Ylöjärven keskustan liikenteellinen toimivuusselvitys

Transkriptio

1 Ylöjärven keskustan liikenteellinen toimivuusselvitys kuva: Arto Halttunen / paramotor.fi Marraskuu 2013

2

3 Sisällysluettelo 1 Nykytilanne ja tehdyt suunnitelmat Maankäyttö ja maankäyttösuunnitelmat Liikenneverkko Tavoitteet Liikenne-ennusteet Liikenne-ennusteen laatiminen Liikenne-ennusteet Verkollinen toimivuus Toimivuustarkastelut Keskeiset tulokset Simulointiverkon mallinnus Liikenneverkon kehittäminen Ongelmalliset kohteet Liikenneverkot Pyörä- ja kävelytiet Tiet ja kadut Joukkoliikenne Vaikutukset Vaikutukset liikkumiseen Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin Vaikutukset liikenneturvallisuuteen... 34

4 5.4 Vaikutukset liikenteen aiheuttamaan meluun Alustava toimenpideohjelma Toimenpiteiden ajoitus Vt 3 suuntaisrampit Arvioidut kustannukset... 37

5 Esipuhe Tämä työ tehtiin Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta vuonna 2013 syksyllä. Työryhmään kuuluivat tilaajan ja ELY - keskuksen edustajina Ritva Kangasniemi Seppo Reiskanen Pekka Virtaniemi Vesa Ylitapio Erika Helin Soile Ingelin Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi Ylöjärvi ELY - keskus ELY keskus. Konsulttina toimi Trafix Oy, jossa työstä vastasi DI Matti Keränen. Työhön osallistuivat ins. Jouni Ikäheimo, ins. Mikko Yli-Kauhaluoma, DI Riku Nevala ja DI Esa Karvonen. Käytetyt liikenne-ennusteet pohjautuvat Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyihin ennusteisiin, jossa työstä vastasi TKL Hanna Kalenoja.

6

7 Tiivistelmä Työn lähtökohtana oli keskustan yleissuunnitelma (arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik), jonka pohjalta kaupunki on aloittanut yleiskaavan laadinnan. Työn tarkoituksena oli tutkia keskustan katuverkon liikenteellistä toimivuutta vuoden 2030 arvioidun maankäytön mukaisessa tilanteessa. Toimivuutta selvitettiin laatimalla liikenne-ennuste, josta saatiin liikennemäärät Paramics - simulointiohjelmalla tehtyyn verkkomalliin. Työn oletuksena on ollut, että valtatie 3 siirretään uudelle linjalle ja että Vaasantien nopeusrajoituksia alennetaan arvoon 60 km/h. Liikenneverkon toimivuus on kohtuullisen hyvä. Joissakin liittymissä on simulointien perusteella ehdotettu kaistajärjestelyitä. Työssä tehtiin myös melulaskennat vuoden 2035 tasossa.

8 1 Nykytilanne ja tehdyt suunnitelmat Taulukko 1. Uudet maankäytön volyymit vuoteen 2030 mennessä 1.1 Maankäyttö ja maankäyttösuunnitelmat Ylöjärvellä asui vuoden 2012 lopussa noin asukasta. Asukasmäärän kasvu on ollut 2000-luvulla keskimäärin 1,75 % ja vuosien välillä 1,84 %. Vuonna 2012 valmistuneessa keskustan yleissuunnitelmassa osoitettiin asuinrakentamisen uusia varauksia k-m2, joka vastaa noin asukasta. Suunnitelmaa on edelleen kehitetty kaupungin toimesta. Asukasmäärien näin suuri kasvu ei ole mahdollinen vuoteen 2030 mennessä. Pitkän tähtäimen (v.2040=>) näkemys on, että varaudutaan hengen väestönkasvuun. Vuoteen 2030 mennessä on realistista olettaa uusia asuinrakennuksia toteutuvan noin k-m2. Alueittaiset uudisrakentamismäärät ovat taulukossa 1. Liikenne-ennuste on laadittu vuodelle 2030 sekä pitkän tähtäimen varausten mukaisena. Kuvassa 1 esitetään maankäytön vaiheittainen kehittyminen ja alueiden rakentumisen alustava ajoitus. Kuvassa näkyvät rakennusmassat ovat alustavia ja osoittavat rakennusten tilantarvetta. Ensimmäiset toteutettavat rakentamisalueet olevat Soppeenmäessä ja Kirkonseudulla. Sen jälkeen alueiden toteuttaminen voisi edetä Vaasantien lähialueita pitkin kohden Elovainiota. Viimeisimpänä toteutuisi Soppeenmäen ja Elovainion teollisuusalueiden vähittäinen muutos asuinalueiksi. Uudet rakentamisalueet tiivistävät keskustan maankäyttöä ja yhdistävät ja täydentävät nykyisiä asuinalueita. 8

9 Kuva 1. Maankäytön kehittymisen alustava ajoitus (Ylöjärven kaupunki) 9

10 Kaupalliset keskittyvät tulisivat sijaitsemaan edelleen kehittyvässä Elovainion liikekeskuksessa, Soppeenmäessä sekä uudessa Aronrannan liikekeskuksessa. Tehty suunnitelma painottaa Vaasantien roolia. Sen standardia on laskettava korkeintaan 60 km/h nopeusrajoituksen katumaiseksii Ylöjärven taajaman kohdalla. 1.2 Liikenneverkko Ylöjärven päätiet ovat vt 3 (Nokiantie/Vaasantie) ja kt 65 (Vaasantie/Uusi- Kuruntie). Pääkatuina ovat Vaasantieltä erkaneva Kuruntie pohjoiseen ja Vaasantien suuntainen eteläinen rinnakkaiskatu Soppeentie. Hallinnollisen keskuksen ja Elovainion liikekeskuksen yhdistää Koivumäentie Elotie ja Asemantien - Elontien yhteydet. Keskustan ideasuunnitelmassa tieverkon osalta suuri muutos nykytilaan on Vaasantien muuttaminen katumaiseksi 2+2 kaistaiseksi ja 60 km/h tieksi Ylöjärven taajaman kohdalla. Tämä on tarpeen, jotta Vaasantieltä saadaan uusi yhteys kehittyvään keskustaajamaan Kuruntien ja vt 3:n välille. Myös vt 3 länsipuolelle on kaavailtu uutta liittymää Vaasantielle. Ely-keskus on parhaillaan suunnittelemassa vt 3 uutta linjausta Ylöjärvi- Hämeenkyrö. Tässä yhteydessä suunnitellaan myös vt3 kt 65 liittymä. Tiivistyvä maankäyttö edellyttää samalla katuverkon rakentamista. 2 Tavoitteet Tavoitteena oli tarkastella keskustan yleissuunnitelman liikenteellistä toimivuutta. Yleissuunnitelmaa edelleen jalostettaessa on tehty ohjeellinen suunnitelman toteutumisen ajoitus. Tässä työssä laadittiin liikenne-ennuste perustuen vuoden 2030 arvioituun toteumaan. 3 Liikenne-ennusteet 3.1 Liikenne-ennusteen laatiminen Liikenne - ennuste pohjautuu Tampereen teknillisen yliopiston tekemiin TALLI - ennusteisiin. Ennusteiden lähtökohtana oli vuoden 2030 arvioitu maankäyttö. TALLI-ennusteen aluejakoa tihennettiin keskustan alueella huomattavasti ja tässä yhteydessä laskettiin osa-alueiden tuotokset uudelleen perustuen matkatuotosoppaan yksikköarvoihin. Ennusteet ovat nykytilanteen ja vuoden 2030 tasossa ja kuvaavat iltahuipputunnin liikennettä. Ennustemallissa on kolme kulkutapaa: henkilöauto, joukkoliikenne ja kävely/pyöräily. TALLI mallilla lasketaan kysyntäennuste, joka kuvaa makamääriä eri kulkutavoilla osa-alueiden välillä. Kun liikennejärjestelmässä tehdään muutoksia, esimerkiksi tehdään kaupunkiraitiotielinja, se kuvataan malliin ja malliajojen tuloksena saadaan uudet kysyntäennusteet. Nykytilanteen ennustetta täydennettiin aluejaon tihennyksen yhteydessä Ylöjärven keskustan sisäisellä liikenteellä. Lisäksi nykytilan mallia tarkennettiin kalibroimalla liikennelaskentatietoihin. Kalibroinnin vaikutus heijastettiin vuoden 2030 tilanteeseen. Tie- ja katuverkko on kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa samanlainen. Liikennemallilla tutkittiin kolmea joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoa: perusvaihtoehto (jossa on nykyisen kaltainen linjasto, eikä merkittäviä vuoroväliparannuksia), vaihtoehto 0+ (jossa on nykyisen kaltainen linjasto ja Ylöjärvelle kulkevien runkolinjojen vuorovälejä on maltillisesti tihennetty) sekä kaupunkiraitiotievaihtoehto. Kaupunkiraitiotie kulkee Ylöjärvelle haarautuen ensimmäisen vaiheen linjauksesta Lielahdessa ja jatkuu Siltatien alueelle saakka (kuva 2). Raitiotien linjausta ei ole tarkemmin suunniteltu, mutta liikenne-ennusteen kannalta kuvaus on riittävä. Kuvassa 3 ovat joukkoliikenteen matkustajamäärät. 10

11 11 Kuva 2. Liikenne-ennusteen joukkoliikennetarjonta vuonna 2030 (vuoroa/arkivrk). Vihreällä viivalla kaupunkiraitiotie

12 12 Kuva 3. Joukkoliikenteen matkustajamäärät liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 (matkustajaa arkivuorokaudessa)

13 Tässä työssä keskityttiin katuverkon toimivuuteen ja siten joukkoliikenteen matkustajamääriä ei enempää käsitelty. Ennusteajojen tuloksena saadut kulkutapakohtaiset osuudet eri vaihtoehdoissa matkoista esitetään luvussa 5. Vaihtoehtojen väliset erot henkilöautoliikenteen määrissä olivat hyvin pieniä. Jatkotarkastelut tehtiin kaupunkiraitiotien mukaisella ennusteella. Liikenne-ennusteen lisäksi tehtiin liikenneverkon toimivuustarkastelut. Nämä tehtiin simuloimalla Paramics - ohjelmalla. Työssä laadittiin keskustaalueen simulointimalli. Simulointimallin avulla tarkasteltiin liikenteellistä toimivuutta ja kehitettiin toimenpiteitä liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ennusteen maankäyttötietojen erot verrattuna seudulliseen perusennusteeseen näkyvät taulukossa 2. Seudun perusennusteeseen verrattuna yleissuunnitelman mukainen maankäyttö kasvaa vuoteen 2030 mennessä enemmän Soppeenmäessä, Mikkolantien alueella, Elovainiossa ja kirkonseudulla. Asukasmäärät jäävät pienemmiksi Mäkkylän ja Vihattulan alueella verrattuna perusennusteeseen. Taulukko 2. Ennusteen maankäyttötiedot verrattuna seudun perusennusteeseen vuoden 2030 tasossa alue nimi asukkaita perusennusteessa Vuorentausta Soppeenmäki Soppeenmäen teollisuusalue asukkaita yleiskaavan mukaisessa ennusteessa ero asukkaiden määrässä Pehkusuo Metsäkylä Mikkolantie Elovainio Elovainion kauppakeskus Ylöjärven kirkonseutu Haavisto Ylöjärven keskusta Vastamäki Veittijärvi Asuntila Mäkkylä Vihattula Siivikkala Nuoralahti Vasama Valkeekivi Vahanta Vastaava aluejako on kuvassa

14 Kuva 4. TALLI - liikennemallin aluejako 14

15 3.2 Liikenne-ennusteet Nykytilanteen mallilla lasketut liikennemäärät (ns. nykyennuste) ovat kuvassa 5. Suurimmat liikennemäärät ovat vt 3:lla ja kt 65:llä, ajoneuvoa tunnissa ruuhkasuuntaan. Kuruntiellä on vilkkain katu, paikoin yli 800 ajoneuvoa/h vilkkaampaan suuntaan. Ennuste vuoden 2030 iltahuipputunniksi on kuvassa 6. Valtatiellä 3 liikennemäärien ennustetaan lähenevän 2000 ajoneuvoa/h, samoin kt 65:llä ennen Kuruntien liittymää. Kuruntiellä liikennemäärät ovat noin ajoneuvoa/h, samoin Uusi Kuruntiellä. Kuva 5. Nykytilanteen (v.2010) iltahuipputunnin mallinnetut liikennemäärät 15 Kuva 6. V.2030 iltahuipputunnin ennustetut liikennemäärät

16 Vuoden 2030 tilanteessa Kuruntien liikennekuormitusta vähentää uusi yhteys Keijärven itäpuolelta Asuntilan kautta Tampereen suuntaan. Kuruntien liikenteen sujuvuutta tämä parantaa selvästi. Yhteys näkyy kuvassa 7. Uudelle yhteydelle tulee runsaat 380 ajoneuvoa tunnissa poikkileikkauksessa. Liikenteen kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2030 on kuvassa 8. Suurimmat liikenteen kasvut ovat Tampereen suuntaan Vaasantietä sekä kehätiellä vt3 etelään. Joissain paikoissa liikenneverkko on muuttunut, jolloin lisäys ja vähenemä ovat päällekkäin, joka hieman hankaloittaa tulkintaa (kuten Vaasantie vt3 itään). Kuva 7. V.2030 iltahuipputunnin ennustetut liikennemäärät Kuva 8. Iltahuipputuntiliikenteen ennustettu kasvu vuoteen 2030 mennessä (punainen on lisäystä, vihreä vähenemistä) 16

17 Vt 3:n mahdollinen uusi linjaus siirtäisi liikennettä Vaasantieltä uudelle linjaukselle. Liikennettä siirtyy uudelle yhteydelle ennusteen mukaan ajoneuvoa suuntaansa. Tämä näkyy kuvassa Verkollinen toimivuus Emme-mallilla voidaan arvioida koko liikenneverkon toiminnallisesti ongelmallisia kohteita yleisellä tasolla. Mallilla voidaan laskea tie- ja katujaksojen käyttöasteet. käyttö aste tarkoittaa liikennemäärän suhdetta jakson kapasiteettiin. Mitä suurempi on käyttöaste sitä huonompi on liikenteellinen toimivuus. Kuvassa 10 näytetään käyttöasteet koko seudulla ja kuvassa 11 Ylöjärven keskustan alueella. Kuva 9. Vt 3:n uuden linjauksen vaikutus liikennemääriin v.2030 iltahuipun tasossa Kuva 10. Käyttöasteet Tampereen seudulla v.2030 iltahuipputunnin aikana (musta >100 %, punainen %, keltainen %, vihreä <60 %) 17

18 Ylöjärven alueella Emme-mallin perusteella suurimmat käyttöasteet ovat Vaasantiellä ja Kuruntiellä. Kuormituksen eivät vielä ole hälyttävän korkealla. 3.4 Toimivuustarkastelut Keskeiset tulokset Liikenteellistä toimivuutta arvioitiin Paramics-simulointiohjelmalla. Ydinkeskustan ideasuunnitelman mukainen liikenneverkko koodattiin ja liikenne-ennusteesta saatiin liikennetiedot simulointimalliin. Mallin avulla tehtiin arviot toiminnallisesti ongelmallisista paikoista. Samassa yhteydessä mietittiin ratkaisut ongelmiin, jotka lisättiin malliin ja testattiin toimivuus. Simulointitarkastelun tuloksena on liikenneverkko, jonka suurimmat toiminnalliset ongelmat on ratkaistu. Simuloinnit tehtiin kahdessa eli tilanteessa: verkolla, jossa on oletuksena, että vt 3 on uudella linjauksella Uusi-Kuruntiellä. Molemmissa malleissa ovat mukana ovat myös vt 3 suuntaisrampit Soppeentielle ja Elovainiontielle. Kuva 11. Käyttöasteet Ylöjärven keskustassa v.2030 iltahuipputunnin aikana (musta >100 %, punainen %, keltainen %, vihreä <60 %) 18

19 Simulointi ilman suuntaisramppeja muodostuu Vaasantiellä ajoittain pitkiä jonoja, mutta jonot ovat satunnaisia ja nopeasti purkautuvia. Pahimmat paikat ovat Vaasantien tasoliittymät (ramppi Kuruntielle, uusi liittymä Kuruntien länsipuolella (Pallotie) ja uusi liittymä vt 3:n länsipuolella) ja Kuruntien vilkkaimmat tasoliittymät Kuvassa 14 esitetään simuloinneissa havaitut ajoneuvojen keskimääräiset viivytykset. Suurimmat viivytykset kohdistuvat vt3:n ja kt 65 kiertoliittymässä tultaessa vt3:a pohjoisesta kt 65:lle. Viivytyksiä tulee myös vt 3 ja kt 65 uusissa liittymissä. Kuva 12. simulointiverkko ilman suuntaisramppeja Vt 3 ja kt 65 kiertoliittymässä pohjoisella (Uusi - Kuruntien) saapumissuunnalla rampin välityskyky on riittävä ja sekä jononpituudet että viivytykset pysyvät maltillisina. Etelästä 3/E12 Nokiantietä kiertoliittymään saapuvalla rampilla jonot venyvät ajoittain lähes Nokiantielle saakka. Jonot pääsevät kuitenkin purkautumaan simulointijakson aikana. Vaasantiellä kiertoliittymän itäiselle saapumissuunnalle muodostuu jatkuvia jonoja. Välityskyky on kuitenkin riittävä ja jonot pääsevät purkautumaan. Kuvan 13 mukaisesti myös kiertoliittymän läntiselle saapumissuunnalle 19

20 Kuva 13. Havaitut maksimijonot simuloinnin mukaan vuonna 2030 iltahuipputunnin aikana ilman suuntaisramppeja 20

21 Kuva 14. Keskimääräiset ajoneuvojen viivytykset simuloinnissa mukaan vuonna 2030 iltahuipputunnin aikana ilman suuntaisramppeja 21

22 Simulointi suuntaisramppien kanssa Kuvassa 17 esitetään simuloinneissa havaitut ajoneuvojen keskimääräiset viivytykset. Suurimmat viivytykset kohdistuvat vt3:n ja kt 65 kiertoliittymässä tultaessa vt3:a pohjoisesta kt 65:lle. Viivytyksiä tulee lähinnä Vaasantien valo-ohjatuissa liittymissä sekä Uusi - Kuruntien pohjoisesta tulevalla rampilla Vaasantien kiertoliittymässä. Kuva 15. Simulointiverkko suuntaisrampeilla Kuvassa 16 näytetään tarkastelualueen jonopituudet. Pahimmat paikat ovat Vaasantien tasoliittymät (ramppi Kuruntielle, uusi liittymä Kuruntien länsipuolella ja uusi liittymä vt 3:n länsipuolella) ja Kuruntien vilkkaimmat tasoliittymät. Lisäksi vt3:n ja kt 65:n kiertoliittymään kertyy jonkin verran jonoja. Ruuhkautuminen ei ole kovin pahaa, kuvassa 16 näkyvät jonot eivät ole seisovia jonoja, vaan havaitut pisimmät jonot (maksimijonot). Valoliittymissä tulee tietysti seisokkeja, jotka näkyvät viivytyksinä. 22

23 Kuva 16. Havaitut maksimijonot simuloinnin mukaan suuntaisramppien kanssa vuonna 2030 iltahuipputunnin aikana 23

24 Kuva 17. Keskimääräiset ajoneuvojen viivytykset simuloinnissa mukaan vuonna 2030 iltahuipputunnin aikana suuntaisrampeilla 24

25 3.4.2 Simulointiverkon mallinnus Simulointien teko ei ole vain yhden tilanteen tutkimista. Samalla kun toiminnallisia ongelmia havaitaan, haetaan niihin myös ratkaisut kaistajärjestelyillä, liittymätyypeillä tai valo-ohjausta kehittämällä. Tässä luvussa on kuvattu lopullisen simulointiverkon kehityspolku liittymittäin. 3/E12 Nokiantie - Soppeentie 3/E12 Nokiantieltä Soppeentiehen liittyvään ramppiin lisättiin mahdollisuus kääntyä Soppeentietä länteen sekä vastaavasti Soppeentietä idän suunnasta saavuttaessa mahdollisuus kääntyä 3/E12 Nokiantietä etelän suuntaan vievälle rampille. - Liikenne ohjautuu Nokiantietä etelään Soppeentien kautta mikä vähentää Vaasantie Nokiantie - Uusi - Kuruntie -kiertoliittymän kuormitusta merkittävästi. Järjestely ei aiheuta ruuhkautumisia Soppeentielle eikä ympäröiviin liittymiin. 65 Vaasantie - 3/E12 Nokiantie - 65 Uusi-Kuruntie -kiertoliittymä 65 Vaasantien, 3/E12 Nokiantien ja Uuden-Kuruntien yhdistävän kiertoliittymän eteläiselle (3/E12 Nokiantie) ja pohjoiselle (Uusi-Kuruntie) tulosuunnalle lisättiin molempiin ramppeihin toinen kaista. Kiertoliittymään järjestelyt siten että kiertäviä kaistoja on kaksi, jonka lisäksi kiertoliittymästä poistuttaessa myös kolmas kaista (1 poistuva, 1 poistuva/kiertävä ja 1 kiertävä). Poikkeuksena pohjoiseen 65 Uudelle-Kuruntielle liittyvää osaa, jossa kaksi kaistaa (yksi kiertävä ja yksi poistuva/kiertävä). Kiertoliittymästä poistuvilla rampeilla etelän suuntaan kaksi kaistaa ja pohjoisen suuntaan yksi kaista. - Liikenne on pääosin sujuvaa, vaikka kaikille suunnille syntyykin ajoittaisia jonoja. Jokaisella suunnalla jonot kuitenkin purkautuvat suhteellisen nopeasti ja välityskyky on riittävä. Kuruntie - Kuruntiellä välittömästi Vaasantien pohjoispuolelle sijoittuva uusi liittymä toteutettiin mallinnuksessa yksikaistaisena kiertoliittymänä. Kuruntien pääsuunnan runsas liikenne aiheuttaa hetkittäisiä jonoja, mutta liikenne on sujuvaa. - Kuruntien ja Kirkkotanhuantien liittymä mallinnettiin valoohjaamattomana siten, että pääsuunnalla (Kuruntie) on myös vasemmalle kääntyvät ryhmittymiskaistat. Kirkkotanhuantielle aiheutuu ajoittain jonoa sekä viivytystä Kuruntien runsaasta liikenteestä johtuen. Liikennemäärät Kirkkotanhuantiellä ovat vähäisiä, mutta liittymän toteuttamista kiertoliittymänä kannattaa harkita. - Kuruntien ja Koivumäentien liittymä on siirretty kirjaston eteläpuolelle. 65 Vaasantien uusi liittymä Kuruntien pääsuunnan runsas liikenne aiheuttaa hetkittäisiä jonoja, mutta liikenne on sujuvaa. Yleissuunnitelmasta poiketen Vaasantielle lisättiin liittymä Kuruntien ja Nokiantien/Uuden-Kuruntien väliin. Liittymä toteutettiin mallinnuksessa valo-ohjattuna ja se liittää Vaasantiehen pohjoisessa Pallotien sekä etelässä Aaltosentien. Liittymän sijainti perustuu maankäytön sijoitteluun Vaasantien etelä- ja pohjoispuolella. Kaistajärjestelyt toteutettiin liittymässä siten, että Pallotien ja Aaltosentien suunnilla on kaksi kaistaa ja Vaasantien molemmilla suunnilla kolme kaistaa. - Liittymä toimii hyvin eikä ruuhkautumista pääse syntymään. 25

26 Kauppakeskus Elo Kauppakeskus Elon tonttiliittymät sijoitettiin simulointien kannalta edullisemman välimatkan päähän Elotien ja Elovainiontien kiertoliittymästä. Nykyiset tonttiliittymät sijaitsevat lähempänä liittymää. - Kauppakeskus houkuttelee runsaasti liikennettä ja tonttiliittymien ulosajoihin muodostuu ajoittain jonoja. Välityskyky säilyy kuitenkin riittävänä. 65 Vaasantie tie -valoliittymä 65 Vaasantien ja 2774-tien yleissuunnitelman mukainen kiertoliittymä korvattiin valoliittymällä, jonka järjestelyt mukailevat hyvin pitkälle nykyisiä järjestelyitä. Liittymästä sekä 2774-tien kaistajärjestelyistä tehtiin kuitenkin kolme eri vaihtoehtoa ja vaikutuksia tutkittiin myös Kuruntien muiden liittymien osalta. Seuraavassa osiossa eri vaihtoehdot on käsitelty tarkemmin ja huomioitavaa on, että vaikka kussakin kuvassa näkyy kaksi kääntyvää kaistaa Vaasantiellä, kaksi 2774-tietä länteen sekä kiertoliittymässä Kuruntietä pohjoisen suuntaan kääntyvällä osalla, on kaistat simuloinneissa suljettu vastaamaan eri vaihtoehtoja. Ve 1 65 Vaasantien ja 2774-tien liittymä kuvan 15 mukaisesti valo-ohjattuna siten, että Vaasantietä etelän suuntaan kaksi kaistaa sekä yksi oikealle kääntyvä kaista. Etelän tulosuunnalla neljä kaistaa, joista kaksi on vasemmalle kääntyvää ja kaksi suoraan. Myös 2774-tielle lisättiin kaista Kuruntien kiertoliittymään saakka. Kuruntien kiertoliittymä yksikaistaisena lukuun ottamatta pohjoiseen Kuruntielle käännyttäessä kaksi kaistaa, joista toinen on kiertävä ja toinen kääntyvä. Järjestelyillä liikenne on sujuvaa eikä jonoja pääse syntymään. Toisaalta Liikennettä pääsee runsaasti kerrallaan Kuruntien kiertoliittymiin mikä aiheuttaa osaltaan jonoutumista Kuruntiellä. Välityskyky on kuitenkin riittävä kaikilla vaikutusalueen katuosuuksilla sekä liittymissä. Kuva 15. Maksimijononpituudet ve 1:n mukaisin järjestelyin. 26

27 Ve 2: Vaasantien ja 2774-tien liittymän toimivuutta testattiin kuvan 16 mukaisesti myös siten, että saavuttaessa liittymään Vaasantietä etelästä ja käännyttäessä vasemmalle käytössä on yksi kaista ja suoraan kaksi kaistaa. Vasemmalle käännyttäessä vastaanottavalla 2774-tiellä ja Kuruntien kiertoliittymässä on yksi kaista. Kuvatuilla järjestelyillä liittymien välityskyky on riittävä, mutta sekä Vaasantiellä että 2774-tiellä on vaarana syntyä jonoutumista ja lyhyestä liittymävälistä, Kuruntien kiertoliittymän ja Vaasantien valoliittymän välillä, johtuen on suositeltavaa lisätä 2774-tielle, kiertoliittymään tultaessa, toinen kaista. Ve 3: Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin kuvan 17 mukaista tilannetta, jossa Vaasantiellä eteläisellä saapumissuunnalla on yksi vasemmalle kääntyvä kaista ja kaksi suoraan menevää kaistaa. Vastaanottavalla 2774-tiellä on yksi kaista, joka jakaantuu vasemmalle kääntyvään, vasemmalle ja oikealle sekä oikealle kääntyviin kaistoihin. Testatuilla järjestelyillä liikenne 2774-tiellä on sujuvaa ja ainoastaan Vaasantien liittymän eteläiselle saapumissuunnalle syntyy ajoittain jonoa. Jono pääsee kuitenkin purkautumaan ja välityskyky on riittävä. Kuva 16. Maksimi jononpituudet ve 2:n mukaisin järjestelyin. 27 Kuva17. Maksimi jononpituudet ve 3:n mukaisin järjestelyin.

28 4 Liikenneverkon kehittäminen 4.1 Ongelmalliset kohteet Liikenneverkollisesti suurin kehityshanke on vt 3 ja kt 65 (Vaasantie) kehittäminen. Näiden teiden liittymä sijaitsee aivan suunnittelualueen keskeisessä pisteessä lähellä Elovainion liikekeskusta. Erityisesti Vaasantien roolin muuttaminen katumaisemmaksi ja nopeusrajoituksen alentaminen arvoon 60 km/h on yleissuunnitelman keskeinen osa. Se mahdollistaa maankäytön rakentumisen tien viereen ja keskusta-alueen tiivistämisen suunnitellulla tavalla. Toimivuustarkasteluissa ei havaittu suuria toiminnallisia ongelmia. Muutamassa liittymässä havaittiin jonoutumista: - Vaasantien valo-ohjattujen liittymien jonoutuminen - Vaasantien ja vt 3:n kiertoliittymän jonoutuminen - Kuruntiellä on runsaasti pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä, minkä vuoksi sivusuunnilla on vaarana jonoutua tavallisissa tasoliittymissä. Kiertoliittymät toimivat kuitenkin Kuruntiellä hyvin. Liikenneverkon kehittämisessä on ollut tavoitteena verkon kohtuullinen toimivuus yleissuunnitelman mukaisessa tilanteessa. Toimenpiteet koostuvat uusista liittymistä ja katuyhteyksistä. Lopputilanteessa oletuksena on, että Vaasantie on katumainen 60 km/h tie. Toimenpiteet ovat: 1. Kuruntien ja Vaasantien välisen rampin järjestelyt 2. Pallotien liittymä Vaasantielle 3. Elovainiontien liittymä Vaasantielle 4. Uudet katuyhteydet Kuva 18. Kehittämiskohteet 28 Kuva 19. Uudet kadut

29 4.2 Liikenneverkot Pyörä- ja kävelytiet Uudisrakentaminen edellyttää myös kävely- ja pyöräväylästön parantamista. Kuvassa 19 näkyy yleiskaavatyössä määritetyt uudet pyöräväylän nykyisten lisäksi. Väylästöstä on kehitetty aika kattava. On havaittu, että hyvä ja laadukas pyöräverkosto lisää pyöräilyn määrää. Pyöräverkosto jaetaan eritasoisiin väyliin. Kuvassa 20 esitetään pyöräväylästön hierarkia. Pyöräteiden lisäksi keskustassa tulee rakentaa pyöräpysäköintipaikkoja keskeisiin kohteisiin. Kuva 20. Nykyiset ja uudet pyörätiet ja muut ulkoilureitit. Kuva 21. Pääpyörätiet ja muut pyörätiet. 29

30 4.2.2 Tiet ja kadut Kuvassa 21 esitetään ajoneuvoväylien hierarkinen luokitus. Oleellisimpien katujen ohjeelliset tyyppipoikkileikkaukset esitetään liitteessä 1. Kuva 22. Keskustan liikenneverkon jäsennöinti. 30

31 Kuvassa 23 esitetään keskusta luonnosmainen katupiirustus Kuva 23. Keskustan katuverkon luonnos 31

32 4.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenne perustuu kaupunkiraitiotiehen. Se on linjattu keskustan läpi siten, että mahdollisimman monella asukkaalla on lyhyt kävelymatka pysäkeille (kuva 23). Pysäkkejä on sijoitettu alustavasti kuusi keskustan alueella. Raitiotielinjan päässä näin tiheä pysäkkiväli on mahdollinen. Raitiotien linjaus on alustava ja tarkistetaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Kaupunkiraitiotien ensimmäisestä vaiheesta (Lielahti Hervanta) ei ole vielä päätöksiä. Raitiotien mahdollinen jatko Ylöjärvelle on sidoksissa ensimmäisen vaiheen toteutukseen. Raitiotien voidaan toteuttaa vaiheittain myös Ylöjärven alueella. Aluksi radan päätepiste voi olla Elon kauppakeskuksen tuntumassa. Radalla on vaihtoehtoinen linjaus Uusi-Kuruntien kohdalla. Kun vt 3 parannetaan käynnissä olevan yleissuunnitelman mukaan, voidaan harkita radan linjaamista sen ali Elon kauppakeskuksen puolelle, josta se voisi palata takaisin Elovainiontien alikulun kautta. Tässä vaihtoehdossa ongelmana on risteämiset kävely ja pyöräväylien kanssa. Kaupunkiraitiotien toteutus on kaukana tulevaisuudessa. Linjauksen mukaisella reitillä voidaan aloittaa liikennöinti runkobussityyppisenä. Oleellista olisi, että keskustan rakentumisen myötä runkobussi liikennöisi, kun uusia asuinalueita rakennetaan. Kuva 24. Kaupunkiraitiotien alustava linjaus ja pysäkit 32

33 5 Vaikutukset 5.1 Vaikutukset liikkumiseen Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Tampereen seudulla noin 48 % vuodesta 2010 vuoteen 2030 mennessä. Liikennemääräkartat on esitetty luvussa 3.2 (s.16) TALLI - mallilla tehdyistä ennusteista saatiin laskettua kulkutapaosuudet kävelyn ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja henkilöauton käytölle eri tilanteissa. Malleilla tarkasteltiin kolmea tilannetta, seudun perusennustetta, nykyisen tyyppinen joukkoliikenne ve 0+ ja kaupunkiraitiotievaihtoehto. Näistä ennusteista lasketut kulkutapaosuudet ovat taulukossa 4. Taulukko 4. Ylöjärven kulkutapaosuudet Joukkoliiikennematkoissa määrän lisäyksellä on suhteellisesti suurempi vaikutus kuin henkilöautoilun osalta. Kuvassa 25 näytetään raitiotien vaikutus joukkoliikenteen ja henkilöauton kulkutapaosuuksiin. Suurimmat joukkoliikenteen käyttäjien määrän lisäykset, kymmenen prosentin luokkaa, ovat niillä osa-alueilla, joiden kautta pikaraitiotie kulkee. Taulukosta nähdään, että kaupunkiraitiotie kasvattaa selvästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Joukkoliikenteen käyttäjien osuus kasvaa 5 prosenttiyksikköä perusennusteeseen verrattuna. Myös bussivaihtoehdossa vuoromäärien lisäys kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä selvästi. Henkilöautoilun kulkutapaosuuden lasku on noin prosentin suuruinen. Kuva 25. Joukkoliikenteen (pun) ja henkilöauton (sin) kulkutapaosuuksien muutos verrattuna perusennusteeseen vuoden 2030 tilanteessa. 33

34 5.2 Vaikutukset energiankulutukseen ja päästöihin Liikennemäärien kasvu heijastuu myös liikenteen energiankulutukseen. Liikennemäärien kasvu lisää liikenteen energiankulutusta. Nyt myytävissä olevat autot kuluttavat vähemmän kuin muutaman vuoden takaiset autot. Myynnissä on myös hybridi- ja sähköautoja. Moottoritekninen kehitys on vähentänyt päästömääriä selvästi viime vuosikymmeninä. Kehitys jatkuu edelleen, mutta ei yhtä voimakkaana kuin aikaisemmin. Tärkeimpään kasvihuonekaasupäästölajiin, hiilidioksidipäästöihin, vaikuttaa vain polttoaineen kulutus. Taulukossa 5. esitetään tärkeimmät päästömäärät Tampereen seudulla vuodessa. Luvut perustuvat liikennemallissa laskettuihin päästömääriin. Laskennassa on käytetty Emme - ohjelmistoon sovitettuja päästökertoimia, jotka ovat peräisin VTT:n mittauksista. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat noin 40 %, kun taas hiilivety ja typen oksidien päästöt vähenevät 40 %. Hiukkaspäästöt kasvaisivat vajaan 10 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 5. Liikenteen aiheuttamat päästöt Tampereen seudulla päästöt, tonnia/vuosi kasvu-% Hiilidioksidi % Häkä % Hiilivety % Typen oksidit % Hiukkaset % 5.3 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Liikenneturvallisuuden osalta arvioitiin henkilövahinkojen määrää liikennemalliin perustuen. Laskennassa on käytetty tie- ja katutyyppikohtaisia onnettomuusasteita. Laskenta on tehty mallin iltahuipputunnin ajalle, joka on laajennettu vuositasolle. Liikennemalliin perustuva tarkastelu antaa käsityksen koko tarkastelualueen turvallisuudesta. Yksittäisten katujen tai liittymien turvallisuudesta liikennemallin avulla ei saa käsitystä. Laskentojen perusteella nykytilanteessa Tampereen seudulla tapahtuu 594 henkilövahinkoa vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 848 henkilövahinkoon vuodessa, joka vastaa kolmanneksen kasvua nykytilanteesta. Kasvu on seurausta liikennemäärien kasvusta. Henkilövahinkojen määrän kasvu on pienempää kuin liikennemäärien ennustettu kasvu. Liikennemäärien kasvu kohdistuu siis keskimääräistä turvallisemmille väylille. 5.4 Vaikutukset liikenteen aiheuttamaan meluun. Melulaskennat tehtiin pääteiden ja katujen osalta. Laskennat on tehty väylien ennustetilanteeseen pohjautuen, ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päiväajalle (LAeq7-22) ja yöajalle (LAeq22-7). Meluvyöhykelaskennoissa käytetyn hilapisteverkon tiheys on ollut 10 x 10 m, laskenta on tehty 2 m korkeudelle maanpinnasta kuvaten piha-alueiden melutasoa. Laskentojen tulokset esitetään liitteenä olevissa melukartoissa. Laskentojen perusteella voidaan todeta, että uusille alueille yömelutasot ovat mitoittavia. Uusilla alueilla melutasot oleskelupihoilla eivät saisi ylittää 34

35 45 db(a):n ohjearvoa. Vt 3:n melu leviää laajimmalle alueelle. Vaasantien melu on huomioitava rakennusten jatkosuunnittelussa. Taulukko 6. Yleiset melutason ohjearvot (VNp 993/92) 6 Alustava toimenpideohjelma 6.1 Toimenpiteiden ajoitus Suurin asia on Vaasantien saneeraus. Keskustan yleissuunnitelmassa on lähdetty siitä, että Vaasantie voidaan muuttaa 60 km/h ja katumaisemmaksi tieksi. Sitä ennen ei uusia liittymiä voi rakentaa Vaasantielle. Katuverkon täydentäminen tehdään maankäytön kehittymisen mukaisesti. 35 Esitettävät toimenpiteet ovat liittymien parantamisia sekä uusien katujen rakentamista. Uusia katuja tarvitaan noin kuusi kilometriä. Vaasantielle ehdotetaan kolme uutta valo-ohjattua liittymää, joista kaksi on vt 3 länsipuolella. Lisäksi Vaasantiestä tehdään katumaisempi. Valtatien 3 parantaminen on oma projektinsa, jonka yhteydessä toteutetaan vt 3 alikulkukäytävät. Katujen rakentaminen ajoittuu uuden maankäytön rakentamisen mukaan. Vaasantie voidaan jakaa vt 3 itäiseen ja läntiseen osaan. Ylöjärven keskusta rakentuu Tampereen päästä alkaen. Siten Vaasantien muuttaminen voidaan tehdä ensin riippumatta vt 3 parantamisesta vt 3 itäpuolisella osuudella. Vt 3 länsipuolinen osuus, nykyinen vt 3, voi pysyä nykyisellään. Vaasantien itäinen osa muutettaisiin keskustan rakentumisen myötä. Ratkaisevaa on Kuruntien liikennemäärien kasvu. Kuvassa 26 on esitetty uusien katujen ja liittymien alustava toteutusaikataulu. Aikataulu on sovitettu maankäytön kehittymisen toteutukseen. Maankäyttö lähtee rakentumaan Tampereen päästä (kuva 1). Vaasantien saneeraus on toteutettava ennen kuin kadun varrelle voidaan rakentaa. Sopiva aikaväli on Vaasantien uusi liittymä ja siihen liittyvät kadut olisi ohjelmassa Keskustan pohjoisemmat yhteydet toteutetaan maankäytön kehittymisen myötä Vaasantien länsipuolella Elovainiossa tehdään järjestelyt vuoden 2040 jälkeen, kun Elovainion rakentuminen tulee ajankohtaiseksi. Vt 3 järjestelyt tulisi olla tehtynä ennen vuotta Vt 3 suuntaisrampit Tarkasteluissa on ollut mukana vt 3 suuntaisrampit Soppeentielle ja Elovainiontielle. Verkon liikenteellinen toimivuus on kohtuullinen ilman ramppeja tai niiden kanssa. Verkollisesti rampit tarjoaisivat uusia reittejä ja jakaisivat liikennettä useammalle reitille. Lisäksi ne toimisivat vaihtoehtoisena yhteytenä Ylöjärven keskustaa, jos kiertoliittymässä tapahtuu häiriöitä. Rampit lisäisivät verkollista joustavuutta ja vähentäisivät ajosuoritetta.

36 Kuva 26. Uusien katujen ja liittymien alustava toteutusajankohta. 36

37 6.3 Arvioidut kustannukset Keskustan yleissuunitelman mukaiset toimenpiteet aiheuttavat liikenneverkolle noin 24 miljoonan euron investointitarpeet. Kustannukset erotellaan kuvassa 27. Kustannukset on laskettu perustuen INFRA-RYL:n yksikkökustannuksiin ja kokemusperäiseen tietoon rakentamisen kustannuksista Muut katuverkon parantamiskustannukset sisältävät katuverkolle tarvittavia muita kustannuksia (lisäkaistoja, bussipysäkkejä, ympäristön parantamista), joita tässä suunnitelmassa ei kyetä erottamaan. Kustannukset sisältävät kaikki katu- kunnallistekniikka ja ympäristörakentamisen lisäksi yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 37

38 Liite 1. Katujen poikkileikkaukset, Vaasantie 38

39 Liite 1. Katujen poikkileikkaukset, Kuruntie 39

40 Liite 1. Katujen poikkileikkaukset, Elotie, Elovainiontie, Soppeentie 40

41 Liite 1. Katujen poikkileikkaukset, Asematie 41

42 Liite 2. Päivämelutasot [Kirjoita lainaus tiedostosta tai yhteenveto jostakin kiinnostavasta kohdasta. Voit sijoittaa tekstiruudun haluamaasi tiedoston kohtaan. Voit muuttaa erotetun lainauksen tekstiruudun muotoilua Piirtotyökalut-välilehdessä.] 42

43 Liite 2. Yömelutasot 43