Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava"

Transkriptio

1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa valmiiksi Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, joka täydentää maakuntakaavan turpeenottoalueiden varauksia. Turpeenottoon varattavat alueet sijaitsevat maakunnan luoteis- ja osittain lounaisosissa. Vaihemaakuntakaavassa on 23 turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, jotka on merkitty kaavaan EO/tu-merkinnällä. Vyöhykkeillä on 113 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimaa suota. Näistä 31 on tutkittu aiemmassa luontoselvityksessä, ja osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti Pirkanmaan liitto pyrkii kaavalla ohjaamaan turvetuotantoa jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytöstä poistetuille suopelloille. Tässä toimeksiannossa selvitetään vyöhykkeillä olevien luontoselvityksen ulkopuolelle jääneiden soiden ojitustilanne. Tarkoituksena on ennen kaikkea selvittää, sijaitseeko vyöhykkeillä VAT:n vastaisia soita, jotka on syytä jättää vyöhykkeiden ulkopuolelle vielä kaavan viimeistelyvaiheessa. Tässä selvityksessä ei kohdekohtaisesti toisteta aiempien luontoselvitysten havaintoja, vaan keskitytään ilmakuvien ja karttojen tulkintaan, ja esitetään eräitä tarkentavia arvioita suoverkostosta aiempiin selvityksiin verrattuna. Lisäksi on otettu huomioon muutama oma aikaisempi havainto alueen soille tehdyiltä maastokäynneiltä vuosina Kaavaluonnoksen turpeennoston kannalta tärkeiksi ehdotetuista vyöhykkeistä esitetään kuvaukset, joissa tarkastellaan kunkin vyöhykkeen rajauksen sisällä olevaa ojittamatonta suoluontoa, alueisiin välittömästi rajautuvien ojittamattomien soiden luontoarvoja sekä kunkin alueen lähellä sijaitsevien soidensuojelukohteiden suhdetta turpeennostoon suunniteltuihin vyöhykkeisiin. Mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole käytettävissä olleessa ajassa ollut mahdollista arvioida perusteellisesti. Vaikutuksista soidensuojelukohteiden verkostoon ei juuri ole tehty kannanottoja, koska selvityksessä kaavan vaikutuksista asiaa on jo arvioitu. Koska kuitenkin vireille on tullut eräitä uusia suoluonnon kannalta merkittäviä hankkeita, on näistä esitetty maininnat asianomaisissa kohteissa. Aineisto ja menetelmät EO/tu -vyöhykkeet käytiin läpi kartta- ja ilmakuvatulkintana. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan tietoja. Käytettävissä oli myös

2 valtakunnallisen soiden ja turvemaiden strategiatyön yhteydessä Suomen ympäristökeskuksessa koottu aineisto ojittamattomista suolaikuista. Tulkinnassa arvioitiin soiden luonnontilaisuutta, suoyhdistymätason rakennepiirteitä sekä kasvillisuuden ilmakuvilta tulkittavissa olevia piirteitä. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, onko EO/tu -vyöhykkeillä SYKEn suolaikkuaineistossa mukana olevia luonnontilaisia laikkuja, joiden koko olisi yli 50 hehtaaria (suolaikkutietokanta tältä alueelta ei toistaiseksi sisällä pienempiä laikkuja). Seuraavaksi selvitettiin kuinka paljon ja minkä kokoisia ojittamattomia pieniä laikkuja EO/tu -vyöhykkeillä on. Lisäksi käytiin läpi Pirkanmaan suoluonnon tilaa käsittelevä selvitys sekä kaavan valmistelussa aiemmin tehdyt selvitykset soista ja niiden käytön mahdollisista monimuotoisuusvaikutuksista, ja niiden tulokset otettiin huomioon soveltuvin osin. Selvitykset todettiin perusteellisiksi ja hyvin tehdyiksi, eikä niiden tuloksiin puututa tässä yhteydessä. Soiden luonnonarvoselvitys Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on tekeillä soiden luonnontilaisuuden arviointimenetelmä liittyen valtakunnallisen suostrategian valmisteluun (menetelmän kuvaus liitteessä 1). Tämä menetelmä on tarkoitettu auttamaan päätettäessä, voidaanko jotakin tiettyä suota tai suokokonaisuutta käyttää tavalla, joka muuttaa suota huomattavasti. Pyrkimyksenä on, ettei suoluonnon tila heikkenisi soiden käytön takia. Menetelmä on edelleen luonnosvaiheessa, mutta sitä on jo käytetty jonkin verran SYKEn suolaikkuprojektissa. Menetelmässä suot luokitellaan eri piirteiden perusteella 6-portaisesti. Luokat 0 ja 1 ovat sellaisia, joiden käyttö ei aiheuta suoluonnon tilan heikkenemistä. Luokkaan 2 luokiteltujen soiden osalta on otettava huomioon, onko niillä seudullista merkitystä. Tietysti suon käytössä on otettava huomioon myös vaikutukset suon ulkopuolella, esimerkiksi asutukseen ja vesistöihin. Tässä raportissa menetelmää on käytetty koko yksittäisen EO/tu -vyöhykkeen soiden tilan arviointiin karttojen ja ilmakuvien perusteella. Parempi taso olisi käyttää soiden valuma-alueita, mutta siihen ei ollut mahdollisuuksia. Koko alueiden arvioinnin lisäksi arvioitiin joitakin luonnonarvoiltaan merkittävimpiä ojittamattomia suolaikkuja, jotka poikkesivat vyöhykkeiden yleisestä luonnonarvotasosta. Näiden osalta käytettiin tarkennettua luokitusta, jossa arvoihin voidaan lisätä 0.25, 0.5 tai Tulokset Suolaikkutietokannan analyysi osoitti, että EO-rajauksissa ei ollut ojittamattomia yli 50 hehtaarin suolaikkuja. Tämän vaiheen jälkeen keskityttiin pienempiin ojittamattomiin

3 laikkuihin. Merkittäviä pienempiäkään ojittamattomia laikkuja ei löytynyt. Kultakin kohteelta esitetään yksityiskohtaiset kuvaukset ojittamattomista suolaikuista siltä osin kun ne eivät ole tulleet esiin aiemmissa selvityksissä. Liitteessä 2 (erillinen liitetiedosto) on lisäksi karttakuvat kaikista ojittamattomista laikuista alueilla. Oheisessa taulukossa on esitettynä EO/tu -vyöhykkeiden suoarvoluokitus. Luokat 0-1 ovat ilman erillistä harkintaa luonnonarvojensa puolesta turpeennostoon käytettävissä, mikäli niiden käyttö ei aiheuta muita ympäristönsuojeluongelmia. Joiltakin ojittamattomilta suolaikuilta esitetään yksityiskohtainen luokitus, koska niiden arvoluokka on korkeampi kuin vyöhykkeen yleisarvo. Ne eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että niiden perusteella pitäisi nostaa koko vyöhykkeen arvoa.

4 Taulukko 1. Pirkanmaan vaihekaavan EO/tu -vyöhykkeiden soiden arvoluokitus Arvoluokitus alue suo vaikutuksia luontoarvoihin alueen sisällä vaikutuksia ulkopuolisiin soihin EO/tu 1 1 ei ei EO/tu 2 1 ei ei EO/tu 3 1 ei ei Louhinneva 2.25 selvitettävä EO/tu 4 1 ei ei Paukajärven eteläpäässä olevan ojittamattoman suolaikun tila ja mahdolliset vaikutukset EO/tu 5 1 ei siihen selvitettävä Pohjasneva 1.5 EO/tu 6 1 ei ei EO/tu 7 1 ei ei Koiraviidansuo 1.25 EO/tu 8 1 ei ei EO/tu 9 1 ei ei vaikutukset Mustakeitaan Valkeisennevan ojittamattoman osan ojittamattomaan osaan EO/tu luontoarvot selvitettävä selvitettävä EO/tu 11 1 ei ei Kuusikeidas 2 EO/tu ei ei Takalassuo 1.5 EO/tu 13 1 ei ei EO/tu 14 1 ei ei EO/tu 15 1 ei ei Suovanneva 1.5 EO/tu 16 1 ei ei Unnanneva 2 Kallioiden välissä olevan suolaikun luontoarvot EO/tu 17 1 selvitettävä EO/tu 18 1 ei ei EO/tu 19 1 ei ei EO/tu 20 1 ei ei EO/tu 21 1 ei ei EO/tu 22 1 ei ei EO/tu 23 1 ei ei huomautuksia länsireunassa ojittamatonta laidetta ko. laikku sijaitsee vyöhykkeen ulkopuolella

5 Kohteiden kuvaukset Vyöhykkeiden arvoluokitus on tehty käyttäen valtakunnallisessa suo- ja turvemaastrategiassa esitettyä soiden arvoluokitusta, jossa luokat ovat 0-6. Täysin ojitetut alueet kuuluvat luokkiin 0 tai 1. Mikäli vyöhykkeellä on ojittamattomia soita, ne on mainittu kuvauksissa. Joidenkin ojittamattomien laikkujen arvoluokitus on merkitty taulukkoon 1 erillisenä. Näiden soiden osalta on syytä ottaa huomioon seudullinen arvo, kuten luonnontilaisuustarkastelussa (Liite 1) todetaan. Lisäksi kuvauksissa on mainittu lähiympäristössä sijaitsevia vähänkin merkittäviä luonnontilaisia soita. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta vyöhykkeeltä mahdollisesti tapahtuvaan turpeennostoon, mikäli siitä ei ole erikseen mainittu. EO/tu1 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella merkittäviä suoluontoarvoja. Tuuranevan keskiosan itäpuolella on EO/tu1-rajauksen sisällä vajaan 20 hehtaarin laajuinen vain reunoilta ojitettu avosuoalue. Vyöhykkeellä on Räntäsalonnevan ja Tuuranevan isot turvesuot. Räntäsalonnevan vieressä Seinäjoen itäpuolella on varsin luonnontilainen rahkakeidas, joka on perustellusti jätetty pois EO/tu1-rajauksesta. Vyöhykkeen pohjoispään koillispuolella n. kilometrin päässä on Matolamminnevan- Portaanpäännevan alue, joka rajoittuu Pirjatannevan Natura-alueeseen. Siellä on melko laajalti ojittamatonta avosuota, pääasiassa rahkakeidasta, jossa on myös minerotrofisia juotteja. Reunat on ojitettu melko kattavasti. Alueelle on juuri tullut vireille turpeenottohanke. EO/tu2 EO/tu2 -rajauksen sisällä ei ole ojittamattomia soita eikä merkittäviä suoluontoarvoja. Hanhinevan turpeennostoalueen pohjoispäässä EO/tu2 -rajauksen välittömässä läheisyydessä Hanhilammen länsi- ja pohjoispuolella on keskustaltaan ojittamaton viettokeidassuo. Saman turvekentän itäpuolella on Niskalammen ympäristössä keskustaltaan ojittamaton avosuo. Niskalammesta koilliseen on Suutarinhaudanmäen länsipuolella pieni varsin luonnontilainen viettokeidas. Suutarinhaudanmäen itäpuolella, vielä aika lähellä EO/tu2 -vyöhykettä, on Särkinevan keskeisiltä osiltaan hyvin luonnontilassa säilynyt viettokeidassuon ja keskiboreaalisen aapasuon sekayhdistymä. Sen lounaisreunassa Polvenkankaan itäreunalla on rehevää ruohoista nevakorpea, jossa kasvavat mm. kampasammal (Helodium blandowii) sekä keltanupikka (Mitrula paludosa). Sompanevan turvesuon leveän osan koillispuolella on keskustaltaan ojittamaton keidassuo. Kärppäjärven länsirannalla on melko luonnontilainen rahkakeidas, jonka läpi lasketaan Salojennevan turvesuon vesiä.

6 EO/tu3 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja lukuunottamatta Louhinnevan länsiosaa, jossa on kohtalaisen laaja vesitaloudeltaan ilmeisen häiriintymätön alue. Vyöhykkeen lounaiskolkalla Teerinevan keskustassa on pari hehtaaria ojittamatonta karua avosuota. Pirttinevan turvesuon itäpuolella EO/tu3 - vyöhykkeen rajalla on muutama hehtaari ojittamatonta karua avosuota ja rämettä. Kokonnevan keskustassa on muutaman hehtaarin ojittamaton rahkakeidas (GTK:n tutkiman suon länsipuolella). Kankariluoman varressa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton runsaspuustoinen räme. Louhinnevalla (A) on karu osittain luonnontilainen aapasuo, yhteensä vajaa 20 ha. Vyöhykkeen pohjoiseen pistävän ulokkeen länsipuolella siihen rajautuvat Ison Ristinevan keskeisiltä osiltaan ojittamaton karu aapasuo sekä sen pohjoispuolella Lylynevan rahkakeidassuo. Vyöhykkeen pohjoispään itäpuolella on Päretnevan soidensuojelualue. EO/tu3 -vyöhykkeeseen rajoittuu kaakossa Kilpilamminnevan n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton neva- ja rämealue. Vyöhykkeen tuntumassa Virkanevan pohjoispuolella on Hangasnevan keskiosiltaan ojittamaton epämääräisesti rakentuneen viettokeitaan ja karun aapasuon yhdistelmä. EO/tu4 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Saunanevan itäreunalla on muutaman hehtaarin ojittamaton ilmeisesti minerotrofinen neva/nevaräme. Sormusnevan keskellä on ojituksen ympäröimänä karu neva/nevaräme. Ison Keisarijärven itärannalla on kymmenkunta hehtaaria pienten kivennäismaasaarekkeiden rikkomaa karua rämettä. Vyöhykkeen koillisrajalla on Isonevalla kymmenkunta hehtaria ojittamatonta rahkakeidasta reunoiltaan täysin ojitetulla suolla. Varisnevan lounaisosassa on EO/tu4 - vyöhykkeestä ulos rajattu muutaman hehtaarin ojittamaton neva/nevarämealue. Isosta Keisarijärvestä kilometrin verran kaakkoon, aika lähellä EO/tu4 -vyöhykettä on Ison Närhinnevan soidensuojelualue. EO/tu5 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Vyöhykkeen läntisimmässä kolkassa Pohjasnevalla on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton avosuo-osa. Pohjasnevan itäpuolella on osin ojittamaton, ohutturpeinen rämealue, jonka läpi virtaa noro (Suopatamo). Rämeellä saattaa olla suojeluarvoa. Paukajärven eteläpäässä Kokkonevan turvesuon länsipuolella on vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä yli 20 hehtaarin ojittamaton avosuoalue. Siitä n. kilometrin päässä länteen on Silmänevan soidensuojelualue. Haukkanevan soidensuojelualue on vajaan kilometrin päässä EO/tu5 -vyöhykkeen pohjoispuolella ja Ruuhinevan soidensuojelualue hiukan kauempana.

7 EO/tu6 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Sydänmaannevan keskellä on n. 5 hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkakeidaslaikku. Ison Närhinnevan soidensuojelualue on n. kilometrin päässä alueen länsipuolella. EO/tu7 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Koiraviidansuon keskellä on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton avosuo. Se on reunaojien takia pahasti kuivunut aapasuo. Ison Närhinnevan soidensuojelualue on n. puolen kilometrin päässä EO/tu7 -vyöhykkeen pohjoispäästä. Alueen itäpuolella, EO/tu7:n ja EO/tu22:n välissä on ojittamaton laaja Pahkaneva, jonne on haettu ympäristölupaa turpeennostoon. EO/tu8 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Latikkanevan turpeennostoalueen itäreunalla on n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkakeidas. Latikkanevan luoteispuolella Latikkalammen ympäristössä on parin hehtaarin laajuinen luonnontilainen neva- ja rämealue. Alueen pohjoisrajalla on Pohjoisnevan itäreunalla kaksi karttaan merkittyä lähdettä ojitetulla alueella. Siitä koilliseen on Nyrkännevan ojittamaton rämealue lähellä EO/tu8 - vyöhykkeen rajaa. Nyrkännevan pohjoispuolella on Natura 2000-ohjelmaan kuuluva Raatosulkonnevan erikoinen rinnesuoalue ja sen länsipuolella Keski-Kouran ja Pikku- Kouran ympärillä luonnontilainen neva- ja rämealue. Alueelta on löytynyt vaarantunut nummirahkasammal (Sphagnum molle) sekä seudulla hyvin harvinaiset kultasirppisammal (Loeskypnum badium), kultakuirisammal (Warnstorfia sarmentosa), hetesirppisammal (Scorpidium revolvens) ja lettoväkäsammal (Campylium stellatum). Välittömästi EO/tu8 -vyöhykkeen kaakkoispuolella on Rengassalon luonnonsuojelualue. EO/tu8 -alueen eteläpäähän rajoittuu sen länsipuolella Peurasalmen erikoinen harjunreunussuo, joka on EO/tu8 - ja EO/tu9 -vyöhykkeiden välissä. EOtu9 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Ristinevan eteläpäässä ja itäreunalla on n. 20 hehtaarin ojittamaton keidassuoalue, enimmäkseen rahkakeidasta. Se on suurimmaksi osaksi rajattu ulos alueesta. Välittömästi EO/tu9 -vyöhykkeen kaakkoispuolella on Saukonsuon edustava aapasuo, jolla on turpeennoston ympäristölupahakemus vireillä. Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura-alue on välittömästi EO/tu9 -vyöhykkeen eteläpään vieressä länsi- ja lounaispuolella.

8 EO/tu10 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Huhdannevan keskiosassa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton rahkarämelaikku reunoilta täysin ojitetulla suolla, ja Lettolamminkeitaan turpeennostoalueen itäpuolella on vastaava laikku, joka on itäreunaltaan ojittamaton. Mustakeitaan keskiosassa on liki 10 hehtaaria ojittamatonta karua rämettä. Välittömästi vyöhykkeen koillispuolella on Nivusjärven ja Kivilammin välillä yli 50 hehtaarin ojittamaton keidassuoalue. EO/tu11 Vyöhyke on pääosin ojitettu, ja sillä on suoluontoarvoja vain kaakkoisimmassa kolkassa Kuusikeitaalla, jossa on n. 40 hehtaarin laajuinen ojittamaton viettokeidassuo. Alueen länsiosassa, laajan Honkakeitaan turpeennostoalueen pohjoispäässä on parinkymmenen hehtaarin laajuinen ojittamaton keidassuo. Lasketulla Vähä Kivijärvellä on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton luhta-alue. Kavetan soidensuojelualue rajoittuu EO/tu11 -vyöhykkeen länsipäähän, ja myös Kaurakeitaan-Pitkänniemenkeitaan soidensuojelualue on EO/tu11 -vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella. EO/tu12 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Näkyvänevalla on muutaman hehtaarin ojittamaton neva- ja rämealue. Takalassuon keskustassa on muutaman hehtaarin laajuinen kuivahtanut aapasuon keskustan neva. Laikun länsipuolella suon reunassa on ojittamaton lähde. Niininevan turpeennostoalueen koillisosassa Harjulampien luona on n. 15 hehtaarin laajuinen edustava ojittamaton keidassuon osa. EO/tu12 -vyöhykkeen lounaispuolella on Rukoneva, joka ojitettiin turpeennostoon vuonna Rukoneva oli luonnontilainen erittäin edustava viettokeidassuo, jonka pohjoispäässä kasvoi hyvin harvinainen ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca). Häädetkeitaan Natura-alue on n. kilometrin päässä alueen länsipuolella. EO/tu13 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Saarinevan turvesuon kaakkoiskulmassa on muutaman hehtaarin laajuinen ojittamaton karu neva- ja rämealue. Saarinevan itäreunalla on muutama hehtaari ojittamatonta rämettä. Hakojärven itäpuolella laskupuron varressa on parin hehtaarin laajuinen luhtainen neva-alue. Vähän Hakonevan turpeennostoalueen pohjoispuolella on n. 7 hehtaarin laajuinen rahkakeidas. Hirvijärven pohjoispäässä on Hirvijoen itäpuolella n. 10 hehtaarin laajuinen ojittamaton räme. Vyöhykkeeseen rajoittuu Lylyjärven eteläpuolinen n. 20 hehtaarin laajuinen ojittamaton karu neva- ja rämealue välittömästi Lylynevan turpeennostoalueen pohjoispuolella. Hakojärven eteläpuolella EO/tu13 -vyöhykkeen rajalla on muutaman hehtaarin laajuinen

9 ojittamaton rahkakeidas. Alueen itäpuolella muutaman sadan metrin päässä on Isonkivennevan-Marjakankaan luonnonsuojelualue sekä varsin luonnontilaisena säilynyt Lusikkaneva. EO/tu14 EO/tu14 -rajauksen sisällä ei ole ojittamattomia soita eikä merkittäviä suoluontoarvoja. Vyöhykkeen länsikolkan pohjoispuolella sen välittömässä läheisyydessä on Heinäneva, jolla on useammassa laikussa yhteensä viitisentoista hehtaaria ojittamatonta nevaa ja rämettä. Sammalnevan turpeennostoalueen koillispuolella alueeseen rajautuu Isoneva, jonka keskustassa on n. 10 ha ojittamatonta nevaa. EO/tu 15 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Suovannevan länsireunalla on muutaman hehtaarin ojittamaton neva- ja rämekaistale. Vyöhykkeen eteläosan länsipuolella on Kourannevan n. 15 hehtaarin karu ojittamaton neva- ja rämealue. EO/tu16 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Unnannevalla on parinkymmenen hehtaarin laajuinen ojittamaton osa, joka on karua nevaa ja rämettä. EO/tu17 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Iso Riutaslammesta n. 300 m lounaaseen on kallioiden välissä n. hehtaarin laajuinen minerotrofinen avosuo, joka on maaston topografian ja ilmakuvatulkinnan perusteella mahdollisesti kasvilajistoltaan arvokas. Alueen länsiosassa Isonevan länsireunalla on parin hehtaarin kokoinen ojittamaton karu neva- ja rämelaikku. EO/tu18 Vyöhykkeellä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella suoluontoarvoja. EO/tu19 Vyöhykkeellä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella suoluontoarvoja. EO/tu20 Vyöhyke on pääosin ojitettu, eikä sillä ole merkittäviä suoluontoarvoja. Kuljunsuon keskustassa on muutama hehtaari ojittamatonta rahkakeidasta. Alueen pohjoiskolkassa Kiimasuon keskustassa on muutama hehtaari ojittamatonta karua rämettä. Vyöhykkeeseen rajautuu lännessä, vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä Korransuo, jolla on n. 30 ha ojittamatonta keidassuota. Alueen pohjoisosan länsirajalla on Mustasuo, jolla on n. 10 ha ojittamatonta karua rämettä.

10 EO/tu21 EO/tu21 -vyöhykkeen rajauksen sisällä ei ole kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella luonnoltaan merkittäviä ojittamattomia soita. EO/tu21 -vyöhykkeen vieressä on Isosuon soidensuojelualue, jolla on geologisesti hyvin erikoisella tavalla kaksi keidassuota päällekkäin. Isosuon luonnonsuojelualueen luoteispuolella on edustava viettokeidas. EO/tu22 EO/tu22 -vyöhykkeellä ei kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella ole suoluontoarvoja. Vyöhykkeen länsireunalla on Pahkaneva, johon on vireillä turpeennoston ympäristölupa, ja n. puoli kilometriä alueen pohjoisosan itäpuolella on Isoneva, jossa on myös vireillä turpeennoston ympäristölupa. EO/tu23 Vyöhykkeellä ei kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella ole merkittäviä suoluontoarvoja. Johtopäätökset Kaavaehdotuksessa osoitetuilla turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä ei ole erityisen merkittäviä ilmakuvilta ja kartoilta tulkittavia suoluontoarvoja. Kaikki vyöhykkeillä sijaitsevat suot on olennaisilta osiltaan ojitettu. Myöskään niillä yksittäisillä soilla, joiden luokitus on 2/ 2,25, ei ole seudullista arvoa. Aiemmat, maastossa tehdyt selvitykset (Vauhkonen ym. 2009) osoittavat kuitenkin, että eräillä em. soilla on arvoa linnuston suojelun kannalta. Tämä johtunee monissa tapauksissa siitä, että karujen soiden ojitukset eivät ole tuottaneet kovin hyvää puuston kasvua. Tällöin syntyneet muuttuneet puoliavoimet biotoopit ovat sopivia elinympäristöjä esimerkiksi riekolle ja teerelle. Viitteet Raatikainen, Kaisa ja Haapalehto, Tuomas (2009). Pirkanmaan suoluonnon tila. Metsähallitus. 105s. Vauhkonen, Marko, Routasuo, Pekka & Lammi, Esa (2009). Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luontoselvitykset Enviro. 161 s.

11 Liite 1 SUOYHDISTYMIEN TAI SUOKOKONAISUUKSIEN LUONNONTILAISUUSASTEIKKO Luonnontilaisuuteen perustuva yleisen luontoarvon luokittelu Kuivatus Kasvillisuus Vedenpinta LUONNONTILAISET Suolla ja sen välittömässä 5 läheisyydessä ei häiriötekijöitä. Suon välittömässä läheisyydessä tai reunassa häiriö(itä), esim. ojia, tie tms., jotka eivät aiheuta näkyvää 4 muutosta suolla. Osassa keidassoiden laiteita voi kuitenkin olla vesitalouden muutoksia. Valtaosa suosta ojittamatonta. Reunaojitus ei kauttaaltaan estä luonnollista vaihettumista kangasmetsään (tms.); 3 merkittävää kuivahtamista ei suon muissa osissa. Keidassoiden laideosissa voi olla laajalti vesitalouden muutoksia. 2 1 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Keidassoilla ojitus on muuttanut myös reunaluisun ja keskustan vesitaloutta. Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. Muuttunut peruuttamattomasti: 0 vesitalous muuttunut, kasvillisuuden muutos edennyt pitkälle. LUONNONTILANSA MENETTÄNEET Suokasvillisuus vallitsee aluskasvillisuudessa (pl. luontaisesti ruoppaiset tai pohjakerrokseltaan sulkeutumattomat suotyypit). Osassa keidassoiden laiteita voi olla vähäisiä kasvillisuuden muutoksia. Suokasvillisuudessa ei muutoksia suon reunavyöhykettä lukuun ottamatta. Keidassoilla laiteella puuvartisten kasvien osuus voi olla merkittävästi lisääntynyt. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt; varpuisuus voi olla lisääntynyt välipinnoilla; merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Keidassoiden keskiosien muutokset voivat laidetta lukuun ottamatta olla vähäisiä. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt ja/ tai alue taimettunut/ metsittynyt. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta. Kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan ja sen kehitys osissa tapauksista edennyt turvekangasvaiheeseen. Vedenpinta kullekin suopinnan tasolle tyypillisissä rajoissa. Suoveden pinta alentunut ojien tuntumassa, joskus myös suon pinta. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. Suon ennallistamisen tai suolle tulevien pisto-ojien aiheuttamat taikka esim. penkkateiden patoamat vettymät kuuluvat tähän luokkaan. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut.

12 YLEISSUOSITUS LUONNONTILAA MUUTTAVAN KÄYTÖN KOHDENTAMISESTA 5 ja 4 Luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei nykytilanteessa kohdisteta luonnontilaisille suoyhdistymille ja suokokonaisuuksille. Yhteiskunnallisesti tärkeät hankkeet, joiden kohdentamiseksi muille alueille vaihtoehtoja ei käytännössä ole, ovat mahdollisia. 3 ja 2 Luonnontilaa muuttava käyttö ei luokan 3 soilla ole suositeltavaa mutta mahdollista, mikäli suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi) ja seudun suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi). 1 ja 0 Luonnontilaa muuttava käyttö suositellaan kohdistettavaksi luonnontilansa menettäneille soille. Tähän luokkaan kuuluvat suot ovat pinta-alallisesti hallitsevia pääosassa maata. Liitteenä havainnekuvasarja sekä aapa- että keidassoista. (Huom. Ei mukana tässä raportissa.) YLEISSUOSITUS TURVETUOTANNON KOHDENTAMISESTA Turvetuotanto kohdennetaan erityisesti luokkiin 0 ja 1 kuuluviin kohteisiin. Luokan 2 soille voidaan suunnata turvetuotantoa, mikäli suokokonaisuuden yleinen luontoarvo seudun tilanne huomioon ottaen ei nouse keskimääräistä korkeammaksi, tai kohteella ei ole merkittäviä erityisiä luontoarvoja. Alueellisesti merkittäviä turvehankkeita voidaan kuitenkin suunnata luokan 3 soille. Tällöin luokan 2 edellytysten lisäksi seudun suoluonnon tulee olla määrällisesti runsas. Turvetuotantoa ei suunnata luokkien 4 ja 5 soille; poikkeuksen voi muodostaa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta erityisen tärkeä turvetuotantohanke, jolle ei ole löydettävissä vaihtoehtoja. LUONNONTILAISUUSASTEIKON SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) päätavoitteena on soiden suojelu- ja turvetuotantotarpeiden yhteensovittaminen. Keskeisimmin tätä edistetään varaamalla turvetuotantoalueiksi jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Luonnontilaisuusasteikossa VAT:n tarkoittamia luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ovat luokkiin 0 2 lukeutuvat. Luokkaan 3 sisältyvät suot eivät yleensä vastaa VAT:n tarkoittamia merkittävästi muuttuneita soita. Luokkaan 3 sisältyviä soita voidaan kuitenkin käyttää turvetuotantoon, jos yleinen luontoarvo jää seudun tilanne huomioon ottaen keskimääräistä alhaisemmaksi tai erityiset luontoarvot eivät lisää suoalueen luontoarvoa merkittävästi. Tällöin toteutuisi VAT:n päätavoite yhteensovittamisesta. Myöskään luokkaan 2 kuuluvia soita ei suunnata turvetuotantoon, mikäli suon yleinen luontoarvo nousee seudullisesti merkittäväksi tai suolla on erityisiä luontoarvoja.

13 Liite 2. Kuvat EO/tu-vyöhykkeiden niistä ojittamattomista laikuista, jotka eivät sisälly aiempiin selvityksiin EO/tu 1. Räntäsalonnevan koillisosa.

14 EO/tu 1. Tuuranevan koillisosa.

15 EO/tu 2. Kärppäjärven lounaispuoli.

16 EO/tu 2. Hanhilammen ympäristö.

17 EO/tu 2. Sompaneva koillisosa.

18 EO/tu 3. Pirttinevan kaakkoisosa.

19 EO/tu 3. Iso Ristineva.

20 EO/tu 3. Kankariluoman länsipuoli.

21 EO/tu 3. Kilpilamminneva.

22 EO/tu 3. Kokonnevan eteläosa.

23 EO/tu 3. Louhinnevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.

24 EO/tu 3. Lylyneva.

25 EO/tu 3. Teerinevan pohjoisosa.

26 EO/tu 4. Ison Keisarijärven koillis- ja itäpuoli.

27 EO/tu 4. Isonevan pohjoisosa.

28 EO/tu 4. Saunanevan luoteisosa.

29 EO/tu 4. Sormusnevan keskiosa.

30 EO/tu 4. Varisneva lounaisosa.

31 EO/tu 5. Paukajärven eteläpää.

32 EO/tu 5. Pohjasnevan lounaisosa. Arvotettu taulukossa 1.

33 EO/tu 5. Suopatamo.

34 EO/tu 6. Sydänmaannevan keskiosa.

35 EO/tu 7. Koiraviidansuo. Arvotettu taulukossa 1.

36 EO/tu 8. Latikkalammen ympäristö.

37 EO/tu 8. Latikkanevan itäosa.

38 EO/tu 8. Peurasalmi.

39 EO/tu 8. Pohjoisneva lähteet.

40 EO/tu 9. Ristinevan kaakkoisosa.

41 EO/tu 10. Huhdannevan keskiosa.

42 EO/tu 10. Lettolamminkeitaan keskiosa.

43 EO/tu 10. Mustakeidas. Arvotettu taulukossa 1.

44 EO/tu 11. Majahohka.

45 EO/tu 11. Kuusikeidas. Arvotettu taulukossa 1.

46 EO/tu 11. Vähä Kivijärvi.

47 EO/tu12. Näkyvänevan luoteisosa.

48 EO/tu 12. Takalassuon keskiosa.

49 EO/tu 13. Hirvijärven pohjoispuoli.

50 EO/tu 13. Hakojärven itäpuoli.

51 EO/tu 13. Hakojärven eteläpuoli.

52 EO/tu 13. Lylyjärven lounaispuoli.

53 EO/tu 13. Saarinevan kaakkoisosa.

54 EO/tu 13. Vähän Hakonevan pohjoisosa.

55 EO/tu 14. Heinäneva.

56 EO/tu 14. Isoneva koillisosa.

57 EO/tu 15. Kouranneva.

58 EO/tu 15. Suovannevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.

59 EO/tu 16. Unnannevan länsiosa. Arvotettu taulukossa 1.

60 EO/tu 17. Isonevan länsiosa.

61 EO/tu 17. Ison Riutaslammen lounaispuoli.

62 EO/tu 20. Kiimasuon eteläosa.

63 EO/tu 20. Korransuo.

64 EO/tu 20. Kuljunsuo.

65 EO/tu 20. Mustasuo.

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen Yksikkö Kuopio Turvetutkimusseloste 4/2015 02.02.2015 Lestijärven Teerinevan S(eteläinen) ja N(pohjoinen) luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät

Lisätiedot

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Suo, luonto ja turve näkökulmia maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan liitto Leena Ruokanen, Lapin ELY-keskus 25.5.2016 Tarkoitus löytää maakuntakaavoituksessa yhteen sovitettu

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen Yksikkö Kuopio Turvetutkimusseloste 5/2015 02.02.2015 Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Kimmo Virtanen Raportin

Lisätiedot

Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus

Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus Yksikko Kuopio Turvetutkim usse loste 86/2015 7.12.2015 Vimpelin Jokikurvinnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND PL/ PBI PO. Box 96 PL/ PBI

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot 18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Vimpelin Hallanevan luonnontilaluokitus

Vimpelin Hallanevan luonnontilaluokitus Yksikko Kuopio Turvetutkimusseloste 90/2015 14.12.2015 Vimpelin Hallanevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen PL/ PB/P.O. Box 96 PLlPB/P.O. Box 1237 PL/PB/P.O. Box 97 PL! PB/P.O. Box 77 FI-02151 Espoo,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus

Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSSELOSTE 14/2018 Turvevarannot Kokkola 8.5.2018 GTK/330/04.10/2018 Ranuan Makkara-aavan ja Joutsenenpesäaavan alueen luonnontilaluokitus Tapio Toivonen ja Heikki Kujala

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Vimpelin Rahkanevan luonnontilaluokitus

Vimpelin Rahkanevan luonnontilaluokitus Yksikko Kuopio Turvetutkimusseloste 87/2015 9.12.2015 Vimpelin Rahkanevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOl.OGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND PL/ PBI

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden

Lisätiedot

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46

Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Tavoitteet Kerätä riittävä aineisto maakuntakaavoitusta varten Maakuntakaavalla sovitetaan

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa

Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Soiden vesitalous ja ennallistamismahdollisuudet. Kuinka ne pitää ottaa huomioon soidensuojelurajauksia laadittaessa Sakari Rehell Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut Soita pitkin vedet virtaavat kohti

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii

Viitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12. Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40 Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40 NURMIJÄRVI (40) Alue sijaitsee Nurmijärven eteläosissa Lepsämän kylän koillispuolella puustoisella suoalueella. Aluerajaus perustuu elinympäristöjen osalta erityisesti

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Lummeneva sijaitsee 24 km kaakkoon Pyhännän keskustasta rajoittuen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 24.3.2013 Pj. Markku Saarinen Peltomäentie 39820 Kihniö markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus

Lisätiedot

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 PORVOO (54) Alue sijaitsee Porvoon kaakkoisosissa Piirlahden (Pirlax) ja Åbyn kylien seudulla Pirlaxfjärdenin ja Pirlaxvikenin rannoilla. Alueella on monipuolisesti erilaisia

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN Päätös PIRELY/35/07.04/2010 Liitteet (4+1) 18.2.2011 Julkinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 1. VAIHEKAAVAN LUONNOS 20.8.2012 KAAVASELOSTUS POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Sisällys: LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1. Pohjois-Pohjanmaan väestönkehitys ja asutuksen

Lisätiedot