Yrittäjyyskasvatusta ohjaavat strategiat suomalaisessa opettajankoulutuksessa
|
|
- Ilmari Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yrittäjyyskasvatusta ohjaavat strategiat suomalaisessa opettajankoulutuksessa Heikki Hannula, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Jaana Seikkula-Leino, Turun yliopisto, normaalikoulu / Lappeenrannan teknillinen yliopisto Jaana Lepistö, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Abstrakti Taustaa ja tavoitteet: Kansainväliset ja kansainväliset strategiat korostavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä opetuksessa. Opettajankoulutuslaitosten strategiat osoittavat, mihin suuntaan tulevaisuuden opettajia halutaan kouluttaa. Tämän vuoksi olemme halunneet pureutua erityisesti opettajankoulutuksen strategioiden tutkimukseen sekä siihen, miten yrittäjyyskasvatus ilmenee kyseisissä asiakirjoissa. Menetelmä: Syksyllä 2010 selvitettiin, millä tavalla opettajankoulutuksen nykyiset linjaukset tukevat yrittäjyyskasvatusta. Kyseinen alkukartoitus tehtiin erikseen yleissivistävää opettajankoulutusta tarjoavien organisaatioiden ja ammatillista opettajankoulutusta tarjoavien organisaatioiden osalta. Aineistona olevat strategiset linjaukset hankittiin osin internetin kautta ja osin pyytämällä ne erikseen joko kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Aineistosta poimittiin yrittäjyyskasvatusta tukevat lauseet, joiden merkitystä arvioitiin erikseen. Tulokset: Yleissivistävän opettajankoulutuksen strategisissa linjauksissa yrittäjyyskasvatus sinänsä näkyy toistaiseksi suhteellisen vähän. Kaikkien viiden ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa on useita mainintoja panostamisesta yrittäjyyden edistämiseen. Kahdella niistä strategiat tukivat hyvin yrittäjyyskasvatuksen viemistä käytäntöön. Johtopäätökset: Jatkossa kehittämistyö on tarpeen kohdistaa yhtäältä yleissivistävän opettajankoulutuksen strategisten linjausten muotoiluun siten, että ne selkeästi ohjaavat yrittäjyyskasvatukseen panostamiseen. Toisaalta vaikka ammatillisten opettajankoulutusorganisaatioiden strategiat tukevat hyvin yrittäjyyskasvatuksen kehittymistä, on niitä mahdollista parantaa entisestään. Joka tapauksessa ne on saatava jalkautumaan myös käytännön toimintaan. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettajankoulutus, strategia, yliopisto, yrittäjyyskasvatus
2 Johdanto Kansainväliset ja kansainväliset strategiat korostavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä opetuksessa. Myös Euroopan unionin komissio on käynnistänyt vuonna 2011 yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen eurooppalaisessa opettajankoulutuksessa. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön strategiassa (ks. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2009) tuodaan esille, miten yrittäjyyskasvatus tulisi saada osaksi kaikkea opettajankoulutustamme vuoteen 2013 mennessä. Opettajankoulutuslaitosten strategiat osoittavat sen, mihin suuntaan organisaatiot haluavat toiminnassaan kehittyä. Tämän vuoksi olemme halunneet pureutua erityisesti opettajankoulutuksen strategioiden tutkimukseen sekä siihen, miten yrittäjyyskasvatus ilmenee kyseisissä asiakirjoissa. Maininnat strategioissa antavat viitteitä siitä, miten yrittäjyyskasvatus on kehittymässä opettajankoulutuksessa ja onko tulevaisuuden opettajilla mahdollisesti yrittäjyyskasvatuksen tietoja ja taitoja. Suomessa järjestetään sekä yleissivistävää että ammatillista opettajankoulutusta. Lisäksi omana alueenaan on lastentarhaopettajakoulutus, mutta tässä tutkimuksessa emme nosta esille tätä opettajankoulutusmuotoa. Haluamme tutkimuksessamme profiloitua erityisesti niihin koulutusasteisiin, joihin kulminoituu yliopistojen ja korkeakoulujen pääasiallinen opettajankoulutusvastuu. Yleissivistävästä opettajankoulutuksesta vastaavat erityisesti eri yliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien yhteydessä toimivat opettajankoulutuslaitokset ja niiden tukena harjoittelukoulut, joita sanotaan myös normaalikouluiksi. Suomenkielistä ammatillista opettajankoulutusta antaa viisi ammatillista opettajakorkeakoulua, jotka toimivat eri ammattikorkeakoulujen yhteydessä. Tämä paperi perustuu valtakunnallisen YVI-hankkeen alkukartoitusvaiheessa kerättyyn tietoon suomalaisten opettajankoulutusorganisaatioiden strategisissa linjauksissa olevista yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusmaininnoista. YVI on ESR-rahoitteinen ja opetushallituksen koordinoima valtakunnallinen vuosille ajoittuva opettajankoulutuksen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on parantaa koko opettajankoulutuksen kentän yrittäjyyskasvatusvalmiuksia muun muassa edistämällä yrittäjyyskasvatuksen merkitystä organisaatioiden strategisissa linjauksissa. ESRrahoituksen lisäksi hanke saa tukea Kerhokeskus koulutyön tuki ry:ltä, Työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä Turun seudun kehittämiskeskukselta. Tutkimuksessamme esittelemme ensin keskeiset käsitteet, joita ovat yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, opettajankoulutus sekä strategia. Mainittakoon, että opettajankoulutuksen esittelyssä tuomme erityisesti esiin suomalaisen opettajankoulutuksen, joka on tutkimuksemme konteksti. Tämän jälkeen kuvaamme aineiston keruun sekä keskeiset tulokset. Lopuksi pohdinnassa tuomme esiin strategioiden yleistilan suomalaisessa opettajankoulutuksessa ja painottamme strategioiden kehittämisen tärkeyttä opettajankoulutuksen ja sitä kautta muun koulutuksen kehittämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä voidaan käsitteellistää eri tavoin sen mukaan, kuka yrittäjyyden määrittelee. Esimerkiksi käyttäytymistieteilijät ja liiketaloustieteilijät lähestyvät yrittäjyyttä eri näkökulmista. Shane & Venkataraman (2000) tuovat esille, että yrittäjyyteen liitetään mahdollisuuksien havainnointi, jolloin siihen ovat sidoksissa keksiminen, arviointi, mahdollisuuksien havaitseminen. Gartnerin (1990) mukaan yrittäjyysnäkemykset ovat sidoksissa lähinnä kahteen ajatukseen. Jotkut uskovat, että yrittäjyys liittyy riskiä ottaviin yksilöihin, jotka aloittavat innovatiivisia ja nopeasti kasvavia yrityksiä. Jotkut korostavat, että yrittäjyys liittyy yritysten käynnistämiseen.
3 Yrittäjyyskasvatus liittyy sekä yrittäjyyteen että kasvatukseen. Mutta kuten yrittäjyyden määrittely on selkiintymätöntä, samoin yrittäjyyskasvatuksen käsite ja teoria eivät ole vielä avautuneet (ks. Fiet 2001; Mc Mullan & Vesper 2002). Yrittäjyyskasvatus on kuitenkin perimmiltään kansalaiskasvatusta, jolloin vaikutetaan taitoihin, uskomuksiin ja yrittäjämäiseen käytökseen (Seikkula-Leino 2007). Yritteliäisyyden kehittyminen liittyy henkilökohtaiseen elämään sekä ammatillisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yrittävät ihmiset toimivat eri puolilla yhteiskuntaa sekä liiketaloudellisella että voittoa tuottamattomilla sektoreilla. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, että kasvatus- ja koulutustyön tavoitteina ovat uusien yritysten perustaminen, yritysten toiminnan tehostaminen sekä liikeideoiden kehittäminen. Nämä tavoitteet ovat yksilö- ja ryhmäkohtaisia. Lisäksi yritysten perustamiseen (ja toiminnan tehostamiseen) liittyvät tavoitteet ovat sidoksissa sekä koko yhteiskuntaan että erilaisten yhteisöjen sisäiseen toimintaan. (Hartshorn & Hannon 2005.) Yrittäjyyden muodot ovat Kyrön (1997) mukaan omaehtoinen, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys. Omaehtoinen yrittäjyys liittyy erityisesti yksilön yritteliääseen toimintatapaan. Sisäisessä yrittäjyydessä korostuu yksilöprosessin lisäksi ryhmän vuorovaikutteisuus ja sen yritteliäs toiminta. Ulkoisessa yrittäjyydessä painottuvat yrittäjyyden harjoittaminen ja siitä tietäminen. Myöhemmin Kyrö (2005) on laajentanut yrittäjyyden kolmijakoa, jolloin yrittäjyyden elementtejä ovat 1) yksilön yrittäjämäinen toimintatapa, 2) ulkoinen yrittäjyys viitaten pienyrityksen omistamiseen ja johtamiseen, 3) organisaatioyrittäjyys ja 4) sisäinen yrittäjyys, joka liittyy siten yksilön ja organisaation yrittäjämäisen toimintatavan dynamiikkaan. Gibb (2006) korostaa, miten yrittäjyys on siitä ymmärtämistä, yritteliään toimintatavan oppimista ja yrittäjäksi kehittymistä (ks. myös Paasio & Nurmi 2006). Tässä tutkimuksessa käsitetään Kyrön (2005) tavoin, että yrittäjyyskasvatus sisältää yrittäjämäisen toimintatavan, ulkoisen yrittäjyyden, organisaatioyrittäjyyden sekä sisäisen yrittäjyyden. Opettajankoulutus Suomessa Opettaminen on keskeinen käsite, kun puhutaan opettajankoulutuksesta. Opettaminen voi olla kompetenssiin liittyviä teknisiä taitoja. Toisaalta opettamisessa painottuvat praktiset taidot, jotka voidaan oppia opetusta harjoittelemalla. Opettamiseen liittyy myös persoonallisuuden kasvu. Lisäksi opettaminen liittyy aina johonkin kontekstiin ja josta opettajan tulee olla tietoinen. Näin opettaja voi myös arvioida opetustaan ja sen taustalla ilmeneviä arvoja (Zeichner 1983, 7). Suomalaisessa opetuksessa saavutetut tulokset ovat herättäneet kiinnosta myös opettajankoulutustamme kohtaan. Suomalaisilla opettajilla on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Näin suomalainen opettajankoulutus on myös profiloitunut tutkimuspainotteiseen opettajankoulutusmalliin, jossa koulutusohjelman osat integroidaan tutkimukselliseksi ajatteluksi. Tutkimusmenetelmällinen koulutus alkaa melko alkuvaiheessa opintoja ja teoreettiset sisällöt yhdistetään käytäntöön opintojen kaikissa vaiheissa. Muita opettajankoulutuksen toiminnan malleja ovat muun muassa koulupainotteinen malli (school based model), joka muistuttaa myös oppipoika-mallia (apprenticeship model), tapauskohtainen eli praktinen malli, jolloin hyödynnetään ongelmakeskeistä lähestymistapaa sekä oppijan kokemuksellisuuteen perustuva malli, jossa korostuu oppijan persoonallinen näkemys opetuksesta (Krokfors et al. 2009). Eittämättä suomalaisessa opettajankoulutuksessa esiintyy kaikkia näitä piirteitä, mutta muiden maiden opettajankoulutuksiin verrattuna on meille omaleimaista tutkimuksellinen perusta, jossa opiskelija oppii perustelemaan päätöksiään ja toimintaansa sekä kokemuksiin että teoreettisiin lähtökohtiin perustuen. Yleissivistävä opettajankoulutus Yliopistojen yhteydessä olevat opettajankoulutusyksiköt tarjoavat erityisesti yleissivistävää opettajankoulutusta. Lisäksi niiden verkostoon liittyvät keskeisesti harjoittelukoulut eli normaalikoulut.
4 Harjoittelukoulut koordinoivat ja kehittävät erityisesti tutkimusorientoitunutta ohjattua harjoittelua sekä täydennyskoulutusta (ks. Harjoittelukoulujen strategia 2020). Yleissivistävää opettajankoulusta tarjoavat Suomessa seuraavat opettajankoulutuslaitokset ja harjoittelukoulut: Opettajankoulutuslaitokset Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna Tampere Turku Vasa Harjoittelukoulut Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Hämeenlinnan normaalikoulu Joensuun normaalikoulu Jyväskylän normaalikoulu Kajaanin normaalikoulu Lapin yliopiston harjoittelukoulu Oulun normaalikoulu Rauman normaalikoulu Savonlinnan normaalikoulu Tampereen normaalikoulu Turun normaalikoulu Vasa övningsskola Yleissivistävä opettajankoulutus jakaantuu perusopetus- ja lukiokoulutukseen. Lisäksi yleissivistävässä opettajankoulutuksessa on mahdollisuus suorittaa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan tutkinto sekä oppilaanohjaajan ja opinto-ohjaajan tutkinto. Yleissivistävässä opettajankoulutuksessa opiskelijat tekevät pääsääntöisesti maisterin tutkinnon. Luokkien 1-6 opetukseen tähtäävässä koulutuksessa suoritetaan luokanopettajatutkinto. Luokkien 7-9 ja lukio-opetukseen tähtäävässä koulutuksessa tehdään pääasiassa aineenopettajan tutkinto. Tosin viime aikoina on kehitetty opettajien mahdollisuuksia opettaa laaja-alaisesti eri koulutusasteilla. (ks. Opettajankoulutus Suomessa, OAJ 2010). Vuonna 2010 mm. luokanopettajakoulutukseen oli hakijoita 6832 ja joista hyväksyttiin 858 (Kumpulainen 2011, 26). Tämä osoittaa muun muassa sen, että Suomessa opettajankoulutus on vetovoimaista. Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään Suomessa viidessä ammattikorkeakoulussa suomenkielisenä sekä Åbo Akademissa ruotsinkielisenä. Tässä tarkastellaan vain suomenkielistä koulutusta
5 tarjoavien ammatillisten opettajakorkeakoulujen toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia. Ammatillista opettajankoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovat: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (H-H), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Ammatillinen opettajankoulutus on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajien pedagogiseen kelpoisuuteen tähtäävää koulutusta. Ammatillisen opettajankoulutuksen lisäksi osassa niistä järjestetään ammatillista erityisopettajakoulutusta ja ammatillista opintoohjaajakoulutusta. Kukin koulutus on laajuudeltaan 60 opintopistettä. Vuonna 2010 ammatilliseen opettajankoulutukseen oli hakijoita yhteensä 5.064, joista hyväksyttiin. (Kumpulainen 2011, 29 31) Asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta säätää opintojen rakenteesta, että niihin kuuluu kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. Koska tämä on käytännössä ainoa ohjaava normi, niin ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat saattavat jossain määrin poiketa toisistaan. Koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet on kuitenkin säädetty yhteisiksi ammatillista opettajankoulutusta säätelevässä laissa ja vastaavassa asetuksessa. Strategia toimintaa ohjaavana käsitteenä Strategian käsite on tullut julkisen hallinnon organisaatioiden hallintoon liike-elämän kautta, jonne sen puolestaan toivat sotilaat (Tervonen 2003 s. 53). Kyseessä on alun perin sodankäynnissä käytetty termi, jonka toisen maailmansodan jälkeen liike-elämän johtotehtäviin siirtyneet upseerit lanseerasivat liiketoiminnan johtamisen käsitteeksi. Se tarkoittaa lähinnä keinovalikoimaa, jonka avulla sota on määrä voittaa. Yksittäisiä taisteluita voidaan hävitä, kunhan kokonaisuus pysyy hallinnassa ja tavoitteen vaatimassa suunnassa. (Kerttunen 2007, 1; Laamanen & kumpp. 2005, ) Strategian käsite on siinä mielessä hankala, että sitä on käytetty eri tilanteissa hiukan eri tavoin. Yksi syy kirjavuuteen on käsitteen suhteellinen tuoreus. Sen käyttö alkoi yleistyä vasta luvuilla. Lisäksi käsitteen ympärille on vuosikymmenten saatossa syntynyt eri asioita painottavia koulukunta. Milloin on painotettu strategista suuntaa tai prosessia, milloin taas liiketoiminnan alueita, kilpailukykyä, ydinosaamista tai strategisia kumppanuuksia ja verkostoja (Laamanen & kumpp. 2005, 15-16; Tervonen 2003, ) Strategia suuntaa aina tulevaisuuteen. Taustalleen se tarvitsee tahtotilan siitä, mihin organisaatio haluaa päästä (Mannermaa 2004, ) Usein tästä tahtotilasta käytetään käsitettä visio (Laamanen & kumpp. 2005, 45). Strategian toteuttaminen edellyttää yhteisöltä sekä resursseja että ulkoisten tekijöiden ennustettavuutta. Strategian avulla käytettävissä olevat voimavarat pyritään allokoimaan niin, että päämääräksi asetetun vision saavuttaminen on mahdollista. Luonteeltaan se on myös hyvin pitkälle arvovalintojen tekemistä (Kerttunen 2007, 1.) Strategian suunnittelun työkaluna käytetään usein niin sanottua SWOT-analyysiä, jossa pyritään tunnistamaan yhtäältä organisaation sisäiset vahvuudet ja heikkoudet ja toisaalta lähinnä ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat (Tervonen 2003, 54.) Nyttemmin on alettu puhua myös strategisesta ketteryydestä jäykän toiminnan sijaan (Kosonen & Doz 2008, 46) ja organisaation mahdollisuuksista luoda oma tulevaisuutensa (Kim & Mauborgne 2007, 28.)
6 Strategian käsite on siis tullut vahvasti ohjaamaan myös koulutusorganisaatioiden toimintaan. Se voidaan nähdä osana uusliberalistista kehitystä, jonka myötä kilpailu on ulottunut myös niille julkisen toiminnan alueille, joilla sitä ei aiemmin esiintynyt ainakaan merkittävänä tekijänä (Mannermaa 2004, 179.) Näin on tapahtunut esimerkiksi ammattikorkeakouluissa, joista useat ovat uudistaneet strategiansa viimeksi vuonna Aineiston kerääminen Syksyllä 2010 selvitettiin, millä tavalla opettajankoulutuksen nykyiset linjaukset tukevat yrittäjyyskasvatusta. Kyseinen alkukartoitus tehtiin erikseen yleissivistävää opettajankoulutusta tarjoavien organisaatioiden ja ammatillista opettajankoulutusta tarjoavien organisaatioiden osalta. Aineistona olevat strategiset linjaukset hankittiin osin internetin kautta ja osin pyytämällä ne erikseen joko kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Aineistosta poimittiin yrittäjyyskasvatusta tukevat lauseet, joiden merkitystä arvioitiin erikseen. Aineistoa poimittaessa huomioitiin muun muassa seuraavat seikat: tarkoituksenmukaisuus, autenttisuus, sisällön relevanttius, organisaation oma hallinnollinen hyväksyntä, tarkkuus sekä objektiivisuus (ks. Cohen ja Manion 2007, ). Luonnollisesti, kun arviointikohteena olivat organisaation toimintaa ohjaavat strategiat, tulivat edellä esitetyt kriteerit täytetyiksi. Toisaalta esimerkiksi internetistä aineistoa poimittaessa kiinnitettiin huomioita asiakirjan autenttisuuteen. Suomen opettajankoulutusta ohjaavat strategiat Yleissivistävä opettajankoulutus Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen strategian vision mukaan tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka osallistuvat ja vaikuttavat kasvatus- ja koulutusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Opiskelijoita ohjataan ottamaan aktiivisesti osaa koulutuksen suunnitteluun ja arviointiin. Yrittäjyyttä ei mainita omana käsitteenä. (HY ) Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen strategiassa painotetaan, että laitos kouluttaa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen opettajia, jotka päivittävät omaa ammatillista osaamistaan ja kehittävät itseään aktiivisina, elinikäisinä oppijoina ja tutkivina opettajina. Tavoitteena on, että opettajat osallistuvat aktiivisesti oman työyhteisönsä kehittämiseen ja ovat aktiivisia koulun sidosryhmäsuhteiden ylläpitäjiä ja kehittäjiä. Yrittäjyyttä ei mainita omana käsitteenä. (TAY ) Oulun yliopiston, Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiassa korostetaan luokanopettajakoulutuksen profiloituvan perusasteen koulujen luokan- ja yhtenäisen perusasteen opettajankoulutukseen. Yksikön erityiset painopistealueet ovat kouluopetus ja siinä harvaan asuttujen seutujen opetus liittyen globaalisti pohjoisuuteen, liikunta- ja terveyskasvatukseen, erityispedagogiikkaan, Venäjäosaamiseen ja yrittäjyyskasvatukseen. (OY, Kajaanin korkeakoulukonsortio 2010) Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan strategiassa mainitaan perustutkintokoulutuksen profiloitumisalueiksi ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö, työelämäkoulutus ja yrittäjyyskasvatus sekä korkeakoulupedagogiikka. Nämä kaikki alueet ovat sellaisia lisääntyviä koulutustarpeita ja asiantuntijuuden alueita, joihin kasvatus- ja aikuiskasvatustiede vastaavat. Aktiivinen kansalaisuus ja siihen ohjaaminen mainitaan olevan merkittäviä ihmisen kasvun ja kehityksen painopisteitä. (LY 2010)
7 Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekuntien strategioissa ei ollut mainintaa aktiivisesta kansalaisuudesta tai yrittäjyydestä. Ammatillinen opettajankoulutus Ammatilliset opettajakorkeakoulut toimivat Suomessa siis ammattikorkeakoulujen yhteydessä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Ammatillisella opettajakorkeakoululla on määriteltynä oma strategia, johon liittyvät myös muun muassa missio, visio ja keskeiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Yrittäjyyttä siinä ei kuitenkaan mainita suoraan. Sen sijaan mainitaan toiminnan lähtevän koulutuksen sekä työ- ja yritysmaailman tarpeista, mitä voidaan pitää sellaisena linjauksena, joka mahdollistaa hyvin myös yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisella opettajakorkeakoululla on oma visio, joka on kirjoitettu opiskelijoille jaettavaan opinto-oppaaseen. Sen mukaan JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu tunnetaan jatkossa muun muassa siitä, että se on laajasti verkostoitunut luovan toimialan ja kulttuuriyrittäjyyden edistäjä. (JAMK 2009, 3.) (Tällä viitattaneen lähinnä oppilaitoksen rooliin musiikkipedagogien kouluttajana). Muilla ammatillisilla opettajakorkeakouluilla ei vastaavia strategisina pidettäviä linjauksia ollut. Sen sijaan kaikki ammattikorkeakoulut ovat laatineet tuoreet strategiset linjaukset vuonna Linjausten perspektiivi vaihtelee välillä Kaikissa näissä on käytännössä runsaasti viittauksia yrittäjyyteen, joskaan ei yrittäjyyskasvatukseen. On kuitenkin helppo päätellä, että ammattikorkeakoulujen strategiset linjaukset tarjoavat erittäin hyvät lähtökohdat ammatillisten opettajakorkeakoulujen pyrkimyksille edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Paljon on kuitenkin vielä kiinni siitä, kuinka nämä linjaukset jalkautuvat käytännön toimintaan. Yhteenveto strategisista linjauksista on esitetty taulukossa 1. Pohdinta Yleissivistävän opettajankoulutuksen strategisissa linjauksissa yrittäjyyskasvatus sinänsä näkyy toistaiseksi suhteellisen vähän. Alkukartoituksessa mukana olleiden strategisten linjausten laatijan organisatorinen asema yliopiston sisällä vaihtelee opettajankoulutuksen strategiasta yksittäisten laitosten tai kasvatustieteellisten tiedekuntien strategioihin. Niistä useissa painotettiin aktiivisuutta ja aktiivisuuteen kasvattamisen tavoitteita, mutta itse yrittäjyyteen tai yrittäjyyskasvatukseen viitattiin vain kahdessa linjauksessa. Suomenkielistä ammatillista opettajankoulutusta tarjoavista ammatillisista opettajakorkeakouluista vain kaksi oli laatinut omia strategisiksi katsottavia linjauksia, joista toisessa panostetaan kulttuuriyrittäjyyteen ja toisessa yritysmaailman tarpeisiin vastaamiseen. Näitä molempia voidaan pitää sellaisina, että ne tarjoavat hyvät lähtökohdat myös yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle. Kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat hallinnollisesti osa jotain ammattikorkeakoulua. Näiden kaikkien viiden ammattikorkeakoulun strategisissa linjauksissa on useita mainintoja panostamisesta yrittäjyyden edistämiseen. Jatkossa kehittämistyö on tarpeen kohdistaa yhtäältä yleissivistävän opettajankoulutuksen strategisten linjausten muotoiluun siten, että ne selkeästi ohjaavat yrittäjyyskasvatukseen panostamiseen. Toisaalta vaikka ammatillisten opettajankoulutusorganisaatioiden yrittäjyyskasvatusta nyt tukevat linjaukset tarjoavatkin hyvät lähtökohdat, niin niitä on mahdollista parantaa entisestään ja joka tapauksessa ne on saatava jalkautumaan myös käytännön toimintaan.
8 Lähteet Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. (2007). Research methods in education. Kuudes painos. London. Routledge. Gartner, W. B What are we talking about when we talk about entrepreneurship. Journal of Business Venturing, Vol. 5, Gartner, W. B What are we talking about when we talk about entrepreneurship. Journal of Business Venturing, Vol. 5, Gibb, A Entrepreneurship/Enterprise Education in Schools and Collages: Are we really building the onion or peeling it away? Teoksessa National Council for Graduate Entrepreneurship, working paper 039/2006, ed 20 September HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Strategia HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Pedagoginen strategia. (luettu ) Harjoittelukoulujen strategia (luettu ) Hartshorn, C. & Hannon, P. D Paradoxes in entrepreneurship education: chalk and talk or chalk and cheese? A case approach, Education and Training, Vol. 47, Nr. 8, Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK Strategia (mukaan lukien osastrategiat) Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opetussuunnitelman perusteet. Ammatillinen opettajankoulutus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia Kerttunen, M Strategia. Maanpuo lustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa, No 4. ISSN Kim, W.C. & Mauborgne, R Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki. Krokfors, L., Kynäslahti, H., Stenberg, K., Toom, A., Maaranen, K, Jyrhämä, R., Byman, R. & Kansanen, P Opettajia muuttuvaan kouluun tutkimuspainotteisen opettajankoulutuksen arviointia. Kasvatus 40 (3), Kumpulainen, T. (toim.) Opettajat Suomessa Koulutuksen seurantaraportit 2011:6. Opetushallitus Kyrö, P Avauksia riskin oppimiseen ja opetukseen. Teoksessa P. Kyrö & A. Ripatti (Toim.)
9 Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, s Hämeenlinna: Tampereen yliopistopaino Juves Print. Laamanen, T., Kamensky, M., Kivilahti, T. Kosonen, P., Laine, K., Lindell, M Strategisen johtamisen käsitteet - englanniksi ja suomeksi. WSOYpro Helsinki. Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta /356 Mannermaa, M Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. WS Bookwell Oy. Porvoo. Mc Mullan, W. E & Vesper, K. H Becoming an entrepreneur: a participant s perspective. The International Journal of Entrepreneurship and Innovation, Vol. 1, Nr. 1, Opettajankoulutus Suomessa, OAJ Forssan kirjapaino. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Osaamisella hyvinvointiin. Oulun seudun ammattikorkeakou lun strategia ammattikorkeakoulun hallitus Yhtymähallitus Paasio, K. & Nurmi, P Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa P. Kyrö & A. Ripatti (Toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, s Hämeenlinna: Tampereen yliopistopaino Juves Print. Seikkula-Leino, J Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007: 28. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki: Yliopistopaino. Shane, S. & Venkataraman, S The promise of entrepreneurship as a field of research. Academy of Management Review, Vol. 25, Nr. 1, TAMK TAMKin strategia (luettu ) Tervonen, H Strategian arkkitehtuuri - organisaatioiden menestysmallin rakennusohjeita. Hazy Chain Publications. Sarja: B1. Helsinki Zeichner, K. M Alternative paradigms of teacher education. Journal of Teacher Education 34 (3), 3-9. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta opettajankoulutuksesta /357 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat ks. lähde
Tervetuloa YVI-sirkukseen!
Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö
LisätiedotYVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013
YVI Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 Koordinoiva organisaatio: Turun normaalikoulu Projektijohtaja Projektisuunnittelija, varajohtaja Jaana Seikkula-Leino, KT Anne Tiikkala, KM
LisätiedotOpetushallitukselle 24.lokakuuta 2012
Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotMiten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa?
Miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa? Jaana Seikkula-Leino, Turun yliopisto, Turun normaalikoulu / Lappeenrannan teknillinen yliopisto Heikki Hannula, Hämeen
LisätiedotYVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto
YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotYVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013
YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä
LisätiedotOmaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys
1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE17-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 6.6.2017
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotYrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt
Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotYrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa
2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotYrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.4.2019 Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 20.5.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa
MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotKoulutukset syksyllä 2005
Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotMaailman opettajien päivä: Aikuisopettajuuden tulevaisuus. Seija Mahlamäki-Kultanen Johtaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Maailman opettajien päivä: Aikuisopettajuuden tulevaisuus Seija Mahlamäki-Kultanen Johtaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu 14.10.2018 Esityksen rakenne Esitän viisi väitettä, joiden taustaksi kuvaan
LisätiedotAmmatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMonipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Mira Huusko, Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Karvi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotAOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90
AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE14-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 4.6.2014
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
Lisätiedotenorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin
enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia
LisätiedotLaki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu
EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotHaaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu Olemme ammatillisen koulutuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittäjä ja tutkijasuomessa ja kansainvälisesti. tehtävät Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotTervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi
Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus
LisätiedotTOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-
TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotHAKEUTUMINEN AMMATILLISEEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
HAKEUTUMINEN AMMATILLISEEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN 2017 Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotVAPAA SIVISTYSTYÖ KEHITTÄMISPÄIVÄ Maalaus: Alvar Cawen, Oittila, Vaarunhovi
8/31/18 VAPAA SIVISTYSTYÖ KEHITTÄMISPÄIVÄ 31.8.2018 Maalaus: Alvar Cawen, Oittila, Vaarunhovi Hannu Ikonen Kehittämispäällikkö 040 528 3762 Hannu.Ikonen@jamk.fi 1 V E R K O S T O K U M P P A N U U S K
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotRauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.
Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotOpettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta.
2015 OPETTAJIEN KELPOISUUSKOKEEN SUORITTAMINEN Opettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään, mitkä kolmesta aihealueesta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotYES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa
YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotHenkilöstön muuttuva rooli ja uudet osaamistarpeet. CIMO 8.10.2015 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Henkilöstön muuttuva rooli ja uudet osaamistarpeet CIMO 8.10.2015 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA MUUTOSTA LUVASSA Rakennemuutoksen vaikutuksia
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 11.4.2019. Valtioneuvoston kanslia, 12.4.2019.
LisätiedotOpettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta.
7/2009 OPETTAJIEN KELPOISUUSKOKEEN SUORITTAMINEN Opettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta, portfoliosta ja palautetilaisuudesta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään, mitkä kolmesta
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA
Timo Satuvuori 2012 YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2012 Timo Satuvuori OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotMiten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin?
Miten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin? Pekka Risku Johtaja Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu #ammatti16-seminaari 2.11.2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus (60 op) KASVATUSTIETEELLINEN OSAAMINEN 10 op
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) KASVATUSTIETEELLINEN OSAAMINEN 10 op Kasvatustieteen perusopinnot (avoin yliopisto, 10 op) ja toteutus Oulun yliopiston vaatimusten mukaan Kasvatustieteelliset perusopinnot
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta kehittämässä
31 KL, KTM Heikki Hannula Ammatillinen opettajankoulutus yrittäjyyskasvatusta kehittämässä Johdanto Ammatillisen opettajankoulutuksen tarkoituksena on tukea ammatillista opettajaa hänen kasvussaan kohti
LisätiedotOpettajatiedonkeruun toteutus
Opettajatiedonkeruun toteutus Yliopistojen tuottamien opettajatietojen kerääminen tietovarannosta Pääasiakirja: Opettajatiedonkeruu korkeakouluista uudistuu Sivua päivitetään parhaillaan Sisällys Sisällys
LisätiedotAOTT -mestari täydennyskoulutus
AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
Lisätiedot