Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Transkriptio

1 Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Hanketyöntekijä Petri Oinonen

2 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat kriteerit Paikalliset ja alueesta lähtevät kriteerit Organisaation ja johtamisen rakentamiseen liittyvät kriteerit esim. tuotantorakennetyöryhmällä pohdittavana funktionaalinen malli, elinkaarimalli, aluemalli, prosessi/asiakashallintamalli, verkostokoordinaattorimalli Sisältöön ja toteutustapaan perustuvat kriteerit esim. meidän työryhmä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, lastensuojelu

3 Valtakunnalliset kriteerit SOTE UUDISTUS Herättää mielipiteitä

4 YVIS412 Organisaatioiden toimintaympäristön luotaus Sote-uutisten kommentointi HS.fi-verkkopalvelussa Halonen, Ville Kotila, Jussi Mannila, Erikka & Paasikoski, Hanna

5 HS.fi - Kommenttien kirjoittajat yksilöityjä - Lukijat pk-seudulta tai kaupungeista - Korostuu korkea koulutus ja korkea asema työelämässä

6 Monitoroinnin tutkimuskysymyksenä muun muassa seuraava: 1. Miten suuri osa kommenteista on positiivisia ja vastaavasti negatiivisia?

7

8

9 SOTE UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT - Tulee aikataulun mukaisesti - Tulee, muttei aikataulun mukaisesti tai nykymuotoisena - Fakta kuitenkin on, että tulevaisuudessa palvelut täytyy tuottaa uudella tavalla: Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja vuonna 2026 Suomessa työikäisiä eli vuotiaita on vain 58 prosenttia väestöstä, tällöin sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan noin uutta työntekijää

10 LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (HE) Juuri nyt eduskunnan käsittelyssä Lailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukainen toiminta alkaa Sisältölait, kuten terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, lastensuojelulaki, jne. jäävät entisenlaisina voimaan tai niitä uudistetaan sovitussa aikataulussa (vrt. sosiaalihuoltolaki)

11

12

13 ITÄINEN SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa KESKI-SUOMEN TUOTANTOALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE hanke selvittää Kunnat päättävät KUNNAT Hyvinvointivastuu

14 UUDESSA SOTE-MALLISSA KESKEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, peruspalvelujen vahvistaminen, palveluiden vaikuttavuuden parantaminen ja henkilöstön ja asukkaiden osallisuuden turvaaminen Tämä toteutetaan siten, että Keski-Suomeen perustetaan yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jolla on yksi johto ja yksi budjetti ei enää mahdollista siirtää kustannuksia toisille organisaatioille Tähän uuteen kuntayhtymään siirtyvät kaikki kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät

15 Paikalliset ja alueesta lähtevät kriteerit KESKI-SUOMEN SOTE HANKE

16 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT hankepäällikkö Marja Heikkilä hankesuunnittelija Anu Pihl (palveluohjaus) hankesuunnittelija Riitta Pylvänen (lähipalvelut/palveluverkko) asiantuntijalääkäri Markku Puro (osa-aikainen) Hanketyöntekijä Minna Mård (monialainen kuntoutus) Hanketyöntekijä Petri Oinonen (lapset, perheet, lastensuojelu) Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen (sote-integraatio) Hanketyöntekijä Tuija Koivisto (vanhustenhuolto)

17 17 Hankkeen henkilöstö: Päivi Koikkalainen, Marja Heikkilä, Riitta Pylvänen, Tuija Koivisto, Petri Oinonen, Markku Puro, Minna Mård ja Anu Pihl.

18 KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

19 Lapset, perheet ja lastensuojelu prosessin tavoitteet Kaikkien alle 18-vuotiaiden palvelujen kehittämisessä tavoitteena on hyvän lapsuuden rakentaminen ja tukeminen lasten luonnollisissa kehitysyhteisöissä ja niiden keskeisissä kasvatuskumppanuuksissa Lapset ja perheet kohdataan kokonaisvaltaisesti ja palveluja johdetaan suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena Toimijoiden välistä yhteistyötä tulee parantaa systemaattisesti Asiakkaiden osallisuus on ensiarvoisen tärkeää

20 Lapset, perheet ja lastensuojelu prosessin tavoitteet Tarvitaan suunnitelmallinen toimintamalli lisäämään ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta ja siirtämään painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään Peruspalveluilla tulee olla käytössään tehostettua tukea ja erilaisia konsultaatiorakenteita Palveluiden arviointia ja ohjausta tulee kehittää niin peruspalveluissa kuin erityisen tuen palveluissa Lapsiperheiden peruspalveluita tulisi kehittää siten, että yhä harvempi perhe ohjautuisi lastensuojelun asiakkaaksi

21 Mitä on tehty? Nykytilan kartoitus: - Kuntakierrokset - Tapaamiset Keski-Suomen toimijoiden kanssa - Seminaarit, foorumit, tutustumiskäynnit (esim.eksote), työryhmät jne. - Raportit, selvitykset, lait, tilastot jne. - Yhteistyö eri tahojen kanssa esim. Uusi Sairaala hankkeen kanssa

22 Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laaja kokonaisuus

23 Terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotanto KYS KSSHP Erikoissairaanhoito Selkeää ja sujuvaa vai onko sittenkään? Perusterveyden huolto Sosiaalihuolto

24 Muut hallintokunnat Koulut. Terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotanto Vakuutuslait. Varhaiskasvatus. Liikunta ja vapaaaika. KELA Yritykset Yksityiset palv.tuott ajat Selkeää ja sujuvaa vai onko sittenkään? TEpalvel ut Arjessa pärjääminen Omahoito, perheiden ja yhteisön tuottama hoito ja hoiva 3.Sektori Srk

25 Millaisia palvelut voivat olla?

26

27 Lasten ja perheiden palvelut ovat laaja kokonaisuus

28 Lasten ja perheiden palvelut

29 Haasteena on palveluiden yhteensovittaminen asiakas- ja asukaslähtöisesti

30 Näkökulmia asukaslähtöisyyteen Esh Pth Asiakas Sos Varh. kasva -tus Koulu Harrastuk set Perhe Yhtei sö Työ Asiakas Pth Varh. Kasvatus Kou -lu Esh Sos Asiakaskeskeisyys Asiakaslähtöisyys Asiakasläheisyys Asukaslähtöisyys (koko väestö; ennakointi)

31 Näkökulmia asukaslähtöisyyteen Keskitytään siihen, mikä on oikeasti vaikuttavaa asiakkaan kannalta (eri ihmisten kohdalla eri asioita) Markku Puro: Asiakaslähtöisyyden onnistuminen ratkaistaan ruohonjuuritasolla arjen työssä, siinä miten pienet asiat tehdään perustasolla Johtamisella luodaan asiakaslähtöisyydelle tekemisen meininki, mahdollisuudet ja rakenteet

32 Yhteisenä tavoitteena arjessa pärjääminen Asiakkaan arjen tuntemus kuuntelu ja kohtaaminen (erityisesti palveluja paljon käyttävät) Sote ± muiden toimijoiden mahdollisuudet ja voimavarat Yhteistyö ja integraatio = asiakkaan kannalta eheä palvelukokonaisuus Näyttöön perustuvuus ja yhteisesti sovitut toimintamallit yksilöllinen ja räätälöity tuki Asiakkaan ja lähiyhteisön omat voimavarat, vastuu ja osallisuus

33 Keski-Suomen SOTE2020 hankkeen lasten ja perheiden palveluiden pääprosessit: 1. Arjen tuki 2. Erityinen tuki 3. Palveluiden yhteensovittaminen

34 Lasten ja perheiden palveluiden prosessia pitää miettiä kokonaisuutena Suurimmalla osalla lapsista ja perheistä asiat ovat hyvin. Kuinka palvelujärjestelmämme tukee heidän hyvinvointiaan arjessa: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa? Vastuu lapsista on viime kädessä vanhemmilla. Siksi palvelujärjestelmämme tulee rakentua kumppanuudelle ja osallisuuden vahvistamiselle.

35 Sote palvelu Sotepalvelu Sotepalvelu Sotepalvelu Muu palvelu Muu palvelu Muu palvelu Muu palvelu

36 Lasten ja perheiden palveluiden prosessia pitää miettiä erityisosaamisen kautta Korjaavassa palvelukokonaisuudessa korostuu työntekijöiden vankka osaaminen, sen jakaminen, sekä palveluiden tuominen nuorten arkeen esim. erityispalveluita jalkauttamalla

37 ESIMERKKINÄ LAPSIPERHEEN PROSESSI LASTENSUOJELUSSA Ei asiakkuutta Lastensuojeluasia tulee vireille Lastensuojelutarpeen selvittäminen Lastensuojelun asiakkuus Asiakkuus päättyy, kun tuen tarvetta ei ole Yhteydenotto sosiaalitoimeen (asiakas itse, läheinen, viranomainen) Kiireellinen apu tarvittaessa heti Muu asiakkuus

38 Lasten ja perheiden prosessia pitää miettiä palveluiden yhteensovittamisen kautta Lapsiperheiden osalta moniammatillisen yhteistyön tarve korostuu arjessa, peruspalveluiden tasolla, joihin erityispalvelut tulee kytkeä tukemaan kokonaisuutta, lisäten ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta. Palveluiden vaikuttavuus ja laatu syntyvät palveluverkon saumattomasta yhteistyöstä ja varhaisesta tuesta.

39 Lasten ja perheiden palveluiden yhteensovittaminen

40 Palveluiden yhteensovittaminen Ammattitaito ja osaaminen Yhteistyö, ammattitaidon ja osaamisen jakaminen Parempia ja asiakaslähtöisempiä palveluita Vaikuttavuuden lisääntyminen

41 SOTE 2020 VIESTINTÄ Hankkeen kotisivut Myös palautekanava Tiedotteet - hankkeen keskeisistä tapahtumista, päätöksistä ja uudistuvasta sotesta Uutiskirjeet - vähintään 4 kertaa vuodessa erityisesti alan ammattilaisille tarkoitettu katsaus hankkeen tapahtumista ja sote-uudistuksesta Ota kantaa.fi jatkokeskusteluihin, kannanottoihin ja mielipidetiedusteluihin + Facebook-sivut Hyviksen jatkokehittäminen ja hyödyntäminen

42 42

43 Kiitos!