KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA"

Transkriptio

1 KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA Bao Zhenqi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Bao Zhenqi. Kolmen sairaanhoitajan kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä dementia osastolla. Helsinki, kevät 2009, 43s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia dementoituneen vanhuksen haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajien kokemuksesta. Dementiaa potevien lukumäärä on nopeasti lisääntymässä väestön ikääntyessä. Dementoituneiden hoidon järjestäminen ja hoitotyön kehittäminen tulee olemaan yksi suurimmista vanhustyön hoidollisista. Dementian oireena on muistin heikkeneminen ja haasteellinen käyttäytyminen, jota sairaanhoitajat kohtaavat omassa hoitotyössään. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tähän työhön aineisto kerättiin avoimen haastatteluilla, johon osallistuivat kolme sairaanhoitajaa dementia osastolla. Heilta kaikilla on pitkä työkokemus dementoituvien henkilöiden hoidosta ja he ovat kokeneet haasteellista käyttäytymistä työssään. Haastattelut suoritettiin talvella Aineisto analyysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan. Tutkimuksen tuloksessa ilmenee, että sairaanhoitajien kohtaama dementoituneen vanhuksen haasteelliseen käyttäytymiseen kuuluu hoitotoimenpiteissä vastustaminen, aggressiivisuus ja levottomuus. Dementoituneen vanhuksen hoitoympäristön saaminen turvalliseksi ja rauhalliseksi, sairaanhoitajien ammattitaito, hyvää vuorovaikutus hoitosuhteessa auttavat hoidon parantamisessa. Asiasanat: dementia, haasteellinen käyttäytyminen, sairaanhoitaja, hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Bao, Zhenqi Challenging Behavior in Dementia Patients: from three nurses experience. 43 p. 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Program in nursing. Degree: Nurse. The aim of this study was to find out about challenging behavior that nurses had encountered in dementia patients daily care and how they handled those situations. The research conducted was qualitative. The material was collected using a interview conducted with three nurses. They all had a long working experience in dementia departments and they had met a multitude of challenging behaviors in their work. The interviews were done in winter The material was analyzed according to qualitative content analysis. Results of the research demonstrated that dementia patients challenging behavior included counteracting nursing procedures, aggressive and anxious symptoms. A safe and peaceful environment, good interaction and nurse s professional skill improved the quality of nursing and decreased challenging situations in dementia patients daily care. Keywords: dementia, challenging behavior, nurse, nursing, qualitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Dementia Dementian oireet Dementiaa aiheuttavat sairaudet Haasteellinen käyttäytyminen Hoitotyö dementoituneen vanhuksen kanssa Hoitotyö Dementoituneen vanhuksen käytösoireiden hoito TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimuskysymykset Tutkimushenkilöiden valinta ja tutkimusympäristön kuvaus Tutkimuksen aineiston keruu Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Haasteellinen käyttäytyminen muoto Hoitotoimenpiteissä vastustaminen Aggressiivinen käyttäytyminen Levoton käyttäytyminen Toiminta haasteellisissa käyttäytymisissä tilanteissa Hoitoympäristön saaminen turvalliseksi ja rauhalliseksi Hyvä vuorovaikutus hoitosuhteessa Sairaanhoitajien ammattitaito JOHTOPÄÄTOKSET POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset Tutkimus luotettavuus...35

5 6.4 Oma ammatillinen pohdinta...36 LÄHTEET...38 LIITTEET LIITE 1: Suostumuslupakirje. LIITE 2: Esimerkki sisällön analyysistä.

6 1 JOHDANTO Suomessa arvioidaan olevan noin n dementiapotilasta. Näistä noin potee keskivaikeaa tai vaikeata dementiaa, ja lievää dementiaa sairastavia arvellaan olevan noin Dementiaa potevien lukumäärä on nopeasti lisääntymässä väestön ikääntyessä. Esimerkiksi yhdysvalloissa Alzheimerin tauti on jo neljänneksi yleisin kuolemansyy. Vuona 2010 potilaita arvellaan olevan Suomessa jo (Heimonen & Voutilainen 2001, 21.) Dementoituneiden hoidon järjestäminen ja hoitotyön kehittäminen tulee olemaan yksi suurimmista vanhustyön hoidollisista. Dementialla tarkoitetaan älyllisten eli kognitiivisten aivotoimintojen pysyvää huononemista, joka heikentää sairastuneen sosiaalista ja ammatillista toimintaa. Dementian eräänlaiset oireet ovat käyttäytymisen muutoksia ja psykologisia oireita. Ne voivat esiintyä haasteellista käyttäytymistä. Sairaanhoitajaopiskelijana olen kiinnostunut tutkimaan dementoituneen vanhuksen haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajien kokemuksesta, koska itse olen kokenut haasteellista käyttäytymistä aikaisemmin dementoituvien henkilöiden päivätoiminta hoidossa. Dementiaa sairastavien haasteellinen käyttäytyminen on haaste sairaanhoitajille hoitotyössä, varsinkin pitkäaikaisosastoilla sairaanhoitajien työsään kohtaama haasteellinen käyttäytyminen koetaan vaikeaksi, sairaanhoitajien pitää kohdata sekä fyysistä että psyykkisestä haasteellista käyttäytymistä. Dementoituvan hoitaja voi usein joutua tilanteisiin, joista selviytyminen saattaa tuntua haasteellista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sairaanhoitajien kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä. Haluaisin löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementoituneen vanhuksen hoitotyössä, helpottaa sairaanhoitajien työpaineetta, saatua tietoa hoitotyön opetuksessa ja parantaa hoitotyön laatua.

7 7 Opinnäytetyön tekemisen alkuvaiheessa tutustuin aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä artikkeleihin avoimen lukemisen menetelmää käyttäen. Kirjallisuutta dementoituvan haasteellista käyttäytymistä ja sen hoitokeinosta löytyi paljon. Tutkimus suoritettiin vanhusten palvelutalon dementiaosastolla sairaanhoitajille tehdyllä haastatteluilla. Tutkimuksella tutkittiin millaista haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajat olivat kohdanneet työssään, miten he olivat sen kokeneet ja miten he olivat toimineet niissä haasteellisissa tilanteissa. Opinnäytetyössäni käytin laadullista tutkimusmenetelmää ja haastattelun avulla saadut tiedot analysoin sisällönanalyysillä.

8 8 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa, kertoo yleensä dementiasta, syystä, oireesta, esiintyjistä sekä haasteellista käyttäytymistä dementia sairastavilla ihmisillä, lisäksi hoitotyöstä. 2.1 Dementia Dementia tarkoittaa elimellisestä syystä, tavallisimmin aivoja vaurioittavasta sairaudesta tai vammasta, johtuvaa laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä. Keskeisiä oireita ovat muistin, päättelyn ja toiminnanohjauksen häiriöt. Muistihäiriöt ovat usein dementoivan sairauden ensimmäinen oire. Dementiaan liittyy usein myös kielellisiä häiriöitä (afasiaa), kuten oikeiden sanojen löytämisen vaikeutta ja hahmottamisen vaikeutta (agnosiaa), minkä vuoksi potilas voi esimerkiksi eksyä helposti. Kätevyyden heikkeneminen (apraksia) voi aiheuttaa esimerkiksi vaikeuksia pukeutumiseen. Oireisto on usein etenevä, kuten Alzheimerin taudissa, mutta se voi pysyä myös samanlaisena, esimerkiksi aivoruhjeen jälkitilaan liittyvä dementia tai olla parannettavissa, esimerkiksi B12-vitamiinin puutoksen aiheuttama dementia. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 82.) Yleinen käsitys on, että dementialla tarkoitetaan pelkästään muistin heikkenemistä. Kuitenkin dementialla tarkoitetaan aivojen korkeampien säätelytoimintojen laaja-alaista häiriintymistä, minkä seurauksena henkilöllä on huomattavia vaikeuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. (Heimonen & Voutilainen 2001, 22.) Dementiassa on kyse oireyhtymä, ei siis erillisestä sairaudesta. Siihen liittyy muistihäiriön lisäksi laajempi henkisen toiminnan ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikentyminen henkilön aiempaan tasoon verrattuna. (Erkinjuntti 2001, 89).

9 9 2.2 Dementian oireet Dementia on elimellisestä syystä johtuva laaja alainen älyllisen toiminnan häiriö, josta aiheutuu merkittävää sosiaalista ja ammatillista haittaa Dementia on oireyhtymä, jossa keskeisenä oireena on muistin heikkeneminen. Muistihäiriö ilmenee uuden oppimisen vaikeutumisena ja vaikeutena palauttaa mieleensä aiemmin opittua. (Heimonen & Voutilainen 1997, 12.) Dementiaoireita ovat muistin huononeminen, orientaatio-ongelmat, vaikeudet tuloksiin tehtävissä toiminnoissa ja toiminnan ohjannasta, afasia (kielellinen häiriö), apraksia (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöt, kätevyyden häiriö) ja agnosia (kyvyttömyys tunnistaa tuttuja kasvoja ja esineitä, hahmottamisen häiriö). (Voutilainen 2004, 26.) Muistioireiden lisäksi dementian käsitteeseen katsotaan liittyvän muitakin oireita, kuten ongelmia toiminnan suunnittelussa, keskittymiskyvyssä, puheessa, kätevyydessä, hahmotuksessa ja käyttäytymisen säätelyssä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 22.) Kiireeseen, väsymykseen, stressiin ja runsaaseen muistin kuormittamiseen (monien asioiden samanaikainen mielessä pitäminen) sekä masentuneisuuteen voi liittyä keskittymis- ja tarkkaavuuskyvyn heikentymistä, joka voi heijastua asioiden mielenpainamiskyvyn heikentymisenä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 23.) Muistihäiriön lisäksi dementian oireisiin kuuluvat kielelliset häiriöt(afasia), liikesarjojen suorittamisen ongelmat (apraksia), vaikka motoriikka on kunnossa, tunnistamisen ongelmat tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus (agnosia), vaikka näköhavainnon jäsentäminen on normaali ja toiminnan ohjanaan häiriöt, esimerkiksi suunnitelmallisuuden, kokonaisuuden jäsentämisen, järjestelmällisyyden ja abstraktin ajattelun häiriöt. (Heimonen & Voutilainen 1997, 12.)

10 Dementiaa aiheuttavat sairaudet Yleisimmät dementiaan johtavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -tauti sekä frontotemporaalidementiat (Heimonen & Voutilainen 2001, 28). Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava sairaus, jossa erityisesti aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat (Heimonen & Voutilainen 2001, 28). Alzheimerin tauti etenee hitaasti vaiheittain ja sen oireet lisääntyvät taudin edetessä. Aluksi tauti vaikuttaa erityisesti lähimuistiin. Muistihäiriöiden lisäksi jo varhaisessa vaiheessa ilmaantuu muita oireita, kuten vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa, ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa ja ajan tai ympäristön hahmottamisessa. Myös keskittymiskyky sekä tarkkaavuus heikentyvät ja taudin alkuvaiheessa voi ilmaantua lisääntyvää ärtyvyyttä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 29.) Keskivaikeassa dementiavaiheessa on jo huomattavia muistivaikeuksia ja taipumusta toistuvan kyselyyn. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus hitastuvat, puhe, kätevyys ja hahmottaminen heikkenevät. Sairaudentunto on jo selvästi heikentynyt ja persoonallisuus usein selvästi muuttunut. Aloitekyky on edelleen selvästi heikentynyt ja yhä useammin potilaalla alkaa esiintyä harhaluuloja ja näkyjä sekä unihäiriöitä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 30.) Vaikeassa dementiavaiheessa potilas on menettänyt täysin sairaudentuntonsa, hänen liikuntakykynsä voi olla jo vaikeutunut, hän saattaa eksyä omassa kodissaan kulkiessaan huoneesta toiseen eikä laitoshoidossa itse löydä omaa huonettaan. Tässä vaiheessa esiintyy usein runsaasti ja yhä pahenevia käytösoireita. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Erilaiset aivoverenkierron häiriöt voivat aiheuttaa muistihäiriöitä ja dementia. Tällöin tilaa kutsutaan vaskulaariseksi dementiaksi. Vaskulaariset dementiat

11 11 ovat toiseksi tavallisin dementian syy ja noin % kaikista dementiapotilaista sairastaa vaskulaarista dementiaa. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Vaskulaarisen dementian tyypit ovat: kortikaalinen dementia, subkortikaalinen vaskulaarinen dementia, strategisesti tärkeän aivoalueen infarkti, hypoperfuusion aiheuttama dementia, aivoverenvuodon aiheuttama dementia, perinnälliset vaskulaariset dementiat, muut aivoverenkiertoperäiset syyt ja Alzheimerin tautiin liittyvä vaskulaarinen dementia. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Vaskulaarisia dementioita on useita erityyppisiä, mutta käytännössä tavallisimpia ovat aivoveritulpasta eli aivoinfarktista ja aivojen läpimitaltaan pienimpien tyvi- ja keskiosien verisuonten tukkeutumisesta johtuvat dementiat. (Heimonen & Voutilainen 2001, ) Vaskulaarisen dementian oireet muodostuvat pitkälti sen mukaan, mistä toiminnoista vaurioitunut aivoalue normaalisti toimiessaan vastaa. Esimerkiksi jos puheen tuottamista tai ymmärtämistä sääteleville aivoalueille syntyy vaurio, puheen tuottaminen ja ymmärtäminen heikkenevät (dysfasia) tai puheen kyky häviää kokonaan (afasia). (Heimonen & Voutilainen 2001, 32.) Lewyn kappale-dementia on kolmanneksi yleisin dementian muoto. Sitä arvioidaan sairastavan 5 10 % kaikista dementiapotilaista. Tauti on saanut nimensä hermosolujen sisällä mikroskoopilla havaittavien ns. Lewyn kappaleiden perusteella, joita todetaan erityisesti aivokuoren hermosoluissa erotuksena Parkinsonin taudista, jossa vastaavia muutoksia todetaan aivojen tyviosissa motorista toimintaa säätelevissä keskuksissa. Taudin oireet ovat joskus hyvin samankaltaisia kuin Alzheimerin taudissa, mutta tauti etenee jonkin verran Alzheimerin tautia nopeammin. Taudin oireissa on paljon piirteitä myös Parkinsonin taudista, kuten kankeutta, hidasliikkeisyyttä ja jäykistymistä sekä halvemmin myös vapinaa. Tyypillistä on, että potilaan oireet vaihtelevat hyvin nopeasti, samoin vireystila voi vaihtua hetkessä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 33.)

12 12 Frontotemporaalisen dementian syy on aivojen otsa- ja ohimolohkojen rappeutuminen. Arviolta vain noin 2 3 % kaikista dementiapotilaista voidaan luokitella tähän ryhmään. Frontotemporaalisen dementia alkaa tavallisimmin keski-iässä ja valtaosa tapauksista on perinnöllisiä. Usein käytös on seksuaalisesti virittynyttä, paljastelua tai epämiellyttävää koskettelua ja usein samalla havaitaan muutoksia myös ruokailuun liittyvässä käyttäytymisessä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 35.) 2.4 Haasteellinen käyttäytyminen Dementoituneiden ihmisten käytösoireilla tarkoitetaan sairastuneen sekä havaittavissa olevia käyttäytymisen oireita että mielensisällöstä kertovia psykologisia oireita. Käytösoireita ovat esimerkiksi levottomuus, fyysinen aggressiivisuus, toisto-oireet ja huutelu. Psykologisia oireita ovat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja virhetulkinnat. (Voutilainen 2004, 166.) Kognitiivisten oireiden ohella muistisairauksiin liittyy psykologisia oireita ja käyttäytymisen muuttumista. Psykologiset oireet kertovat sairastuneen mielen sisällöstä ja psyykkisestä reagoinnista. Käyttäytyminen taas edustaa tehtyjen havaintojen ja tulkintojen pohjalta syntyvää toiminnallista reagointia ihmisiä, tapahtumia ja ympäristöä kohtaan. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 117.) Tavallisimpia käytösoireita ovat apatia, masennus, ahdistuneisuus ja levottomuus. Käytösoireita esiintyy kaikissa muistisairauden vaiheissa, mutta vaikeimmillaan ne ovat dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa. Käytösoireet heikentävät merkittävästi muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä altistavat omaiset uupumukselle. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 118.) Käsitteenä haasteellinen tarkoittaa haastavaa, vaativaa tai kiehtovaa. Käyttäytyminen puolestaan tarkoittaa käyttäytymistapa tai käytöstä sekä esiintymistä. (Haarala 1990.)

13 13 Haasteellisesti käyttäytyvät ihmiset ovat kiinnostavia ja vaativia persoonia hoitotyön näkökulmasta. He osoittavat selviytymisenhalua, luonteenlujuutta ja tarvetta siihen, että heidät otetaan vakavasti. Usein tämän tarpeen ilmaiseminen tulkitaan negatiivisena. Luokittelevat haasteellisen käyttäytymisen muodot jaetaan kolmeen alueeseen. Aggressiivinen käyttäytyminen on lyömistä, potkimista, esineiden särkemistä tai sanallista uhkailua; fyysinen on vaeltelua ja sanallinen aggressiivisuus kiroilua. (Ervasti, Hanhela, Kauppi, Ronti, Tolonen, Äijälä, Perttula & Vuokila-Oikkonen 2008, 17.) Siljamo (2003) on tehnyt kyselytutkimuksen hoitajien näkökulmasta haasteellisesta käyttäytymisestä. Tämän tutkimuksen mukaan useimmin esiintyneitä haasteellisen käyttäytymisen muotoja olivat dementoituvan liikkumiseen liittyvät ongelmat, lääkkeiden ottamiseen, pukemiseen ja riisumiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi esille tuli levottomuus, pelokkuus ja ahdistuneisuus, huuhtelu, vaeltelu ja epäluuloisuus. Sekä psykologisin oireisiin liittyvät univaikeudet ja nukahtamisvaikeudet, paperin repiminen ja sen syöminen (Siljamo 2003, 9 10.) Seuraavina haasteellisen käyttäytymisen muotoina olivat toistuva kysely, levottomuus, huutelu, pöytätapoihin liittyvät ongelmat, nukkumaanmenovaikeudet, pahan tuulen puuskat, vaeltelu, ohjeiden seuraamattomuus ja epäluuloisuus. Edellisiä harvemmin esiintyviksi vastaajat kokivat fyysisen aggressiivisuuden, uhkailun ja kielellisen aggressiivisuuden, ulosteilla sotkeminen, tavaroiden kuljettelun ja rikkomisen, ravinnoksi sopimattoman syöminen, tapaturmat sekä poikkeavan seksuaalisen käyttäytymisen. (Heimonen & Voutilainen 1997,106.) 2.5 Hoitotyö dementoituneen vanhuksen kanssa Hoitotyö

14 14 Hoitotyön arvomaailman lähtökohtana on jokaisen ihmisen elämän, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämän arvomaailman sisäistäminen antaa hoitajalle parhaat edellytykset toteuttaa korkeatasoista hoitotyötä. Arvot antavat pohjan hoitotyön käytännössä usein esiin tuleville eettisille ratkaisuille. Ne ilmaisevat, mitä pidetään arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena. (Heimonen & Voutilainen 1997, 53.) Hoitotyön tehtävä on tukea potilaista ja auttaa ylläpitämään hänen hyvinvointiaan, jotta potilaalta säästyy energiaa, kun hän mukautuu muutoksiin eheyden saavuttamiseksi. Hoitotyön tehtävä on myös tarvittaessa auttaa ja tukea muutoksiin mukautumista jokaisessa elämän vaiheessa. (Taival & Manner 1990, 19 24). Hoitotyön toiminnan lähtökohtana on potilas. Orientoivia kysymyksiä ovat, mitä häiriö tai ongelma kuvastaa, mikä on hyvän olon este, ts. mihin potilaan inhimillisiin tarpeisiin vastataan. Toiminta on tavoitteellista, päämääränä on yksilön hyvä olo. (Ruth & Eloniemi 1987, 67.) Ikäihmisten hoitotyön perusta on hoitotieteessä, minkä lisäksi hoitotyön sisältö rakentuu gerontologiselle tietoperustalle. Hoitotieteen peruskäsitteittä ovat ihminen, terveys, hoitotyö ja ympäristö. (Voutilainen 2004, 70.) Dementoituneen vanhuksen käytösoireiden hoito Käytösoireiden hoitamisella pyritään dementoituneen toimintakyvyn tukemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen (Voutilainen 2004, 166). Ympäristön kireys, kiireisyys, rauhattomuus, meluisuus ja negatiiviset asenteet lisäävät käytösoireiden todennäköisyyttä. Muistisairaus heikentää ihmisen kykyä kontrolloida omaa käyttäytymistään. Ärtymys, joka ennen sairastumista ilmeni kiukkuisuutena, saattaa dementoituneena purkautua voimakkainakin aggression ilmaisuina. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 119.)

15 15 Dementoituneen hoitoympäristö tulee muovata turvalliseksi, selkeäksi, valoisaksi, ilmapiiriltään lämpimäksi ja hyväksyväksi, ratkaisuiltaan tutuksi ja muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä. Erilaiset toiminnalliset tuokiot, kuten muistelu, liikunta, ulkoilu, arkiaskareet ja taideryhmät, kuuluvat dementoituneen hoitoon. (Voutilainen 2004, 167.) Dementoituneen vaikeaksi kokema auttamistilanne voi muuttua myönteiseksi, kun hankalaksi koetussa tapahtumassa, kuten peseytymisessä, mielenkiinto ohjataan johonkin miellyttävään, yksilöllistä mielihyvää tuotavaan asiaan. Käytösoireisen auttamisessa tulee kiinnittää huomioita elinympäristön ilmapiiriin. Ympäristön selkeys, vähäiset ristiriidat sekä arvostava ja ymmärtävä asennoituminen auttavat muistisairasta. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 126.) Hoitosuhde on vuorovaikutussuhde, jossa olennaisia tekijöitä ovat asennoituminen, ilmapiiri sekä erilaiset tehtävät. käsitys ihmisestä ohjaa toimintaa. Hoitotyö on prosessi, jonka tavoite on asiakkaan hyvän olon edistäminen ja ylläpitäminen. (Ruth & Eloniemi 1987, 67.) Vanhuksen luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen onkin hyvän hoitosuhteen muodostumiselle ensiarvoisen tärkeää. Tämä päämäärä saavutetaan parhaiten keskustelemalla vanhuksen kanssa. Keskustelu pitäisikin oppia näkemään hoidon tärkeänä osana. (Ruth & Eloniemi 1987, 113.) Käytösoireiden hoidossa oireiden syyn selvittäminen, laukaisevien tekijöiden poistaminen ja lääkkeetön hoito ovat ensisijaisia. Oikein valitulla lääkehoidolla voidaan kuitenkin tarvittaessa tukea lääkkeetöntä hoitoa. Käytösoireiden syntyyn vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen ja sovitun hoidon toteuttaminen vaativat panostusta hoitotiimiltä. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 122.) Käytösoireiden esiintymistä voidaan ehkäistä hyvällä lääketieteellisellä hoidolla ja fyysisellä perushoidolla, liikkumisella, toiminnallisuuden tukemisella, turvallisilla ja arvostavilla ihmissuhteilla sekä elinympäristöllä. Keskeinen

16 16 tehtävä on löytää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa käytösoireen syihin. Aistitoiminnan vajeet altistavat käytösoireille. Näön ja kuulon tarkkuus on syytä arvioida, sillä sopivilla näön ja kuulon apuvälineillä voidaan parantaa muistisairaan ihmisen havainto ja kommunikaatiotaekykyä. Suolen ja virtsarakon toiminnan häiriöt aiheuttavat epämukavuutta, ja esimerkiksi virtsanummen tai ummetuksen hoito voi oleellisesti helpottaa potilaan oloa ja poistaa näin käytösoireen syyn. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 123.) Useimmin haasteellisten tilanteiden hoitamisessa käytettyjä hoitotyön toimintamalleja olivat asiakkaan kanssa keskustelu siitä, mikä hänellä on hätänä, ajan antaminen, kestäminen, hoitosuunnitelman hyödyntäminen, toiminnan järjestäminen ja omaan oman huoneeseen vieminen. Osa hoitajista koki käyttävänsä myös huumoria tilanteen selvittelyssä tai antaa rauhoittavaa lääkkeitä asiakkaille haasteellisissa tilanteissa. (Heimonen & Voutilainen 1997,107.) Dementoitunut ei välttämättä kykene kertomaan kivustaan tai muusta huonovointisuudestaan, vaan ilmentää tilaansa aggressiivisella tai levottomalla käytöksellä (Hartikainen & Lönnroos 2008, 119). On tärkeää ymmärtämään muistisairaan ihmisen sanattomia ja väärin sanoitettuja viestejä. Orientoivan sanallisen selittämisen sijaan ammattilaisen tuleekin vastata siihen, mitä kyseinen ihminen varsinaisesti kaipaa. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 124.) Rauhallinen keskustelu dementoituvan kanssa on yksi keino kohdata haasteellinen tilanne (Heimonen & Voutilainen 1997, 108). Psyykkisiin tarpeisiin vastataan keskustelemalla ikääntyneen kanssa sekä rohkaisemalla ja aktivoimalla häntä (Voutilainen 2004, 72). Muistisairaan kuunteleminen ja hänen tilanteensa ymmärtäminen saattavat lieventää käytösoireita. Haitallisen käyttäytymisen jatkuessa on etsittävä systemaattisesti keinoja muistipotilaan ja hänen lähipiirinsä auttamiseksi.

17 17 Pyrkimyksenä on ymmärtää mahdollisimman laajasti käytösoiretta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä. Hoito on suunniteltava yksilöllisesti ja kohdennettava syyn mukaan. Lisäksi pyritään selvittämään mahdolliset fyysiset, psyykkiset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät. Sairastuneen peruspersoonallisuuden ja elämänhistorian tunteminen auttaa arvioimaan tilanteita ja tapahtumia dementoituneen ihmisen lähtökohdista(hartikainen&lönnroos2008,121.)

18 18 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimuskysymykset Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sairaanhoitajien kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä. Tutkimuksella tutkitaan millaista haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajat olivat kohdanneet työssään, miten he olivat hoitaneet niistä haasteellisista tilanteista. Opinnäytetyössäni haluaisin löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementiapotilaiden hoitotyössä. Tutkimustehtävinä olevat seuraavat: 1 Millaista haasteellista käyttäytymistä sinä olet kohdannut työssäsi? 2 Miten sinä olet toiminut niissä haasteellisissa tilanteissa? 3.2 Tutkimushenkilöiden valinta ja tutkimusympäristön kuvaus Laadullisessa tutkimuksessa pyritään mm. kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jollekin ilmiölle. Täten laadullisessa tutkimuksessa on periaatteessa tärkeää, että henkilöt, joilta tietoa kerätään, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mieluusti mahdollisimman paljon tai että heillä on kokemusta asiasta. Tässä mielessä tiedonantajien ei tule olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. (Lehikoinen 2002, 88.) Tutkimuksessa minä etsin kolme sairaanhoitajaa dementia osastolta, kaksi heistä on naisia ja yksi mies. He ovat vuotiaita, kaikki ovat työskennelleet sairaanhoitajana dementia osastolla 5 15 vuotta. Heillä on pitkä työkokemus dementoituvien henkilöiden hoidossa, he ovat kokeneet haasteellista käyttäytymistä työssään. Tutkimus suoritettiin pääkaupunkiseudulla vanhusten palvelutalon dementiaosastolla. Osasto on keskikokoinen, Osastolla on 12 asukasta, kaksi

19 19 huonetta oli yhden hengen huone ja viisi huonetta oli kahden hengen huone. Henkilökuntaan kuuluu 8 hoitajaa, heistä kolme olivat sairaanhoitajia, ja muut olivat lähihoitajia. Yleensä jokaisessa työvuorossa on kaksi hoitajaa. Minä valitsen tämän osaston tutkimusympäristöksi, koska tämä osasto on pitkäaikaisdementiaosasto, siellä sairaanhoitajien pitää kohdata sekä fyysinen että psyykkinen haaste heidän työssä. Dementoituvan hoitaja voi usein joutua tilanteisiin, joista selviytyminen saattaa tuntua hyvin hankalalta. Opinnäytetyössäni haluan löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementoituvan hoitotyössä, helpottaa sairaanhoitajien työpainetta, parantaa hoitotyön laatua sekä ylläpitää ihmisarvoista ja potilasta tyydyttävää elämää. 3.3 Tutkimuksen aineiston keruu Laadullisella aineistolla tarkoitetaan pelkistetyimmillään aineistoa, joka on ilmiasultaan tekstiä (Eskola & Suoranta, 1998, 15). Laadullisessa tutkimuksessa aineiston rajaus tapahtuu teoreettista kattavuutta silmälläpitäen. Kriteerinä käytetään aineiston teoreettista kiinnostavuutta valitun tutkimusongelman ratkaisussa. (Lehikoinen, 2002, 33.) Laadullisen tutkimuksen yleisimmät aineistonkeruumenetelmät ovat haastattelu, kysely, havainnointi ja erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto (Lehikoinen, 2002, 73). Menetelmän valintaa ohjaa yleensä se, minkälaista tietoa etsitään ja keneltä tai mistä sitä etsitään. Eri tutkimusstrategiat eroavat toisistaan siinä suhteessa, miten paljon ne sallivat joustavuutta menetelmien valinnassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 179.) Haastattelun idea on hyvin yksikertainen. Kun haluamme tietää, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii kuin toimii, on järkevää kysyä asiaa häneltä. (Lehikoinen, 2002, 74.)

20 20 Haastattelun etu on ennen kaikkea joustavuus. Haastattelijalla on mahdollisuus toistaa kysymys, oikeita väärinkäsityksiä, selventää ilmausten sanamuotoja ja käydä keskustelua tiedonantajan kanssa. (Lehikoinen, 2002, 75.) Haastattelun suurena etuna muihin tiedonkeruumuotoihin verrattuna on se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 194). Haastattelun etuna on, että vastaajiksi suunnitellut henkilöt saadaan yleensä mukaan tutkimuksen. Haastateltavat on madollista tavoittaa helposti myöhemminkin, jos on tarpeen täydentää aineistoa tai jos halutaan tehdä vaikkapa seurantatutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 195.) Haastattelun eduksi on laskettava myös se, että kun haastatteluluvasta sovitaan henkilökohtaisesti, tiedonantajat luvan annettuaan harvoin kieltäytyvät haastattelusta tai kieltävät haastattelunsa käytön tutkimusaineistona. Haastattelun etu on myös siinä, että haastatteluun voitaan valita henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä tai tietoa aiheesta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 76.) Lisäksi haastattelun etuihin kuuluu, että haastattelija voi samalla toimia myös havainnoitsijana, eli muistiin voidaan kirjoittaa paitsi mitä sanotaan myös miten sanotaan (Lehikoinen, 2002, 76). Kyselyn ja haastattelun avulla saadaan selville, mitä henkilöt ajattelevat, tuntevat ja uskovat. Ne kertovat, miten tutkittavat havaitsevat, mitä ympärillä tapahtuu. Havainnoinnin (observaation) avulla saadaan tietoa, toimivatko ihmiset niin kuin he sanovat toimivansa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 209.) Yksilöhaastattelussa keskustelut voivat olla vapautuneita ja luontevia. Tutkijan onkin itse pohdittava, mikä menettely omassa tutkimuksessa takaisi todennäköisesti parhaimman tuloksen. Valinta riippuu ennen kaikkea siitä, keitä

21 21 haastateltavat ovat ja mikä on tutkimuksen aihe. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 205.) Tähän työhön minä valitsen avoimen haastattelun aineiston keruumenetelmäksi, teen yksilöhaastatteluja, koska tämän menetelmän avulla, voin pyytävät tutkittavat henkilöt kertomaan omat sanot heidän työkokemuksista. Minä voin saada mahdollisimman tarkkaa tietoa haastattelemalla ja kysymällä. Haastattelussa tärkeintä on saada mahdollisimman paljon tietoa halutusta asiasta. Tällöin on perusteltua antaa haastattelukysymykset tai aiheet tiedonantajille jo hyvissä ajoin etukäteen tutustuttavaksi. Haastattelun onnistumisen kannalta on suositeltavaa, että tiedonantajat voivat tutustua kysymyksiin tai ainakin haastattelun aiheeseen etukäteen. (Lehikoinen 2002, 75.) Ennen haastattelua minä annoin opinnäytetyön aihe tiedon antajille, mutta en antanut tutkimuskysymykset etukäteen, koska halusin saada rehellinen ja todellinen tietoa haasteltavilta. 3.4 Tutkimusaineiston analyysi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydinasia. Se on tärkeä vaihe: siihen tähdättiin tutkimusta aloitettaessa. Analyysivaiheessa tutkijalle selviää, minkälaisia vastauksia hän saa ongelmiin. Niinkin voi käydä, että analyysivaiheessa tutkijalle selviää, miten ongelmat olisi oikeastaan pitänyt asettaa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 209.) Analyysin systemaattisuuden parantamiseksi havainnoinneista tehdyt konkreettiset muistiinpanot kirjoitetaan yleensä puhteeksi ja haastattelut litteroidaan kirjoitettuun muotoon (Lehikoinen 2002, 47). Tallennettu laadullinen aineisto on useimmiten tarkoituksenmukaista kirjoittaa puhtaaksi sanasanaisesti. Tätä nimitetään litteroinniksi. Litterointi voidaan tehdä

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA

DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA Anne Siljamo Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 12.10.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot