin. Myös kaupunkiratojen liikennöinnissä tapahtuvat muutokset vai kuttavat kustannuksiin. Käsittely Päätös Hallituksen jäsen Jaana Pelkonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.