IR-LÄMPÖMITTARIT. Infra-punasäteily. Kollimoitu ja fokusoitu säde. Sähkömagneettinen säteily
|
|
- Noora Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 R-LÄMPÖMTTART Jokainen kappale, jonka lämpötila on suurempi kuin 0 K, lähettää sähkömagneettista säteilyä. Aallonpituusaluetta n. 000 µm kutsutaan Ralueeksi. Säteilyyn perustuva lämpötilan mittaus on siten kappaleen lähettämän R-säteilyn intensiteetin mittaamista. Valon taittuminen, heijastuminen ja läpäisy ovat tuttuja käsitteitä eri materiaalien yhteydessä. Samat ilmiöt tapahtuvat kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueella, myös infrapuna-alueella. nfra-punasäteily Aallonpituusaluett a n. 000 µm kutsutaan Ralueeksi Sähkömagneettinen säteily c f 0 n c v n v c f Säteily muodostuu sähkö- (E) ja magneettikentistä (H) E- ja H-kentät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan E-kenttä on polarisoitunut johonkin suuntaan 0 c= m/s tyhjössä on aallonpituus 0 on aallonpituus tyhjössä v on nopeus f on taajuus Kollimoitu ja fokusoitu säde Sädekimppu voi olla kollimoitu tai fokusoitu kollimoidun sädekimpun aaltorintamat ovat tasoja fokusoidun sädekimpun aaltorintamat ovat pallopintoja
2 r 0 t Kirchhoffin laki Kappaleen pintaa vastaan lähes kohtisuoraan tulevasta säteilystä 0 osa heijastuu r, osa läpäisee kappaleen t ja energian säilymisen vuoksi osa absorboituu a. 0 = r + t + a, josta jakamalla 0 :lla saadaan r 0 t 0 a 0 Heijastuminen Heijastuminen tapahtuu symmetrisesti pinnan normaalin suhteen Säteen tulokulma l on yhtäsuuri kuin lähtökulma r sin sin n Brewster-kulma Jos säde kulkeutuu alhaisen taitekertoimen materiaalista korkeamman taitekertoimen materiaaliin, on olemassa suuntakulman arvo, jolla + = 90. Tässä kulmassa pinnan suuntaisen polarisaation omaava komponentti ei heijastu ollenkaan, vaan heijastuva säteily koostuu ainoastaan pintaa vastaan kohtisuoraan suuntaan polarisoituneesta säteilystä Heijastuminen pintaa vastaan kohtisuoraan Pintaa vastaan kohtisuoraan suuntaan heijastuminen on polarisoitumatonta. Tyhjöstä tulevan säteilyn heijastumiselle saadaan vasemman puoleinen yhtälö Eristeille heijastuminen pinnan normaalin suuntaan saadaan oikean puoleisesta yhtälöstä r n nk n n r n nk n n
3 Taite- ja vaimenemiskerroin Dielektrisille aineille taitekerroin n=.3-.7 ja vaimenemiskerroin k0 Metalleille n= ja k> 500 Taite- ja vaimenemiskertoimet n ja k riippuvat jonkin verran lämpötilasta ja voimakkaasti säteilyn aallonpituudesta n sinc n v v sin sin Taittuminen n n n Kun säde kulkeutuu aineesta toiseen ja jos valon nopeus erilainen, niin säde taittuu Jos v <v niin aaltorintamat ovat lähempänä toisiaan materiaalissa Jos tulokulma on suurempi kuin c niin tapahtuu kokonaistaittuminen n n Taitekertoimia Läpäisykyky ja läpäisevyys Läpäisykyky on puhtaan aineen, optisesti täydellisen materiaalin, ominaisuus. Läpäisevyys on materiaalien havaittu ominaisuus Materiaalin läpäisevyys riippuu sen koostumuksesta Läpäisevyys riippuu aallonpituusalueesta 3 3
4 Lähes täysin läpäisevät materiaalit Läpäisevyyttä hallitsee materiaalin epäpuhtauksien määrä Säteilyn vaimenemista kuvaa Beerin laki d Ciqidx jossa C i on alkuaineen i pitoisuus ja q i on moolinen absorptiokerroin ntegroimalla saadaan jäljelle jäänyt intensiteetti ainepaksuuden l läpäisyn jälkeen Ciqil e, l 0 0 Kaasuseos l,l Säteilylähteet Musta kappale, jonka emissiviteetti () = = Harmaa kappale, jonka () = = vakio, jonka arvo on pienempi kuin Selektiivinen säteilijä, jonka () vaihtelee aallonpituuden mukaan Musta kappale Planckin laki 300 K lämpötilassa intensiteetin maksimi on n 0 µm kohdalla. 000 K lämpötilassa se on noin 3 µm kohdalla On teoreettinen säteilijä, joka ei heijasta eikä läpäise ulkoa tulevaa säteilyä vaan absorboi koko tulevan säteilytehon. Mustan kappaleen emissiviteetti on yhtäsuuri kuin sen absorbtiviteetti (=). Tämän perusteella musta kappale emittoi kaiken absorboimansa säteilyn. Emittoitu säteily saavuttaa maksimin tietyllä lämpötilasta riippuvalla aallonpituudella e b ' C ( ) i b ( ) 5 C / T e Vakioiden arvot C =hc /n ja C =hc/nk (C =.9089x0-6 Jm /s ja C = mk tyhjössä kun n=). 4 4
5 Wienin siirtymälaki T=.8978*0-3 mk ntensiteetin maksimi-kohta voidaan laskea Wienin siirtymälaista Säteilyintensiteetti i b i' b T jossa = W/(m K 4 ) on Stefan-Bolzmannin vakio 4 Mustan kappaleen säteilyvoimakkuus e b i' ( ) d T 0 b Todelliset kappaleet eivät ole mustia kappaleita vaan niiden absorbtiviteetti ja emissiviteetti ovat eri suuret. Todellisilla kappaleilla emissiviteetti riippuu kappaleen pinnan materiaalin ominaisuuksista. 4 Emissiviteetti Emissiviteetti riippuu lämpötilasta, aallonpituudesta ja säteilyn suuntakulmasta. Emissiviteetti määritellään epätäydellisen säteilijän ja mustan kappaleen (täydellinen säteilijä) intensiteettien suhteena e' (,,, TS ) ' (,,, TS ) e' (, T ) b S Kokonaisemissiviteetti ( T ) S 0 (, T ) e b Todelliset kappaleet eivät kuitenkaan noudata mustan kappaleen emissiviteetin mukaista käyttäytymistä. Poikkeamat voivat olla hyvin suuria. S T 4 S (, T ) d S 5 5
6 Esimerkkejä Vasemmalla alumiinin emissiviteetti Oikealla mustan kappaleen, harmaan kappaleen ja todellisen selektiivisen kappaleen 3 säteilyjakautuma i () 3 (m) Puoliläpäisevä kappale Levyä lämmitettäessä massan sisään kehittyvä säteily pyrkii kohti kappaleen pintoja materiaalin lävitse, johon se osittain absorboituu. Lisäksi sen saapuessa pintaan osa säteilystä heijastuu takaisin kappaleen sisäosiin. Tämä takaisin heijastuva säteily absorboituu jälleen osittain, mutta osa siitä saavuttaa toisen pinnan, jonka lävitse suurin osa siitä poistuu osan heijastuessa uudelleen takaisin. Puoliläpäisevän levyn tehollinen emissiviteetti R-säteilyn mittaukseen vaikuttavat tekijät ( )( ) T refl objw refl Läpinäkymättömälle levylle yhtälö supistuu muotoon Lämpömittariin tuleva säteilyteho muodostuu kolmesta osasta: Kohteesta peräisin oleva säteily = W obj Ympäristön säteilystä heijastunut säteily = (-)W ref sekä kohteen läpäisevä ympäristön säteily = F obj W refl Kaasusta peräisin oleva säteily = (-)W atm 6 6
7 Mittalaitteen vastaanottama kokonaissäteilyteho W tot U U obj Wrefl W atm F objwrefl W tot obj obj U refl U atm U U tot U obj on kohteen mittalaitteen anturiin aikaansaama jännite U tot on kaiken mittalaitteeseen tulevan säteilyn aikaansaama jännite. U refl on ympäristön mittalaitteen anturiin aikaansaama jännite. U atm on kaasun mittalaitteen anturiin aikaansaama jännite. U refl U U CW b atm obj T ) ( b Johtopäätöksiä Kohteen ja mittalaitteen välillä olevan ilman lämpötilalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska ilman läpäisevyys on lähellä yhtä. Jos välillä on jotakin muuta kaasua, on kaasun säteilyn ja absorption merkitys aivan toinen, esimerkiksi polttolaitteissa. Ympäristön lämpötilallakaan ei ole suurta merkitystä, jos sen lämpötila on alhainen kohteen lämpötilaan nähden ja jos kohteen emissiviteetti on suuri. Emissiviteetin arvojen antaminen saattaa olla ajoittain ongelmallista, koska tavallisesti ei ole olemassa tapaa, jolla emissiviteetin ja ilman läpäisykertoimen todelliset arvot voidaan selvittää. Kyseiset kaksi suuretta eivät tavallisesti muodostu ongelmiksi edellyttäen, että ympäristössä ei ole suuria ja voimakkaita säteilylähteitä. nfrapunalämpömittarit R-lämpömittarit toimivat aallonpituusalueella µm Kokonaissäteilypyrometri Laajakaistapyrometrit mittavat koko infrapunasäteilyn aallonpituuskaistaa. Ne soveltuvat siten hyvin eri materiaalien ja laajan lämpötila-alueen mittaukseen. Aallonpituusalue on yleensä - 00 µm. Laajakaistapyrometreissä käytetään usein termisiä antureita, joko bolometreja tai termopariketjuja (thermopile). Laajakaistapyrometrin käytön rajoitteena on laajan kaistan mahdollistama ulkoisten häiriölähteiden vaikutus. Korkeassa lämpötilassa oleva säteilylähde voi muuttaa mittaustulosta, joko suoraan, jos sen säteily pääsee detektoriin tai epäsuorasti heijastumisen kautta. 7 7
8 Osittaissäteilypyrometri Osittaissäteilypyrometrit (-väri pyrometrit) mittaavat infrapunasäteilystä kapeaa aallonpituuskaistaa. Alueina käytetään yleensä aallonpituusaluetta 4 µm, µm tai 0.96 µm ympäristössä. Antureina käytetään termisiä antureita yhdessä kaistanpäästösuodattimen kanssa tai puolijohdeantureita. Kapea aallonpituuskaista eliminoi häiriölähteiden vaikutuksen Mittalaitteella kyetään mittamaan tarkasti vain tietty lämpötila-alue. Nopeutensa vuoksi se soveltuu myös nopeasti liikkuvien kappaleiden lämpötilan mittaamiseen. Optinen pyrometri Optinen pyrometri. A-kohde, B-etulinssi, C-kaihdin, D-suodatin, E-hehkulanka, G-punainen suodatin, - kaihdin ja F-,H-,J-säätölinssejä. Optinen pyrometri Optinen pyrometri on laite jossa verrataan kohteen lähettämää säteilyä, näkyvää valoa, säädettävän hehkulangan väriin. Optisella pyrometrillä on kapea aallonpituusalue, joka määrättään optisen punaisen suodattimen avulla. Pinnan kirkkautta verrataan wolfram-lampun kirkkauteen. Langan sähkövirta on verrannollinen valotehoon ja siten lämpötilaan. Lampun virta on kalibroitu lämpötilan funktiona. Optisella pyrometrillä voidaan mitata vain korkeita lämpötiloja C. Suhdepyrometri Suhdepyrometrit mittaavat säteilyä kahdella toisiaan lähellä olevalla aallonpituudella, säteilyn voimakkuuden ilmaistessa lämpötilan. Mittaus tapahtuu kahdella eri aallonpituudella. Emissiviteetillä ei ole vaikutusta mittaustulokseen mikäli pinta on harmaa ts. emissiviteetti ei riipu aallonpituudesta 5 ec exp C T R 5 ec exp C T 8 8
9 Suhdepyrometri C T ln R Yhtälöstä voidaan päätellä, Mitä suurempi ero aallonpituuksilla on niin sitä parempi tarkkuus saavutetaan. Materiaalien emissiviteetti ei ole vakio laajalla aallonpituusalueella, joka rajoittaa menetelmän käyttökelpoisuutta. Optisella tiellä olevat häiriöt voivat vaikuttaa enemmän toiseen aallonpituuteen kuin toiseen. Mittausalue on C. Ei sovellu matalammille lämpötiloille. Käytetään aallonpituusyhdistelmiä.5/.65 µm tai 0.8/0.97 µm. 5 Emissiviteettejä Materiaali Erittely Lämpötila [C] Aallonpituuskaista Emissiviteetti Alumiini eloksoitu, musta, 70 Lyhyet aallot 0,67 himmeä Alumiini eloksoitu, musta, 70 Pitkät aallot 0,95 himmeä Betoni 0 Kokonaisspektri 0.9 Galvanoitu voimakkaasti 70 Lyhyet aallot 0.64 rauta hapettunut Graniitti Karkea 70 Lyhyet aallot ho hmisen 3 Kokonaisspektri 0.98 Kromi Kiillotettu 50 Kokonaisspektri 0.0 Kupari Kaupallinen 0 Kokonaisspektri 0.07 Maali 8 eri väria ja 70 Lyhyet aallot 0,88-0,96 ominaisuutta Paperi 4 eri väriä 70 Pitkät aallot Vesi Syvyys 50 mm Puu Asfaltti Lämpökamerat Lämpökamera mittaa kuvauskohteen pinnasta sen lämpötilan aiheuttaman lähtevän R-säteilyn voimakkuutta. Lämpökameran ilmaisin muuttaa kohteen lämpösäteilyn voimakkuuden lämpötilatiedoksi, josta muodostetaan lämpökuva. lmaisimet. Matriisi-ilmaisimia (FPA) on kahden tyyppisiä:. Jäähdytettyjä toimintalämpötila on noin -00 astetta celsiusta. Jäähdytys toteutetaan tavallisesti heliumkiertopumpulla. 3. Jäähdyttämättömiä. 4. Yhden jäähdytetyn ilmaisimen kamerat 9 9
10 lmakehän vaikutus lmakehän vaikutus lmakehä läpäisee infrapunasäteilyä (aallonpituudet -4 m) spektrissä olevilla kolmella kaistalla: lähi-infrapunakaista ( m), keski-infrapunakaista (3-6 m) pitkäaaltokaista (6-5 m) lmakehän vesihöyry ja hiilidioksidi absorboivat osan lämpösäteilystä joillakin aallonpituuksilla. Esimerkki Esimerkki Lämpökameralla otettu kuva. Kuvassa on lämpimällä vedellä osittain täytetty muoviastia, jonka etupintaan on kiinnitetty mustaa teippiä ja alumiiniteippiä ja alumiiniteipin päälle maalarinteippiä. Oikealla puolella digitaalikameralla otettu kuva samasta kohteesta 0 0
11 Kostuneiden seinäeristeiden paikallistaminen Lämpökamera elektroniikan lämpösuunnittelussa Eristevian paikallistaminen hallin seinässä Vuotoilman paikallistaminen alipaineen avulla Lämpökamerakuva komponenttilevystä Lämpökamera elektroniikan lämpösuunnittelussa Erityisongelmia elektroniikkalaitteiden mittauksessa aiheuttavat piirikorttien ja komponenttien suuri emissivisyyden vaihtelu. Metallikuorisilla komponenteilla on niin pieni emissiivisyys, ettei niitä sellaisenaan voi Rmittalaitteella mitata. Lisäksi paljailla pii- ja ferriittipinnoilla (esim. flip chip-komponentit, muuntajat, jne) pinnankarheus on samaa luokkaa R-aallonpituuksien kanssa, jonka vuoksi mitatut tulokset saattavat heitellä laidasta laitaan. Lämpökamera elektroniikan lämpösuunnittelussa 3 Näiden ongelmien välttämiseksi olisikin hyvä, jos koko piirikortti olisi mahdollista maalata hyvän R-emissiivisyyden omaavalla maalilla (esim. musta spraymaali =0.9). Pelkästään yksittäisten ongelmakomponenttien maalaus on suotavaa, jos halutaan luotettavia tuloksia. Maalia käytettäessä on varmistuttava, että käytetty maali ei ole sähköä johtavaa, johtava maali saattaa aiheuttaa oikosulun mitattavassa laitteessa.
12 Lämpökamera elektroniikan lämpösuunnittelussa 4 Absoluuttisten komponenttilämpötilojen mittaamiseen lämpökamera soveltuu huonosti. Lämpökamera kuvausta varten on oltava esteetön näkyvyys mitattavaan kohteeseen, tämä vaatii usein laitteen purkamista tai kotelon aukottamista. Tällöin komponenttilämpötilat voivat poiketa normaalista käyttötilanteesta. Yleisesti käytetty ratkaisu onkin ottaa lämpökamerakuvat puretusta laitteesta ja kiinnittää anturit kuvien perusteella määriteltyihin kuumiin komponentteihin ja mitata lämpötilat antureilla kokonaisesta laitteesta.
Mikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotKuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).
P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotLÄMPÖSÄTEILY. 1. Työn tarkoitus. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 LÄMPÖSÄTEILY 1. Työn tarkoitus Kun panet kätesi lämpöpatterille, käteen tulee lämpöä johtumalla patterin seinämän läpi. Mikäli pidät
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
Lisätiedot23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen
3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotLÄMPÖSÄTEILY. 1 Johdanto. Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2. Perustietoa työstä
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 1 Perustietoa työstä Mihin fysiikan osa-alueeseen työ liittyy? Termofysiikkaan ja aaltoliikeoppiin. Mistä löytyy työssä tarvittava
Lisätiedot3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu
3. Optiikka 1. Geometrinen optiikka 2. Aalto-optiikka 3. Stokesin parametrit 4. Perussuureita 5. Kuvausvirheet 6. Optiikan suunnittelu 3.1 Geometrinen optiikka! klassinen optiikka! Valoa kuvaa suoraan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
Lisätiedote) levyssä olevan pienen reiän läpi pääsevä valovirta, kun reiän halkaisija on 5 cm.
98 kotitehtävä ------------------------------------------------Esimerkki: Isotrooppinen 100 :n lamppu on 2.0 m:n korkeudella lattiasta (ks. edelliset esimerkit). Sen säteilyintensiteetti on I e = 8.0 sr
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
LisätiedotKäyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on
766328A ermofysiikka Harjoitus no. 3, ratkaisut (syyslukukausi 201) 1. (a) ilavuus V (, P ) riippuu lämpötilasta ja paineesta P. Sen differentiaali on ( ) ( ) V V dv (, P ) dp + d. P Käyttämällä annettua
LisätiedotInfrapunalämpömittari CIR350
Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotThe acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!
Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
Lisätiedot9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
LisätiedotSäteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450
Säteily LÄMMÖNSIIRTO BH20A0450 1 Sisällys Johdantoa säteilylämmönsiirtoon Yhteenveto kurssista BH20A0300 Säteily Periaatteet ja määritelmät Musta kappale, Planckin spektrinen jakauma, Stefan-Boltzmannin
LisätiedotKäyttöohje SEFRAM 9830
Käyttöohje SEFRAM 9830 Esittely SEFRAM 9830 lämpökameran avulla pystyt tarkastelemaan eri pintojen lämpötilojen arvoja. Kamera muodostaa kuvan esineen pintalämpötilasta sen lähettämän infrapunasäteilyn
LisätiedotMateriaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus
Raimo Ruoppa & Timo Kauppi B Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 19/2014 Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
Lisätiedot10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
LisätiedotVALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotKenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen
Kenttäteoria Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Tämän viikon sisältöä Todellinen aalto vai tasoaalto Desibelit Esitehtävä Kohtisuora heijastus metalliseinästä Kohtisuora heijastus ja läpäisy
Lisätiedot9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Lisätiedot11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI
47 11 INTERFEROMETRIA Edellisessä kappaleessa tarkastelimme interferenssiä. Instrumentti, joka on suunniteltu interferenssikuvion muodostamiseen ja sen tutkimiseen (mittaamiseen) on ns. interferometri.
LisätiedotVALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO
1 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutkit valoa aaltoliikkeenä. Tutustut valon taipumiseen eli diffraktioon, joka havaitaan esimerkiksi, kun monokromaattinen valo kulkee
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotM = s T 4, (4.8.3) missä s = Wm K on ns. Stefan-Boltzmannin vakio. Tulos (4.8.3) on ns. Stefan-Boltzmannin laki.
102 M = s T 4, (4.8.3) -8-2 -4 missä s = 5.67 10 Wm K on ns. Stefan-Boltzmannin vakio. Tulos (4.8.3) on ns. Stefan-Boltzmannin laki. ------------------------------------------------- Esimerkki: Musta kappale
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Aalto köydessä Kohdassa x olevan ainehiukkasen poikkeama tasapainosta y ajan funktiona on y( x, t) Asin( kx t 0) Ketjusääntö: Ainehiukkasen
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
Lisätiedotjonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin yhtälöön.
71 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN AALTO Sähköön ja magnetismiin liittyvät havainnot yhdistettiin noin 1800luvun puolessa välissä yhtenäiseksi sähkömagnetismin teoriaksi, jonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin
LisätiedotTeoreettisia perusteita I
Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotValo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Valo-oia Haarto & Karhue Valo sähkömageettisia aaltoia Sähkömageettiste aaltoje teoria erustuu Maxwelli yhtälöihi S S E da 0 B da Q (Gaussi laki) 0 (Gaussi laki magetismissa) dφb E ds dt (Faraday laki)
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 9: Fotonit ja relativistiset kaasut Ke 30.3.2016 1 AIHEET 1. Fotonikaasun termodynamiikkaa.
LisätiedotOnline DGA mittausteknologiat. Vaisala
Online DGA mittausteknologiat Online DGA laitteiden karkea jako: Yhden kaasun DGA, monikaasu DGA Indikaatio / Vikakaasu CO CO 2 CH 4 C 2 H 6 C 2 H 4 C 2 H 2 H 2 H 2 O Paperin ikääntymien X X X Öljyn hajoaminen
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotRAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 21. marraskuuta 2016 Tasoaaltojen heijastus ja läpäisy (Ulaby 8.1 8.5) Kohtisuora heijastus ja läpäisy Tehon heijastus ja läpäisy Snellin laki
Lisätiedot7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO
7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO 7.1 Valon luonne Valon mallit: Hiukkasmalli: Valo koostuu pienistä hiukkasista Aaltomalli: Valo on aaltoliikettä Aaltohiukkasdualismi: Valoa voidaan tarkastella sekä
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotOPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:
Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti: OPTIIKAN TYÖ Vastaa ensin seuraaviin ennakkotietoja mittaaviin kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittavat
Lisätiedot25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto
5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotVirrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI
Fysiikan laitos, kevät 2009 Fysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI Valon diffraktioon perustuvia hilaspektrometrejä käytetään yleisesti valon aallonpituuden määrittämiseen. Tätä prosessia kutsutaan
LisätiedotMaxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t.
Osa 2: OPTIIKKAA 33. Valo ja sen eteneminen 33.1 Aallot ja säteet Kirjan luvussa 32 (kurssi fysp105) opitaan, että sähkömagneettista kenttää kuvaavilla Maxwellin yhtälöillä on aaltoratkaisuja. sim. tyhjiössä
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotDistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER
DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotXFYS4336 Havaitseva tähtitiede II
XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II Silja Pohjolainen Kaj Wiik Tuorlan observatorio Kevät 2014 Osa kuvista on lainattu kirjasta Wilson, Rohlfs, Hüttemeister: Tools of Radio astronomy XFYS4336 Havaitseva
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Optiikka Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 5. Optiikka Geometrinen optiikka Peilit ja linssit Perussuureita Kuvausvirheet Aalto-optiikka Optiikan suunnittelu 5.1 Geometrinen optiikka Klassinen
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotPienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä. Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101 MLE301 OS101M OS101HT TLGA-13 TLT-1409 -20..+100 C 0..
Anturin koko ø18 x 45 mm EL101 MLE101 OS-101 TLGA-13 TLT1409 2-johdin Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä Säädettävä emissiokerroin IR-anturi korkeille lämpötiloille Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
Lisätiedot