Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta.

Transkriptio

1 Akateeminen terveyskeskus kehittävien terveyskeskusten verkosto Raportti tavoitteista ja niiden toteutumisesta Toteutumista on arvioitu hankkeen ohjausryhmän päivittämien uusien tavoitteiden pohjalta. Tavoite 1: Perusterveydenhuollon kehittämistoiminnan kytkeminen tutkimukseen 13 tutkimushankkeen tähän asti saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta on terveyskeskusten yhteistyössä suunniteltu 5 yhteistä kehittämishanketta Kehittämishankkeen puitteissa on järjestetty 3 kehittämisseminaaria, jossa tutkijat ovat esitelleen omien tutkimustensa asetelmia, tuloksia sekä niiden pohjalta nousseita kysymyksiä ja käytännön kehittämisehdotuksia. Kehittämisseminaarien aihepiirit: 1) Ehkäisevä terveydenhuolto 11/2006 2) Vastaanottotoiminta 5/2007 3) Potilaat 6/2007 4) Seurantaseminaari 10/2007 Kehittämisseminaareissa on ideoitu kehittämishankkeita 5 aihepiirin ympärille: 1. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö nuorten tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseksi. 2. Suun terveydenhuollon tarkastuksen käyttö nuorten tupakoinnin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 3. Lasten puhe- ja kielihäiriöiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kartoitus 4. Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen 5. Potilaiden / asiakkaiden elämäntilanteen hallintaa ja vastuunottamista tukevien valmiuksien kehittäminen Mainittuja viittä aihepiiriä työstämään on muodostettu kolme kehittämisryhmää, jotka kaikki ovat aloittaneet toimintansa. Hankkeiden nimet ja tavoitteet: 1. Vältä koukkua - Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen a. Tupakoinnin ennaltaehkäisy (ja vähentäminen) hyödyntäen alle 13v. tehtävää suun terveydenhuollon tarkastusta b. Nuorten (alle 18v.) alkoholin käytön kokeilujen myöhentäminen ja alkoholin käytön vähentäminen c. Muodostetaan yhteistyön malli koulun ja kodin välille tupakan ja alkoholin käytön osalta 2. KIELo Lasten kielihäiriöiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kartoitus sekä hoitosuunnitelman kirjaamisen kehittäminen a. Asiakasryhmien luokitusten selvittäminen b. Asiakasryhmien erilaisten hoitopolkujen kuvaus

2 c. Palvelukirjon kuvaus d. Verrataan esimerkkitapausten kautta kuvattua todellisuutta virallisten rakenteiden käytäntöihin e. Määritellään kehittämistarpeet f. Puheterapiasopimuksen luominen ja testaaminen 3. NUOTTA Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen ja motivointi a. Tunnistetaan iskeemistä sydänsairautta ja diabetesta sairastavat heikosti hoitoon kiinnittyneet potilaat b. Kehitetään puuttumisen toimintamalli ja tarkoituksenmukainen työnjako (käytettävissä monenlaisille potilasryhmille, esim. diabeetikot, ikääntyvät päihdeongelmaiset, jne.) c. Potilaiden / asiakkaiden elämäntilanteen hallintaa ja vastuunottamista tukevien valmiuksien kehittäminen d. Henkilökunnan osaamisen ja sovittuihin käytäntöihin sitoutumisen kehittäminen koulutuksen avulla e. Alueen toimijoiden verkottaminen potilaiden tukemiseksi f. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen Tavoite 1 on toteutunut kokonaan. Tavoite 2: Uusien toiminta- ja hoitokäytäntöjen kehittäminen terveyskeskusten verkostoyhteistyössä 5 yhteisestä kehittämishankkeesta syntyy ehdotuksia uusiksi toiminta- ja hoitokäytännöiksi Hankkeessa luodaan järjestelmällisen kehittämistoiminnan malli terveyskeskusten hyödynnettäväksi. Malli luodaan ja sitä sovelletaan yhtä aikaa useassa eri terveyskeskuksessa järjestämällä edellytykset verkostomaiseen vertaisoppimiseen (esim. läpimurtotyöskentely). Yllä esitellyissä käynnistyneissä kehittämishankkeissa on sovittu toteutettavaksi tavoitteiden mukaisia tehtäväkokonaisuuksia, joissa kehittämisideoita toteutetaan valituissa kohteissa. Jokaisessa kehittämishankkeessa otettiin käyttöön uudet käytännöt ja niitä testattiin käytännössä omassa toimintaympäristössään. Uusien käytäntöjen käyttökelpoisuutta arvioitiin kehittämishankkeiden arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin pohjalta suunniteltiin uusien toimintakäytäntöjen toimeenpano mukana olevissa terveyskeskuksissa. Samalla tehtiin ehdotukset yleisemmin muissakin terveyskeskuksissa toteutettavista uusista toiminta- ja hoitokäytännöistä. Kehittämishankkeet läpivietiin heti toiminnan aluksi kehitetyn terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin mallin ja sen strukturoitujen kehittämistyön kuvaus -lomakkeiden avulla yhtä aikaa viidessä eri terveyskeskuksessa.

3 Verkostokehittäminen toteutettiin läpimurtotyöskentelymallin mukaisesti. Kehittämisseminaarien asettamat kehittämisryhmät vastasivat yhteisten toimintakokonaisuuksien ja niitä kuvaavien mittarien suunnittelusta ja seurannasta. Varsinainen toimintakäytäntöjen muuttaminen tai uusien luominen toteutettiin paikallisesti terveyskeskusyksiköissä. Hankkeen puolivälissä Kehittämisryhmät kokoontuivat seuraamaan prosessin kulkua ja oppimaan toisten kokemuksista. Lopuksi kehittämisryhmät koostivat terveyskeskusyksiköiden itsearviot kehittämisprosessista ja sen tuloksista. Yllämainitun lisäksi kehittämishankkeiden ollessa menossa kutsuttiin läpimurtotyöskentelyn tyylisesti kehittämistyössä mukana olevat eri terveyskeskusten työntekijät seminaariin, jossa käytiin läpi terveyskeskusten kokemuksia ja otettiin oppia toisten onnistuneista toimintatavoista. Helmikuussa 2008 järjestettiin kaksi terveyskeskusten henkilökunnalle suunnattua seminaaria: Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen NUOTTA Vaikeasti hoitoon kiinnittyvien potilaiden tavoittaminen ja motivointi Tavoite 2 on toteutunut kokonaan, tämän lisäksi pidettiin kaksi yllämainittua ylimääräistä seminaaria. Tavoite 3: Terveyskeskusten henkilökunnan T&K-osaamisen vahvistaminen 12 tutkijakehittäjää saa tieteellisen koulutuksen terveyskeskuksen kehittämistyötä edistävään tutkimustyöhön (tutkijakehittäjien verkostokoulutusmalli) Kehittäjät ja muut terveyskeskustoimijat (kunkin terveyskeskuksen toimintayksiköiden esimiehet) saavat käytännön kokemusta ja työkaluja sekä koulutusta kehittämishankkeiden läpiviemisestä terveyskeskustyön ohella Luodaan kehittämistyön käsikirja Akateemisen terveyskeskuksen toiminnassa mukana olleet tutkijakehittäjät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kehittämisseminaareja sekä toimivat vetäjinä ja toimijoina kehittämisryhmissä. Akateemisen terveyskeskuksen tutkijakehittäjien lisäksi kehittämisryhmien työskentelyyn osallistui myös muita yhteistyöterveyskeskusten edustajia. Kolmeen kehittämishankkeeseen on osallistunut yhteensä 602 työntekijää viidestä eri terveyskeskuksesta. Lisäksi hankkeissa on ollut mukana myös muiden kuntien toimialojen edustajia (mm. opetustoimi). Kehittämistyön käsikirjan luominen: katso tavoitteen 5 toteutuminen. Kehittämiskäsikirjan ohjeistuksen avulla terveyskeskuksissa pystytään jatkossa toteuttamaan erilaisia kehittämishankkeita osana normaalia työtä. Tavoite 3 on toteutunut kokonaan.

4 Tavoite 4: Uusien toiminta- ja hoitokäytäntöjen sekä tutkimus- ja kehittämistyön mallin välittäminen muille Suomen terveyskeskuksille Kehittämishankkeiden arvioidut tulokset julkaistaan ammattilehdissä ja päätösseminaareissa Luodaan valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu hankerekisteri, jossa kuvataan prosessien kulku, arviointi ja ehdotukset muille terveyskeskuksille. Päätösseminaari: Akateemisten terveyskeskusten kehittämishankkeen loppuseminaari mukana olleiden terveyskeskusten edustajille pidettiin Seminaarin esitykset: Valtakunnallinen terveyskeskusten kehittämistyön katselmus järjestettiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Tilaisuutta markkinoitiin ammattilehdissä kaikille terveyskeskustoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, joita oli paikalla 65. Katselmuksessa järjestettiin Vuoden kehittäjäterveyskeskus -kilpailu muiden terveyskeskusten toteuttamien kehittämishankkeiden esittelemiseksi. Kilpailu herätti suurta mielenkiintoa, osanottajia jouduttiin jopa karsimaan. Katselmuksen yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuus, johon osallistui 10 toimittajaa. Katselmuksen esitykset ja lehdistötilaisuuden materiaalit: ja Lääkärilehden kanssa on sovittu, että verkostokehittämishankkeesta ja sen osahankkeista julkaistaan neljän artikkelin sarja vuoden 2009 alkupuolella. Valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetun terveyskeskusten kehittämishankkeiden hankerekisterin sisältö suunniteltiin. Se toteutettiin yhdessä Kustannus Oy Duodecimin kanssa. Terveysportissa sijaitseva Hankkeet ja hyvät ratkaisut -rekisteri on kaikkien avoimessa käytössä ( ). Koska tällainen kansallinen rekisteri on tuotettu hankerahoituksella, tarvittaisiin sen kehittämiseen ja ylläpitoon myös kansallista rahoitusta. Jotta verkostokehittämishankkeen tulokset ja ehdotukset olisivat kaikkien Suomen terveyskeskusten käytössä, kaikki hankkeen aikana tehdyt dokumentit on sijoitettu Akateemisen terveyskeskuksen nettisivuille Sieltä dokumentit ovat kaikkien ladattavissa ja jatkokehitettävissä kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Tavoite 4 toteutui kokonaan, syntyneiden apudokumenttien saatavuudessa tavoitteet ylittyivät.

5 Tavoite 5: Terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelu-, toteutus- ja arviointimallin luominen kansalliseen käyttöön Luodaan terveyskeskusten erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malli sekä siihen liittyvät työkalut (kehittämistyön käsikirja ja hankkeen kuvauksen lomakkeet). Mallia testataan erityyppisissä hankkeissa ja sitä voidaan kehittää jatkuvasti. Tilanne hankkeen lopussa Alkuvuodesta 2007 laadittiin terveyskeskusten kehittämistyön käsikirja, jota käytettiin kehittämisryhmien toiminnan apuvälineenä. Käsikirjassa esitellyn terveyskeskusten kehittämistyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin mallin ideana on kevyt toimintatapa, jonka toteuttaminen on mahdollista kiireisen terveyskeskustyöskentelyn ohessa ilman projektien hallintaan tarvittavaa lisäresursointia. Käsikirjan sisältämät kehittämistyön kuvaus -lomakkeet mahdollistavat kehittämishankkeiden järjestelmällisen läpiviennin ja arvioinnin yhtä aikaa useammassa terveyskeskusyksikössä. Kehittämistyön mallia testattiin kolmessa läpiviedyssä kehittämishankkeessa. Käsikirjaa muokattiin ja täydennettiin hankkeissa kerättyjen kokemusten mukaan. Luotu terveyskeskustoiminnan kehittämisen käsikirja, sen sisältämä kehittämistyönmalli ja kehittämistyön lomakkeet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja kehitettävissä, kunhan alkuperäinen lähde ilmoitetaan. Kehittämisen tuloksena syntyneiden tuotteiden tulee myös olla vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä. Kehittämistyökalut löytyvät hankkeen nettisivuilta osoitteesta Tavoite 5 toteutui kokonaan.