UNA Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely Asiakkuudenhallinta ja toiminnan ja tuotannonohjaus, ohjekirja
|
|
- Jaana Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNA Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely Asiakkuudenhallinta ja toiminnan ja tuotannonohjaus, ohjekirja 1
2 1 Saatesanat Tähän dokumenttiin on koottu UNA Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely hankkeen asiakkuudenhallinnan ja toiminnan- sekä tuotannonohjauksen (ATT) osaprojektissa tuotettuja osa-alueiden, toiminnallisten kokonaisuuksien ja niiden sisältämien osakokonaisuuksien määrittelyjä. Dokumentti taustoittaa osaprojektissa tuotettuja toiminnallisia vaatimuksia, jotka löytyvät Toiminnalliset vaatimukset - taulukosta. Tässä dokumentissa kuvattujen toiminnallisten kokonaisuuksien ja niiden sisältämien osakokonaisuuksien otsikoiden perässä löytyy tunnus (UNA id x.xx), jonka avulla ko. kokonaisuuteen liittyvät toiminnalliset vaatimukset löytyvät taulukosta. 2
3 Sisällys 1 Saatesanat Osaprojektin tavoitteet Toiminnallinen vaatimus vaatimusmäärittelyn näkökulmasta Toiminnallisen vaatimuksen ominaisuuksia Osa-alueiden määritelmät Toiminnanohjaus Asiakkuudenhallinta Palveluidenhallinta Tuotannonohjaus UNA ATT toiminnallinen viitekehys Toiminnallisuuskartta Tiedolla ohjaaminen (UNA id 3.15) Raportointi (UNA id ) Tilastointi (UNA id ) Johdon tilannekuva ja mittarit (UNA id ) Ennustepalvelut (UNA id ) Analysointi, BI (UNA id ) Tutkimusaineistojen hallinta (UNA id ) Asiakkuudenhallinta (UNA id 3.16) Asiakassegmentaatio (UNA id ) Asiakkuustietojen hallinta (UNA id ) Suunnitelmien hallinta (UNA id ) Hyvinvointitietojen hallinta (UNA id ) Palveluidenhallinta (UNA id 3.17) Hinnastojen ja tuotteiden hallinta (UNA id ) Sopimusten hallinta (UNA id ) Materiaali- ja resurssitiedonhallinta (UNA id ) Tuotannonohjaus Päätöksenteontuki (UNA id ) Kliinisen työn päätöksenteon tuki (UNA id ) Lääkityksen päätöksenteon tuki (UNA id ) Sosiaalihuollon päätöksenteon tuki (UNA id ) Asiakkaan päätöksenteon tuki (UNA id ) Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus (UNA id ) Resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen (UNA id ) Resurssien hallinta (UNA id ) Resurssien suunnittelu ja varaaminen (UNA id )
4 Työvuorosuunnittelu (UNA id ) Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta (UNA id ) Tutkimuspyyntöjen ja tulosten hallinta yleiset (UNA id ) Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallinta (UNA id ) Laboratoriotutkimusten tilaus ja hallinta (UNA id ) Kuvantamistutkimusten tilaus ja hallinta (UNA id ) Veritilausten hallinta (UNA id ) Asiakassiirtojen ja kuljetustenhallinta (UNA id ) Apuvälinetilausten hallinta (UNA id ) Ateriatilausten hallinta (UNA id ) Resurssien työjonojen, varausten ja työtietojen hallinta (UNA id ) Materiaalien hallinta (UNA id ) Operatiivinen tilannekuva, resurssien kuormitustilanne ja ennuste (UNA id ) Prosessien kustannuslaskenta ja seuranta (suunniteltu vs. toteuma) (UNA id ) Tehtävien hallinta (UNA id ) Tarkistuslistojen hallinta (UNA id ) Herätteiden hallinta (UNA id )
5 2 Osaprojektin tavoitteet Tavoitteena oli määrittää toiminnalliset vaatimukset hoito- ja palveluvastuiden hallintaan ja asiakkuudenhallinnan jatkuvuuden varmistamiseen huomioiden alla oleva: Sote-palvelutuotantoyksiköiden välisen asiakaspolkujen johtamiseen ja toteuttamiseen liittyvä toiminnallisuus (= asiakkaan palvelukokonaisuuden ohjaus ja palvelutuotannon ja resurssien ajantasainen kohdentaminen) Asiakkaan palvelu- ja hoitoprosessin ohjaaminen ja seuranta (= palveluketjun tapahtumien ja resurssivarauksien ohjaus ja laukaiseminen) Ammattitason ja erikoisalan toiminnanohjaus, sekä päätöksenteon tuki (=hoitopäätösten tukeminen ja palvelupolun valinnan ohjaus) Resurssien ja oman toiminnan johtaminen ja ohjaus sekä palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa että tukipalveluissa Tavoitetila 5
6 3 Toiminnallinen vaatimus vaatimusmäärittelyn näkökulmasta Perusperiaatteena on toiminnallisuuksien uudelleenkäytettävyys: Asiakasprosesseista ja eri toimialojen tarpeista on pyritty tunnistamaan niille kaikille yhteisiä kyvykkyystarpeita (toiminnallisuuksia), joilla voidaan parametroida useita erilaisia erityisalakohtaisia tarpeita. Esim. Järjestelemässä tulee olla kyky tuottaa raportteja. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä yleislääkärikäynneille ja ihotautikäynneille hankkia eri raportointijärjestelmiä tai eri raportointitoiminnallisuuksia vaan sama raporttitoiminnallisuus konfiguroidaan tai parametroidaan kahteen eri raporttitarpeeseen, toiminnan tarpeiden mukaisesti. Näin on toimittu muilla sektoreilla määrittelyssä ja kehittämisessä. Esim. koko oikeuslaitosten toiminnan-, tuotannon- ja henkilökohtaisen työn ohjaaminen ja johtaminen perustuvat kouralliseen toiminnanohjauksen toiminnallisuuksia ja suureen määrään erilaisia säännöstöjä tähän toiminnanohjaukseen. Järjestelmän toiminnallisuus = kyvykkyys Esim. Järjestelmään voidaan määrittää työjonoja, jotka voidaan kytkeä eri asiakasprosesseihin ja tuotantoprosesseihin Esim. Järjestelmään voidaan määrittää herätteitä, jotka käynnistävät automaattisesti siihen määritetyn säännön täyttyessä toisen toiminnon tai lähettävät viestin eteenpäin sovitulle taholle. Ko. kyvykkyyden parametrointi tai konfigurointi Erilaisiin hakemuksiin voidaan määrittää hakemuskohtaiset käsittelyjonot Järjestelmään on määritetty heräte, joka luo viestin hoitavan lääkärin viestikansioon ja näytölle, jos seurattavaksi määritetyn potilaan laboratoriotulos ylittää määritetyn hälytysrajan UNA-hankkeessa tulee ensisijaisesti varmistaa yleisten toiminnallisuuksien (kyvykkyyksien) riittävä vaatimusmäärittely. Erilaisten säännöstöjen vaatimukset ovat tärkeitä, jotta toimivuus voidaan validoida ja kilpailutuksissa varmistaa, että ko. parametroinnit kuuluvat toimitushintaan. Järjestelmän tulee kuitenkin mukautua myös tuleviin ja muuttuviin toimintaprosesseihin ja malleihin Yleiset toiminnalliset kokonaisuudet ja osakokonaisuudet palvelevat erityisalakohtaisia tarpeita erilaisen konfiguroinnin/parametroinnin kautta Toiminnallinen kokonaisuus Toiminnallinen osakokonaisuus 6
7 3.1 Toiminnallisen vaatimuksen ominaisuuksia Toiminnallisen vaatimuksen rakenne: Toiminnan tavoite Käyttäjän tarve Järjestelmän vaatimus Toiminnallinen vaatimus Toiminnallisen vaatimuksen tunnusmerkkejä: Yksiselitteinen: Vaatimukselle on vain yksi tulkintatapa. Yksiselitteisyys on usein riippuvainen vastaanottajan taustasta. Todennettavissa: Toteutuksesta pystytään todentamaan, että se vaatimuksen mukainen Kattava: Riittävällä tasolla dokumentoitu vaatimus, joka ohjaa sen käyttäjän työtä Virheetön: Ei sisällä virheitä Ytimekäs: Sisältää juuri tarvittavan tiedon niin ytimekkäästi ilmaistuna kuin mahdollista Toteuttamiskelpoinen: Vaatimukselle on vähintään yksi suunnittelu- ja toteutustapa Johdonmukainen: Ei ole ristiriidassa muiden vaatimusten kanssa millään tasolla. Jäljitettävissä oleva: Vaatimuksella on uniikki tunniste. Vaatimus on johdettavissa suunnitelmiin, testeihin, malleihin ja muihin artefakteihin sekä toiseen suuntaan Tarpeellinen: Vaatimus on tarpeellinen, mm. jos se täyttää käyttäjän, asiakkaan tai muun sidosryhmän tarpeen tai se on johdettavissa organisaation strategiaan tai tulevaisuuden etenemissuunnitelmiin 7
8 4 Osa-alueiden määritelmät Osa-projektissa tunnistettiin seuraavat keskeiset osa-alueet ja ne määriteltiin seuraavasti: 4.1 Toiminnanohjaus Toiminnan ja resurssien sekä palvelujen suunnittelu, seuranta ja ohjaus siten, että organisaation tai palvelukokonaisuuden tavoitteet voidaan saavuttaa luotettavasti ja turvallisesti optimikustannuksin. Toiminnanohjaus on kokonaisnimike eri tasoilla toteutuvasta ja eri kohteisiin kohdistuvasta ohjauksesta 4.2 Asiakkuudenhallinta Asiakkuus on yksilölle annettu lupaus, että hän saa palvelun järjestämisvastuussa olevalta taholta. Asiakkuudenhallinta on palvelulupauksen ehtojen, palvelusisältöjen ja muiden lupauksen toteuttamiseksi vaadittavien seikkojen määrittelyä Asiakkuudenhallinta tarkastelee asiakkaan hyvinvointiin liittyviä ja siihen vaikuttavia tietoja kokonaisuutena. Asiakassuhteen hoitaminen voidaan segmentoida esimerkiksi elinkaaren tai asiakastarpeen mukaan. Asiakkuudenhallinnan tehtävänä on tarkastella asiakkaan palveluja kokonaisuutena tarkoituksenmukaiset palvelut, oikein kohdennetulle asiakasryhmälle, tunnistettuun tarpeeseen ja oikea-aikaisesti. Asiakkuuden aikana asiakkaalla voi olla useita ja samanaikaisia asiakassuhteita eri palveluiden toteuttajiin Sen keskeisiä piirteitä ovat asiakkaiden segmentointi, asiakasprofilointi, asiakkaiden palveluhistorian kokoaminen, suositukset ja palveluohjauksen säännöstöt sekä palveluhistorian perusteella tehtävät palveluvalinnat ja suositukset. Asiakkuudenhallinta ilmenee yksilötasolla kokonaissuunnitelmana, joka ohjaa hänen palveluprosessejaan 4.3 Palveluidenhallinta Palveluidenhallinnan tehtävänä on ylläpitää asiakkaalle tarjottavien palveluiden kokonaisuutta. Palveluidenhallinnassa on eri tasoja yksikkökohtaisesta valtakunnalliseen. Palveluidenhallinta mahdollistaa tarvittavien palvelujen etsimisen, tarjolla olevien palvelujen tunnistamisen ja valinnan sekä käytettävien palvelujen suunnittelun ja ketjutuksen. Palveluidenhallinta hyödyntää palveluihin liittyviä ydintietoja. Palveluidenhallintaa hyödynnetään palveluohjauksessa ja ajanvarauksessa. Palveluidenhallinnan pääkomponentteina ovat palvelu- ja tuotekatalogit, palvelutuotekorit, palvelurekisterit, -kartat, hakemistot, -hinnastot ja näihin liittyvä resurssien hallinta. 4.4 Tuotannonohjaus Tuotannonohjaus on menettely, jolla palvelun toteuttaja ohjaa tuotantoaan, jotta ne pystyisivät täyttämään tilattujen tuotteiden/palveluiden toteuttamisen vaatimukset laadusta, määrästä ja toimitusajasta optimiresurssein. Tuotannonohjauksen keskeisiä piirteitä ovat resursointi, tuotantoprosessin siirtymien hallinta, työjonot, tilannekuvat sekä palvelun tehtävien hallinta esim. tarkistuslistat jne. 8
9 5 UNA ATT toiminnallinen viitekehys Osa-projektin aikana hyödynnettiin ylläolevaa viitekehystä, jonka avulla pyrittiin jäsentämään kokonaisuutta ja tunnistamaan selkeitä toiminnallisia kokonaisuuksia sekä varmistettiin, että oleelliset, toiminnalliset vaatimukset tulevat kattavasti kuvattua. 9
10 6 Toiminnallisuuskartta Raportointi Ennustepalvelut Toiminnanohjaus Tiedolla ohjaaminen Tilastointi Analysointi Asiakkuudenhallinta Johdon tilannekuva ja mittarit Tutkimustaineistojen hallinta Asiakassegmentaatio Asiakkuustietojen hallinta Suunnitelmien hallinta Hyvinvointitietojen hallinta Hinnastojen ja tuotteiden hallinta Kliinisen työn päätöksenteon tuki Resurssien hallinta Lääkityksen päätöksenteon tuki Palveluidenhallinta Sopimusten hallinta Tuotannonohjaus Päätöksenteon tuki Sosiaalihuollon päätöksenteon tuki Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus Resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen Resurssien suunnittelu ja varaaminen Materiaali- ja resurssitietojen hallinta Asiakkaan päätöksenteon tuki Työvuorosuunnittelu Tutkimuspyyntöjen ja tulosten hallinta - yleiset Veritilausten hallinta Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallinta Asiakassiirtojen ja kuljetusten hallinta Resurssien työjonojen, varausten ja työtietojen hallinta Materiaalien hallinta Laboratoriotutkimusten tilaus ja hallinta Apuvälinetilausten hallinta Operatiivinen tilannekuva, resurssien kuormitustilanne ja -ennuste Prosessin kustannuslaskenta ja seuranta (suunniteltu vs. toteuma) Kuvantamistilausten tilaus ja hallinta Ateriatilausten hallinta Tehtävien hallinta Tarkistuslistojen hallinta Herätteiden hallinta Edellisessä kappaleessa kuvattu viitekehys jakaantui ylläolevan kuvan mukaisesti toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja niiden sisällä tarkempiin osakokonaisuuksiin. Osakokonaisuuksien sisällä tunnistettiin lisäksi tarkentavia aihealueita, jotka on kuvattu jäljempänä. 10
11 7 Tiedolla ohjaaminen (UNA id 3.15) Tiedolla ohjaaminen Tiedolla ohjaamisen kokonaisuus koostuu toiminnallisuuksista, mitkä tarjoavat strategisen, taktisen ja operatiivisen johtamisen tueksi historiatietoa raporttien ja tilastojen muodossa, sekä reaaliaikaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa tietoa tilannekuvien, raporttien, mittareiden sekä ennusteiden muodossa. Kyseisten tietojen avulla voidaan esimerkiksi arvioida palvelujen laatua ja vaikuttavuutta, sekä arvioida toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta alue-, organisaatio- ja yksikkötasolla. Tiedolla ohjaaminen edellyttää tiedon analysointia eri tavoilla siten, että tietovirrasta pystytään seulomaan olennaiset asiat hyödynnettäväksi toiminnan kehittämiseen ja helpottamaan päätöksentekoa. Tiedolla ohjaamisen mahdollistamiseksi saatavilla olevan tiedon on oltava ajantasaista, mitattavissa olevaa, vertailtavissa olevaa, helposti saatavissa olevaa, sekä toiminnan osana luonnollisesti syntyvää. Tiedolla ohjaamista tapahtuu useilla eri tasoilla ja eri dimensioissa: 11
12 7.1 Raportointi (UNA id ) Raportoinnin tarkoituksena on auttaa johtoa (sotealue, organisaatio, tuotantoyksikkö) strategisessa ja taktisessa päätöksenteossa, sekä saamaan selville toimintaan liittyviä ongelmia ja haasteita. Toimiva johdon raportointiratkaisu tarjoaa selkeästi koostettuna johtamisen tueksi tarvittavat tärkeimmät tiedot helposti omaksuttavassa muodossa. Raporttien suorittaminen voi tapahtua käyttäjän pyynnöstä, tietylle ryhmälle jaeltuna, ajastettuna tai hälytysrajoihin perustuvana. Raportoinnin tarkoituksena on tuottaa oleellista ja oikea-aikaista tietoa johdon päätöksenteon tueksi analysointia ja vertailua varten. Raportointitietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi laadun ja vaikuttavuuden hallintaan, sekä prosessien tuottavuuden arviointiin. Esimerkiksi raportointitiedon avulla voidaan arvioida myös palveluprosessin eri toimintayksikköjen tuottavuutta, ja vertailla onko näiden välillä eroja, tai miten jonkun prosessin osan muutos vaikuttaa toiseen. 12
13 7.2 Tilastointi (UNA id ) Tilastointidatan kautta saadaan tilastotietoa, mitä voidaan hyödyntää palvelutuotannon ja toiminnan seurantaan, esimerkiksi resursseista, suoritteista ja prosesseista kertovan tilastointitiedon kautta. Tilastotiedot koostetaan toteumista ja toteuman liittyvästä prosessi ja kliinisestä tiedosta, mitä hyödynnetään eri tasoilla kulloisestakin tarpeesta riippuen (esim. diagnoosi -> drg -> potilaiden ryhmittely -> sydänpotilaat, masennuspotilaat ). Tilastoinnin toiminnallisuuksilla pyritään mahdollistamaan tilastoinnin mahdollisimman pitkälle viety automatisointi osana asiakkaan hoitoja palveluprosessia. Tilastointi-toiminnallisuus voi tuottaa seurantatietoa esimerkiksi toimenpiteistä, sairastavuudesta, lähetteistä sekä diagnooseista. Tilastojen pohjalta voidaan seurata myös sopimusten toteutumista, tuotantomääriä sekä arvioida kuormitusta ja suoriutumista eri toimipisteissä. Kerättyä tilastodataa hyödynnetään myös kansallisesti esim. THL:n toimesta, esimerkiksi laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - Kansalliset tilastot 13
14 7.3 Johdon tilannekuva ja mittarit (UNA id ) Johdon tilannekuvan avulla saadaan koosteisten mittareiden kautta selkeä tilannetieto toiminnasta ja palveluista strategisella ja taktisella tasolla johtamisen tueksi. Johdon tilannekuva sisältää keskeiset, ennalta määritellyt tiedot henkilöstöstä, taloudesta ja toiminnasta suhteessa asetettuihin tavoitearvoihin. Operatiivisten hyvinvointia kuvaavien mittareiden kautta saadaan tietoa asiakkaan / potilaan hyvinvoinnista. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: Johdon tilannekuvan kautta saadaan tietoa toiminnan kustannuksista sekä voidaan myös arvioida myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Tilannekuvan avulla voidaan löytää elementtejä, joita kehittämällä voidaan parantaa toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kustannushyötysuhdetta. - Esimerkiksi tuotetun palvelutuotannon määrä suhteessa panostukseen. - Resurssien käytön allokatiivinen tehokkuus. - Resurssien todellinen käyttö- ja varausaste. Operatiivisia hyvinvoinnin mittareita käytetään asiakkaan hoidon ja hyvinvoinnin seuraamiseen. - Operatiiviset hyvinvointia kuvaavat mittarit HUOM! Operatiiviseen tilannekuvaan liittyvät toiminnallisuudet ovat tuotannonohjauksen alla. 14
15 7.4 Ennustepalvelut (UNA id ) Ennustepalvelujen avulla voidaan luoda käytettävissä olevan datan perusteella erilaisia analyyseja ja simulaatioita tulevaisuuteen ohjaamisen tueksi strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Ennusteiden tekemisessä hyödynnetään dataa eri lähteistä, esimerkiksi kliinistä tietoa, prosessi- ja resurssitietoa, euromääräistä tietoa, suoritetietoa, demografista tietoa, sekä big data ja population health tyyppistä tietoa. Ennusteiden avulla voidaan ennustaa palvelujen kansalaisvaikuttavuutta ja eri hoito- ja palvelumuotojen vaikutuksia. Tämän pohjalta voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi eri hoito- ja palvelumuotojen käyttämisestä. Ennusteita voidaan hyödyntää esimerkiksi resurssitarpeiden (esim. henkilöstö, vuodepaikat, välineet) ennustamiseen, toteutumien ja ennusteiden vertailuun, kuten esimerkiksi toteutuneet vs. ennakoidut resurssien vertailuun. Ennusteiden avulla voidaan tehdä myös talous ja kustannusarvioita. 15
16 7.5 Analysointi, BI (UNA id ) Analysointivälineillä (BI, Business Intelligence) voidaan tuoda ja yhdistellä tietoa monipuolisesti eri tietolähteistä jatkokäsittelyä ja analysointia varten kuhunkin käyttötarkoitukseen. Analysointivälineet sisältävät valmiita funktioita joita voidaan hyödyntää tiedon analysoinnissa. Vaativammat analyysitoiminnot toteutetaan mahdollisesti järjestelmän ulkopuolisilla välineillä, mihin, järjestelmän tulee pystyä tuottamaan tietoaineistoa tietovarastoratkaisuun, jota ulkoinen BI-palvelu käyttää. Analysointiratkaisua voidaan hyödyntää esimerkiksi suorite-, kustannus- ja resurssitietojen pohjalta tehtyihin analyyseihin palveluiden laadusta, vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta. Lisäksi saatavilla olevasta tiedosta voidaan analysoida erilaisia aikasarjoja ja kehitystrendejä, sekä vertailla näiden puitteissa kustannuksia vastaaviin organisaatioihin. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - Metadatan hallinta vaatimukset - Raporttigeneraattori, analyysitoiminnot vaatimukset - Mittarit vaatimukset 16
17 7.6 Tutkimusaineistojen hallinta (UNA id ) Tutkimusaineistojen hallinnan avulla mahdollistetaan esimerkiksi käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen tutkimustietona, tutkimusaineiston anonymisointi jatkotutkimusta varten, sekä opetustapausten muodostaminen saatavilla olevan aineiston pohjalta. Tutkimusaineistojen hallinnalla mahdollistetaan ja tuetaan esimerkiksi lääketutkimuksiin, sekä myös muihin tutkimuksiin liittyvää toimintaa, sekä aineistojen hallintaa. Tutkimusaineistojen hallinnan avulla mahdollistetaan esimerkiksi käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen tutkimustietona, tutkimusaineiston anonymisointi jatkotutkimusta varten, sekä opetustapausten muodostaminen saatavilla olevan aineiston pohjalta. Tutkimusaineistojen hallinnalla mahdollistetaan ja tuetaan esimerkiksi lääketutkimuksiin, sekä myös muihin tutkimuksiin liittyvää toimintaa, sekä aineistojen hallintaa. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - Biopankki- ja geenitiedon hallinta 17
18 8 Asiakkuudenhallinta (UNA id 3.16) Asiakkuus on yksilölle annettu lupaus, että hän saa palvelun järjestämisvastuussa olevalta taholta. Asiakkuudenhallinta on palvelulupauksen ehtojen, palvelusisältöjen ja muiden lupauksen toteuttamiseksi vaadittavien seikkojen määrittelyä. Asiakkuudenhallinta tarkastelee asiakkaan hyvinvointiin liittyviä ja siihen vaikuttavia tietoja kokonaisuutena. Asiakassuhteen hoitaminen voidaan segmentoida esimerkiksi elinkaaren tai asiakastarpeen mukaan. Asiakkuudenhallinnan tehtävänä on tarkastella asiakkaan palveluja kokonaisuutena tarkoituksenmukaiset palvelut, oikein kohdennetulle asiakasryhmälle, tunnistettuun tarpeeseen ja oikea-aikaisesti. Asiakkuuden aikana asiakkaalla voi olla useita ja samanaikaisia asiakassuhteita eri palveluiden toteuttajiin Sen keskeisiä piirteitä ovat asiakkaiden segmentointi, asiakasprofilointi, asiakkaiden palveluhistorian kokoaminen, suositukset ja palveluohjauksen säännöstöt sekä palveluhistorian perusteella tehtävät palveluvalinnat ja suositukset. Asiakkuudenhallinta ilmenee yksilötasolla kokonaissuunnitelmana, joka ohjaa hänen palveluprosessejaan. Asiakkuudenhallinnan keskeisinä osakokonaisuuksina on Asiakassegmentaatio Asiakkuustietojenhallinta Suunnitelmien hallinta Hyvinvointitietojenhallinta 8.1 Asiakassegmentaatio (UNA id ) Asiakkaat voidaan jakaa useilla eri tavoilla segmentteihin. Segmentointiperusteet voivat vaihdella ja niissä on tunnistettavissa sekä asiakkaan itsensä tekemä arvio, omaisen tai läheisen tekemä arvio ja ammattilaisen tuottama arvio. Asiakassegmentoinnin avulla voidaan tunnistaa erilaisia palvelujen kuluttajia sekä suunnitella palveluita segmentoiduille asiakasryhmille. Asiakassegmentaation avulla tunnistetaan asiakkaita ja asiakasryhmiä, joille voidaan muokata yksilöllisiä tai ryhmäkohtaisia palveluprosesseja. Asiakassegmentointia hyödynnetään myös osana toiminnanohjausta sekä johdon tilannekuvaa. 18
19 8.2 Asiakkuustietojen hallinta (UNA id ) Asiakkuustietojenhallinta sisältää erilaisia asiakkaan tunnistamiseen ja asiointiin liittyviä tietoja. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - asiakkaan läheiset ja edustajat - suostumukset ja kiellot - tahdonilmaisut ja niiden hallinta - valtuutus ja puolesta-asiointi Asiakkaan läheiset ja edustajat Asiakkaalla on oikeus päättää kenelle saa antaa tietoja hänen terveydentilastaan, hoidostaan tai käyttämistä palveluista. Suostumukset ja kiellot Asiakas voi kieltäytyä hoidosta tai palvelusta. Asiakkaan kieltäytyessä hoidosta tai palvelusta häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla hyväksyttävällä tavalla, johon hän suostuu. Palveluissa on huomioitava asiakkaan toivomukset ja mielipide. Alaikäisen henkilön toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Tahdonilmaisut ja niiden hallinta Hoitotahto tarkoittaa asiakkaan tahdon ilmaisua tulevasta hoidosta. Jos asiakas haluaa ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa tulevaisuuden varalle, on tästä tehtävä selkeä, asiakkaan itsensä varmentama merkintä potilas- tai asiakasasiakirjoihin tai liitettävä niihin erillinen asiakkaan ilmaisema asiakirja. Hoitotestamentissa asiakas voi kieltää esimerkiksi elvytyksen Valtuutus- ja puolesta-asiointi Laillisella edustajalla on samat oikeudet asioida asiakkaan puolesta kuin tällä itsellään. Asiakas voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan erilaisissa tilanteissa. Asiakkuustiedonhallintaan kuuluvilla henkilötiedoilla ylläpidetään henkilön yksilöintiä, henkilö- ja perheoikeudellisen aseman ja toimivaltaisuuden selvittämistä sekä yhdistetään esimerkiksi lapsen asiointitapahtuma osaksi perheen asiointikokonaisuutta. Asiakkaan läheiset ja edustajat Mikäli asiakas ei lain tarkoittamalla tavalla kykene päättämään hoidostaan tai palveluistaan on hänen laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä henkilöä kuultava ennen tärkeän päätöksen tekemistä. Suostumukset ja kiellot Asiakkaan palveluiden suunnittelu ja toteutus yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen tahtoaan ja toiveitaan kunnioittaen. Lapsen edun huomioiminen kaikissa palveluissa. Tahdonilmaisut ja niiden hallinta Hoitotahto on ajankohtainen tilanteessa, jossa asiakas ei enää ole kelpoinen tai kykenevä vakavan sairauden, onnettomuuden tms. syyn vuoksi ilmaisemaan omaa hoitoaan koskevaa tahtoa hoitavalle ammattilaiselle. Potilas- ja asiakasasiakirjoihin on merkittävä tieto siitä, että asiakkaalle on annettu riittävä selvitys vaikutuksista, joita hänen tahtonsa noudattamisesta voi seurata. Asiakkaan tahtoa on kunnioitettava ja noudatettava. Valtuutus- ja puolesta-asiointi Laillinen edustaja voi olla esimerkiksi alaikäisen lapsen huoltaja tai edunvalvoja, jonka tehtäväksi on määrätty hoitaa asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia koskevia asioita. Henkilön puolesta asiointia voivat käyttää esimerkiksi huoltajat jotka asioivat alaikäisen lapsen puolesta sekä katselevat tämän terveystietoja sekä ikääntyneet, joiden lapset tai muut lähiomaiset hoitavat ikääntyneen asioita erilaisiin valtuutuksiin perustuen. 19
20 8.3 Suunnitelmien hallinta (UNA id ) Suunnitelmien hallinnan avulla mahdollistetaan asiakkaan hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien (esimerkiksi yhteinen palvelusuunnitelma, hoito- ja palvelusuunnitelma, asiakassuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, jne.) tekeminen, muokkaaminen ja päivittäminen asiakkaan hyvinvointiin osallistuvien toimijoiden kesken, asiakkaan suostumusten ja roolin antamien oikeuksien mukaisesti. Suunnitelmien hallinta ohjaa asiakkaan palvelutarpeeseen liittyvän suunnitelman teossa esimerkiksi hoito- ja palvelusuositusten mukaisesti. Suunnitelmien hallinnan avulla voidaan esimerkiksi tehdä, muokata ja päivittää asiakkaan palveluntarpeeseen liittyviä suunnitelmia, tarjota kokonaisnäkymä asiakkaan suunnitelmiin, sekä mahdollisuus porautua yksityiskohtaisemmin eri suunnitelmiin. Ohjata ammattilaista asiakkaan palveluntarpeeseen liittyvän suunnitelman teossa ja päivittämisessä, tuottaa suunniteltujen palvelun pohjalta tietoa tuotannonohjausta varten tarvittavien varausten tekemiseksi tai perumiseksi (herätteet, automaattiset resurssivaraukset tai perumiset) asiakkaan muuttuneen palveluntarpeen perusteella. 20
21 8.4 Hyvinvointitietojen hallinta (UNA id ) Hyvinvointitietojenhallinnan avulla kuvataan asiakkaan arjessa ja palveluissa huomioitavia, palvelun kannalta merkityksellisiä asiakkaan hyvinvointitietoja. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: Hyvinvointitietoina voidaan pitää henkilön elintapaan, toimintakykyyn ja riskitietoihin liittyviä tietoja. Näiden avulla voidaan ohjata ammattilaista suunnittelemaan asiakkaan palveluita ja niiden toteutusta sekä tuetaan toiminnan- ja tuotannonohjausta. - tietopyynnöt ja niiden hallinta - asiakkuuden tilan seuranta - asiakkaan informointi Tietopyynnöt ja niiden hallinta Viranomaiset pyytävät toisilta viranomaisilta ja muilta henkilön asioissa toimivilta tahoilta tietoja erilaista tarkoitusta varten. Asiakkuuden tilan seuranta Asiakkuuden tilan reaaliaikainen kokonaisnäkymä asiakkaan toteutuneista, meneillään olevista sekä suunnitelluista hoito- ja palveluprosesseista. Palvelujen piirissä olevan asiakkaan sijaintitieto Asiakkaan informointi Asiakkaan hyvinvointitietojen hallintaan liittyy asiakkaan informointi erilaisista häntä itseään, hänen huollossaan olevaa tai hänen edustamaansa henkilöä koskevissa asioissa. Tällainen informointi koskee erilaisia lakisääteisiä asioita sekä potilastietojen käyttöä ja luovutusta. Tietopyynnöt ja niiden hallinta Asiakkaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen Asiakkuuden tilan seuranta Asiakkaan palvelukokonaisuuksien hallittu toteuttaminen sekä toiminnan- ja tuotannonohjauksen tukeminen. Asiakkaan informointi Yhteisessä potilasrekisterissä tai asiakasrekisterissä olevia eri toimintayksiköiden potilastietoja saa luovuttaa ilman asiakkaan antamaa erillistä suostumusta sen jälkeen, kun hän on saanut edellä mainitun informaation ja kun asiakkaalla on hoitotai asiakassuhde tietoja tarvitsevaan palveluyksikköön, eikä asiakas ole kieltänyt tietojensa luovuttamista. 21
22 9 Palveluidenhallinta (UNA id 3.17) Palveluidenhallinta mahdollistaa tarvittavien palvelujen etsimisen, tarjolla olevien palvelujen tunnistamisen ja valinnan sekä käytettävien palvelujen suunnittelun ja ketjutuksen. Palveluidenhallinta hyödyntää palveluihin liittyviä ydintietoja. Palveluidenhallintaa hyödynnetään palveluohjauksessa ja ajanvarauksessa. Palveluidenhallinnan pääkomponentteina ovat palvelu- ja tuotekatalogit, palvelutuotekorit, palvelurekisterit, -kartat, hakemistot, -hinnastot ja näihin liittyvä resurssien hallinta. Palveluidenhallinnan keskeiset osakokonaisuudet ovat: Hinnastojen ja tuotteiden hallinta Sopimusten hallinta Materiaali- ja resurssitiedonhallinta 9.1 Hinnastojen ja tuotteiden hallinta (UNA id ) Käytettävissä ja varattavissa oleva palveluntuottajan tuotteistama palvelu, jonka avulla kuvataan varattavassa palvelussa toteutettava palvelutapahtuma ja siitä muodostuva palvelun hinta organisaatiolle ja palvelun loppukäyttäjälle. Eri palveluntuottajien tuote- ja palveluhinnasto mahdollistaa erilaisten palveluiden tuottamisen hallinnan eri asiakkaille. Hinnastojen perusteella voidaan hyödyntää erilaisia palvelun tuottamisen malleja ja ylläpidetään avoimuutta asiakkaan valinnanvapauden taustalla. Palvelujenhallinnan avulla muodostetaan ja ylläpidetään palvelukokonaisuuksien palveluprosesseja. 9.2 Sopimusten hallinta (UNA id ) Sopimustenhallinnalla hallitaan erilaisia sopimustietoja organisaatioiden, palveluntuottajien, ammatinharjoittajien ja palvelun käyttäjien kesken. Sopimustenhallinnalla hallitaan erilaisia sopimustietoja organisaatioiden, palveluntuottajien, ammatinharjoittajien ja palvelun käyttäjien kesken. 9.3 Materiaali- ja resurssitiedonhallinta (UNA id ) Materiaalin- ja resurssitiedonhallinnan avulla määritellään eri palvelupakettien tarvitsemat resurssit (henkilöstö, väline, laite, tila, jne.) sekä hallinnoidaan niitä. Materiaali- ja resurssitiedonhallinnan avulla voidaan mallintaa asiakkaalle tarjottavan palveluprosessin tarvitsemat henkilö-, toimipaikka- ja toimitilaresurssit. 22
23 10 Tuotannonohjaus 10.1 Päätöksenteontuki (UNA id ) Päätöksenteon tuki Päätöksenteon tuen kokonaisuus koostuu toiminnallisuuksista, mitkä avustavat ammattilaista asiakkaan hyvinvointiin liittyvien päätösten tekemisessä, esimerkiksi lääkityksen määrittämisessä, sosiaalipuolen päätösten teossa tai potilaan diagnosoinnissa. Päätöksenteon tuki pohjautuu esimerkiksi käypä hoito- ja lääkityssuosituksiin, sekä sosiaalipuolella päätöksentekoon tarvittavien tietojen hyödyntämiseen. Päätöksenteon tuen toiminnallisuuksilla pystytään automaattisesti sääntömoottorin avulla löytämään ja tunnistamaan saatavilla olevan tiedon pohjalta riippuvuuksia, joilla mahdollistetaan tietojärjestelmätasolla erilaisten päätelmien tekeminen käytännön työn kulun ja siinä tehtävien päätösten tukemiseksi. Päätöksentuki pohjautuu sääntökoneeseen määritettyihin analyysitoimintoihin, mikä tuottaa esimerkiksi ehdotuksen hoidoksi, diagnoosiksi tai tehtävän siirrosta tiettyyn työjonoon. Päätöksen tukipalvelun yleiset toiminnallisuudet sisältävät esimerkiksi sääntökoneen / sääntömoottorin, joka tuottaa moottoriin syötettävän tiedon ja sääntökoneeseen määritettävän analyysitoiminnon avulla herätteen, tuotoksen tai esimerkiksi ehdotuksen hoidoksi, diagnoosiksi, tai sosiaalihuollon päätöksen tekemiseksi. Sääntömoottorin työkaluilla voidaan rakentaa erityyppisiä säännöstöjä ja algoritmeja eri käyttötarkoituksiin. Päätöksenteon työkaluilla mahdollistetaan saatavilla olevan tiedon (esim. potilaskertomus, riskitiedot, lääkitystiedot, sosiaalipuolen päätöksentekoon liittyvät tiedot) perusteella sääntökoneen toimesta tehtävät analyysit, mitkä tuottavat esimerkiksi herätteen, ehdotuksen hoidoksi, diagnoosiksi, tehtävän siirrosta tiettyyn työjonoon, tai tarjoavat ehdotuksen sosiaalipuolen päätöksenteon tueksi. Päätöksenteon tuella avustetaan ammattilaista päätöksenteossa ja ohjataan standardin mukaisiin ratkaisuihin vähentäen toimintatapojen vaihtelua, ja parantaen asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä hoitotuloksia käyttötilanteisiin perustuvalla työnkululla. UNA-määrittelyn mukaisesti päätöksenteon tuki koostuu seuraavista toiminnallisista kokonaisuuksista. 23
24 Kliinisen työn päätöksenteon tuki (UNA id ) Asiakkaan tai potilaan hyvinvointiin liittyvä kliinisen päätöksen tekeminen edellyttää asiakkaan hyvinvointiin ja terveydentilaan liittyvien asioiden ja eri tasoisten tietojen keräämistä, suodattamista, sekä tiedon pohjalta tehtäviä tulkintoja ja päätöksiä. Kliinisen työn päätöksenteon tuella avustetaan ammattilaista käytännön työn tukemisessa sekä asiakkaan hyvinvointiin liittyvien päätösten tekemisessä. Kliinisen päätöksentuen hyödyntämisen esimerkkejä ovat esimerkiksi: diagnoosin tekemisessä avustaminen diagnoosin pohjalta eri tutkimusten ja toimenpiteiden ehdottaminen hoitosuositusten mukainen hoitosuunnitelmien tekeminen ohjeistaminen tarvittavien mittausten ottamiseksi asiakkaan ohjaaminen oikeaan jatkohoitopaikkaan- tai osastolle saatavilla olevaa tietoa (esim. asiakkaan tila, vapaat paikat) analysoiden ja hyödyntäen Lääkityksen päätöksenteon tuki (UNA id ) Lääkityksen päätöksenteon tuella tarkoitetaan automaattista lääkityksen sekä sen riippuvuuksien selvittämiseen liittyvää sääntökonetta, joka auttaa lääkäriä määrittämään potilaan lääkityksen ja varoittaa mahdollisista haitallisista lääkeinteraktioista. Lääkityksen päätöksenteon tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi: Avustamaan oikean lääkityksen ja annostuksen määräämisessä varoittamaan lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista tarjoamaan korvaavaa lääkitystä osaston lääkevaraston mukaisesti muistuttamaan tarvittavista rokotteista ohjeistamaan sote-ammattilaista lääkkeiden käsittelyssä ja antamisessa sekä esimerkiksi lääkeliuosten tekemisessä. 24
25 Sosiaalihuollon päätöksenteon tuki (UNA id ) Sosiaalihuollon päätöksenteon tuella tarkoitetaan sosiaalihuollon hallintoasioiden käsittelyyn liittyvää toiminnallisuutta, millä tuetaan ja avustetaan sosiaalipuolen ammattilaista asiakkaan kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä hallintoasian päätöksen teossa. Sosiaalihuollon päätöksenteon tuki koostaa rakenteisesta tiedosta ammattilaisen näkyville kyseiseen hallintoasiaan liittyvät relevantit tiedot, joiden avulla päätöksen tekeminen on sujuvaa. Sosiaalihuollon päätöksenteon tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi lastensuojeluun, kotipalveluihin, toimeentulotukeen sekä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin liittyvien hallintoasioiden päätöksen tekemisessä. Sosiaalihuollon päätöksenteon tuki koostaa saatavilla olevasta tiedosta ammattilaisen näkyville kyseiseen hallintoasiaan liittyvät relevantit tiedot, millä sujuvoitetaan ja avustetaan ammattilaisen päätöksentekoa, esimerkiksi tiedon automaattinen koonti asiakasmerkinnöistä huostaanottoilmoituksen tueksi Asiakkaan päätöksenteon tuki (UNA id ) Asiakkaan päätöksenteon tukipalvelu ohjaa asiakasta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien päätösten, ratkaisujen ja valintojen tekemisessä. Asiakkaan päätöksenteon tuen toiminnallisuuksilla pyritään mahdollistamaan ja tukemaan asiakkaan omaehtoista omaan hyvinvointiin liittyvää esimerkiksi asiointikanavan kautta tapahtuva toimintaa. Asiakkaan päätöksenteon tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi ohjaamaan asiakas asiointikanavassa annettujen tietojen perusteella joko itsehoito-, omahoitotai ammattilaisen tuottaman palvelun palvelukanavaan sähköisen terveystarkastuksen tai riskiarvion tekemisessä itsehoidon tukena tarjoamalla asiakkaalle tiettyjä hoitoprotokollia esimerkiksi verensokeriarvojen vaihtelujen perusteella 10.2 Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus (UNA id ) Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus Prosessien ja sääntöjen mallinnus ja ohjaus tarkoittavat kokonaisuutta, jonka avulla voidaan kuvata ja suunnitella erilaisia palveluprosesseja, niihin liittyviä sääntöjä, tietovaatimuksia ja toiminnallisuuksia. Toiminnallisuudella voidaan kuvata ja suunnitella loogisten operaatioiden toteutus sääntöjen perusteella esim.: Prosessin eri vaiheiden käynnistys ja lopetus Prosessin eri vaiheiden keskeytys Prosessin eri vaiheiden peruuttaminen Prosessin eri vaiheiden tai tehtävien siirtäminen seuraavaan vaiheeseen jne. Automatisoidut prosessin ohjaukseen liittyvät toiminnot osana prosessien ohjausta 25
26 Prosessiohjaus on toiminnan ja tuotannonohjauksen ydin, joka on nykyjärjestelmissä varsin rajallinen toiminnallisuus tai se rajoittuu toimintayksikkö/organisaatiotasolle. Prosessien ja sääntöjen mallinnuksen ja ohjauksen avulla mahdollistetaan prosessimallinnus ja suunnittelu sääntöjen suunnittelu ja hallinta asiakasprosessin suunnittelu Prosessien ja sääntöjen mallinnuksen avulla voidaan esimerkiksi mallintaa ja suunnitella asiakkaan palvelupolkuja sekä palvelupolun sisältämiä vaiheita (perusprosessit ja "tautikohtaiset prosessit), millä mahdollistetaan esimerkiksi asiakkaan palvelupolun sujuva eteneminen myös palvelun eri vaiheiden välillä. Esimerkiksi akuutin lonkkaleikkauspotilaan palvelupolun, sekä tätä tukevien prosessien mallinnus ensihoidosta kuntoutus ja kotiutusvaiheeseen. Prosessien ja sääntöjen mallinnusta ja ohjausta voidaan hyödyntää esimerkiksi: Optimaalinen suunnitelma asiointi- ja lisätietoineen eri tyyppisille palvelukokonaisuuksille (ts. huomioidaan organisaation ylittävät prosessit). Sisältää selkeät vastuunsiirrot (eri yksiköiden välillä). Osa kliinisestä ohjauksesta voidaan kiinnittää prosessiohjaukseen tai asiointiin. Esimerkiksi tarkistuslistat leikkaukseen tai kuntoutuksen etenemiseen liittyen. Asiakkaan palvelupolkujen edetessä saadaan prosessin toteumatieto lisätietoineen ja kliinisine tietoineen tilastointiin ja strategiseen johtamiseen. Poikkeamien seuranta Vaikuttavuuden seuranta Drg-ryhmittelyn säännöstöt Sääntöjen suunnittelu ja hallinta mahdollistavat esimerkiksi säännöstöjen muodostamisen eri palveluvaiheeseen liittyvistä tarkistuslistoista. Esimerkiksi leikkaukseen etenemiseen liittyvien säännöstöjen suunnittelu ja hallinta. Asiakasprosessin suunnittelun avulla hallitaan eri asiakkaan vastuunsiirtoa toimintayksiköiden välillä ja toimintayksiköiden sisällä. Suunnittelun kautta ohjataan asiakasprosessia sääntöjen avulla, mikä sisältää esimerkiksi vastuunsiirrot ja niiden tavat yksiköstä toiseen. Esim. Toiminnanohjaustoiminto siirtyy seuraavaan vaiheeseen sinne määritetyn selkäydinpotilaan hoitoprosessin mukaisesti prosessimoottoritoiminnolla. 26
27 10.3 Resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen (UNA id ) Resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen Resurssien hallinnalla, suunnittelulla ja varaamisella mahdollistetaan esimerkiksi resursseihin (esim. henkilö, tila, laite, väline) liittyvän tiedon hallinnointi, resurssien ylikuormitustilanteiden ennakointi, työvuorosuunnittelu sekä resurssien saatavuuteen tilannekuva varaustilanteen ja työvuorosuunnittelun pohjalta. Näillä asioilla pyritään mahdollistamaan asiakkaiden sujuva eteneminen palvelupolulla ja toisaalta myös organisaation resurssien optimaalinen käyttö (asiakkaan virtaustehokkuus vs. organisaation resurssitehokkuus). UNA-määrittelyn mukaisesti resurssien hallinta, suunnittelu ja varaaminen koostuvat seuraavista toiminnallisista osa-kokonaisuuksista Resurssien hallinta (UNA id ) Resurssien hallinnalla tarkoitetaan resursseihin (esim. henkilöt, tilat, huoneet, vuodepaikat, välineet, laitteet, jne.) liittyvien tietojen hallinnointia, kuten resurssitietojen lisäämistä, muokkaamista ja poistamista, sekä erilaisten ominaisuuksien lisäämistä resursseille. Resurssien hallinnan avulla voidaan myös kytkeä erityyppisiä resursseja eri hoito- ja palvelutapahtumiin, esimerkiksi lonkkaleikkaukseen voidaan kytkeä leikkauksen edellyttämät resurssit (henkilö, väline, tila, laitteet). Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - Ammattilaisroolien hallinta - Organisaatiotietojen hallinta - Toimipisteiden hallinta - Asiakaspaikkojen hallinta - Pohjapiirrosnäkymän hallinta Resurssien hallintaa voidaan hyödyntää resurssien ja niihin liittyvien ominaisuuksien ja resurssitietojen hallintaan, lisäämiseen, muokkaamiseen ja poistamiseen. Esimerkiksi: Sijaisten lisääminen ja hallinta Resurssin varattavuuden hallinta (esim. tietyt tutkimukset on tehtävä ennen varausta) Resurssien mallintaminen ja sijaintitiedon esittäminen pohjapiirrosnäkymässä Resurssien kytkeminen hoito- ja palvelutapahtumiin Roolikohtaisten ominaisuuksien hallinta (esim. tiettyjen roolikohtaisten vaatimusten, kuten perehdytys / ammattipätevyys, tulee täyttyä ennen kuin ammattilaiselle voidaan asettaa tietty rooli) 27
28 Resurssien suunnittelu ja varaaminen (UNA id ) Resurssien suunnittelulla ja varaamisella voidaan esimerkiksi ennakoida ja välttää mahdolliset resurssien ylikuormitustilanteet, sekä optimoida resurssienkäyttöä (henkilöt, välineet, tutkimuslaitteet, tilat, jne.) ja asiakkaiden sujuvaa etenemistä palvelupolulla (virtaustehokkuus) ennakoida ostopalvelujen tarve, ja ohjata asiakas muiden palveluntuottajien piiriin, mikäli oman organisaation / yksikön resurssit eivät riitä. suunnitella palveluyksikön käytännön toimintaa etukäteen informoida esim. henkilöstöä, henkilöstön työtehtävistä ja tehtävien suorittamiseksi tarvittavien resurssien (esim. tutkimuslaitteet) sijainnista etukäteen Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: - Kapasiteetinhallinta Resurssien suunnittelun ja varaamisen käyttötapauksia ovat esimerkiksi henkilö, laite, ja tilavaraukset sekä niiden suunnittelu, esimerkiksi aikataulunäkymän kautta: Poliklinikkojen huonevaraukset ja niiden optimointi (mahdollistetaan saman huoneen käytön optimointi monen ammattilaisten vastaanottotoimintaan ammattilaisten työaikojen sekä asiakkaiden tarpeiden pohjalta) Lonkkaleikkausvarauksen perusteella automaattinen leikkaukseen liittyvien resurssien varaus, esim. tarvittavat ammattilaiset, tilat (leikkaus, heräämö), välineet (lonkkaproteesin tilaus), jne. Moniajanvaraus / ketjutettu ajanvaraus millä pyritään optimoimaan ja niputtamaan asiakkaan käyntejä resurssien käytön ja asiakkaan palvelupolun sujuvuuden kannalta optimaalisesti (esim. jos useita käyntejä (esim. kontrolli, labrat, rtg) samalle viikolle niin pyritään niputtamaan nämä saman käynnin yhteyteen automaattisesti 28
29 Työvuorosuunnittelu (UNA id ) Työvuorosuunnittelun avulla pyritään suunnittelemaan henkilöresurssien hyödyntäminen mahdollisimman optimaalisesti tiedossa olevan asiakkaiden hoito- tai palveluntarpeen sekä saatavilla olevien resurssien perusteella. Eli palvelutuotantosuunnitelma ohjaa työvuorosuunnittelua. Työvuorosuunnittelulla pyritään mahdollistamaan läpinäkyvä työvuorojen suunnittelu, helppokäyttöiset välineet ja tarvittava informaatio työvuorojen suunnittelijalle sekä ammattilaisten mahdollisuus vaikuttaa omiin vuoroihinsa mahdollisuuksien rajoissa, millä pyritään parantamaan työtyytyväisyyttä. Työvuorosuunnittelun, sekä resurssivarausten pohjalta voidaan muodostaa työjärjestyksiä tai - ohjelmia jotka antavat tietoa henkilö tai muiden resurssien suunnitellusta hyödyntämisestä. Tarkentavia vaatimuksia on kerätty lisäksi seuraavilta osa-alueilta: Työvuorosuunnittelija: Työkalut työvuorosuunnittelua varten Määrittää mitä resursseja tarvitaan missäkin vuorossa Näkyvyys henkilöiden käytettävyyteen ja työvuorojen täyttöasteeseen Nopea reagointi esim. sairaustapauksiin Ammattilainen: Omien työvuorotoiveiden lisääminen, muokkaaminen ja poistaminen Vapaa- ja lomatoiveiden lisääminen Omien työvuorojen suunnittelu työvuorosuunnittelijan hyväksyntää varten Työjärjestykset: Selkeät työohjelmat, mistä saadaan esim. päivä tai viikkotasolla selville resurssien (esim. henkilöiden, ryhmien, tilojen, laitteiden) varaustilanne ja suunnittelut työt - Työjärjestyksien hallinta 10.4 Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta (UNA id ) Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinnan avulla mahdollistetaan erilaisten lisäpalveluiden tilaaminen ja hallinta asiakkaan hyvinvointiin liittyvien palveluiden aikana, joiden avulla tuotetaan lisäarvoa asiakaspolun kuhunkin palveluvaiheeseen. Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinnan kautta voidaan saada tarkennusta tai varmistusta asiakkaan tilaan ja hyvinvointiin liittyen esimerkiksi diagnoosin tekemiseksi (esim. laboratorio- tai kuvantamistutkimukset). Toisaalta lisäpalveluiden kautta pyritään tukemaan myös asiakkaan hyvinvointia ja kuntoutumista (ateriatilaukset, apuvälineet), sekä palvelupolun sujuvaa etenemistä (esimerkiksi asiakassiirtojen tilaus ja hallinta). UNA-määrittelyn mukaisesti palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinta koostuu seuraavista toiminnallisista osakokonaisuuksista: 29
30 Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallinnan avulla mahdollistetaan erilaisten lisäpalveluiden tilaaminen ja hallinta eri palveluissa. Lisäpalvelut kuuluvat olennaisesti asiakkaan hyvinvoinnin Edellytyksenä palvelupyyntöjen- ja tilausten hallinnalle on, että asiakkaan kaikki tarvittavat tiedot ovat kaikissa asiakkaan hyvinvoinnin ja hoidon suunnittelutilanteissa sote- ammattilaisten käytettävissä asiakkaan suostumuksen puitteissa. (tämä otetaan huomioon UNA-vaatimuksissa, eikä tässä kohtaa tarkastelluissa toiminnallisissa vaatimuksissa tarvitse kiinnittää tähän erityistä huomiota). Palvelupyyntöjen ja -tilausten hallintaa voidaan hyödyntää mm. seuraaviin Veritilaukset Ateriatilaukset Tutkimuspyynnöt Asiakassiirrot Laboratoriotutkimusten tilaus Kuvantamistutkimusten tilaus Konsultaatiopyynnöt Asiakassiirtojen tilaus- ja hallinta Tutkimuspyyntöjen ja tulosten hallinta yleiset (UNA id ) Tutkimuspyyntöjen ja tulosten hallinnalla mahdollistetaan asiakkaan hyvinvoinnin ja terveydentilan selvittämiseksi liittyvien tutkimusten ja tilaus ja tulosten hallinta. Tässä osa-kokonaisuudessa käsitellään yleisiä toiminnallisia vaatimuksia tutkimuspyyntöjen ja - tulosten hallintaan liittyen. Tarkemmat vaatimukset esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tilaamisen ja hallintaan liittyen on esitettynä alempana. Tutkimuspyyntöjen ja -tulosten hallinnalla mahdollistetaan esimerkiksi seuraavat käyttötarkoitukset: Tutkimusten valmistumiseen liittyen automaattinen heräte halutuille osapuolille, kun tutkimus on valmis Tutkimusten valmistumisaikaennuste Tutkimustuloksiin liittyvät viitearvot, sekä poikkeaviin tuloksiin liittyvät automaattinen reagointi (esim. jos joku labratulos on selkeästi poikkeava, niin tulos voidaan korostaa järjestelmässä tai tästä voidaan lähettää automaattisesti heräte asiakkaan hoidosta vastaavalle ammattilaiselle) Seurantatutkimusmuistutukset 30
31 Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallinta (UNA id ) Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallinta kattaa asiakkaan hyvinvointiin liittyvien lähetteiden, konsultointipyyntöjen ja vastausten käsittelyn, sekä pyyntöihin liittyvän hallinnan. Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallinnalla mahdollistetaan lähetteiden, palautteiden sekä konsultaation mahdollisimman sujuva eteneminen erilaisten työvälineiden (esim. chat, videoyhteys) sekä sähköisen ja automaattisen käsittelyn avulla. HUOM: Tässä yhteydessä puhutaan lähetteistä, palautteista ja konsultaatiopyynnöistä, mutta tulevaisuudessa nämä voivat olla hyvin sähköisiä herätteitä, ilmoituksia tai huomautuksia, mitkä sisältävät tiettyjä ominaisuuksia, ja aiheuttavat tiettyjä toimenpiteitä ja toimintoja. Lähetteiden, palautteiden ja konsultaatiopyyntöjen hallintaa voidaan hyödyntää mm. seuraaviin käyttötapauksiin: Lähetteen / konsultaatiopyynnön ja palautteen laatiminen, muokkaaminen, katselu, tallentaminen, linkittäminen, ryhmittäminen ja uudelleenvälitys Lähetteiden ja palautteiden sähköinen käsittely, esimerkiksi luonti, käsittely ja välittäminen Käytännön esimerkki: Konsultaatio asiakkaan tilaan liittyen voidaan hoitaa videoneuvotteluna millä mahdollistetaan moniammatillinen sekä eri organisaatioiden välinen konsultaatio ilman että kaikkien tarvitsee olla fyysisesti läsnä. Kaikilla asiakkaan hoitoon osallistuvilla osapuolilla on omaan rooliin liittyvien oikeuksien mukainen näkymä asiakkaan tietoihin, jonka perusteella asiakkaan tilasta ja jatkohoidon tarpeesta tehdään päätös Laboratoriotutkimusten tilaus ja hallinta (UNA id ) Laboratoriotutkimusten tilaus ja hallinta käsittävät ja mahdollistavat laboratoriotutkimusten tilaamisen, tilatun tutkimuksen etenemisen seurannan sekä tutkimustuloksen hyödyntämisen. Laboratoriotutkimusten tilauksella ja hallinnalla ei ole tarkoitus korvata laboratoriotoiminnan sisäistä hallinta- ja ohjausjärjestelmää, vaan tässä kuvattujen toiminnallisuuksien on kytkeydyttävä saumattomasti erilliseen LIS-järjestelmään millä hoidetaan ja hallinnoidaan laboratorion operatiivista toimintaa. Laboratoriotutkimusten tilausta ja hallintaa voidaan hyödyntää esimerkiksi: Tilattavissa olevien laboratoriotutkimusten ja tutkimustuotteiden katselemiseen sekä tilauksen tekemiseen Laboratoriotutkimukseen liittyvien lisätietojen ilmoittamiseen, esimerkiksi kiireellisyysluokka, määräaika jolloin tutkimus tarvitaan Tutkimusten tilan seurantaan Tutkimustulosten hyödyntämiseen ammattilaisen sekä asiakkaan toimesta 31
32 Kuvantamistutkimusten tilaus ja hallinta (UNA id ) Kuvantamistutkimusten tilaus ja hallinta käsittävät ja mahdollistavat kuvantamistutkimusten tilaamisen, tilatun tutkimuksen etenemisen seurannan sekä kuvantamisen tulosten hyödyntämisen. Kuvantamistutkimusten tilauksella ja hallinnalla ei ole tarkoitus korvata kuvantamistoiminnan sisäistä hallinta- ja ohjausjärjestelmää, vaan tässä kuvattujen toiminnallisuuksien on kytkeydyttävä saumattomasti erilliseen RIS/PACS-järjestelmään millä hoidetaan ja hallinnoidaan kuvantamiseen liittyvää operatiivista toimintaa. Kuvantamistutkimusten tilausta ja hallintaa voidaan hyödyntää esimerkiksi: Tilattavissa olevien kuvantamistutkimusten ja tutkimustuotteiden, sekä niihin liittyvien kustannustietojen katselemiseen sekä tilauksen tekemiseen Kuvantamistutkimukseen liittyvien lisätietojen ilmoittamiseen, esimerkiksi kiireellisyysluokka, määräaika jolloin tutkimus tarvitaan Tutkimusten tilan seurantaan Tutkimustulosten hyödyntämiseen ammattilaisen sekä asiakkaan toimesta Veritilausten hallinta (UNA id ) Veritilausten hallinnalla mahdollistetaan läpinäkyvyys hoitoyksiköiden ja verikeskuksen välillä esimerkiksi veritilausten tekemisen, tilauksen etenemisen seurantaan, sekä tiedon välitykseen liittyen eri osapuolten kesken. Veritilausten hallinnan toiminnallisuuksilla mahdollistetaan veritilausprosessin turvallinen läpivienti tilauksesta aina tilattujen veritilausten jäljitykseen. Veritilausten hallintaa voidaan hyödyntää esimerkiksi: Veritilausten tekemiseen Veritilaukseen liittyvien lisätietojen ilmoittamiseen, esimerkiksi kiireellisyysluokka Veritilauksen tilan seurantaan 32
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan
UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain UNA 1. vaihe Apotti Oy Maakuntien hallinto- ja
Potilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
UNA PoC-yhteenveto DIGIA Ari-Pekka Paananen
UNA PoC-yhteenveto DIGIA 4.10.2017 Ari-Pekka Paananen DIGIA POC- Alustus POC:n sisältö oli laajin kaikista kokeiluista. POC:ssa pystyttiin luomaan maankunnan tason toimittajariippumaton tiedon hyödyntämisen
Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta
Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta Jaakko Penttinen/ Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaalityön tutkimuksen päivät 17.2.2017 Tiedolla
Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa
Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?
Kiila-hankkeen tuotokset. Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja /Johanna Andersson
Kiila-hankkeen tuotokset Yhteistyöneuvottelun 1. työpaja 8.4.2015/Johanna Andersson Hankkeen lähtökohta ja tarkoitus Useat organisaatiot ovat kehittämässä toimintaa, johon tarvitaan apuvälineeksi nykyaikaista
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä 19.9.2017 Johanna Andersson ja Jani Lavonen Kansallisten ja alueellisten palveluiden yhdistäminen Sähköinen asiointi Toimipaikan valinta Ajanvaraus
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
Asiakas prosessissa teemaseminaari Una-määrittelyt ja tulevaisuuden sote/ari Pätsi,Tuula Ristimäki
Asiakas prosessissa teemaseminaari 12.9.2016 Una-määrittelyt ja tulevaisuuden sote/ari Pätsi,Tuula Ristimäki Tavoitteena Una-hanke Tuottaa organisaatio- ja toimittajariippumaton vaatimusmäärittely asiakaslähtöisten
Asiakassuunnitelma soteintegraation
22.5.2018 Asiakassuunnitelma soteintegraation välineenä Anna Kärkkäinen, erityisasiantuntija ASIAKASSUUNNITELMA SOTE- INTEGRAATION VÄLINEENÄ Esityksen sisältö Asiakassuunnitelman tavoite Säädökset ja säädösmuutostarpeet
Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,
Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen
Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa
Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1
Apotti-hankkeen tuotokset
Apotti-hankkeen tuotokset Apotti-hanke Veli-Pekka Lehtonen 13.04.2015 Alustuksen sisältö Apotin toiminnallisen vaatimusmäärittelyn viitekehyksestä Toteutuksesta Tuotokset Etelä-Suomen sote-asiakastietojen
Asiakassuunnitelma soteintegraation
27.11.2018 Asiakassuunnitelma soteintegraation välineenä Anna Kärkkäinen, erityisasiantuntija ASIAKASSUUNNITELMA SOTE- INTEGRAATION VÄLINEENÄ Esityksen sisältö Asiakassuunnitelman tavoite Säädöskehitys
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi
Asiakasseteli Hallituksen esityksen mukaisesti 1 Etunimi Sukunimi 2 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palveluja, neuvolapalvelut
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
Asiakkuudenhallinta proaktiivisten ja ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden tukena , Jani Valu
Asiakkuudenhallinta proaktiivisten ja ennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden tukena 18.1.2018, Jani Valu Tiedon hallinta Palveluiden hallinta Asiakas keskiössä Asiakkuuden hallinta Suunnitelmat Asiakkaan
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
Rekisterinpito ja valvonta uusitussa SOTE-lainsäädännössä
Rekisterinpito ja valvonta uusitussa SOTElainsäädännössä Kuntamarkkinat Helsinki 13.9.2017 Maritta Korhonen, STM 1 14.9.2017 Etunimi Sukunimi Valinnanvapauden jatkovalmistelu (VN tiedote 331/2017) 2 14.9.2017
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon
Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö, erityisasiantuntija STM OHO / DITI 1 24.1.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö Ensisijainen käyttö Tiedon käyttö
Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER
Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info 29.9.2015 Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asioinnin tarve terveydenhuollossa Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K., Ahlgren,
Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä
Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.
Suoran valinnan palvelut.
28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.
HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
SoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1
SoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1 Marjaana Siirala / 11.4.2017 Erityisasiantuntija Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Tekijän nimi / 20.5.2015 Kehityshankkeet Kuvaile yhdellä
Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta
Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita
Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa
Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
UNA PoC-yhteenveto Atostek Sami Konttinen
UNA PoC-yhteenveto Atostek 4.10.2017 Sami Konttinen Atostek POC- Alustus Järjestelmä- ja organisaatioriippumaton asiakkuudenhallinta ja graafisen aikajanakomponentin käyttöönotto PoC konkretisoi tiedonhallintakerroksen
Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon
Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon
Kansallinen Terveysarkisto - KanTa
Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä
Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Asiakasohjauksen tiekartta 2019-2020 Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Riskiryhmien tunnistaminen ja tuki Paljon palveluja tarvitsevien tuki PALVELUMALLIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA -Strategia 2022
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä
Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014
Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen
Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, Kuntaliitto 6.2.2018, Marja Penttilä, erityisasiantuntija
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö Erityisasiantuntija STM Sosiaali- ja terveydenhuollon ATKpäivät 2018 Jyväskylä 1 21.5.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto
Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto Työpaja 2, 6.6.2018 1 Juha Koivisto Työpajan 1 koontia Asiakas keskiöön työskentelyssä; asiakasryhmät Tieto- ja muiden tarpeiden tuottaminen, yhteisten
Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen
Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies
Sote:n digimuutoksen toteutus
Sote:n digimuutoksen toteutus Valtiovarainvaliokunta 1 Sote:n digimuutoksen periaatteet ja tavoitteet asiakkaiden palvelut kyetään toteuttamaan mahdollisimman vähin häiriöin koko muutoksen ajan asiakkaiden
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
Lapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta
Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Kehittämispäällikkö Valia Wistuba Konserniesikunta/ Palvelut ja laatu yksikkö Kuntamarkkinat Kokeillen kohti asiakkuutta
ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus
ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Informointi, kielto, suostumus 2.1 Informointi 2.2 Suostumus 2.3 Kielto 1 Johdanto Asiakkaan informointi, suostumus ja kieltomerkintöjä
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila
MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila SOTE-uudistus (hallinnolliset rakenteet) Kärkihankkeet (tulevaisuuden toimintamallit) ICT (tavoitteiden mahdollistaja) TOIMINNAN TARPEISTA ICT-TOTEUTUKSIIN Strategia ja
24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset
Ratkaisu asiakkuuden hallintaan. Ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2017
Ratkaisu asiakkuuden hallintaan Ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2017 Oma tausta Julkisen sektorin lääkärin tehtävissä 1.1.1975 alkaen Naistentautien ja synnytysten
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista
Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut
Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut 30.08.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist tietohallintopäällikkö Satakunnan järjestelmätilanne Kahdeksan eri organisaatiota,
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä
Malli: Asiakastietojen käsittely 1 (7) KanTa Asiakastietojen käsittely ja menettelytavat eresepti-palvelua käytettäessä Ohje: Tämän ohjeen kohderyhmä on terveydenhuollon toimintayksikön johto. Ohje on
Tietopyyntö 1 (5) Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero
Tietopyyntö 1 (5) Saapumispäivä / / 20 Pyytäjän henkilötiedot Sukunimi Mahdolliset entiset nimet Etunimi Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Henkilö, jonka
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon Digisemiaari Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa tapahtuu Kansahankkeessa Sosiaalihuollon
Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.
Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja
Usein kysyttyjä kysymyksiä tietosuojasta
Usein kysyttyjä kysymyksiä tietosuojasta Digiturvan työpaja 3, 20.5.2019 Helena Eronen, tietosuojavastaava, UEF Mitkä kaikki ovat henkilötietoja ja mitä on henkilötietojen käsittely 20.5.2019 2 Henkilötiedon
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä
2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN
YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN LOPPUTULOKSEEN Asiakkaan etu ja oikeus toimivaan hoito ja palvelukokonaisuuteen Elina Koski Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä HOPA Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen
Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT
Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys Helsinki 13.4.2015 Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT Lähtötilanne SOTE -uudistus asettaa vaatimuksia saumattomalle yhteistyölle
Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan
Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Sosiaali- ja terveysvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkir 21/2014 1 (5) Virasto 123 n henkilöt niiden vastuutahot HEL 2014-004321 T 07 00 02 Päätös Virasto päätti, että Helsingin kaupungin sosiaali- terveysvirastossa on seuraavat henkilötietolain
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 519 V Stj / Vt Sari Näreen aloite hoitotahtorekisteristä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto
Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa
Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa Oy Apotti Ab Piritta Wartiainen, tuotepäällikkö, VTM, sosiaalityöntekijä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät, Tampere Mikä on Apotti? Parempaa
Apotti: tiedosta turvaa
Apotti: tiedosta turvaa LabQuality Days 7.2.2019 Antti Iivanainen LT,Yel, Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys Clinical and Social Care Lead Oy Apotti Ab Mihin pyrimme ja missä olemme TIETOA!
MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan
Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa
Kelan rooli maakunta- ja soteuudistuksessa Marjukka Turunen ja Maritta Korhonen Kela Kelan rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa - lainsäädäntöpohja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen
LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi
Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu
Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely
Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016
Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden
Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
Rekisteriseloste. NettiRassi rekisteriseloste
Rekisteriseloste NettiRassi rekisteriseloste Versiot Hyväksytty Päivitys 1 Johtoryhmä 28.08.2014 2 14.9.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. REKISTERIN NIMI... 1 2. REKISTERINPITÄJÄ... 1 3.
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena
Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä
JOHTAMISEN HAASTEET MUUTTUVASSA SOTE- YMPÄRISTÖSSÄ KOKEMUKSIA JULKISELTA JA YKSITYISELTÄ SEKTORILTA
JOHTAMISEN HAASTEET MUUTTUVASSA SOTE- YMPÄRISTÖSSÄ KOKEMUKSIA JULKISELTA JA YKSITYISELTÄ SEKTORILTA Johtava ylilääkäri Juha Tuominen, Suomen Terveystalo Oy terveystalo.com #terveystalo Olemme kaikki tärkeä
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.
Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri
Pirkko Kortekangas VSSHP tietohallintoylilääkäri Hyvät uutiset SOTE-uudistuksesta 5 rekisterinpitäjää 60 Saa soveltaa toiminnassa 1.1. 2017, valmistelevat toimet saa aloittaa Normaalit yhdistämissäännökset
Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena
Tiedonhallintapalvelu ammattilaisen työn tukena Kuntatalo 26.10.2011 26.10.2011 Heikki Virkkunen 1 Tiedot sähköiseksi > Toimintatavat muuttuvat Sähköisen tiedon käyttö muuttaa toimintatapoja Alkuun vaatii
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?
Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta? Maritta Korhonen Tietohallintoneuvos STM, Ohjausosasto Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö