SOTE-UUDISTUS ON MAHDOLLISUUS. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020

Transkriptio

1 SOTE-UUDISTUS ON MAHDOLLISUUS Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeesta 2. Kuntakierros Keski-Suomessa alkuvuodesta Sote-uudistuksen kipukohtia Keski-Suomessa Ratkaisuehdotuksia: 4. Johtamiskysymykset 5. Palveluintegraatio ja asiakassegmentointi 6. Palveluohjaus 7. Lopuksi

3 1. KESKI-SUOMEN SOTE HANKKEESTA

4 KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Kaste-hanke Mukana kaikki Keski-Suomen SHP:n 21 kuntaa Hallinnoijana Jyväskylän kaupunki Kokonaisrahoitus 1,3 miljoonaa euroa Alueella asukasta, joista jyväskyläläisiä ( )

5 KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa)

6 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

7 Hankkeen osio /10 Uuden palvelumallin valmistelu Keski-Suomen sote-palveluitavarten SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA HANKKEEN ERI OSIEN KESKEN Maakunnan uuden palveluverkon simulointi ja optimointi Sote-palvelumallit Johtaminen ja osaaminen Tutkimus, koulutus, kehittäminen Pilotoinnit Lähipalveluista yhteisymmärrys/peruspalvelupainotteisuus Palveluohjausmallin/mallien luominen ja käyttöönotto Uudet palveluprosessit 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset, perheet, lastensuojelu 3. Monialainen kuntoutus Työryhmä PTH:n,ESH:n ja SOS integraation vähittäinen syveneminen Muutosjohtaminen, tietojohtaminen, palvelumuotoilu, työhyvinvointi, henkilöstörakenteen kehittäminen Tutkimus-, koulutus-ja kehittämisrakenteen luominen Keski-Suomeen Arvioidut, yhteiseen strategiaan ja prosesseihin sopivat kokeilut ja pilotit

8 Petri Oinonen Riitta Pylvänen Päivi Koikkalainen Minna Mård Tuija Koivisto Marja Heikkilä Anu Pihl

9 2. KUNTAKIERROS KESKI- SUOMESSA ALKUUODESTA 2015

10 KUNTAKIERROS Kuntalaisillat ja henkilöstöiltapäivät kaikissa kunnissa yhteensä 48 tilaisuutta Valtava aineisto kuntalaisilta ja ammattilaisilta koottua tietoa ja näkemyksiä: lähipalveluista ja sote-palveluista sekä niiden tilasta asukas- ja asiakaslähtöisyydestä hyvistä käytännöistä maakunnan asukkaiden tuntemuksista Asukkaat ja kuntajohto (n. 650) kommentoivat soteuudistusta ja lähipalveluita kuntalaisilloissa sekä suullisesti että kirjallisesti (50 %) vapaamuotoisesti Iltojen osallistujista pääosa eläkeläisiä Lisäksi tietoa tulossa järjestökyselystä

11 KUNTAKIERROKSEN ANTIA Useissa kunnissa oltiin tyytyväisiä palveluihin ja pelättiin niiden heikkenevän Eniten esiin nousivat: 1. terveyspalvelut (ml. hammashoito, laboratorio), 2. ensivaste ja ensihoito, 3. liikenneyhteydet, 4. tietoliikenteen toimiminen, 5. poliisin palvelut, 6. apteekki, 7. koulut, 8. päivähoito, 9. kaupat, 10. pankit, 11. liikuntapalvelut, 12. lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelu Turvallisuutta tuovien palveluiden merkitys korostui pienissä kunnissa (lääkäri, ambulanssi, poliisi) Erikoissairaanhoidon jalkautuminen kuntiin kuntalaisten taksikyydit keskussairaalalle Valtionhallinnon palveluiden kaikkoaminen puhututti Järjestöjen merkitys asukkaiden turvattomuuden ja yksinäisyyden ehkäisyssä nousi usein esille (Kumppanuuspöydät, virtapiirit..) Asukkaat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen/ sattumanvaraisuus Julkisten palveluiden säilyminen kunnassa tukee muuta elinkeinopolitiikkaa ja asumista kunnassa

12 3. SOTE- UUDISTUKSEN KIPUKOHTIA KESKISUOMESSA

13 SOTE-UUDISTKSEN KIPUKOHTIA KESKI-SUOMESSA 1. Keinot kuntalaisten kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisemiseksi vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita hyvinvointiasemille ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois?

14 RATKAISUEHDOTUKSIA: JOHTAMISKYSYMYKSET

15 KAKSI ISOA TEEMAA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset Pysyvä henkilöstö Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut MAAKUNNALLISEN YHTEISYYDEN TARVE Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen Osaamisen tukirakenteet Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet, jne. Maakunnan yhteiset Linjaukset/strategiat Prosessit Erityispalvelut/osaaminen

16 KYSYMYS JA VASTAUS Kykenemmekö Keski-Suomessa hallitsemaan näitä kahta asiaa yhtä aikaa?* Mm. uuden johtamisosaamisen kysymys Hankkeen osa-alue nro 3 Ilman autonomista toimintamahdollisuutta ei synny halua ja luottamusta viedä yhdessä eteenpäin maakunnallista kokonaisuutta Autonominen alue edellyttää yhteisesti sovittuja palvelutasoja, mittareita ja tulostavoitteita

17 MONIÄÄNINEN (KOMPLEKSISUUS) JOHTAMINEN Jari Stenvall Keskustelun johtaminen ja aktivointi Oikea-aikainen keskustelun käyminen Oikeasta keskustelun käymisestä huolehtiminen Moninaisuuden hallinta Eri osapuolten ottaminen mukaan keskusteluun Keskusteluun liittyvien ristiriitojen hallinta Keskustelun tulkinta Tulee huolehtia, että yhteisön tahtotila ymmärretään Johtopäätösten tekeminen Tulee tunnistaa keskustelusta merkittävät asiat

18 5. PALVELUINTEGRAATIO JA ASIAKASSEGMENTOINTI

19 INTEGRAATION VAHVISTAMINEN ERI TASOILLA Toiminnallinen integraatio Hallinnollinen integraatio Työntekijät Tuotantoorganisaatio ja organisaatiokulttuuri(t) Palveluprosessit ja työyksiköt Järjestäjä Asiakkaat, perhe ja läheiset, lähiyhteisö-ja palvelut, Kela, järjestöt, kunnan muut toimialat, yksityiset toimijat Ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sote-palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena Asiakassegmentointi Toiminta- ja palveluajatus, strategia Ostopalvelut Organisaatio-ja palvelurakenne Yhteinen hallinto ja budjetti Johtaminen; toiminnan organisointi, ohjaus, arviointi ja seuranta; tutkimus, koulutus, kehittäminen Henkilöstöresurssit, osaaminen, työnjako Tietojärjestelmät ja toiminnanohjaus, tilat, laitteet Tuotannon ohjaus ja rahoitus Päivi Koikkalainen Valtio EU; Kv-normitja trendit Lainsäädäntö; STM: ohjaus; THL: suositukset ym.

20 ASIAKASLÄHTÖINEN INTEGRAATIO TOIMINNAN PERUSTANA Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaan elämää ja arjessa pärjäämistä = lisätä asiakashyötyä Ei yksittäinen suorite, yksittäinen palvelu tai palvelukokonaisuus Asiakas- ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja mahdollisuuksista = asiakasymmärrystä toiminta- ja palveluajatusten yhteensovittamista yhteisistä toimintastrategioista sopimista Asiakasymmärrykseen perustuva ryhmittely (asiakassegmentointi) helpottaa toiminnan suunnittelua ja palvelujen kohdentamista (laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus) Nyt ryhmittelyperusteena esim. diagnoosi, asuinalue, ikäryhmä ovatko em. ryhmittelyperusteet riittäviä palvelujen kohdentamiselle?

21 TUEN JA PALVELUJEN TARPEEN VAIHTELU ERILAISILLA ASIAKKAILLA Vaikeaa Arjessa pärjääminen Tukiasiakkuudet Huolenpitoasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Pärjääjäasiakkuudet Oppimisasiakkaat Helppoa Matala Korkea Asiakkaan sairauden vaikeus tai hoidon monimutkaisuus tai kokonaiskustannukset Lähde: Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014: Terveydenhuollon kompassi ja Kurkiaura-hanke; alkuperäinen Koivuniemi-Simonen 2011).

22 6. PALVELUOHJAUS

23 PALVELUOHJAUS 80-90% 10%-20% PALVELUN TARVE Tiedon hankinta itsepalveluna Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta Neuvonta/ ohjaus Yleinen palveluohjaus Self Management Rutiinipalvelu Itsenäisesti asioiva Vaivaton pikapalvelu Käyttäjäsuhde Kohdeasiakas Omatoimimatkailija Palveluissa ohjautuminen Palveluohjaus työotteena Voimavarakeskeinen palveluohjaus Care management Standardipalvelu Pienellä tuella toimentuleva Joustava yhtenäispalvelu Asiointisuhde Kuluttaja-asiakas Pakettimatkalaiset palveluohjaus Yksilökohtainen palveluohjaus Intensiivinen palveluohjaus Case Management Asiakaskohtainen palvelu Erityistä tukea tarvitseva Kohdennettu erikoispalvelu Yksilöllinen suhde Palveluasiakas Yksilöllisesti räätälöidyt matkat EHKÄISEVÄT PALVELUT HOITAVAT PALVELUT KORJAAVAT PALVELUT KUNTOUTTAVAT PALVELUT Anu Pihl

24 10% Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palveluohjaus

25 Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palvelujen yhteensovittaminen -> palveluohjaus

26 PALVELUOHJAUS MALLINNUKSEN ALKUA 80-90% 10%-20% Ennaltaehkäisy Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta PALVELU- NEUVONTA Asiakkuudenhallintajärjestelmä Moniknavainen ContactCenter neuvontakeskus Keskitetty, Yleinen Ei tarvita lähetettä SHL33 Palvelutarpeen arvointi: voimavarat, arviot kotona/ Päätökset lähellä asiakasta Yhtenäiset mittarit ja kriteerit Kohtaaminen ja havainnointi Palveluissa ohjautuminen LEAN Läpinäkyvät palvelut, tiedotus Suunnitelma/t Palveluohjaus Asiakasvastaavat (vain terveyspalveluja käyttävät) Palveluohjaus Suunnitelman tarkastaminen Vastuutyöntekijä/ Omatyöntekijä/asiakasvastaava? Lähipalvelut, yksityiskohtainen Anu Pihl

27 Lean Palveluohjaus Ihmisten kunnioittaminen Jatkuva parantaminen 改善 Just in time- Virtaus Kunnioitus Kunnioita muita Yritä ymmärtää muita Ota vastuuta Tee parhaasi lisätäksesi luottamusta Tiimityö Henkilökohtainen ja ammatillinen kasvu Jaa mahdollisuuksia kehittyä Maksimoi tiimin ja yksiön suoritus Haasteet Pitkällä tähtäimellä kohdataan haasteet rohkeasti ja luovasti Kaizen Jatkuva parantaminen VIRHEET KUNNIAAN! Genchi Genbutsu Mene kentälle selvittämään faktat tehdäksesi parhaat päätökset ja luo rakenna luottamusta Jidoka Anu Pihl

28 7. LOPUKSI

29

30 VÄESTÖENNUSTEEN TUOMAT HAASTEET KESKI-SUOMESSA Vuonna 2025 on 75 vuotta täyttäneitä noin nykyistä enemmän ja vuonna 2035 noin nykyistä (22.600) enemmän Jos palvelurakenne säilytetään nykyisellään eli runsaat 10% 75 vuotta täyttäneistä on ympärivuorokautisessa hoidossa tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa lisää, mikä tarkoittaa: Investointina vähintään M, vuosille Noin 600 hoitajaa lisää ympärivuorokautiseen hoitoon vuoteen 2025 mennessä Noin 50M / vuosi käyttötalouteen nykyistä (noin 108M /v) enemmän rahaa

31 SOTE-UUDISTUS ON MAHDOLLISUUS IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUISSA Keski-Suomessa uskotaan vahvasti, että yhteisellä työllä eli 1) kuntien hyvinvointia edistävillä ratkaisuilla, 2) 3. sektorin toimilla sekä 3) julkisin ja yksityisin sosiaali- ja terveyspalveluin voidaan tuottaa myös ikäihmisille nykyistä parempaa arjessa pärjäämistä ja mahdollisuutta elää omaehtoista ja itsenäistä elämää Tämä edellyttää: => yhteistä visiota => yhteisiä arvoja => yhteistä strategiaa ja näitä olemme par aikaa määrittelemässä

32 SOTE-UUDISTUS ON MAHDOLLISUUS JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Avoimesti, tieto ja kokemukset jakaen Osaamista jatkuvasti parantaen Sitkeästi yhteistä päämäärää kohti ponnistellen

33 KIITOS JA VALOISAA KESÄÄ!