14212/16 mn/msu/mh 1 DG G 3 C

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. marraskuuta 2016 (OR. en) 14212/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ESPACE 54 RECH 308 COMPET 567 IND 234 EU-GNSS 33 TRANS 414 TELECOM 223 MI 691 EMPL 466 CSDP/PSDC 641 CFSP/PESC 912 Ed. asiak. nro: 13758/16 ESPACE 52 RECH 298 COMPET 544 IND 222 EU-GNSS 32 TRANS 404 TELECOM 206 MI 665 EMPL 442 CSDP/PSDC 613 CFSP/PESC 867 Asia: 29. marraskuuta 2016 kokoontuvan kilpailukykyneuvoston valmistelu Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Avaruusstrategia Euroopalle - Periaatekeskustelu I JOHDANTO 1. Vuonna 2014 Italian puheenjohtajakaudella 1 ja vuonna 2015 Luxemburgin puheenjohtajakaudella 2 neuvosto laati asiakirjoja edistääkseen pitkän aikavälin eurooppalaisen avaruusalan vision määrittelemistä. 1 2 Asiak /14 (näkemysten vaihto) ja asiak /14 (neuvoston päätelmät). Puheenjohtajavaltio Luxemburg järjesti avaruusasioista vastaavien EU:n ja ESA:n ministerien epävirallisen kokouksen /16 mn/msu/mh 1

2 Marraskuussa 2015 komissio ilmoitti vuotta 2016 koskevassa työohjelmassaan aikovansa laatia Euroopan avaruusstrategian. Sittemmin keväällä 2016 komissio järjesti julkisen kuulemisen ja joukon siihen liittyviä tilaisuuksia saadakseen tietoonsa sidosryhmien näkemykset politiikan painopisteistä, haasteista ja mahdollisuuksista, jotka voivat vaikuttaa tähän tulevaan Euroopan avaruusstrategiaan. 2. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Alankomaiden puheenjohtajakaudella avaruustyöryhmä keskusteli useissa kokouksissaan tulevaan strategiaan liittyvistä kysymyksistä voidakseen kommentoida komission ehdotusta. Lisäksi "avaruustiedon hyödyntämisestä" käytiin 26. ja 27. toukokuuta 2015 periaatekeskustelu neuvostossa (kilpailukyky). EU:n puheenjohtajan ja ESA:n ministerineuvoston puheenjohtajan alaisuudessa järjestettiin 30. toukokuuta 2016 avaruusasioista vastaavien EU:n ja ESA:n ministerien epävirallinen kokous, jossa oli tarkoitus kehittää sisältöä edelleen johdonmukaista Euroopan avaruuspolitiikkaa varten. 3. Slovakian puheenjohtajakaudella keskityttiin sitten avaruustiedon hyödyntämiseen näkökulmana sen erittäin konkreettiset hyödyt jäsenvaltioille ja Euroopan kansalaisille. Puheenjohtajavaltio haluaa jatkaa ja laajentaa keskusteluja tästä aiheesta alan teollisuuden ja pk-yritysten kanssa korostaen nuorten tutkijoiden ratkaisevan tärkeää roolia edistettäessä avaruutta käsiteltävänä aiheena. 4. Komissio antoi 26. lokakuuta 2016 tiedonannon "Avaruusstrategia Euroopalle" tarkoituksenaan kehittää uusia palveluja ja edistää Euroopan johtajuutta avaruudessa. Strategia perustuu neljään strategiseen päämäärään: 1) avaruudesta yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle saatavan hyödyn maksimointi, 2) maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen avaruusalan tukeminen, 3) Euroopan autonomian lujittaminen avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä sekä 4) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen /16 mn/msu/mh 2

3 5. Strategiassa myös korostetaan sitä, että yhden onnistumisen kulmakivistä muodostavat EU:n ja ESA:n väliset suhteet. Näin ollen samanaikaisesti avaruusstrategian julkistamisen kanssa 26. lokakuuta 2016 iltapäivällä komissio EU:n puolesta ja ESA allekirjoittivat EU:n ja ESA:n yhteisen lausuman yhteisestä näkemyksestä ja yhteisistä tavoitteista Euroopan avaruusalan tulevaisuudelle. Yhteisen lausuman tarkoituksena on korostaa EU:n ja ESA:n aikomusta tehostaa yhteistyötään tulevaisuudessa ja kehittää sitä edelleen, jotta ne pääsisivät yhteisiin tavoitteisiinsa siitä, että Eurooppa olisi edelleen maailmanluokan toimija avaruusalalla ja varteenotettava kumppani kansainvälisissä yhteyksissä. II TAUSTAA 6. Avaruusteollisuuden ja -palvelujen markkinaolosuhteet Globaali avaruustoiminta muuttuu nopeasti etenkin avaruusalan kansainvälistymisen ja globalisoitumisen myötä, mitä vauhdittaa sekä julkisten että yksityisten toimijoiden määrän nopea kasvu. Kilpailijoilla on usein Eurooppaan verrattuna suuremmat määrärahat, myös kehittyneemmät yksityisten investointien markkinat, ja ne saavat enemmän tukea institutionaalisilta toimijoilta, kotimarkkinoiden kysyntä on suurempaa sekä siviili- ja puolustusalan synergiaedut tehokkaammat. Kilpailusta tulee entistä ankarampaa. Myös teknologian muutokset ja läpimurtoinnovaatiot (esim. miniatyrisointi, kaupalliset kuljetuspalvelut kiertoradalla) haastavat alan perinteiset liiketoimintamallit. Uusia liiketoimintamalleja ilmaantuu, esimerkiksi laukaisupalvelut ja satelliittihankinnat niputetaan yhteen, ja avaruuteen pääsyn kustannukset laskevat. Nämä muutokset vaikuttavat suuresti avaruusalan koko arvoketjuun. Näihin haasteisiin voitaisiin vastata vähentämällä teknisiä esteitä, jotka liittyvät unionin avaruusalan lippulaivaohjelmiin (esim. Copernicus-ohjelman osalta massadata ja Galileoohjelman osalta piirisarjat). Lisäksi voitaisiin parantaa yleisiä markkinaolosuhteita hyödyntämällä olemassa olevia mahdollisuuksia unionin kasvupolitiikoissa (esim. sisämarkkinat, digitaaliset markkinat, pääomamarkkinaunioni), ohjelmissa ja välineissä (esim. innovoinnin tukeminen Horisontti ohjelmalla ja synergiat investointiohjelman, COSMEn ja ERI-rahastojen kanssa) sekä käsittelemällä arvoketjun kysyntä- ja tarjontapuolta temaattiselta ja klusterien kannalta. Olisi kehitettävä hyvä säännöstö julkisia hankintoja varten /16 mn/msu/mh 3

4 7. Avaruustiedon hyödyntäminen Avaruustiedot, -kuvat, -sovellukset, -palvelut ja -tuotteet yhdessä digitaalitalouden nopean kehityksen kanssa tarjoavat valtavia potentiaalisia hyötyjä julkisen politiikan tehokkuuden ja toimivuuden lisäämiseen sekä mahdollisuuksia tieteelle, yksityissektorille erityisesti lisäarvon tuottamisessa ja yhteiskunnalle. Näistä toimista monia voidaan parantaa käyttämällä avaruustietoja. On syytä panna merkille, että suurin vaikutus voidaan saada aikaan avaruusalan ulkopuolella. Samalla kun EU:n avaruusohjelmat (Galileo ja EGNOS sekä Copernicus) paljastavat asteittain operatiiviset toimintakykynsä, runsaasti tietoa ja palveluja tulee talouden ja yhteiskunnan ulottuville. Eurooppalaisten yritysten ja ylipäänsä käyttäjien olisi voitava hyötyä suurista julkisista investoinneista, joita on useiden vuosikymmenien ajan tehty Euroopan avaruusohjelmiin. Erityisesti maanhavainnointimarkkinat sekä avaruustietojen ja -kuvien markkinat ovat kasvaneet huomattavasti viimeisten kahden tai kolmen vuoden aikana Copernicus-ohjelman uusien Sentinel-hankkeiden myötä. Tämä tuo hyötyjä EU:n jäsenvaltioiden julkishallinnoille ja yhä enemmän yksityisille yrityksille eri aloilla ja myös loppukäyttäjille ja Euroopan kansalaisille. Copernicus-ohjelma mahdollistaa arvoketjut, kuten maatalouden, metsätalouden, kaupunkien tilan seurannan, vakuutusalan, valtamerten tilan seurannan, öljyn ja kaasun, uusiutuvan energian ja ilmanlaadun. Esimerkkeinä hyödyistä myrkyllisten leväkukintojen seuranta on mahdollistanut kalankasvattajien tuottavuuden parantumisen 5 prosentilla, rajatylittävien epäpuhtauksien ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten analysointi on täsmentynyt 60 prosentilla ja 170 miljoonan euron markkinaennusteet laidunvakuutuksille luonnononnettomuuksia vastaan (vuodesta 2025) 3. Galileopohjaisiin sovelluksiin kuuluvat paikannuspalvelut, maatalous, lento-, meri-, rautatieja maantieliikenne sekä tutkimus ja ajanmääritys. Ne tuovat kuluttajille ratkaisuja, joihin liittyy suuritehoisia piirisarjoja, joita tyypillisesti käytetään älypuhelimissa, tableteissa ja muissa kuluttajille tarkoitetuissa laitteissa, yhdessä uusien ratkaisujen kanssa, jotka liittyvät esineiden internetiin, ajoneuvonavigointiin, tai yritysten välisiin (B2B) teknisiin ratkaisuihin PwC:n Euroopan komissiolle laatima raportti Copernicus-ohjelman sosioekonomisista vaikutuksista (2016) ISBN doi / European GNSS Agency GNSS Market Report maaliskuu 2015 nro 4 ( /16 mn/msu/mh 4

5 Avaruustalouden tukemiseksi ja suunniteltujen sosioekonomisten vaikutusten edistämiseksi on olemassa toimia, joita voidaan harkita EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Samalla on tärkeää jatkaa ennakoivaa lähestymistapaa ja valmistella avaruusohjelmien uusia sukupolvia käyttäjälähtöisesti sekä käsitellä uusia tarpeita. 8. Tutkimus ja kehitys Avaruustutkimus ja sen kehitys on olennainen osa avaruusalaa, koska tutkimustoimintaa voidaan pitää "palveluina". Horisontti ohjelmalla on tässä merkittävä tehtävä. On ehdottoman tärkeää tehostaa palautteen antamista politiikan ja tutkimuksen välillä sekä tukea avaruusohjelmien kehitystä, parantamista ja hyödyntämistä. Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukykyä olisi parannettava vahvistamalla Euroopan riippumattomuutta kriittisten avaruusteknologioiden ja -järjestelmien osalta, edistämällä kestävää toimitusketjua ja helpottamalla pääsyä vientimarkkinoille, edistämällä innovointia, liiketoimintamahdollisuuksia ja teollisuuden kapasiteettia sekä tukemalla tiiviitä ja tehokkaita yhteyksiä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä. 9. Avaruuteen pääsy EU:n, ESA:n ja niiden jäsenvaltioiden itsenäinen, luotettava ja kustannustehokas pääsy avaruuteen kohtuullisin ehdoin ja kilpailukykyisten eurooppalaisten maailmanluokan laukaisujärjestelmien ja operatiivisten valmiuksien avulla on strategisesti tärkeää. Euroopan on varmistettava toiminnan vapautensa ja autonomiansa. Se tarvitsee pääsyn avaruuteen, mitä on käytettävä turvallisesti. Avaruuteen pääsy on strateginen ja poliittinen tavoite. Tässä asiassa tärkeimmät haasteet ovat seuraavat: a) Taataan myös jatkossa EU:lle ja ESA:lle ja niiden jäsenvaltioille itsenäinen, luotettava ja kustannustehokas pääsy avaruuteen kohtuullisin ehdoin, mikä edellyttää, että käytössä on asianmukaiset ja kilpailukykyiset maailmanluokan laukaisualustat ja eurooppalainen avaruusasema /16 mn/msu/mh 5

6 b) Säilytetään Euroopan avaruusteollisuuden johtajuus maailmanlaajuisilla kaupallisilla laukaisupalvelumarkkinoilla, jotta ylläpidetään ja parannetaan järjestelmän luotettavuuden (välineet ja osaaminen) edellyttämää laukaisumäärää ja kustannustehokkuutta. c) Luodaan suotuisat olosuhteet Euroopassa pienten satelliittien ja kustannuksiltaan alhaisen laukaisukyvyn (avaruus- ja maasegmentit) markkinoiden kehittämiselle. 10. Avaruus ja turvallisuus Avaruuspalvelut voivat parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden valmiuksia vastata kasvaviin turvallisuushaasteisiin ja tehostaa turvallisuuteen vaikuttavien asioiden seurantaa ja valvontaa. Jatkamalla mahdollisuuksien mukaan synergian tavoittelua avaruus-, turvallisuus- ja puolustustoimissa voitaisiin vastata nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin tällä alalla. 11. Hallinto ja rahoitus EU:lla ja ESA:lla tulisi olla yhdenmukainen lähestymistapa perusnäkökohtiin (hallinto perustuisi valtuutussopimuksiin ja ohjelmia koskevista asetuksista johtuviin järjestelyihin). Niiden tulisi noudattaa käytännöllistä toimintamallia Euroopan avaruuspolitiikan painopisteiden tukemisessa. Olisi otettava huomioon ohjelmien kehitys vuoden 2020 jälkeen tämän kuitenkaan vaikuttamatta niiden väliarviointiin. Prioriteettina tulisi olla resurssien käyttö synergia ja täydentävyys mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Riittävä niin julkinen kuin yksityinen rahoitus on välttämätöntä, jotta varmistetaan EU:n avaruusohjelmien jatkuvuus, hyödynnetään kaikkia avaruuden tarjoamia mahdollisuuksia ja pidetään yllä ja kehitetään EU:n asemaa globaalina tekijänä avaruudessa /16 mn/msu/mh 6

7 III KYSYMYKSIÄ PERIAATEKESKUSTELUA VARTEN: Puheenjohtajavaltio pyytää edellä esitetyn pohjalta neuvostoa tarkastelemaan 29. marraskuuta 2016 pidettävässä istunnossaan (kilpailukyky avaruutta koskeva osa) seuraavia kysymyksiä: 1) Missä määrin komission Euroopalle laatimassaan avaruusstrategiassa ehdottamat toimet ja toimenpiteet ovat riittävät edistämään Euroopan avaruustaloutta ja varmistamaan, että EU:n avaruustoiminnan ja EU:n lippulaivahankkeiden Galileo- ja Copernicus-ohjelmien hyödyt ja niistä saadut tiedot tavoittavat kansalaiset ja luovat kasvua ja työpaikkoja? Kuinka näitä toimenpiteitä voidaan täydentää kansallisella ja alueellisella tasolla niiden vaikutusten maksimoimiseksi? 2) Avaruusvalmiuksien strateginen merkitys huomioon ottaen, missä määrin komission ehdottamat toimenpiteet edistävät "Euroopan autonomian lujittamista avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä"? Miten tässä yhteydessä tuetaan kilpailukykyistä eurooppalaista teollista perustaa Euroopassa ja maailmanlaajuisilla markkinoilla sekä Euroopan avaruuteen pääsyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi mahdollisuutta käyttää tietoja ja Euroopan kriittisiä teknologioita ja järjestelmiä eli autonomian tukipilareita? 14212/16 mn/msu/mh 7