Palvelukokonaisuuksien käyttöönoton käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelukokonaisuuksien käyttöönoton käsikirja"

Transkriptio

1 Palvelukokonaisuuksien käyttöönoton käsikirja Health Services Management Oy Outi Elonheimo Mats Brommels Santeri Huvinen

2 Akateeminen terveyskeskus - tutkivien terveyskeskusten kehittämisverkosto; Health Services Management Oy Tämä käsikirja on muokattu Akateeminen terveyskeskus - tutkivien terveyskeskusten verkosto -hankkeen tuottamasta Terveyskeskusten kehittämistyön käsikirjasta. (Alkuperäinen käsikirja löytyy osoitteesta Tämä käsikirja, sen sisältämä muutoshankkeiden implementoinnin malli ja käyttöönoton lomakkeet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja kehitettävissä, kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Kehittämisen tuloksena syntyneiden tuotteiden tulee myös olla vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä

3 Sisällys PALVELUKOKONAISUUKSIEN KÄYTTÖÖNOTON SUUNNITTELU-, TOTEUTUS- JA SEURANTAPROJEKTI... 4 KÄYTTÖÖNOTON SEKÄ UUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 6 PALVELUKOKONAISUUDEN KÄYTTÖÖNOTON TEHTÄVÄKOKONAISUUKSIEN KIRJAAMINEN... 6 TOIMINTA- JA TYÖYKSIKÖIDEN ESIMIESTEN INFORMOINTI JA KÄYTTÖÖNOTON VALMENNUS (LÄHIESIMIESTEN KOULUTUSTILAISUUS)... 6 KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTI TYÖYKSIKÖSSÄ... 8 Työyksikön käyttöönoton suunnittelukokous... 8 Toteutus työyksikössä... 8 KÄYTTÖÖNOTON SEURANTA JA ARVIOINTI... 8 TYÖYKSIKÖN KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIN SEURANTAKOKOUS... 9 PALVELUKOKONAISUUSRYHMÄN SEURANTAKOKOUS... 9 Termit Toimintayksikkö tarkoittaa tässä käsikirjassa organisaation toiminnallisia yksiköitä eli keskussairaalan klinikoita, terveyskeskuksia ja sosiaalikeskuksia. Työyksikkö on toimintayksikön osa, esimerkiksi klinikan vuodeosasto tai terveysaseman vastaanotto tai neuvola

4 Palvelukokonaisuuksien käyttöönoton suunnittelu-, toteutus- ja seurantaprojekti Tämä käsikirja antaa ohjeet Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuoltoyhtymän asiakasryhmittäisten uusien palvelukokonaisuuksien käyttöönottoon, uusien toimintatapojen suunnitteluun ja seurantaan sekä itsearviointiin. Palvelukokonaisuudet, niiden sisällöt, toiminnassa mukana olevat toimintayksiköt, niiden tehtävät ja vastuunjako sekä toiminnan seurannan ja laadun mittarit on määritetty palvelukokonaisuusryhmässä. Tässä käsikirjassa kuvataan, miten suunnitellut uudet toimintatavat toteutetaan kaikissa piirin työyksiköissä (terveyskeskusten, sosiaalitoimen tai keskussairaalan yksiköt) ja miten käyttöönottoprojektia arvioidaan kunkin työyksikön kokemuksista. Ehdotettu työskentelytapa on nk. läpimurtotekniikan (breakthrough)sovellus 1. Varsinainen palvelukokonaisuuden toiminnan arviointi ja ohjaus tapahtuu käyttöönottoprojektin jälkeen ja siitä vastaa palvelukokonaisuuden johtaja. Palvelukokonaisuuden käyttöönottoprojekti vaatii piirin useiden eri toimintayksiköiden yhteistoimintaa ja yhtenäistä aikataulutusta. Siksi käyttöönoton läpiviemiseksi on suunniteltu yhtenäinen etenemistapa, jonka avulla palvelukokonaisuusryhmien suunnitelmat pyritään saamaan eläväksi toiminnaksi jokaisessa työyksikössä. Kuvassa 1 esitettään yhden palvelukokonaisuuden käyttöönottoprojektin vaiheet. 1 Läpimurtohanke: Yhteisen tavoitteen mukaiseen hankkeeseen (esimerkiksi hoitoonpääsyn parantaminen) lähtevät kehittämisryhmät osallistuvat neljään yhteiseen koulutustapahtumaan vajaan vuoden aikana. Ensimmäisessä tilaisuudessa ryhmät perehtyvät aihealueeseen ja ratkaisukeinoihin. Kukin ryhmä analysoi tarkemmin omat ongelmansa ja suunnittelee sitä koskevan tiedonkeruun. Toisessa tilaisuudessa noin kuukauden kuluttua esitetään ja vertaillaan tiedonkeruun tuloksia. Ryhmät laativat omat kehittämissuunnitelmansa. Kolmannessa tilaisuudessa 2-3 kuukautta myöhemmin verrataan alustavia kokemuksia suunnitelmien toteuttamisesta ja tehdään mahdollisia korjauksia suunnitelmiin. Neljännessä tilaisuudessa 4 kuukauden kuluttua ryhmät esittävät tuloksensa postereiden avulla. Lisäksi keskustellaan noudatetusta työskentelymallista ja hiotaan sen yksityiskohtia. Verkosto-oppimisesta ja läpimurtotekniikasta tarkemmin ja Strindhall M. Henriks G. How improved access to healthcare was successfully spread across Sweden. Quality Management in Health Care. 16(1):16-24, 2007 Jan-Mar

5 Kuva1. Palvelukokonaisuuden käyttöönottoprosessin vaiheet. Koska piirin toiminta jatkossa perustuu palvelukokonaisuuksiin, asiakas- ja potilasryhmille suunniteltuihin palveluprosesseihin, 39 palvelukokonaisuuden käyttöönottoprojekti on laaja urakka, joka koskettaa kaikkia työyksiköitä ja niiden työntekijöitä. Käyttöönotto tapahtuu tämän vuoksi strukturoidun kaavan mukaisesti, kirjaamalla järjestelmällisesti ylös sovitut ja tehdyt tehtävät sekä seuraamalla käyttöönoton onnistumista. Tätä varten palvelukokonaisuuksien kuvauksen yhteyteen ProcessGuide -ohjelmaan on liitetty kaksi lomaketta: Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomake (liite 1) sekä Toimintayksiköiden tehtävät -lomake (liite 2). Onnistuakseen käyttöönottoprojekti vaatii niin piirin ja sen toimintayksiköiden johdolta kuin kunkin työyksikön esimieheltä vankkaa sitoutumista ja muutostyöskentelyn tärkeyden osoittamista. Erityisesti lähiesimiesten tehtävänä on työntekijöiden osaamisen ja mielipiteiden hyödyntäminen suunniteltaessa oman yksikön paikallisia toimintatapoja. Tämän vuoksi rivityöntekijöiden tulee olla mukana työyksiköiden käyttöönoton ja toiminnan suunnittelussa. Tällä tavoin työntekijät tuntevat muutoksen omakseen ja sitoutuvat uusiin toimintamalleihin

6 Käyttöönoton sekä uuden toiminnan suunnittelu ja toteutus Palvelukokonaisuuden käyttöönoton tehtäväkokonaisuuksien kirjaaminen Palvelukokonaisuuden johtaja yhteistyössä projektiryhmän kanssa huolehtii siitä, että palvelukokonaisuusryhmän suunnittelemat tehtävät käydään läpi alaotsikoittain (sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy, seulonta ja varhainen puuttuminen, ongelmien selvittäminen ja määrittely tai tutkimus ja diagnostiikka, hoidon ja palvelujen tarpeen määritys ja suunnittelu, hoidon ja palvelujen antaminen, etuuksien ja tuen järjestäminen sekä seuranta ja jatkohoito). Tällöin nimetään jo aiemmin palvelukokonaisuuden kuvauksessa suunnitellut tehtäväkokonaisuudet ja niiden toteuttamisesta vastaavat työyksiköt Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomakkeelle. Samalla päätetään myös käyttöönoton aikataulusta. Tässä vaiheessa määritetään vain tehtäväkokonaisuuksien nimet, varsinaiset paikalliset toimintakäytännöt ja tehtävät niiden käyttöön ottamiseksi suunnitellaan työyksiköiden omissa suunnittelukokouksissa. Lomakkeelle kirjataan myös palvelukokonaisuuden tavoitteet. Malli Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomakkeen täyttämisestä on liitteenä 3. Toiminta- ja työyksiköiden esimiesten informointi ja käyttöönoton valmennus (lähiesimiesten koulutustilaisuus) Koska varsinainen paikallisen toiminnan suunnittelu ja uuden toimintatavan käyttöönotto tapahtuu kussakin työyksikössä, on erityisen tärkeää, että palveukokonaisuusryhmä kykenee viestittämään uudet palvelukokonaisuudet ja suunnitellut toimintatavat työyksiköiden esimiehille ja sitouttamaan lähiesimiehet yhteisen tehtävän toteuttamiseen. Tätä varten työyksiköiden lähiesimiehet tulee valmentaa käyttöönoton tehtäviin antamalla heille riittävä informaatio, keinot ja työkalut sekä valmiudet käyttöönottoprojektin läpiviemiseen omassa työyhteisössään. Esimiesten tehtävä on sitten sovittujen suuntaviivojen mukaan yhdessä työntekijöidensä kanssa suunnitella tavoitteet paikallisille toimintatavoille sekä toimintatapojen muutoksen vaatimat tehtävät, sopia muutoksista ja johtaa niiden toteuttaminen. Valmennus toteutetaan yksi- tai kaksipäiväisenä koulutustilaisuutena, jonka kohderyhmänä ovat toimintayksiköiden johtajat sekä heidän alaisensa työyksiköiden esimiehet, joista jäljempänä käytetään ilmaisua lähiesimiehet. Valmennustilaisuudessa: Esitellään ensin kaikki kyseisiä työyksiköitä koskevat palvelukokonaisuudet ja niiden vastuunjako sekä suunniteltu joustava toimintatapa. Lähiesimiehille esitellään myös Palvelukokonaisuuksien käyttöönoton käsikirja sekä käyttöönoton suunnittelu- ja arviointilomakkeet. Työpajatyöskentelynä toimintayksiköiden johtajat ja työyksiköiden esimiehet sijoittavat omien yksiköidensä tehtäväkokonaisuudet (samat kuin palvelukokonaisuuden tehtäväkokonaisuudet) oman yksikkönsä kohdalle Toimintayksiköiden tehtävät - lomakkeelle. Samalla he voivat alustavasti keskustella muiden saman palvelukoko

7 naisuuden tuotantoon osallistuvien yksiköiden kanssa tarkemmasta paikallisesta työnjaosta ja käyttöönoton aikatauluista. Huom. Kukin toimintayksikkö (esim. keskussairaalan klinikka, terveyskeskus) laatii oman Toimintayksiköiden tehtävät -lomakkeen jokaisesta palvelukokonaisuudesta. Kaikkien saman toimintaorganisaation työyksiköiden tehtävät kirjataan samalle lomakkeelle, kukin työyksikkö omaan taulukkoonsa. Malli Toimintayksiköiden tehtävät -lomakkeen täyttämisestä on liitteenä 4. Siitä, että kukin lomake on täytetty kaikkien työyksiköiden tehtävillä, vastaa toimintayksikön johtaja. Koulutustilaisuudessa annetaan esimiehille ohjeet omissa työyksiköissä pidettävien palvelukokonaisuuksien käyttöönoton suunnittelu- ja seurantakokouksista. Samalla lähiesimiehiä valmennetaan muutosprosessin johtamisessa. Valmennuksessa laaditaan käyttöönottoprojektista henkilökunnalle tarkoitettu tiedote. Tarkempi Heimo-hvyinvointipiirin tekemä esimiesvalmennuksen sisällön suunnitelma käsittää seuraavat asiat: Esimiesvalmennuksen sisältö: Heimo Hyvinvointipiirin prosessityön tausta ja tavoite Perusvisio: Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys- ja ympäristöterveyspalvelut toimivat yhtenä kokonaisuutena, jossa palvelutoiminta perustuu hyvään yhteistyöhön. Palvelut tuotetaan tehokkaasti yli hallintorajojen, lähellä ihmisiä, asiakaslähtöisesti peruspalvelupainotteisesti, jota erikoissairaanhoidon asiantuntijat tukevat. Palvelunohjauksessa ja palveluissa hyödynnetään nykyaikaista viestintätekniikkaa. Konkreettinen kahdeksan kohdan osavisio on johdettu prosessien kehittämistyöstä ja näyttää muutamilla esimerkeillä suuntaa, kuinka perusvisiota toteutetaan. Kehittämistyössä mallinnetut uudet toimintalinjat otetaan käyttöön koko piirin alueella ja kehittämistyötä jatketaan käyttöönoton seurantatietoja analysoimalla perusvision viitoittamaan suuntaan. 1. Prosessiajattelusta ja -johtamisesta - Prosessiajattelu: yksittäisten tehtävien liittäminen kokonaisuuteen - Prosessin johtaminen: matriisiorganisaation haasteet 2. Esimiestehtävä: johtamispalveluja (viestintää, vuorovaikutusta) Esimies auttaa tavoitteiden toteutumiseen Muutosjohtaminen - muutosprosessi - muutosasenteet - muutoksesta selviytyminen - esimiehen muutostyö 3. Heimo-hyvinvointipiirin prosessit ja esimiehen rooli - Kahdeksan kohdan visio - Matka nykytilan ja vision välillä (palveluprosessien muodostaminen) - Esimies matkanjohtajana 4. Prosessien käyttöönotto - käyttöönoton suunnittelu - käyttöönoton toteutus - 7 -

8 - esimiehen rooli käyttöönotossa 5. Apuvälineitä esimiehen prosessityöhön - yhtenäinen esitysmateriaali - käyttöönoton käsikirja ja lomakkeet - palaveriagenda - kysymyksiä ja vastauksia - esimiehen ensiapu - valmennusta prosessiesimieheksi 6. Seuranta ja jatkokehitys - käyttöönoton etenemistä ja uusien toimintamallien toimivuutta seurataan ja tarvittaessa toimintamalleja kehitetään. - esimiehet raportoivat seurantatiedot omille esimiehilleen. Käyttöönottoprojekti työyksikössä Työyksikön käyttöönoton suunnittelukokous Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomake kuvaa tehtäväkokonaisuudet, joita kussakin työyksikössä toteutetaan. Työyksikön esimies kokoaa mahdollisuuksien mukaan kaikki yksikön työntekijät suunnittelukokoukseen. Koska työyksikkö osallistuu usean eri palvelukokonaisuuden tuotantoon, samassa suunnittelukokouksessa on syytä suunnitella useita palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien tavoitellut paikalliset sovellutukset kirjataan Toimintayksikön tehtävät lomakkeeseen. Kokouksessa suunnitellaan kullekin palvelukokonaisuusryhmän määrittelemälle tehtäväkokonaisuudelle ne omat, paikalliset toimintakäytännöt, joilla työyksikkö tulee jatkossa tuottamaan palveluja palvelukokonaisuuden potilaille ja asiakkaille. Muutosten tulee ottaa huomioon paikalliset henkilöstö- ym. resurssit ja yksikön toimintaedellytykset. Tavoiteltu paikallinen toimintakäytäntö tai toimintakäytännöt (konkreettiset uudistetut toimintatavat) kuvataan Toimintayksikön tehtävät -lomakkeelle. Samalla kuvataan ne nykyiseen toimintaan vaadittavat muutokset ja muutoksen läpiviemiseen tarvittavat tehtävät, joilla aiotaan käyttöönottoprojektin aikana saavuttaa tavoitellut toimintatavat. Huom. Yksi uusi toimintakäytäntö voi toteutuakseen vaatia useitakin eri muutoksia, tehtäviä tai eri työyksiköiden välisiä sopimuksia uusista käytännöistä. Jokaiselle tehtävälle suunnitellaan myös aikataulu, johon mennessä sen tulee olla valmis, jotta muut tehtäväosuudet voidaan suorittaa. Toteutus työyksikössä Itse palvelukokonaisuuden käyttöönotto toteutetaan työyksikössä muuttamalla sovitulla tavoin ja sovitussa aikataulussa aiempia hoito- ja toimintakäytäntöjä tai luomalla uusia toimintatapoja. Uutta toimintaa varten tulee lähiesimiehen varata riittävästi työntekijä- ja -aikaresursseja, esimerkiksi luopumalla joistain vanhoista työtehtävistä tai toiminnoista. Käytännön kehittämistyötä tekevät työntekijät, jotka on sitoutettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Samalla tulee muistaa, että toimintatapojen muutoksista on informoitava väestöä. Käyttöönoton seuranta ja arviointi - 8 -

9 Käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan jo toteutuksen kestäessä. Tällöin on mahdollista tarvittaessa vielä tarkistaa suunniteltuja muutoksia ja uusia tehtäviä. Työyksikön käyttöönottoprojektin seurantakokous Palvelukokonaisuusryhmä on sopinut palvelukokonaisuuden tavoitteista sekä niistä tehtäväkokonaisuuksista, joiden toteuttaminen mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen. Käyttöönottoprojektin arvioinnin kannalta on tärkeää, että työyksiköt seuraavat ja arvioivat käyttöönoton eri tehtäväkokonaisuuksien soveltuvuutta ja onnistumista sekä paikallistavat käyttöönoton kannalta olennaiset muutostarpeet ja arvioivat onnistumisiin tai epäonnistumisiin johtaneitä tekijöitä. Näiden kokemusten perusteella palvelukokonaisuusryhmän seurantakokouksessa on vielä mahdollista sopia tarpeellisista toimintatapojen muutoksista. Kun uusi palvelukokonaisuus on ollut suunnitellulla tavalla käytössä muutaman kuukauden ajan, kutsuu työyksikön lähiesimies työntekijät käyttöönottoprojektin seurantakokoukseen. Edelleen samassa seurantakokouksessa voidaan ajan säästämiseksi arvioida usemampaa eri palvelukokonaisuutta. Seurantakokouksessa työntekijät itse arvioivat kunkin tehtäväkokonaisuuden onnistumista tai epäonnistumista ja siihen johtaneita tekijöitä. Toimintayksikön tehtävät -lomakkeelle kirjataan työyksiköittäin niiden vastuulla olevien tehäväkokonaisuuksien kohdalle työntekijöiden itsearviot siitä, näyttävätkö tehtäväkokonaisuudet onnistuvan tai epäonnistuvan, ja mistä kannattaisi tehdä, jotta lopputulos olisi toivottu. (Malli itsearvioinnin tarkkuudesta on esitetty liitteessä 4.) Toimintayksiköiden johtajat toimittavat yksikkönsä työyksiköiden itsearviot sisältävät lomakkeet palvelukokonaisuusryhmille käyttöönottoprojektin seuratakokousta varten. Palvelukokonaisuusryhmän seurantakokous Käyttöönottoprojektin lopuksi, kun uudet toimintatavat ovat olleet työyksiköiden käytössa muutaman kuukauden ajan ja vakiintuneet, järjestää palvelukokonaisuusryhmä käyttöönoton seurantakokouksen. Tässä vaiheessa on vielä mahdollisuus tarvittaessa antaa ohjeet työyksiköiden toimintatapojen muuttamiseksi, mikäli se katsotaan yhdessä tarpeelliseksi. Seurantakokouksessa läpikäytävät asiat ja työskentelytavat: Palvelukokonaisuusryhmä käy läpi kunkin toimintayksikön toimintatavat ja itsearvoinnin tulokset. Ryhmä tekee itsearvioista koosteen tehtäväkokonaisuuksittain toimintayksiköiden arvioinnin tulokset Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomakkeelle kohtiin Onnistumisen eväitä ja Varo tätä. Mikäli palvelukokonaisuuryhmä toteaa arviointinsa perusteella, että jonkun työyksikön tulisi muuttaa toimintakäytäntöjään, se kirjaa muutosesitykset tehtäväkokonaisuuksittain lomakkeen ao. kohtaan ja ryhmän puheenjohtaja huolehtii, että työyksikön esimies saa asiasta tiedon. Koska uusien toimintamallien käyttöönotto on jatkuvan oppimisen ja arvioinnin myötä kehittyvä prosessi, palvelukokonaisuusryhmä kiinnittää erityistä huomiota prosessinar

10 vioinnin osuuteen, jossa annetaan tehtäväkokonaisuuksien läpivientiä varten ehdotuksia myöhempää kehittämistyötä varten. Kun kaikki lomakkeet on arviointeineen täytetty, on niiden käyttöönottoprojekti tullut samalla raportoitua. Raportti tehtäväkuvauksineen säilyy osana palvelukokonaisuuskuvauksia ProcessGuide - ohjelmassa kaikkien käyttäjien luettavissa. Palvelukokonaisuuden käyttöönottoprojekti loppuu palvelukokonaisuusryhmän arviointiin. Tämän jälkeen palvelukokonaisuuden toiminnan vastuu siirtyy linjaorganisaatiolle

11 Liitteet Liite 1: Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomake Liite 2: Toimintayksikön tehtävät -lomake Liite 3: Kuvitteellinen esimerkki Palvelukokonaisuuden käyttöönotto -lomakkeen täyttämisestä Liite 4: Kuvitteellinen esimerkki Toimintayksikön tehtävät -lomakkeen täyttämisestä

kehittämistyön käsikirja

kehittämistyön käsikirja Terveyskeskusten kehittämistyön käsikirja Akateeminen terveyskeskus tutkivien terveyskeskusten kehittämisverkosto Outi Elonheimo Santeri Huvinen Mats Brommels Akateeminen terveyskeskus tutkivien terveyskeskusten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke

Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke Sote- ja maakuntauudistus koskettaa sekä maakuntaan siirtyvää henkilöstöä, että myös vanhoihin organisaatioihin jäävää henkilöstöä.

Lisätiedot

Kuntien digitalisaation kannustin

Kuntien digitalisaation kannustin Kuntien digitalisaation kannustin Taloustorstai 22.8.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien

Lisätiedot

Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta.

Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta. Akateeminen terveyskeskus kehittävien terveyskeskusten verkosto Raportti tavoitteista ja niiden toteutumisesta Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän 5.3.2007 päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

MUUTTUVA MAAKUNTAMME muutoksentukihanke

MUUTTUVA MAAKUNTAMME muutoksentukihanke MUUTTUVA MAAKUNTAMME muutoksentukihanke Paavo Maskulainen 7.5.2018 Välillinen Uusi maakunta Ensisijainen PERUSTIEDOT KOHDERYHMÄT TOTEUTTAJAT PÄÄRAHOITTAJA Muutosagentit (80) ELY / ESR TL 3. ErTa 7.1. "Tuottavuuden

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisumalli

Sisäilmaongelman ratkaisumalli Sisäilmaongelman ratkaisumalli Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja (vastuuhenkilö) Prosessin asiakkaat Asiakastarpeet ja - odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

Siirtyminen käyttöönotosta tuotantoon

Siirtyminen käyttöönotosta tuotantoon Siirtyminen käyttöönotosta tuotantoon Tuki ja ylläpito, asiakkuuden hoito 15.10.2012 Anna Kokko Yleistä tuesta ja ylläpidosta sekä asiakkuuden hoidosta siirtymävaiheessa Siirtyminen käyttöönotosta tuotantoon

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015

FORSSA HIHAT HEILUMAAN. Henkilöstöohjelma. Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 FORSSA HIHAT HEILUMAAN 2020 Henkilöstöohjelma Yhteistoimintaryhmä 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015 Sisällys Henkilöstöohjelman tarkoitus... 3 Henkilöstöjohtamisen visio... 4 Henkilöstöjohtamisen periaatteet...

Lisätiedot

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa

Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa ELON VERKKOPALVELU Yrityksen työeläkevakuutukset, kuntoutus- ja eläkeasiat sekä työkykyjohtamisen työkalut kaikki yhdessä paikassa TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET Hoida TyEL- ja YEL-vakuutuksiasi Kartoita työyhteisösi

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä klinikan alustavat tulokset

Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä klinikan alustavat tulokset Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä klinikan alustavat tulokset Tulosseminaari 20.4.2017 Keva Helsinki Mikko Östring Johtaja Toimitilat RAKLI ry Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna 2018 6.3.2018 1 1. Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, 30 % Mittarit: Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK Muutosjohtaminen Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK 20.9.2017 1. Muutoksen välttämättömyyden oivaltaminen Muutosprosessi lähtee liikkeelle vasta, kun oivalletaan, että nykytilan mukaisesti

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen tila

Työkykyjohtamisen tila Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ

SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ SISÄLTÖ 1) Arviointikriteerit... 2 2) Suoritustasot... 2 3) Arviointijakso... 2 4) Kehitys- ja arviointikeskustelut... 3 5) Päätöksenteko...

Lisätiedot

Tavoite Arvio tavoitteen toteutumisesta Selvitys miten toteutumista arvioidaan

Tavoite Arvio tavoitteen toteutumisesta Selvitys miten toteutumista arvioidaan Sivu 1 / 6 Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan / Länsi- ja Keski-Uusimaa Tavoite Arvio tavoitteen toteutumisesta Selvitys miten toteutumista arvioidaan 1. Nykytilakuvaukset 1.1 Palveluprosessien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet Valmennusta ja tukea suunnittelusta toteutukseen asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Paula Tapani, Validia Asuminen Mitä

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-

Lisätiedot

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,

Lisätiedot

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MIKSI VALTAKUNNALLISIA TOIMINTAOHJELMIA/SUOSITUKSIA TARVITAAN?

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet osaamisperusteisessa ja asiakaslähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Ajankohtaista soteuudistuksesta Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla 2.4.2019 Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla

Lisätiedot

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja

Liideri livenä Tampereella 4.6.2014. Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Liideri livenä Tampereella 4.6.2014 Pk-yritysten verkostokumppanuusmalli uudet mallit liiketoimintaan ja johtajuuteen Janne Aaltonen Kehitysjohtaja Tampereen Puhelin Oy on vuonna 2003 perustettu tietoliikenne-

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot