HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KÄRSÄMÄEN KUNTA HANKILANNEVANN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin Janne Tolppanen/ Ville Suorsa Sisällysluettelo 1 Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Museovirasto ( ) Pohjois-Pohjanmaan museo ( ) Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) ( ) Digita Oy ( ) Fingrid Oyj ( ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto AVI ( ) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ( ) Ympäristöpalvelut Helmi ( ) Mielipiteet Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ( ) Pekka Ritola ( ) Jatkotoimet... 24

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 (24) HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Hankilannevan tuulivoimapuiston Kärsämäen puoleista osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavaluonnos selostuksineen ja selvityksineen on ollut Kärsämäen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti julkisesti nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten aikavälillä Kärsämäen kunnanvirastolla ja Kärsämäen kunnan internet-sivuilla osoitteessa Nähtävilläolosta on kuulutettu sanomalehdissä Selänne, Haapavesi ja Pyhäjokiseutu sekä kunnan ilmoitustaululla. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Kärsämäen naapurikunnat (Haapavesi ja Haapajärvi), Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Puolustusvoimat, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Ympäristöpalvelut Helmi, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Digita Oy, Finavia Oyj ja Fingrid Oyj. Lisäksi kaavaluonnoksesta tiedotettiin seuraavia yhteisöjä ja yhdistyksiä: Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapaveden riistanhoitoyhdistys, Käsrsämäen riistanhoitoyhdistys, Pro Agria Oulu, Karsikkaan kylätoimikunta, Vatjusjärven kylätoimikunta, Vattukylän kylätoimikunta, Venetpalon kylätoimikunta, Jokilehdon kyläyhdistys, Kärsämäen rannan kyläyhdistys, Kuusaa-Jokelan kylätoimikunta Lausuntoja osayleiskaavaluonnoksesta saatiin 9 ja mielipiteitä 2. 1 LAUSUNNOT 1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (EL Y-keskuksen) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen eri yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Alueidenkäyttöyksikkö Suunnitteilla oleva Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Haapaveden kaupungin ja Kärsämäen kunnan rajalle. Haapaveden puolelle tulee sijoittumaan enintään seitsemän voimalaa ja Kärsämäen puolelle enintään yksi. Pohjois-Pohjanmaan EL Y-keskus on päättänyt että Hankilannevan tuulivoimahankkeessa ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty viranomaisneuvottelussa sovitulla tavalla.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 2 (24) Kaavaselostus; nykytilanne ja vaikutusten arviointi Vakituiset asunnot ja loma-asunnot on esitetty kaavaselostuksen kuvissa 3 ja 4. Alle kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta on joitakin yksittäisiä lomarakennuksia sekä Hankipään vakituisten asuntojen rakennusryhmä. Melumallinnuksen mukaan kohteissa ei ylity ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelun suunnitteluohjearvot. Myös asumisterveysohjeen ohjearvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Kuvassa 5 on esitetty kartalla lähialueiden valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun ympäristön arvokohteet. Kohteet on selostettu olevan inventointitiedon mukaisesti. Voimalat sijoittuvat noin 17 kilometrin etäisyydelle lähimmästä valtakunnallisesti arvokkaasta Kalajokilaakson maisema-alueesta. Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Kärsämäen kirkko on noin 11 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Etäisyydestä johtuen vaikutuksia Kalajokilaakson maisema-alueelle ei arvioida olevan. Näkemäalueanalyysin mukaan voimalat eivät myöskään näy Kärsämäen taajamaan. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Karsikkaan kylä ja Kärsämäen Alarannan alue sijoittuvat lähimmäksi voimaloita. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Malisjokivarsi-Erkkila on noin 6,1 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät yksittäiset rakennuskohteet ovat Käräjäsaari ja Käräjäsaaren vesiratasmylly Haapavedellä sekä Kultalan riihi Kärsämäellä. Lisäksi yksittäisiä maakunnallisesti arvokkaita kohteita on Karsikkaan kylällä. Kyseisiltä näkemäsuunnilta on laadittu valokuvasovitteet. Lisaksi valokuvasovite on laadittu Kuusaanjärven rannassa olevalta Kuusaankylältä. Vaikutuksia on arvioitu myös sanallisesti. Vaikutusten arvioidaan olevan kohtalaisia Karsikkaan kylälle ja Käräjäojan ympäristöön. Myös valokuvasovite osoittaa, että voimalat ovat selvästi havaittavissa Karsikkaan kylän taustamaisemassa. Kärsämäen kunnan puolella olevalla voimalalla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Karsikkaan maisemassa. Nykytilanteen kuvauksissa ei ole selostettu hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä vireillä olevia Kanteleen voiman Varpunevan ja Katajanevan turvetuotantohankkeita. Vaikutustenarviointiosuudessa (luku ) todetaan, että osayleiskaava-alueelle sijoittuu Kärsämäen puolella turpeenoton tukitoimintoihin varattuja alueita Patanevalla. Selostuksessa todetaan, että toiminnot eivät ole ristiriidassa keskenään, mutta asiaa ei ole perusteltu. Kaavaehdotusvaiheessa tulee nykytilanne kuvata ja arvioida onko eri toiminnoilla haitallisia vaikutuksia toisiinsa, voiko esimerkiksi turpeentuotannossa syntyvä pöly aiheuttaa haittaa voimaloiden koneistoille. Kuvassa 16 on esitetty lähialueiden muut tuulivoimahankkeet kohdemerkinnöin. Kaavaehdotusvaiheessa tulee arvioida mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 3 (24) Kaavakartta, -merkinnät ja -määräykset Tuulivoimaloiden alueet (tv-1) on osoitettu riittävän etäälle kaava-alueen rajoista ja yleisestä tiestä. Uutta tietä joudutaan kaavaratkaisusta johtuen rakentamaan vähän. Koko osayleiskaava-aluetta koskevaa kolmatta määräystä on syytä tarkentaa niin, että määräys koskee myös parannettavia teitä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan osayleiskaavassa ei voida antaa määräyksiä kaavan toteuttamisvastuista. Koko osayleiskaava-aluetta koskeva kuudes määräys tulee poistaa. Määräyksen sisältö on tarpeen avata kaavaselostuksessa esimerkiksi kaavan toteuttamista koskevassa kohdassa. Luonnonsuojeluyksikkö Maisema- ja melumallinnuksessa on käytetty voimalatyyppiä, jonka yksikköteho on 3,3 MW, napakorkeus on 137 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja kokonaiskorkeus enimmillään noin 200 metriä. Hanketietojen mukaan tuulivoimaloiden voivat kuitenkin olla tätä suurempia (yksikköteho 3 5 MW, napakorkeus enintään 160 metriä, roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 140 metriä ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 metriä). EL Y-keskus muistuttaa, että mallinnukset tulee tehdä toteutettavalla voimalatyypillä. Voimalapaikkaa H on muutettu luontoselvityksen jälkeen, mutta kaavaselostuksessa muutos ei käy selvästi ilmi. Inventoinnit tulee olla tehtynä lopullisten voimalapaikkojen mukaisesti. Kanalintujen esiintymistiedoissa vaikuttaisi olevan ristiriitaisuuksia kaavaselostuksen ja erillisten liitteiden kanssa. ELY-keskukselle ei ale toimitettu erillisessä linnustoselvityksessä mainittua viranomaiskäyttöön tarkoitettua karttaa, joten metson ja teeren soidinpaikkojen tarkat sijainnit jäävät epäselväksi. EL Y-keskus toteaa, että metson ja teereen soidinpaikat tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Lähialueen muut tuulivoimahankkeet on esitetty, mutta yhteisvaikutusten arviointi puuttuu. Yhteisvaikutuksia voi muodostua ainakin maisemaan ja linnustoon. Jatkotoimet Osayleiskaavan toinen viranomaisneuvottelu on hyvä järjestää ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, sen jälkeen kun kaavoittaja on laatinut vastineet saatuun palautteeseen. Kaavoittajan vastine Kanteleenvoiman Varpunevan ja Katajanevan turvetuotantohankkeet lisätään kaavaselostuksen nykykuvaukseen. Vaikutusten arviointiin lisätään alaluku Vaikutukset turvetuotantoon, jossa arvioidaan turvetoiminnan ja tuulivoimatoiminnan keskinäisiä vaikutuksia. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa -kappale lisätään kaavaselostukseen. Yhteisvaikutusten arvioinnin velvollisuus tuulivoimahankkeissa määräytyy ajoituksen mukaan: myöhemmin vireille tulleen lähialueelle sijoittuvan hankkeen yhteydessä tulee arvioida yhteisvaikutukset kaikkien aiempien hankkei-

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4 (24) den kanssa. Yhteisvaikutuksien arviointi lisätään niiden lähialueen hankkeiden osalta, jotka ovat tulleet vireille ennen Hankilannevan tuulivoimapuistoa. Koko osayleiskaava-aluetta koskevaa kolmatta määräystä on tarkennettu niin, että määräys koskee myös parannettavia teitä. Koko yleiskaava-aluetta koskevista määräyksistä poistetaan kuudes kohta: Tuulipuiston toteuttamisen yhteydessä tulee verkon ylläpitäjän yhdessä tuulivoimapuiston hanketoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuta häiriöitä televisiolähetyksiin.. Asiaa avataan kaavaselostuksen luvussa Vaikutukset radio- ja tv-järjestelmiin. Maisema- ja melumallinnukset on tehty todennäköisimmin valittavan voimalatyypin mukaan. Jos hanketoimija päätyy korkeampiin voimaloihin, tulee hanketoimijan ennen rakennusluvan myöntämistä esittää uudet mallinnukset, jotka on tehty valitulla voimalatyypillä. Voimala H sijoittuu vanhalle turvetuotantoalueelle, joka on nyt ruohopeltona. Alueen luontoarvot on havainnoitu inventoinneissa, eikä alueella ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Ristiriitaiset tiedot kanalintujen esiintymisestä ja soidinpaikoista johtuvat siitä, että hankkeen luontoselvityksen jälkeen tuulivoimaloiden rakennuspaikat ovat muuttuneet ja hankkeen tiedot luonnon osalta on päivitetty kaavaselostukseen. Näiltä osin Pöyryn laatimassa luontoselvitysraportissa olleet tiedot ovat vanhentuneita. Luontoselvityksessä esitetty metson soidinpaikka sijoittuu nykyisen kaavaalueen pohjoispuolelle, jossa alueen läheisyyteen ei osoiteta tuulivoimarakentamista. Osayleiskaavan toinen viranomaisneuvottelu järjestetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 1.2 Museovirasto ( ) Kärsämäen kunta on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa liittyen Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (Kärsämäki) (OAS), jotka on laatinut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Museovirasto antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavana viranomaisena. Hankkeen takana on Puhuri Oy:n suunnitelma rakentaa enintään kahdeksan tuulivoimalaa käsittävä Hankilannevan tuulipuisto Haapaveden kaupungin (seitsemän tuulivoimalaa) ja Kärsämäen kunnan (yksi tuulivoimala) alueelle. Puistosta toteutetaan kaksi osayleiskaavaa, toinen Haapaveden kaupungin puoleisiin ja toinen Kärsämäen kunnan puoleisiin osiin. Haapaveden puoleinen osayleiskaava-alue jakaantuu kahteen osa-alueeseen. Voimaloiden yksikköteho on 3 5 MW kuitenkin siten, että tuulipuiston kokonaisteho on korkeintaan 30 MW. Voimaloiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 230 metriä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimala-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 5 (24) puisto kytketään Kärsämäen osayleiskaava-alueelle rakennettavan sähköaseman kautta Fingrid Oyj:n 220 kv:n kantaverkkoon. Rakenteiden sijoitussuunnittelu tehdään osana hankesuunnittelua toteutussuunnittelun edetessä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue on pääasiassa ns. valkoisella alueella, jolla ei ole erikseen ositettua toimintoja tai aluevarauksia. Sillä ei ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavojen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen molempien kuntien alueille. Osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisina ja niiden perusteella voidaan myöntää rakennuslupia tuulivoimalarakentamiseen liittyen. Museovirasto on osallistunut viranomaisena hankkeeseen aiemmin antamalla lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YVA-menettelyn tarveharkinnasta (Dnro POPELY/11/07.04/2014). Lausunnossaan (Dnro MV/143/ /2014) Museovirasto esitti, että hankealueella tulee suorittaa arkeologinen maastoselvitys osana hankkeen taustaselvityksiä. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n päätöksen mukaan hankkeessa ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lisäksi Museovirasto on antanut lausunnon (Dnro MV/124/ /2015) Hankilannevan tuulipuiston osayleiskaavaluonnoksesta Haapaveden kaupungin alueella. Hankilannevan tuulipuiston suunnittelualueella suoritettiin syksyllä 2014 arkeologinen maastoinventointi, joka kohdistui suunnitelluille rakentamisalueille. Museovirasto katsoo, että alueella suoritettu arkeologinen maastoselvitys on tehty kattavasti. Inventoinnin tuloksena hankealueelta löytyi kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kohdetta: Karsikkamäki -niminen tervahauta (muinaisjäännösrekisteritunnus ) sekä Lankkukangas -niminen tervahauta (muinaisjäännösrekisteritunnus ). Tarkemmat tiedot kohteista löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä Karsikkamäen tervahauta sijaitsee Haapajärven kaupungin puolella eikä kuulu Kärsämäen Hankilannevan tuulipuiston osayleiskaava-alueiseen. Museovirasto on jo esittänyt Haapaveden kaupungin Hankilannevan tuulipuiston osayleiskaavaluonnosta koskevassa lausunnossaan huomautukset, jotka koskevat tuulipuiston alueella sijaitsevaa Lankkukangas-muinaisjäännöstä ja sitä koskevia kaavakartta- ja selostusmerkintöjä ja määräyksiä osayleiskaavojen yhteisessä kaavaselostuksessa. Museovirasto viittaa em. lausuntoon ja toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kärsämäen kunnan esittämään Hankilannevan tuulipuiston osayleiskaavat, Haapavesi ja Kärsämäki osayleiskaavaselostuksen luonnokseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiasta lausuu Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaan museo.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 6 (24) Kaavoittajan vastine Museovirastolla ei ole huomautettavaa lausuttavana olevasta Hankilannevan tuulivoimapuiston Kärsämäen puoleisesta osayleiskaavaluonnoksesta, joten lausunto ei vaadi kaavoittajan vastinetta. 1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo ( ) Kärsämäen kunta on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museolta lausuntoa Hankilannevan tuulivoimapuiston Kärsämäen puoleisen osan osayleiskaavaluonnoksesta. Puhuri Oy suunnittelee Haapaveden kaupungin ja Kärsämäen kunnan alueille Hankilannevan tuulivoimapuistoa siten, että Haapaveden puolelle tulee seitsemän voimalaitosta ja Kärsämäen puolelle yksi. Puistosta toteutetaan kaksi osayleiskaavaa, yksi Haapaveden kaupungin puoleisiin osiin ja toinen Kärsämäen kunnan puoleisiin osiin. Osayleiskaava-alueet sijoittuvat noin 17 kilometriä Haapaveden kaupungin keskustasta etelään ja noin 9 kilometria Kärsämäen kunnan keskuksesta länteen. Haapaveden puoleinen osayleiskaava-alue jakaantuu kahteen osaalueeseen, joista toinen sijaitsee valtatien 28 (Kajaanintie) pohjois- ja toinen eteläpuolella. Eteläisempi osa-alue on kiinni Kärsämäen kunnanrajassa. Kärsämäen puoleinen osayleiskaava-alue sijoittuu Patanevan ja Järvinevan väliin ollen kunnanrajassa ja samalla Haapaveden puoleisen osayleiskaavan eteläisemmässä osaalueessa kiinni. Tuulivoimalan yksikköteho on 3 5 MW (megawattia), kuitenkin siten, että tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 140 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksessa on selvitetty suunnittelualueella ja hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä arvioitu tuulivoimaloiden vaikutusta niihin näkyvyysanalyysin perusteella. Vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin on todettu korkeintaan kohtalaisiksi. Hankilannevan tuulivoimapuiston vaikutukset rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja niiden arvokohteisiin on todettu Karsikaan kylän ja Kärjän alueen kohteiden osalta kohtalaisiksi ja muiden alueiden kohteiden osalta vähäisiksi. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. Kaavoittajan vastine Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa lausuttavana olevasta Hankilannevan tuulivoimapuiston Kärsämäen puoleisesta osayleiskaavaluonnoksesta, joten lausunto ei vaadi kaavoittajan vastinetta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 7 (24) 1.4 Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) ( ) 1. Puolustusvoimien lausunto Kaava ottaa riittävästi huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavaluonnokseen on merkitty kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Puolustusvoimat edellyttää, että määräystä ei kirjata pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riitä turvaamaan puolustusvoimien etuja. Pääesikunnan operatiivinen osasto on ensimmäisellä viiteasiakirjalla todennut Haapaveden kaupungille, että Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten (12 kpl, maksimissaan 226 m korkeiden) tuulivoimaloiden rakentamista Haapaveden Hankilannevan alueelle. Kaavaluonnokseen on merkitty tuulivoimaloita 7 kpl Haapaveden puolelle ja 1 kpl Kärsämäen puolelle. Tuulivoimaloiden maksimi korkeudeksi on ilmoitettu 230 m. Tämän korkeuspoikkeaman takia uutta lausuntoa hyväksyttävyydestä ei tarvita (3. viite). Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. Pääesikunnan operatiivisen osaston yhteyshenkilöinä toimivat Kari Salin puh ja Tomi Böhm puh (puolustusvoimien vaihde). Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. 2. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Lisaksi myös Suomen Johtotieto Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Haapaveden kaupunki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 8 (24) ja Kärsämäen kunta lisäisivät laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." 3. Yhteyshenkilöt Vuoden 2015 alusta lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3. Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Posti-osoite on PL 14, TIKKA- KOSKI. Yhteyshenkilöinä kaavoitus- ja edunvalvonta-asioissa alkaen ovat 3LOGR:n kiinteistöpäällikkö kari.ponkilainen@mil.fi p ja kiinteistöinsinööri tapio.seppa@mil.fi p Tuulivoimahankkeesta annettavan hyväksyttävyyslausunnon yhteyshenkilöitä ovat Kari Salin puh ja Tomi Böhm puh (puolustusvoimien vaihde). Kaavoittajan vastine Puolustusvoimien antamien uusien ohjeiden mukaisesti kaavoitusta koskevat lausuntopyynnöt ja neuvottelukutsut esitetään ( alkaen) Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle. Tämän lisäksi kaavamääräys edellyttää, että ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeella olla Puolustusvoimien (Pääesikunnan) hyväksyntä, jolloin se ei ole pelkkä lausuntopyyntövelvoite. Hanketoimija selvittää hyvissä ajoin ennen aiottua rakentamista mahdolliset puolustusvoimien kaapelilinjat kaava-alueella. 1.5 Digita Oy ( ) Puhuri Oy suunnittelee Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin rajalle Hankilannevan alueelle yhteensä enintään 8 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Näistä yksi tuulivoimala sijoittuu Kärsämäen kunnan puolelle ja enintään seitsemän Haapaveden kaupungin puolelle. Tuulipuistoa varten toteutetaan kaksi osayleiskaavaa, toinen Kärsämäen puolella olevaa yhtä voimalaa varten ja toinen Haapaveden puolella olevia seitsemää tuulivoimalaa varten. Kärsämäen kunta on tähän liittyen antanut Digita Networks Oy:lle (jäljempänä "Digita") mahdollisuuden esittää mielipiteensä tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 9 (24) Digita toteaa, että tuulipuistot aiheuttavat useimmiten merkittävää haittaa antenni-tv-vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Koska kyseiset selvitykset puuttuvat esitetyistä hankevastaavan materiaaleista, esitämme, että ennen kuin osayleiskaavaehdotus hyväksytään: alueilta tehdään tv-näkyvyysalue- ja linkkijännetutkimukset ja ne liitetään taustaselvitysmateriaaleihin; mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita, niin hankevastaavan on esitettävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tvverkon häiriöiden poistamiseksi; ja osayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp HE 221 /2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa - periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta. Lisätietoja asiassa antaa tekninen palvelupäällikkö Tuomo Romakkaniemi, puhelin ja sähköposti tuomo.romakkaniemi@digita.fi. Kaavoittajan vastine Hankilannevan tuulivoimapuiston ympäristössä tullaan suorittamaan ennen ja jälkeen tuulivoimaloiden pystytyksen hanketoimijan toimeksiannosta tvsignaalimittaukset. Mikäli signaali heikkenee tuulivoimatoiminnosta johtuen mittausten välillä, neuvottelee hanketoimija yhdessä verkon ylläpitäjän kanssa häiriöongelman ratkaisemiseksi. Näitä sopimusasioita ei voida käsitellä osana kaavaprosessia.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 10 (24) 1.6 Fingrid Oyj ( ) Kiitos lausuntopyynnöstänne. Kärsämäen puoleisella kaava-alueella on Fingrid Oyj:n 220 kv voimajohto Petäjävesi Nuojua (kuva 1). Kuva 1. Fingridin 220 kv voimajohto Petäjävesi Nuojua on merkitty kuvaan vihreällä viivalla. 220 kv voimajohtoa Petäjävesi Nuojua varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 58 metriä leveälle johtoalueelle (poikki leikkaus kuvassa 2). Voimajohdon johtoalue muodostuu 38 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 19 metrin päähän 220 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavalin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden takareunaan siten, että rakennusrajoitusalue kattaa koko 58 metriä leveän voimajohtoalueen. Näin ollen Fingrid suosittelee, että voimajohtoa varten varattavana alueen osana käytetään johtoalueen leveyttä eli 29 metriä molemmin puolin johtoaukean keskilinjasta.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 11 (24) Kuva 2. Fingridin 220 kv voimajohdon Petäjävesi Nuojua poikkileikkaus. Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan heinäkuussa 2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012). Fingrid Oyj on ottanut siinä kantaa tuulivoimalan sijoittamiseen voimajohtoon nähden: Kantaverkon käyttövarmuuden ja kunnossapitotoiminnan varmistamiseksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa kantaverkkoon kuuluvien voimajohtojen ympäristöön on otettava huomioon muun muassa seuraavaa: Tuulivoimalan sijoittumisessa tulee huomioida, ettei voimalasta talvella irtoava lumi tai jaa pääse lentämään johtoihin tai niiden rakenteisiin. Tuulivoimalasta ilmaan mahdollisesti syntyvät pyörrevaikutukset voivat aiheuttaa johtimissa värähtelyä ja jopa johtimien laajempaa heilahtelua, millä on johdinlankoja ja johtimia sekä niiden ripustusrakenteita kuluttava vaikutus. Tuulivoimalan sijoittamisessa voimajohtojen läheisyyteen tulee huomioida myös, ettei voimala kaatuessaan tai missään tilanteessa aiheuta vaaraa voimajohdolle ja sen rakenteille.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 12 (24) Voimajohdolle lunastetun johtoalueen helikopteriraivaukset sekä lentotarkastukset pystytään toteuttamaan ilman, että tuulivoimalat ovat rajoittava tai vaarantava tekijä. Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus =napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. Pyydämme huolehtimaan tästä etäisyydestä kaavan laadinnassa. Muistutamme yleisesti, että yleiskaavan täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien toteuttaminen. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Voimajohdon suhdetta muuhun maankäyttöön käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin lnternet-sivuilta ( ohjeita_kaavoittajille/). Oppaasta saa lisätietoa monista yleiskaavoituksen suunnittelukysymyksistä. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausunnossa esitetään kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingridillä ei ole muutoin huomautettavaa kaavaluonnoksista. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis- ja asemayleiskaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, HELSINKI. Kaavoittajan vastine Fingrid Oyj:n Petäjävesi Nuojua 220 kv voimajohto piirretään kaavakarttaan Fingridin ehdotuksen mukaisesti 29 metriä molemmin puolin johtoaukean keskilinjasta.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 13 (24) Hankilannevan tuulivoimapuiston Petäjävesi Nuojua 220 kv voimajohtoa lähin tuulivoimala (H-voimala) sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä voimajohdon ulkolaidasta, jolloin Fingridin edellyttämä etäisyys (1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeus) täyttyy hyvin. Fingrid Oyj pidetään myös jatkossa tietoisena kaavan etenemisestä ja mahdollisista muutoksista. 1.7 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto AVI ( ) Kärsämäen kunta pyytää Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lausuntoa Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta. Hankkeessa Puhuri Oy suunnittelee yhteensä kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin rajalle. Tässä lausunnossa käsitellään Kärsämäen kunnan puoleista osuutta, jonne suunnitellaan rakennettavan yksi tuulivoimala. Haapaveden kaupungin puoleisesta kaavasta annetaan oma lausunto. Tuulivoimaloiden yksikköteho tulisi olemaan 3 5 MW ja koko tuulivoimapuiston kokonaisteho yhteensä enintään 30 MW. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus tulisi olemaan enintään 230 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden tuottama energia siirretään Kärsämäen puolelle rakennettavan sähköaseman kautta kaava-alueen itälaitaa pitkin kulkevaan 220 kv:n kantaverkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutettaisiin maakaapeleilla. Hankilannevan tuulivoimapuiston hankealueen läheisyyteen on suunnitteilla muitakin tuulivoimahankkeita. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue toteaa, että tuulivoimahankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ihmisten terveyteen ja elinoloihin kohdistuviin vaikutuksiin. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät erityisesti tuulivoimaloista syntyvään meluun ja välkkeeseen. Vastuualueen näkemyksen mukaan Hankilannevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksessa onkin tunnistettu hankkeen merkittävimmät ihmisten terveyteen ja elinoloihin kohdistuvat vaikutukset. Kaavaluonnoksen selostuksen mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta. Sen sijaan lähin lomarakennus sijaitsee noin 1,4 kilometrin päässä lähimmästä suunnitteilla olevasta tuulivoimalasta. Melumallinnus on tehty laitosmallilla, jonka napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Selostuksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama meluhaitta olisi vähäistä. Vastuualueen näkemyksen mukaan tuulivoimasta syntyvän melun ei tule ylittää määrättyjä raja-arvoja vakituisen tai loma-asutuksen kohdalla. Lisäksi tuulivoimaloiden roottorin pyörimisestä aiheutuva vilkunta tulisi arvioinnin perusteella olemaan vähäistä. Suomessa vilkunnalle ei ale määritelty raja- tai ohjearvoa, minkä vuoksi vilkuntamallinnuksia verrataan usein muiden maiden rajaarvoihin. Kaavaselostusten mukaan esimerkiksi Ruotsissa annettu maksimisuositus (8 h/vuosi) varjon vilkkumisesta ei selostuksen mukaan ylity Hankilannevan

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 14 (24) tuulivoimapuiston kohdalla yhdenkään vakituisen tai vapaa-ajan asunnon kohdalla. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen näkemyksen mukaan vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida hankkeen suurin mahdollinen vaikutus myös hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioitaessa. Tuulivoimaloiden korkeus voi vaikuttaa melu- ja varjostusvaikutusten leviämiseen. Kaavoittajan vastine Tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaselostuksessa on esitetty tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Melun ohjearvot eivät ylity vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen osalta. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa -kappale lisätään kaavaselostukseen. 1.8 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ( ) Asia Kärsämäen kunnanhallitus on :ssä päättänyt asettaa Hankilannevan tuulipuiston Kärsämäen puoleisen osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen on osoitettu voimalapaikka kahdeksalle (8) tuulivoimalalle. Yhden tuulivoimalan napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Yksi tuulivoimala sijoittuisi Kärsämäen kunnan alueelle ja seitsemän Haapaveden kaupungin alueelle. Lausunto Kaavaselvityksissä (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy) on arvioitu tuulivoimalapuiston ympäristöhaittoja mm. melu- ja varjostusmallinnusten avulla. Melu- ja välkeselvitykset on tehnyt Etha Wind Oy Vaasasta. Hankilannevan melumallinnuksessa on käytetty Vestas V126 3,3 MW:n voimalaa, jonka kokonaisäänitehotaso on 108,4 db(a). Kaavaselvityksessä tulisi huomioida seuraavat seikat: Kaavaselvityksissä tulisi olla havainnointikartta, josta käy ilmi tuulivoimaloiden etäisyydet lähimpiin asuin- ja lomakiinteistöihin kahden kilometrin säteellä. Karttatarkastelun perusteella voimala G:lla on etäisyyttä noin 1,3 kilometriä Kärsämäen kunnan alueella sijaitsevaan loma-asuntoon Koskela ( ). Kärsämäen kunnan alueelle suunnitellusta voimalasta H etäisyys ko. kiinteistöön on noin 2 kilometriä. Kärsämäen kunnan puolella sijaitseva lähin vakituinen asuinrakennus Pihlajaranta sijaitsee kaavaselvityksen mukaan 1,6 km voimala G:sta itään. Kaiken kaikkiaan alle 2 kilometrin sisällä voimaloista sijaitsee 7 asuinrakennusta ja 3 loma-asuntoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 15 (24) Toteutuneissa tuulipuistohankkeissa voimaloiden meluntuotto on ollut usein arvioitua suurempaa (esimerkiksi Raahen Kopsa, Haminan Summa). VTT:n tutkijan Denis Siposen mukaan (Ymparistö ja Terveys-lehti 2/2015) useissa tutkimuksissa on todettu, että melumallinnukset eivät vastaa todellista tilannetta, vaan aliarvioivat tuloksia noin 5 desibeliä. Melumallinnukset eivät huomioi muuttuvia sääolosuhteita ja siten amplitudimodulaatiota riittävän hyvin. Siponen ehdottaakin, että kuntien päättäjät käyttäisivät valtaansa ja määräisivät tuulivoima-alueiden lupaehdoissa 5 db tiukemmat ohjearvot, jotta terveyshaitoilta käytännössä vältyttäisiin. Terveydensuojelulain perusperiaatteen mukaisesti elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Voimala- ja voimalinjarakenteiden sijoittelulla (riittävä etäisyys) tuleekin minimoida voimaloiden melusta ja välkkeestä aiheutuvat terveysvaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö (Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2014) ja myöhemmin esimerkiksi Raahen kaupunginvaltuusto on linjannut tietyin poikkeuksin, että alle 2 km etäisyydelle asutuksesta ei tule rakentaa tuulivoimaloita. Hankilannevan tuulipuiston osayleiskaavassa voimaloiden sijainteja tulisikin siirtää siten, että etäisyys lähimpiin loma- ja asuinrakennuksiin olisi vähintään 2 km. Jokaisen tuulivoimalan läheisyyteen tulee sijoittaa varoitus-/huomiotaulu, jossa varoitetaan mahdollisesti roottorin lavoista irtoavasta jäästä ja lumesta sekä muista huomioitavista turvallisuusseikoista. Tuulivoimalatoiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista tulee antaa selvitys Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvitys tulee antaa vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Selvityksessä tulee olla suunnitelma tuulivoimala alueiden maisemoinnista ja jälkihoitotöistä sekä mahdollisten betonija raudoitusjätteiden hyötykäytöstä. Toiminnanharjoittajan tulee perustelullisesti arvioida purkamiseen liittyvän jätehuollon vakuuden määrä. Kaavoittajan vastine Suomen laki ei edellytä mitään tiettyä kilometrimääritteistä minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja lähialueen asutuksen välillä. Minimietäisyyden määrittävät käytännössä yleensä melusta ja varjostuksesta aiheutuvat rajoitukset. Jotkin kunnat edellyttävät silti 2 km minimietäisyyttä. Nämä ovat kuntakohtaisia päätöksiä, eikä niille ole laissa perusteita tai edellytystä. Kärsämäen kunta tai Haapaveden kaupunki ei ole tällaista päätöstä tehnyt eikä tällaista etäisyyttä edellyttänyt. Tästä huolimatta lausunto on huomioitu siten, että voimala G on siirretty etäämmälle Hankipään asutuksesta Hankilannevan toiselle puolen voimaloiden E ja F väliin. Myös voimaloita A ja B on siirretty hiukan. Nyt lähin loma-asunto sijaitsee noin 1,8 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja lähin asuinrakennus noin 2,3 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen melu- ja varjostusmallinnukset on tehty lain edellyttämällä tavalla ja ne ovat Ympäristöministeriön antamien ohjeiden mukaiset. Näitä ohjeita myös VTT pitää pätevinä ohjeina tuulivoimamelun mallintamiselle. VTT:n yksittäisten asiantuntijoiden henkilökohtaiset näkemykset voivat toki silti erota VTT:n linjasta. Joka tapauksessa asumiseen käytettävillä alueilla ylin sallittu ulkomelutason ohjearvo yöaikainen 40 db raja ei

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 16 (24) mallinnusten mukaan ylittynyt missään kohteista. Loma-asunnoilla ylin taustaäänenvoimakkuuden ohjearvojen mukainen äänitason raja yöllä 35 db ei ylity missään osayleiskaavan vaikutusalueella. Myös asumisterveysohjeen ohjearvot matalataajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen ohjearvot alittuvat selvästi. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa ohjearvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Melumallinnukseen on valittu yksi markkinoiden voimakasäänisimmistä koneista, vaikka toteutus tullaan todennäköisimmin tekemään hiljaisemmalla konetyypillä. Näin ollen todellinen toteutuva melu on kaikella todennäköisyydellä pienempi kuin melumallinnuksissa esitetty. Jokaisen tuulivoimalan läheisyyteen sijoitetaan varoitus-/huomiotaulu, jossa varoitetaan mahdollisesti roottorin lavoista irtoavasta jäästä ja lumesta sekä muista huomioitavista turvallisuusseikoista. Tuulivoimaloiden purkua (mukaan lukien toiminnan jälkeiset toimet ja maisemoinnit) koskevia asioita ei voida käsitellä itse kaavassa tai edellyttää siihen liittyviä kaavamääräyksiä. Kaavaselostuksen toteutuksen ohjeisiin voidaan silti lisätä alueen mahdollista jälkikäyttöä koskevia ohjeita. Ympäristöministeriö linjaa tuulivoimaloiden purkamisesta seuraavasti: Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen eikä tuulivoimalaa voida asettaa erilaiseen asemaan, ellei siitä säädetä laissa. Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Kaava on laadittava siitä lähtökohdasta, että kaavassa osoitetulla tuulivoimalan rakennuspaikalla saa olla tuulivoimala, jota saa ja täytyy pitää kunnossa. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Kiinteistön omistajan harkinnassa ja tulevaisuuden teknisen kehityksen varassa on se, hyödyntääkö ja pystyykö kiinteistönomistaja hyödyntämään uudisrakentamisessa olemassa olevaa tuulivoimalaa. MRL 166 :ssä on säännökset rakennuksen kunnossapidosta ja MRL 170 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu. Kun laissa on säännös, miten pitää toimia silloin, kun rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kaavaan ei voi ottaa määräystä, joka poikkeaa tästä lain säännöksestä. Purkamista koskevia kaavamääräyksiä ei tule ottaa kaavaan edes informatiivisiksi tarkoitettuina. 1.9 Ympäristöpalvelut Helmi ( ) Haapaveden kaupunki ja Kärsämäen kunta pyytävät lausuntoa Puhuri Oy:n suunnitteleman Hankilannevan tuulivoimapuistohankkeen osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnon antaa Ympäristöpalvelut Helmi, jolle Haapaveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena toimiva ympäristöterveyslautakunta on siirtänyt toimivallan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelulakien mukaisten lausuntojen osalta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17 (24) Kysymyksessä on Puhuri Oy:n suunnittelema Hankilannevan tuulivoimapuistohanke, joka sijoittuu Haapaveden kaupungin ja Kärsämäen kunnan alueille. Alue sijaitsee noin 17 kilometriä Haapaveden kaupungin keskustasta etelään ja noin 9 kilometriä Kärsämäen kuntakeskuksesta länteen. Haapaveden puoleinen alue jakaantuu kahteen osa-alueeseen, joista toinen sijaitsee valtatien 28 (Kajaanintie) pohjois- ja toinen eteläpuolella. Kärsämäen puoleinen alue sijoittuu Patanevan ja Järvinevan väliin ollen kunnanrajassa ja samalla Haapaveden puoleisen osayleiskaavan eteläisemmässä osa-alueessa kiinni. Haapaveden puolelle on suunniteltu 7 voimalaa ja Kärsämäen puolelle 1 voimala. Alue on pääasiassa ojitettua suota ja talousmetsää. Hankkeesta ei ole edellytetty YVA-menettelyä. Tuulivoimalan yksikköteho on 3 5 MW kuitenkin siten, että tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Voimaloiden napakorkeus on enintään 160 m, roottoriympyrän halkaisija enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 230 m. Tuulivoimapuisto koostuu voimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä sekä voimalaitoksia yhdistävistä teistä. Voimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Voimalan rakentamisalueeksi tarvitaan noin 60 x 70 m alue, jolta raivataan kasvillisuus. Lisäksi torninosturin kokoamiseen tarvitaan noin 6 x 200 metrin alue. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on metriä. Jokaisen lieriötornivoimalan perustus vaatii noin 500 m 3 betonia ja kutakin voimalaa kohden yhteensä kuljetusta riippuen voimalatyypistä. Suunnittelualueella ei sijaitse asutusta eikä loma-asutusta. Haapavedellä lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 2,5 km lähimmästä voimalasta koilliseen ja lähin loma-asunto noin 1,8 km lähimmästä voimalasta pohjois-koilliseen. Koko suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia eikä loma-asutusta alle 1 km:n etäisyydellä voimaloista ja alle 2 km:n päässä sijaitsee 7 asuinkiinteistöä ja 3 loma-asuntoa. Tehdyn meluselvityksen mukaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset eivät ole merkittäviä ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot asunnoille ja vapaa-ajanasunnoille eivät ylity. Myöskään STM:n antamat sisätilan pienitaajuisen melun ohjearvot eivät ylity. Tehdyn välkeselvityksen mukaan neljä vakituista asuntoa ja kolme vapaa-ajan asuntoa sijaitsee alueella, jossa odotettu välkemäärä on alle kaksi tuntia vuodessa. Vilkunnan laskennallinen ulkomailla käytetty raja-arvo 8 tuntia/vuosi ei ylity. Koko aluetta koskevissa määräyksissä on mm. määrätty meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon otettavaksi ympäristöministeriön viimeisimmät suunnitteluohjearvot. Lausunto Ympäristöpalvelut Helmi toteaa, että tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee noudattaa melun ohjearvoina ympäristöministeriön antamia kulloinkin viimeisimpiä suunnitteluohjearvoja. Melun ja välkkeen mahdollisesti aiheuttamien haitallisten vaikutusten eliminoimiseksi voimaloiden etäisyys häiriintyviin kohteisiin tulee olla vähintään kaavaluonnoksessa esitetyn mukainen, jonka mukaan lähin lomaasutus on 1,4 km (Kärsämäellä) etäisyydellä ja lähin vakituisessa asumisessa oleva kiinteistö 1,6 km (Kärsämäellä) etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lisäksi

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 18 (24) välkkeen aiheuttamien mahdollisten haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tulisi voimaloiden rakentamisessa käyttää sellaista uusinta ja kehittyneintä tekniikkaa, jolla haitalliset vaikutukset ovat vähäisimmät. Tuulivoimalahankkeessa tulee pyrkiä siihen, että uusi maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueella ja sen lähiympäristössä olevaan maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinon harjoittamiseen eikä hankkeesta kohdistu merkittävää ympäristö- eikä terveyshaittaa alueella ja alueen vaikutuspiirissä oleville ihmisille melusta, välkkeestä tai viihtyisyyden alentumisesta. Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta ja perustusten käyttöiäksi mitoitetaan 50 vuotta. Kaavaluonnoksessa ei ole kaavamerkintöjä ja -määräyksiä voimaloiden käytöstä poiston aikaisista menettelyistä. Kaavaluonnoksen Teknisen kuvauksen Käytöstä poisto -osiossa todetaan, että tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa ja että perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Jo kaavaluonnoksessa tulisi kaavamääräyksin ratkaista, mitkä voimalan rakenteet puretaan ja poistetaan alueelta kokonaan käytön päätyttyä ja miten rakennuspaikka ympäristöineen maisemoidaan ja laaditaanko siitä erillinen suunnitelma. Perustukset ovat betonirakenteisia ja syvällä maassa, joten ne estävät paikoilleen jäädessään maa-alueen perinteisen käytön purettaessa voimala sen päältä käyttöiän päätyttyä. Kaavaluonnoksessa tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota voimaloiden rakentamisen aikaisiin maanrakennustöiden ja maamassojen vaihtojen pintavesiin mahdollisesti aiheuttamiin kiintoaineskuormituksiin ja pyrkiä minimoimaan kuormitus. Ympäristöpalvelut Helmellä ei ole muuta todettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavoittajan vastine Tuulivoimaloiden sijoittamisessa noudatetaan Ympäristöministeriön kulloinkin antamia viimeisimpiä melun suunnitteluohjearvoja. Lausunnossa todetaan: Lisäksi välkkeen aiheuttamien mahdollisten haitallisten vaikutusten vähentämiseksi tulisi voimaloiden rakentamisessa käyttää sellaista uusinta ja kehittyneintä tekniikkaa, jolla haitalliset vaikutukset ovat vähäisimmät. Välkkeellä tarkoitetaan tuulivoimakaavoituksen yhteydessä yleensä varjovaikutusta, joka syntyy kun voimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä. Jos lausunnossa tarkoitettiin tätä, tähän ei liene mahdollista vaikuttaa millään tekniikalla. Siihen vaikuttavat voimalan korkeus, siipien mitat ja auringon paistamiskulma. Jos lausunnossa taas tarkoitettiin välkkeen sijaan lentoestevalojen vilkkumista niin nykymääräykset mahdollistavat voimaloissa käytettävän valkoisten vilkkuvien valojen sijaan yöaikaan myös kiinteästi palavia punaisia valoja. Hankilannevan tuulivoimalahankkeen maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueella ja sen lähiympäristössä olevaan maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinon harjoittamiseen eikä hankkeesta kohdistu merkittävää ympäristö- eikä terveyshaittaa alueella ja alueen vaikutuspiirissä oleville ihmisille melusta, välkkeestä tai viihtyisyyden alentumisesta.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 19 (24) Tuulivoimaloiden purkua koskevia asioita ei voida käsitellä tai edellyttää kaavamääräyksissä. Ympäristöministeriö linjaa tuulivoimaloiden purkamisesta seuraavasti: Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen eikä tuulivoimalaa voida asettaa erilaiseen asemaan, ellei siitä säädetä laissa. Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Kaava on laadittava siitä lähtökohdasta, että kaavassa osoitetulla tuulivoimalan rakennuspaikalla saa olla tuulivoimala, jota saa ja täytyy pitää kunnossa. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Kiinteistön omistajan harkinnassa ja tulevaisuuden teknisen kehityksen varassa on se, hyödyntääkö ja pystyykö kiinteistönomistaja hyödyntämään uudisrakentamisessa olemassa olevaa tuulivoimalaa. MRL 166 :ssä on säännökset rakennuksen kunnossapidosta ja MRL 170 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu. Kun laissa on säännös, miten pitää toimia silloin, kun rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kaavaan ei voi ottaa määräystä, joka poikkeaa tästä lain säännöksestä. Purkamista koskevia kaavamääräyksiä ei tule ottaa kaavaan edes informatiivisiksi tarkoitettuina. Mikäli tuulivoimalat päädytään purkamaan, niin romuraudan arvo todennäköisesti kattaa purkamiskustannukset varsinaisten tuulivoimatornien osalta. Tämä toki riippuu ko. metallien sen hetkisestä maailmanmarkkinatilanteesta. Maakaapelien ja perustusten poisto ei välttämättä ole perusteltua ja järkevää ja on tapauskohtaisesti pohdittava kannattaako niitä purkaa ja poistaa vai ei. Joka tapauksessa purkutilanteessa voimalapaikat ja muiden purettavien rakenteiden paikat maisemoidaan. Näihin seikkoihin ei kuitenkaan voida kaavavaiheessa ottaa määräysmuodossa kantaa kuten edellä oleva Ympäristöministeriön ohje linjaa. 2 MIELIPITEET 2.1 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ( ) Kaavallinen ohjaus Osayleiskaavoitettavan Hankilannevan tuulivoimalahanke koostuu enintään 8 voimalasta, joiden yksikkökoko on 3-5 megawattia, kokonaisteho enintään 30 MW ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Hankkeessa ei ole suoritettu ympäristövaikutusten arviointia, vaan sen vaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen on tarkoitus toimia voimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena.