Kollegiaalisen tuen osoittamisen ja vastaanottamisen käytänteet työpaikan taukotiloissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kollegiaalisen tuen osoittamisen ja vastaanottamisen käytänteet työpaikan taukotiloissa"

Transkriptio

1 Teema 8: Työelämän vuorovaikutus Maarit Siromaa, OY, Marika Helisten, OY, Mirka Rauniomaa, OY, Osoite: Englantilainen filologia, humanistinen tiedekunta, PL 1000, Oulun yliopisto Avainsanat: tauot, vuorovaikutus, työhyvinvointi Kollegiaalisen tuen osoittamisen ja vastaanottamisen käytänteet työpaikan taukotiloissa 1. Johdanto Esityksemme liittyy laajempaan työelämän vuorovaikutusta käsittelevään hankkeeseen, jossa tarkastelemme muiden muassa työntekijöiden välistä vuorovaikutusta tauoilla ja sen kytkeytymistä työhyvinvointiin. Esityksemme perustuu tähän mennessä keräämäämme videoaineistoon ja keskittyy vähän tutkittuun työhyvinvoinnin alueeseen: jokapäiväisen kollegiaalisen tuen käytänteisiin. Aineistomme koostuu yhden suomalaisen työyhteisön taukotiloissa videoiduista vuorovaikutustilanteista, joita tutkimme keskustelunanalyysiä hyödyntäen. Tunnistamme ja kuvaamme aineistossa esiintyviä kielellisiä ja kehollisia vuorovaikutuksen käytänteitä, joilla työntekijät osoittavat ja vastaanottavat kollegiaalista tukea. Esityksessämme kerromme yleisesti hankkeen taustasta, tutkimuskysymyksistä ja nykyisestä vaiheesta sekä esittelemme muutamia aineisto-otteita. 1.1 Tausta Aiemmat työpaikkojen vuorovaikutusta käsittelevät tutkimukset ovat korostaneet taukojen pitämisen ja arkisen sosiaalisen vuorovaikutuksen hyötyjä työnteolle. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, kuinka ryhmä insinöörejä jakoi keskenään tietoa ja kokemuksia yhteisten taukojen aikana ja kuinka tällä oli positiivisia vaikutuksia ryhmän jäsenten kykyihin tehdä työtään (Orr 1996). On myös osoitettu, että erilaiset vuorovaikutuksen muodot, jotka eivät täytä institutionaalisen puheen tyypillisiä tunnusmerkkejä, voivat olla merkityksellisiä organisaation toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tällaisia vuorovaikutuksen muotoja ovat esimerkiksi epävirallinen keskustelu ennen alkavaa palaveria ( premeeting talk, Mirivel & Tracy 2005) tai rupattelu työn lomassa ( small talk, Maynard & Hudak 2008). Kuten kahdessa tuoreessa työpaikkojen taukoja käsittelevässä tutkimuksessa kuitenkin todetaan, lisää tietoa tarvittaisiin työntekijöiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta taukojen aikana sekä tämän toiminnan ja vuorovaikutuksen vaikutuksesta työntekijöihin itseensä ja työyhteisöihin, joissa he työskentelevät (Hunter & Wu 2016; Kim, Park & Niu 2017; ks. myös Martela, Pessi & Paakkanen 2017). Hankkeemme tarttuu tähän haasteeseen tutkimalla työpaikan taukojen vuorovaikutuksellista rakentumista sekä kartoittamalla taukojen aikana esiintyviä kollegiaalisen tuen käytänteitä muuttuvassa työyhteisössä. 1.2 Menetelmät ja aineisto Tutkimushankkeemme keskittyy yhteen koulutusorganisaatioon, jossa on meneillään suuri organisaatiomuutos, mukaan lukien henkilökunnan muutto uusiin työtiloihin. Hankkeessa dokumentoimme työyhteisön jokapäiväisiä toimintatapoja, taukokäytänteitä 1

2 ja näkemyksiä tämän muutosprosessin aikana, etnometodologisen keskustelunanalyysin (EMCA) ja etnografian menetelmiä hyödyntäen. Aineistomme koostuu mm. videotallenteista, havainnointiin perustuvista kenttämuistiinpanoista ja avainhenkilöiden haastatteluista. Konferenssiesityksessä esittelemämme alustavat tulokset perustuvat tähän mennessä keräämäämme videoaineistoon. 1.3 Tutkimuskysymykset Tarkastelemme esityksessämme, ja hankkeessamme ylipäänsä, taukoja eräänlaisena rajapintana työelämän ja henkilökohtaisen elämän välillä: tauoilla työntekijät huolehtivat omasta jaksamisestaan työaikana. Taukojen tarjoamalla rajapinnalla tapahtuu erilaisia toiminnallisia ja fyysisiä siirtymiä esimerkiksi työnteosta tauonpitoon tai työpisteestä taukotilaan (siirtymistä yleensä ks. esim. Robinson & Stivers 2001; vom Lehn 2013; Mortensen & Hazel 2014; Tuncer 2015). Keskitymme tutkimuksessamme tällaisiin siirtymiin sekä käytänteisiin, joilla siirtymiä mahdollistetaan, edistetään, hidastetaan tai estetään. Kiinnitämme erityistä huomiota taukojen ja siirtymien moraalisiin ja normatiivisiin näkökulmiin, eli siihen, miten tauot ja niihin liittyvät siirtymät alistetaan osallistujien väliselle neuvottelulle ja selonteolle. Samalla tutkimme, miten osallistujat omaksuvat ja rakentavat vaihtelevia institutionaalisia ja sosiaalisia roolejaan esimerkiksi asiantuntijoina, johtajina, työtovereina tai ystävinä (esim. Mondada 2012). Tähän teemaan liittyen pohdimme muun muassa, a) miten osallistujat siirtyvät tauoille ja tauoilta takaisin työn ääreen, b) miten osallistujat merkitsevät toimintansa tauonpidoksi tai työnteoksi ja c) miten osallistujat neuvottelevat toimintansa merkityksistä. Toinen esityksessämme ja hankkeessamme tarkastelemamme teema on kollegiaalisen tuen rakentuminen. Työtovereiden välisen yhteisymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden on osoitettu olevan tärkeitä työpaikan yleiselle ilmapiirille ja työntekijöiden kaikelle hyvinvoinnille (esim. Baruch-Feldman ym. 2008), ja molemmat pohjautuvat hyvin pitkälti sosiaaliseen vuorovaikutukseen (esim. Burleson & MacGeorge 2002; Mäkitalo 2005). Lähestymme taukoja eräänä tärkeänä sosiaalisen vuorovaikutuksen esiintymisympäristönä ja ammennamme erityisesti aiemmasta keskustelunanalyyttisestä tutkimuksesta, jossa on kartoitettu osallistujien keinoja ylläpitää samanlinjaisuutta ja samanmielisyyttä sekä osoittaa tukea ja myötätuntoa toisilleen (esim. Gottlieb 1994; Jefferson 1988; Nguyen 2007; Pomerantz 1984; Siromaa 2012). Tutkimme muun muassa, a) millaisiin yksittäisiin toimintoihin ja toimintajaksoihin kollegiaalista tukea erityisesti sisältyy, b) millaisilla kielellisillä ja kehollisilla käytänteillä tukea osoitetaan ja vastaanotetaan ja c) millaisia käsityksiä työntekijöillä on kollegiaalisesta tuesta ja solidaarisuudesta työpaikalla ja taukojen merkityksestä niissä. 2. Havaintoja videoaineistosta Tutkimuksen tämänhetkinen aineisto koostuu suomalaisessa yliopistossa nauhoitetusta videoaineistosta. Materiaalia on vielä koossa niukasti, mutta kyseisen työpaikan taukotilan ilmiöitä voidaan tarkastella syvällisesti. Keräämme aineistoa lähitulevaisuudessa lisää moninaisilla menetelmillä: kuvaamme työpaikkojen taukotiloja sekä keräämme etnografista aineistoa muun muassa havainnoimalla ja haastattelemalla. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastelemme aineistoa lähinnä multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin. Tarkastelun kohteena ovat tilanteet, joissa ihmiset jokapäiväisessä elämässään harjoittavat sosiaalista toimintaa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Keskustelunanalyysille ominaisen mikroanalyysin 2

3 avulla pyrimme pääsemään käsiksi niihin taukotilojen vuorovaikutuksessa esiintyviin ilmiöihin, jotka ovat potentiaalisesti sidoksissa solidaarisuuden ja kollegiaalisen tuen osoittamiseen. Esimerkkejä tukea osoittavista käytänteistä ja ilmiöistä aineistossa ovat sekä työhön että henkilökohtaiseen elämään liittyvien kokemusten jakaminen mm. kertomusten muodossa, ammatillisen identiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijät pyrkivät yhteistyössä ratkaisemaan erilaisia työhön liittyviä ongelmia sekä taukotilaan saapumiseen ja sieltä poistumiseen ja töihin palaamiseen liittyvä neuvotteleminen yhteistoiminnallisesti. Aineistoesimerkkimme valottaa viimeksi mainittuja käytänteitä. Sen lähtötilanteessa neljä työtoveria istuu taukotilan pöydän ääressä vastatusten (katso kuva 1) ja alkaa yhdessä neuvotella tauon päättämisestä ja työtehtäviin palaamisesta. Kuva 1. Työtoverit taukotilan pöydän ääressä Esimerkissä keskitymme kuvassa äärimmäisenä vasemmalla näkyvään Pirkkoon sekä edessä oikealla näkyvään Johannaan, jotka ovat keskeisessä asemassa tauon lopetusta ja töihin paluuta rakennettaessa. Esimerkki 1: Pitäiskö sitä mennä töihin Toisiaan vastapäätä istuvien työtovereiden, Johannan ja Pirkon, vuorojen välillä on nähtävissä sekä kielellistä että kehollista resonanssia. Ensin Johanna katsoo rannekelloaan (rivillä 1), mitä seuraa välittömästi Pirkon samanlinjainen ele rivillä 2, jossa hän nostaa vasenta kättään ja koskettaa kelloaan. Pirkko tuottaa eleen kanssa samanaikaisesti puhutun vuoron: pitäskö sitä mennä töihin (rivillä) 3. Vuoro on jokseenkin ambivalentti kysymysmuotoinen ehdotus. Johanna vastaa pitäs- pitäs kait (rivillä 4), joka ilmaisee samaa ambivalenttia asennoitumista kuin Pirkon edeltävä vuoro, ikään kuin ilmaisten voisin jatkaa tässä teidän kanssanne, mutta työt kutsuvat. Tässä kontekstissa kellon katsominen ja siihen orientoituminen ovat merkkejä alkavasta siirtymästä pois taukotilasta ja takaisin työn ääreen. Johannan kellon vilkaisu käynnistää poistumissekvenssin, jossa kaikki osallistujat alkavat vaiheittain orientoitua poistumiseen. Osallistujat itse määrittelevät ajan, joka taukotilassa käytetään, joten 3

4 käytetty aika neuvotellaan yhteistyössä. Neuvottelu on resonoivaa sekä kielellisesti että kehollisesti. 3. Päätäntö Taukovuorovaikutus näyttäytyy mielenkiintoisena rajapintana yhtäältä suoraan työhön liittyvän, institutionaalisemman vuorovaikutuksen ja toisaalta työn ulkopuolisia asioita koskevan, arkisemman vuorovaikutuksen välillä. Tuon rajapinnan kautta pääsemme tarkastelemaan kollegiaalisen tuen osoittamista ja vastaanottamista hyvin käytännöllisellä tasolla mutta myös suhteessa työhyvinvointiin laajempana ilmiönä. Se, mitä tauoilla tapahtuu, kertoo nimittäin paljon työelämän vallitsevista ja muuttuvista kulttuureista: vaikka läsnäolon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tunnustetaan, saatetaan työntekijöille suositella etätyöskentelyä ja vaatia heiltä yhä enemmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Kirjallisuus Baruch-Feldman, C., Brondolo, E., Ben-Dayan, D. & Schwartz, J. (2008) Sources of social support and burnout, job-satisfaction, and productivity. Journal of Occupational Health Psychology 7(1), Burleson, B. & MacGeorge, E. (2002) Supportive communication. Teoksessa Knapp, M. L. & Daly, J. A. (toim.) Handbook of Interpersonal Communication. Thousand Oaks: Sage, Gottlieb, B. H. (1994) Social support. Teoksessa Weber, A. I. & Harvey, J. H. (toim.) Perpectives on Close Relationships. Boston: Allyn&Bacon, Hunter, E. M. & Wu, C. (2016) Give me a better break: Choosing workday break activities to maximize resource recovery. Journal of Applied Psychology 101(2), Jefferson, G. (1988) On the sequential organization of troubles-talk in ordinary conversation. Social Problems, 35(4), Kim, S., Park, Y. & Niu, Q. (2017) Micro-break activities at work to recover from daily work demands. Journal of Organizational Behavior 38(1), vom Lehn, D. (2013) Withdrawing from exhibits: The interactional organisation of museum visits. Teoksessa Haddington, P., Mondada, L. & Nevile, M. (toim.) Interaction and Mobility: Language and the Body in Motion. Berlin: De Gruyter, Martela, F., Pessi, A. B. & Paakkanen, M. (toim.) (2017) Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus. Maynard, D. W., & Hudak, P. L. (2008) Small talk, high stakes: Interactional disattentiveness in the context of prosocial doctor-patient interaction. Language in Society 37(5), Mirivel, J. C., & Tracy, K. (2005) Premeeting talk: An organizationally crucial form of talk. Research on Language and Social Interaction 38(1), Mondada, L. (2012) The dynamics of embodied participation and language choice in multilingual meetings. Language in Society 41,

5 Mortensen, K. & Hazel, S. (2014) Moving into interaction Social practices for initiating encounters at a help desk. Journal of Pragmatics 62, Mäkitalo, J. (2005) Work-related well-being in the transformation of nursing home work. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Nguyen, H. (2007) Rapport building in language instruction: A microanalysis of the multiple resources in teacher talk. Language and Education 21(4), Orr, J. E. (1996) Talking about Machines: An Ethnography of a Modern Job. Ithaca: Cornell University Press. Pomerantz, A. (1984) Agreeing and disagreeing with assessments: Some features of preferred / dispreferred turn shapes. Teoksessa Atkinson, J. M. & Heritage, J. (toim.) Structures of Social Action: Studies in Conversation Analysis. Cambridge: Cambridge University Press, Robinson, J. & Stivers, T. (2001) Achieving activity transitions in primary-care encounters: From history taking to physical examination. Human Communication Research 27, Siromaa, M. (2012) Resonance in conversational second stories: A dialogic resource for stance taking. Text & Talk 32(4), Tuncer, S. (2015) Walking away: An embodied resource to close informal encounters in offices. Journal of Pragmatics 76,

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen

Lisätiedot

Kohtaa minut yksilönä (Mitä? Miksi?) Miten?

Kohtaa minut yksilönä (Mitä? Miksi?) Miten? Kohtaa minut yksilönä (Mitä? Miksi?) Miten? Ira Virtanen FT, puheviestinnän yliopistonlehtori (CMT/TaY) 11.2.2016 Sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivät/setlementtiliitto Sukupuoli ja ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta

Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Tuula Tykkyläinen, FT, puheterapeutti, dosentti Ohjaus on yhteinen saavutus Pohdinnassa - vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ nyt

Tulevaisuuden työ nyt Tulevaisuuden työ nyt SoteNavi seminaari 15.1.2019 PhD Ursula Hyrkkänen Tutkimus- ja koulutuspäällikkö Turun amk ursula.hyrkkanen@turkuamk.fi NewWoW- ja Pisku -projektit NewWoW, new work patterns, Eurofound

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi

Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen

Lisätiedot

Eveliina Korpelan väitöskirjan aiheena

Eveliina Korpelan väitöskirjan aiheena LÄÄKÄRIN KYSYMYSTEN MUOTO JA FUNKTIO Eveliina Korpela Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus lääkärin kysymyksistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1111.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen Johanna Leinonen Erikoistutkija Esityksen sisältö Luottamuksen tutkimuksen metodit Kvanti + kvali Luottamuksen rakentuminen tutkimuksessa fokuksessa

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa Lataa Hoitotyön vuosikirja 2014 Lataa ISBN: 9789518944570 Sivumäärä: 197 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.39 Mb Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön nopea muutos haastaa jokaisen työpaikan

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN AMMATTITUTKINTO Määräys 46/011/2015 Tiiminvetäjänä toimiminen

ARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN AMMATTITUTKINTO Määräys 46/011/2015 Tiiminvetäjänä toimiminen TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA Tiimin työn suunnittelu jakaa työt tiimin jäsenille tasapuolisesti huomioiden

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Vaasan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä / The Equality Working Group of the University of Vaasa Työryhmän/Working

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Opintojaksot: Tuotteistan palveluni Minä esimiehenä Palveluliiketoiminnan koulutus Tuija Heikkilä ja Tuija Ylä-Viteli Valmennussuunnitelma Vuositeemat 1. vuoden teema:

Lisätiedot

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina

Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina Anne Nevgi Peda-forum päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä / opetuksen laadun mittarina 22.8.2016 1 Lähtökohdat ja tavoite Opiskelijoiden kokemuksia

Lisätiedot

Liikkuvaa vuorovaikutusta

Liikkuvaa vuorovaikutusta ristä olisi ryhdytty keräämään perustietoa 2000-luvun puolella, tulos olisi ollut huomattavasti laihempi. Pirjo Mikkonen on ottanut kunniatehtäväkseen saattaa päätökseen vuonna 1986 aloitetun suurhankkeen,

Lisätiedot

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017 Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen www.artosalonen.com @artoosalonen SISÄLTÖ 1. Korosta elämänlaatua elintason sijasta 2. Luo mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle 3.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU THL: KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA JA MAAKUNTAA: KUUNTELE JA OPI LAPSILTA JA NUORILTA ELINA WECKSTRÖM, KM, LTO, PÄIVÄKODIN JOHTAJA,

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selvällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä?

Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kaija Collin, JY, Kasvatustieteiden laitos kaija.m.collin@jyu.fi Susanna Paloniemi, JY, Kasvatustieteiden laitos susanna.s.paloniemi@jyu.fi 1 Etnografia = kulttuurin

Lisätiedot

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet osaamisperusteisessa ja asiakaslähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot