JÄRJESTÖJEN ROOLI TULEVAISUUDEN SOTESSA. Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Marja Heikkilä Keski-Suomen SOTE 2020

Transkriptio

1 JÄRJESTÖJEN ROOLI TULEVAISUUDEN SOTESSA Sininauhaliiton jäsenjärjestöpäivät Marja Heikkilä Keski-Suomen SOTE 2020

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Sote-uudistuksen kompastuskivet 2. Sote-uudistus ja lähipalvelut kuntalaisten näkökulmasta 3. Asukas/asiakasnäkökulma 4. Järjestönäkökulma 5. Miten eteenpäin: haasteita

3 1. Sote-uudistuksen kompastuskivet

4 KUNNALLISEN ITSEHALLINNON SUHDE PERUSOIKEUKSIIN Perustuslaissa kunnallista itsehallintoa ja perusoikeuksia ei aseteta tärkeysjärjestykseen Pyrittävä etsimään ratkaisu, joka toteuttaa sekä perusoikeudet että kunnallisen itsehallinnon Ristiriitatilanteessa intressipunninta tehdään perustuslakivaliokunnassa

5 SOTE UUDISTUKSEN PERUSTUSLAILLISET KYSYMYKSET Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto) huomioitava myös muut kunnilta siirtyneet tehtävät Kunnan oikeus päättää taloudestaan ja verotusoikeus Rahoitusperiaate Tosiasialliset edellytykset suoriutua palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta Lailla säätämisen vaatimus Kuntien maksuosuudet sote -alueille Palvelujen tuotannosta vastuussa olevien kuntayhtymien rahoitus Suhde muihin TSS oikeuksiin (perusopetus ja päivähoito) 5

6 SOTE-UUDISTUKSEN JATKO Lakiesityksen raukeamisesta huolimatta uudistuksen tarve on edelleen olemassa Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin Jatkovalmistelu käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmistelu Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö selvitetään ja arvioidaan PeVL:ssa todettujen mallien toteutus sekä edut ja haitat: 1. kuntaa suuremmat itsehallintoalueet 2. valtiollinen malli 3. yksiportainen kuntayhtymämalli Rahoitusuudistuksen kytkeminen rakenneuudistukseen 6

7 2. Sote-uudistus ja lähipalvelut kuntalaisten näkökulmasta

8 KESKI-Suomen SOTE 2020 KUNTAKIERROKSEN ANTIA Useissa kunnissa oltiin tyytyväisiä palveluihin ja pelättiin niiden heikkenevän Eniten esiin nousivat: 1. terveyspalvelut (ml. hammashoito, laboratorio), 2. ensivaste ja ensihoito, 3. liikenneyhteydet, 4. tietoliikenteen toimiminen, 5. poliisin palvelut, 6. apteekki, 7. koulut, 8. päivähoito, 9. kaupat, 10. pankit, 11. liikuntapalvelut, 12. lapsiperheiden ja vanhusten kotipalvelu Turvallisuutta tuovien palveluiden merkitys korostui pienissä kunnissa (lääkäri, ambulanssi, poliisi) Erikoissairaanhoidon jalkautuminen kuntiin kuntalaisten taksikyydit keskussairaalalle Valtionhallinnon palveluiden kaikkoaminen puhututti Järjestöjen merkitys asukkaiden turvattomuuden ja yksinäisyyden ehkäisyssä nousi usein esille (Kumppanuuspöydät, virtapiirit..) Asukkaat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen/ sattumanvaraisuus Julkisten palveluiden säilyminen kunnassa tukee muuta elinkeinopolitiikkaa ja asumista kunnassa

9 KUNTAKIERROKSELTA KESKUSTELUUN NOSTETTAVIA ASIOITA 1. Keinot kuntalaisten kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisemiseksi vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita hyvinvointiasemille ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois?

10 KAKSI ISOA TEEMAA AUTONOMIA TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot, järjestöt, yritykset Pysyvä henkilöstö Ennaltaehkäisevät, perus- ja lähipalvelut YHTEISYYDEN TARVE Yhteentoimivat tietojärjestelmät ja teknologian kehittäminen Osaamisen tukirakenteet Konsultaatiot, liikkuvat palvelut, videoyhteydet Maakunnan yhteiset linjaukset, prosessit ja erityispalvelut

11 KYSYMYS JA VASTAUS Kykenemmekö hallitsemaan näitä kahta asiaa yhtä aikaa? Ennaltaehkäisevien ja lähipalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kuntien, soten, järjestöjen, yritysten, kylien, vapaaehtoisten, järjestöjen ja omaisten yhteistoiminta on erityisen keskeistä. Jos tämä kokonaisuus menetetään, on vaarana, että kustannukset kasvavat ja palvelutuotanto kangistuu standardituotteiksi. Tätä mallia pitäisi pikemminkin vahvistaa asukkaiden entistä suuremmalla mukaan tulemisella palveluiden kehittämiseen. Kunnissa on suurta ja aiheellista (kokemusperäistä) pelkoa palveluiden keskittämisestä. Mm. uuden johtamisosaamisen kysymys Hankkeen osa-alue nro 3 Kompleksisuuden johtaminen

12 3. Asukas/asiakasnäkökulma

13 NÄKÖKULMIA ASUKASLÄHTÖISYYTEEN Pth Perhe Pth Esh Asiakas Harrastuk set Yhtei sö Asiakas Esh Sos Sos Työ Asiakaskeskeisyys Asiakaslähtöisyys Asiakasläheisyys Asukaslähtöisyys (koko väestö; ennakointi)

14 ASIAKASLÄHTÖINEN INTEGRAATIO TOIMINNAN PERUSTANA Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaan elämää ja arjessa pärjäämistä = lisätä asiakashyötyä Ei yksittäinen suorite, yksittäinen palvelu tai palvelukokonaisuus Asiakas- ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja mahdollisuuksista = asiakasymmärrystä toiminta- ja palveluajatusten yhteensovittamista yhteisistä toimintastrategioista sopimista Asiakasymmärrykseen perustuva ryhmittely (asiakassegmentointi) helpottaa toiminnan suunnittelua ja palvelujen kohdentamista (laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus) Nyt ryhmittelyperusteena esim. diagnoosi, asuinalue, ikäryhmä ovatko em. ryhmittelyperusteet riittäviä palvelujen kohdentamiselle?

15 TUEN JA PALVELUJEN TARPEEN VAIHTELU ERILAISILLA ASIAKKAILLA Vaikeaa Arjessa pärjääminen Tukiasiakkuudet Huolenpitoasiakkuudet Yhteistyöasiakkuudet Pärjääjäasiakkuudet Oppimisasiakkaat Helppoa Matala Korkea Asiakkaan sairauden vaikeus tai hoidon monimutkaisuus tai kokonaiskustannukset Lähde: Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014: Terveydenhuollon kompassi ja Kurkiaura-hanke; alkuperäinen Koivuniemi-Simonen 2011).

16 ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN ELEMENTIT 1. Asiakkaan tieto, ymmärrys omasta roolista ja asemasta 6. Asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen (asiakasymmärrys) Asiakastaso Asiakas- ja organisaatiotason kohtaaminen 2. Asiakkaan yhdenvertainen osallistuminen, toimijuus 3. Palveluiden muoto ja sisältö, jakelukanavat Tasapaino asiakkaan tarpeiden ja palvelumahdollisuuksien välillä 5. Johtaminen Organisaatiotaso 4. Asiakaslähtöinen organisaatiokulttuuri, asenteet Lähde: Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S, Ahonen P ja Suokas M.: Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

17 Dia muokattu NHG:n case Oulusta Asiakasvastaava Palveluohjaus

18 Ennaltaehkäisy PALVELUOHJAUS MALLINNUKSEN ALKU 80-90% 10%-20% Palveluihin ohjaus/ palveluneuvonta Asiakkuudenhallintajärjestelmä PALVELU- NEUVONTA Moniknavainen ContactCenter neuvontakeskus Keskitetty, Yleinen Ei tarvita lähetettä SHL33 Palvelutarpeen arvointi: voimavarat, arviot kotona/ Päätökset lähellä asiakasta Yhtenäiset mittarit ja kriteerit Kohtaaminen ja havainnointi Palveluissa ohjautuminen LEAN Läpinäkyvät palvelut, tiedotus Suunnitelma/t Palveluohjaus Asiakasvastaavat (vain terveyspalveluja käyttävät) Palveluohjaus Suunnitelman tarkastaminen Vastuutyöntekijä/ Omatyöntekijä/asiakasvastaava? Lähipalvelut, yksityiskohtainen Anu Pihl

19 4. Järjestönäkökulma

20 JÄRJESTÖJEN VOIMA JA MERKITYS Asukastoiminta, osallisuus Raadit, neuvostot, kylätoiminta, asukasyhdistykset,, jne. Kansanliikkeet Kokemusasiantuntijuus Asiakaskehittäjyys Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Koordinaatio, kehittäminen Kunnan tuki, tilat, yhteistyö

21 JÄRJESTÖJEN PALVELUTOIMINTA Perinteinen järjestöjen palvelumyynti vähentynyt, koska järjestöt yhtiöittäneet toimintaansa yksityistynyt Kuntien sote-palvelujen ostot kasvaneet vuosi vuodelta Sosiaalihuollossa erityispalveluita, joita kunnat eivät itse tuota entä jatkossa, kun mahdollisuudet paranevat laajenevien toiminta-alueiden myötä? Integroidut palveluprosessit Miten järjestöjen palvelut sopivat osaksi niitä? Saavatko/ostavatko kunnat järjestöiltä osaamista palvelujen kehittämiseen, yhteistuotantoon? Voivatko järjestöt toimia intgraattoreina?

22 5. Miten eteenpäin: haasteita

23 HAASTEITA Vaativat asiakasryhmät avainasiakkaat, vip-asiakkaat Syrjäiset, harvaan asutut kunnat Monia palveluja käyttävät asiakkaat Monenlaisen tuen yhdisteleminen Mitä se järjestöjen osaaminen ja erityisosaaminen on? Miten se oikeasti tulee asukkaiden hyödyksi? Miten se tukee kansalasten arjessa pärjäämistä? Tuovatko järjestöt jotakin lisäarvoa kokonaisuuteen omalla palvelutuotannollaan, joka yhtiöitetty? Eroaako se jotenkin kaupallisten firmojen tuotteista?

24 KIITOS MIELENKIIN- NOSTA! HYVÄÄ KESÄÄ!