4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa RÄTY, PORVOO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa RÄTY, PORVOO"

Sanna Toivonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa PUHEENJOHTAJA: VILMA VÄHÄMAA, OSALLISUUDEN AIKA R.Y. & SARI RÄTY, PORVOO KIRJAAJAT: SARI VAIHEMÄKI, TIIA VIEMONEN, ELLA HIETANEN

2 Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? - Vertaistuen tärkeys ja tarve on suuri - Kokemusasijantuntijuus on usein vapaaehtoistoimintaa, palkatonta. - Monen eri tahon yhteistä tukea tarvitaan - Kokemusasijantuntijuus ja vertaistuki, eri asioita. Käsitteiden käsittely ja avaus puuttuu, mitä tarkoitetaan milläkin!! Vertaistuen ja kokemusasijantuntijatyön sisältö on erilaista. - Kentällä ei tiedetä välttämättä mistä saatavilla kokemusasijantuntijuutta. - Yleisesti ottaen ei kauhean hyvin tunnistettu kokemusasijantuntijuuden haasteita tai käsitelty koko asiaa mallinnuksessa. - Onko kokemusasijantuntijuus tasa-arvoisesti/yhdenvertaisesti saatavilla kaikille. -Eroja kuntien välillä.

3 Mikä mallinnuksen sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? - Oppilaitoksissa käytetään nykyään kokemusasiantuntijoita. Tuli esille keskustelusta Oma kohtainen kokemus on ensisijaisen tärkeää. Voiko kouluttaa kokemusasiantuntijaksi? Ilman kokemusta ei voi kouluttautua. - Kokemusasijantuntija saa itse hyötyä tekemästään työstä, saa kuulluksi tulemisen tunteen ja hyödyllisyyden tunteen. - Kokemusasijantuntija ryhmiä on vaikea räätälöidä, sillä jokainen ryhmä muotoutuu omaksi ryhmäkseen. Ei voi laatia valmista mallia. -Ehkä helpompaa avautua kokemusasijantuntijalle, kuin virkaa istuvalle. Vallan käyttö. Ymmärretyksi tulemisen kokemus on tärkeää. Arvostus.

4 Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? - Kokemusasiantuntijoiden käytön tärkeys. Onko otettu huomioon? Rakenteellisesti ei ole otettu huomioon. - Mallinnuksessa ei ole otettu huomioon kokemusasijantuntijan tärkeyttä lastensuojelu- ja perhetyöstä. - Kokemusasijantuntijan pätevyys, onko kolutusta? Koetaan, että kokemusasijantuntijuus on tärkeää, mutta sen saatavuudesta/käytettävyydestä ei ole tietoa. - Kokemusasijantuntija toimisi siltana tai tulkkina asiakkaan ja työntekijän välillä. Eroja rakenteiden välillä, osissa toimii valtakunnallisesti osissa ei ole rakenteita.

5 Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? - Kokemusasijantuntijuuden hyödyntäminen. Voisiko entisestä asiakkaasta saada tuleva kokemusasijantuntija? - Kokemusasijantuntijuutta kaivataan avohuoltoon. -Hyödynnettäisiin enemmän kokemusasijantuntijoiden kerryttämää tietoa ja osaamista palveluita kehittäessä. - Toisaalla ollaan vielä alussa, toisaalla kokemusasijantuntijuuta käytetään jo enemmänkin. Kuinka saisi tasavertaiseksi/yhdenvertaiseksi? - Nettisivusto olisi hyvä aihealueittain. Mistä löytää mihinkin tarkoitukseen. Onko lähellä? Kokemusasijantuntijoiden esittely niitä hakevalle taholle. - YKSI FOORUMI - Asiakkaille haasteena käsitteiden paljous. - Kokemusasijantuntijuus, onko kertaluontoista vai useammin tapahtuvaa? Asiakkaasta riippuvaa. Ei hylätä asiakasta liian aikaisin. - Asiakkailta on saatu positiivista palautetta kokemusasijantuntijoiden kanssa asioimisesta. Asiakkaat kokee helpommaksi olla vuorovaikutuksessa jonkun muun kuin viranomaisen kanssa. - Roolien raja saattaa olla häilyvä. Tuleeko tai saako nähdä myös palkkatyön ulkopuolella. - Vanhemmuus on tabu. Enemmän avointa keskustelua. Häpeä. Kuinka voi tulla kuulluksi? Asiakkaan kohtaaminen.

6 Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? - Yksi yleinen foorumi, josta kokemusasijantuntijuutta kaikille saatavilla. - Oltava paikallista, jotta kokemusasijantuntija tietää mitä milläkin paikalla tehdään -> oikeanlainen apu ja tieto esim. palveluista. Asiakkaiden osallistaminen tärkeää. Kokemusta ei voi antaa yhtä pätevästi ulkopaikkakunnalle, kuntien täytyy saada omat kokemusasijantuntijat, jotka tietävät tarkkaan juuri sen kunnan palveluista. - Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä on asiat vielä vaiheessa/kehittäminen kesken kuntien välillä. Kuinka saadaan tämä mallinnus yhtenäiseksi? - Kokemusasijantuntijoille myös enemmän omaa hyötyä tehdystä työstä. Esim palkkaus? - Idea on hyvä, mistä resurssit ja konkretia toteutukseen? Myös tukea kokemusasijantuntujoille. - Mahdollisesti pilottihanke? Jos hanke onnistuu, se halutaan jatkuvaan käyttöön. Koetaan, että hankkeet jäävät usein kesken, eikä niistä ole jatkuvuuden kannalta hyötyä. - Kokemusasijantuntijoiden kouluttaminen ja yhteiset paikalliset tapaamiset. -> heidän jaksaminen - Toimintaa aloittaessa, oltava joku taustalla joku organisaatio.

7 RYHMÄN YDINVIESTI ON (max. pari-kolme asiaa) - YKSI FOORUMI JOSTA VOI HAKEA/ETSIÄ/SAADA KOKEMUSASIJANTUNTIJUUTTA. Olennaista se, että voi valita oman alueen ja tarpeen mukaan. Yksi yleinen taho joka vastaa kaikesta. - KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY VALTAKUNNALLISESTI: TUKIHENKILÖ, KOKEMUSASIJANTUNTIJA, PERHEKUMMI, VERTAISRYHMÄ - Miksi kokemusasiantuntijuus on tuottanut tulosta päihdehuollossa, muttei esim. Lastensuojelussa. Vallan käyttö? Arvostus. Ymmärretyksi tuleminen, kokemusasijantuntijalle helpompi avautua.

Samankaltaiset tiedostot

3. Ketterää kehittämistyön johtamista

3. Ketterää kehittämistyön johtamista PUHEENJOHTAJA: PIA KALKKINEN JA SIRPA LITMANEN, MÄNTSÄLÄ KIRJAAJAT: JENNY PAKALA, RIIKKA AAPALAHTI Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset