KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA"

Transkriptio

1 KOLMEN SAIRAANHOITAJAN KOKEMUKSIA DEMENTOITUNEEN VANHUKSEN HAASTEELLISESTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ DEMENTIA OSASTOLLA Bao Zhenqi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Bao Zhenqi. Kolmen sairaanhoitajan kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä dementia osastolla. Helsinki, kevät 2009, 43s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia dementoituneen vanhuksen haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajien kokemuksesta. Dementiaa potevien lukumäärä on nopeasti lisääntymässä väestön ikääntyessä. Dementoituneiden hoidon järjestäminen ja hoitotyön kehittäminen tulee olemaan yksi suurimmista vanhustyön hoidollisista. Dementian oireena on muistin heikkeneminen ja haasteellinen käyttäytyminen, jota sairaanhoitajat kohtaavat omassa hoitotyössään. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tähän työhön aineisto kerättiin avoimen haastatteluilla, johon osallistuivat kolme sairaanhoitajaa dementia osastolla. Heilta kaikilla on pitkä työkokemus dementoituvien henkilöiden hoidosta ja he ovat kokeneet haasteellista käyttäytymistä työssään. Haastattelut suoritettiin talvella Aineisto analyysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan. Tutkimuksen tuloksessa ilmenee, että sairaanhoitajien kohtaama dementoituneen vanhuksen haasteelliseen käyttäytymiseen kuuluu hoitotoimenpiteissä vastustaminen, aggressiivisuus ja levottomuus. Dementoituneen vanhuksen hoitoympäristön saaminen turvalliseksi ja rauhalliseksi, sairaanhoitajien ammattitaito, hyvää vuorovaikutus hoitosuhteessa auttavat hoidon parantamisessa. Asiasanat: dementia, haasteellinen käyttäytyminen, sairaanhoitaja, hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Bao, Zhenqi Challenging Behavior in Dementia Patients: from three nurses experience. 43 p. 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Program in nursing. Degree: Nurse. The aim of this study was to find out about challenging behavior that nurses had encountered in dementia patients daily care and how they handled those situations. The research conducted was qualitative. The material was collected using a interview conducted with three nurses. They all had a long working experience in dementia departments and they had met a multitude of challenging behaviors in their work. The interviews were done in winter The material was analyzed according to qualitative content analysis. Results of the research demonstrated that dementia patients challenging behavior included counteracting nursing procedures, aggressive and anxious symptoms. A safe and peaceful environment, good interaction and nurse s professional skill improved the quality of nursing and decreased challenging situations in dementia patients daily care. Keywords: dementia, challenging behavior, nurse, nursing, qualitative research.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Dementia Dementian oireet Dementiaa aiheuttavat sairaudet Haasteellinen käyttäytyminen Hoitotyö dementoituneen vanhuksen kanssa Hoitotyö Dementoituneen vanhuksen käytösoireiden hoito TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimuskysymykset Tutkimushenkilöiden valinta ja tutkimusympäristön kuvaus Tutkimuksen aineiston keruu Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Haasteellinen käyttäytyminen muoto Hoitotoimenpiteissä vastustaminen Aggressiivinen käyttäytyminen Levoton käyttäytyminen Toiminta haasteellisissa käyttäytymisissä tilanteissa Hoitoympäristön saaminen turvalliseksi ja rauhalliseksi Hyvä vuorovaikutus hoitosuhteessa Sairaanhoitajien ammattitaito JOHTOPÄÄTOKSET POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset Tutkimus luotettavuus...35

5 6.4 Oma ammatillinen pohdinta...36 LÄHTEET...38 LIITTEET LIITE 1: Suostumuslupakirje. LIITE 2: Esimerkki sisällön analyysistä.

6 1 JOHDANTO Suomessa arvioidaan olevan noin n dementiapotilasta. Näistä noin potee keskivaikeaa tai vaikeata dementiaa, ja lievää dementiaa sairastavia arvellaan olevan noin Dementiaa potevien lukumäärä on nopeasti lisääntymässä väestön ikääntyessä. Esimerkiksi yhdysvalloissa Alzheimerin tauti on jo neljänneksi yleisin kuolemansyy. Vuona 2010 potilaita arvellaan olevan Suomessa jo (Heimonen & Voutilainen 2001, 21.) Dementoituneiden hoidon järjestäminen ja hoitotyön kehittäminen tulee olemaan yksi suurimmista vanhustyön hoidollisista. Dementialla tarkoitetaan älyllisten eli kognitiivisten aivotoimintojen pysyvää huononemista, joka heikentää sairastuneen sosiaalista ja ammatillista toimintaa. Dementian eräänlaiset oireet ovat käyttäytymisen muutoksia ja psykologisia oireita. Ne voivat esiintyä haasteellista käyttäytymistä. Sairaanhoitajaopiskelijana olen kiinnostunut tutkimaan dementoituneen vanhuksen haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajien kokemuksesta, koska itse olen kokenut haasteellista käyttäytymistä aikaisemmin dementoituvien henkilöiden päivätoiminta hoidossa. Dementiaa sairastavien haasteellinen käyttäytyminen on haaste sairaanhoitajille hoitotyössä, varsinkin pitkäaikaisosastoilla sairaanhoitajien työsään kohtaama haasteellinen käyttäytyminen koetaan vaikeaksi, sairaanhoitajien pitää kohdata sekä fyysistä että psyykkisestä haasteellista käyttäytymistä. Dementoituvan hoitaja voi usein joutua tilanteisiin, joista selviytyminen saattaa tuntua haasteellista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sairaanhoitajien kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä. Haluaisin löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementoituneen vanhuksen hoitotyössä, helpottaa sairaanhoitajien työpaineetta, saatua tietoa hoitotyön opetuksessa ja parantaa hoitotyön laatua.

7 7 Opinnäytetyön tekemisen alkuvaiheessa tutustuin aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä artikkeleihin avoimen lukemisen menetelmää käyttäen. Kirjallisuutta dementoituvan haasteellista käyttäytymistä ja sen hoitokeinosta löytyi paljon. Tutkimus suoritettiin vanhusten palvelutalon dementiaosastolla sairaanhoitajille tehdyllä haastatteluilla. Tutkimuksella tutkittiin millaista haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajat olivat kohdanneet työssään, miten he olivat sen kokeneet ja miten he olivat toimineet niissä haasteellisissa tilanteissa. Opinnäytetyössäni käytin laadullista tutkimusmenetelmää ja haastattelun avulla saadut tiedot analysoin sisällönanalyysillä.

8 8 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa, kertoo yleensä dementiasta, syystä, oireesta, esiintyjistä sekä haasteellista käyttäytymistä dementia sairastavilla ihmisillä, lisäksi hoitotyöstä. 2.1 Dementia Dementia tarkoittaa elimellisestä syystä, tavallisimmin aivoja vaurioittavasta sairaudesta tai vammasta, johtuvaa laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä. Keskeisiä oireita ovat muistin, päättelyn ja toiminnanohjauksen häiriöt. Muistihäiriöt ovat usein dementoivan sairauden ensimmäinen oire. Dementiaan liittyy usein myös kielellisiä häiriöitä (afasiaa), kuten oikeiden sanojen löytämisen vaikeutta ja hahmottamisen vaikeutta (agnosiaa), minkä vuoksi potilas voi esimerkiksi eksyä helposti. Kätevyyden heikkeneminen (apraksia) voi aiheuttaa esimerkiksi vaikeuksia pukeutumiseen. Oireisto on usein etenevä, kuten Alzheimerin taudissa, mutta se voi pysyä myös samanlaisena, esimerkiksi aivoruhjeen jälkitilaan liittyvä dementia tai olla parannettavissa, esimerkiksi B12-vitamiinin puutoksen aiheuttama dementia. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 82.) Yleinen käsitys on, että dementialla tarkoitetaan pelkästään muistin heikkenemistä. Kuitenkin dementialla tarkoitetaan aivojen korkeampien säätelytoimintojen laaja-alaista häiriintymistä, minkä seurauksena henkilöllä on huomattavia vaikeuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. (Heimonen & Voutilainen 2001, 22.) Dementiassa on kyse oireyhtymä, ei siis erillisestä sairaudesta. Siihen liittyy muistihäiriön lisäksi laajempi henkisen toiminnan ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikentyminen henkilön aiempaan tasoon verrattuna. (Erkinjuntti 2001, 89).

9 9 2.2 Dementian oireet Dementia on elimellisestä syystä johtuva laaja alainen älyllisen toiminnan häiriö, josta aiheutuu merkittävää sosiaalista ja ammatillista haittaa Dementia on oireyhtymä, jossa keskeisenä oireena on muistin heikkeneminen. Muistihäiriö ilmenee uuden oppimisen vaikeutumisena ja vaikeutena palauttaa mieleensä aiemmin opittua. (Heimonen & Voutilainen 1997, 12.) Dementiaoireita ovat muistin huononeminen, orientaatio-ongelmat, vaikeudet tuloksiin tehtävissä toiminnoissa ja toiminnan ohjannasta, afasia (kielellinen häiriö), apraksia (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöt, kätevyyden häiriö) ja agnosia (kyvyttömyys tunnistaa tuttuja kasvoja ja esineitä, hahmottamisen häiriö). (Voutilainen 2004, 26.) Muistioireiden lisäksi dementian käsitteeseen katsotaan liittyvän muitakin oireita, kuten ongelmia toiminnan suunnittelussa, keskittymiskyvyssä, puheessa, kätevyydessä, hahmotuksessa ja käyttäytymisen säätelyssä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 22.) Kiireeseen, väsymykseen, stressiin ja runsaaseen muistin kuormittamiseen (monien asioiden samanaikainen mielessä pitäminen) sekä masentuneisuuteen voi liittyä keskittymis- ja tarkkaavuuskyvyn heikentymistä, joka voi heijastua asioiden mielenpainamiskyvyn heikentymisenä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 23.) Muistihäiriön lisäksi dementian oireisiin kuuluvat kielelliset häiriöt(afasia), liikesarjojen suorittamisen ongelmat (apraksia), vaikka motoriikka on kunnossa, tunnistamisen ongelmat tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus (agnosia), vaikka näköhavainnon jäsentäminen on normaali ja toiminnan ohjanaan häiriöt, esimerkiksi suunnitelmallisuuden, kokonaisuuden jäsentämisen, järjestelmällisyyden ja abstraktin ajattelun häiriöt. (Heimonen & Voutilainen 1997, 12.)

10 Dementiaa aiheuttavat sairaudet Yleisimmät dementiaan johtavat sairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale -tauti sekä frontotemporaalidementiat (Heimonen & Voutilainen 2001, 28). Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava sairaus, jossa erityisesti aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat (Heimonen & Voutilainen 2001, 28). Alzheimerin tauti etenee hitaasti vaiheittain ja sen oireet lisääntyvät taudin edetessä. Aluksi tauti vaikuttaa erityisesti lähimuistiin. Muistihäiriöiden lisäksi jo varhaisessa vaiheessa ilmaantuu muita oireita, kuten vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa, ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa ja ajan tai ympäristön hahmottamisessa. Myös keskittymiskyky sekä tarkkaavuus heikentyvät ja taudin alkuvaiheessa voi ilmaantua lisääntyvää ärtyvyyttä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 29.) Keskivaikeassa dementiavaiheessa on jo huomattavia muistivaikeuksia ja taipumusta toistuvan kyselyyn. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus hitastuvat, puhe, kätevyys ja hahmottaminen heikkenevät. Sairaudentunto on jo selvästi heikentynyt ja persoonallisuus usein selvästi muuttunut. Aloitekyky on edelleen selvästi heikentynyt ja yhä useammin potilaalla alkaa esiintyä harhaluuloja ja näkyjä sekä unihäiriöitä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 30.) Vaikeassa dementiavaiheessa potilas on menettänyt täysin sairaudentuntonsa, hänen liikuntakykynsä voi olla jo vaikeutunut, hän saattaa eksyä omassa kodissaan kulkiessaan huoneesta toiseen eikä laitoshoidossa itse löydä omaa huonettaan. Tässä vaiheessa esiintyy usein runsaasti ja yhä pahenevia käytösoireita. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Erilaiset aivoverenkierron häiriöt voivat aiheuttaa muistihäiriöitä ja dementia. Tällöin tilaa kutsutaan vaskulaariseksi dementiaksi. Vaskulaariset dementiat

11 11 ovat toiseksi tavallisin dementian syy ja noin % kaikista dementiapotilaista sairastaa vaskulaarista dementiaa. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Vaskulaarisen dementian tyypit ovat: kortikaalinen dementia, subkortikaalinen vaskulaarinen dementia, strategisesti tärkeän aivoalueen infarkti, hypoperfuusion aiheuttama dementia, aivoverenvuodon aiheuttama dementia, perinnälliset vaskulaariset dementiat, muut aivoverenkiertoperäiset syyt ja Alzheimerin tautiin liittyvä vaskulaarinen dementia. (Heimonen & Voutilainen 2001, 31.) Vaskulaarisia dementioita on useita erityyppisiä, mutta käytännössä tavallisimpia ovat aivoveritulpasta eli aivoinfarktista ja aivojen läpimitaltaan pienimpien tyvi- ja keskiosien verisuonten tukkeutumisesta johtuvat dementiat. (Heimonen & Voutilainen 2001, ) Vaskulaarisen dementian oireet muodostuvat pitkälti sen mukaan, mistä toiminnoista vaurioitunut aivoalue normaalisti toimiessaan vastaa. Esimerkiksi jos puheen tuottamista tai ymmärtämistä sääteleville aivoalueille syntyy vaurio, puheen tuottaminen ja ymmärtäminen heikkenevät (dysfasia) tai puheen kyky häviää kokonaan (afasia). (Heimonen & Voutilainen 2001, 32.) Lewyn kappale-dementia on kolmanneksi yleisin dementian muoto. Sitä arvioidaan sairastavan 5 10 % kaikista dementiapotilaista. Tauti on saanut nimensä hermosolujen sisällä mikroskoopilla havaittavien ns. Lewyn kappaleiden perusteella, joita todetaan erityisesti aivokuoren hermosoluissa erotuksena Parkinsonin taudista, jossa vastaavia muutoksia todetaan aivojen tyviosissa motorista toimintaa säätelevissä keskuksissa. Taudin oireet ovat joskus hyvin samankaltaisia kuin Alzheimerin taudissa, mutta tauti etenee jonkin verran Alzheimerin tautia nopeammin. Taudin oireissa on paljon piirteitä myös Parkinsonin taudista, kuten kankeutta, hidasliikkeisyyttä ja jäykistymistä sekä halvemmin myös vapinaa. Tyypillistä on, että potilaan oireet vaihtelevat hyvin nopeasti, samoin vireystila voi vaihtua hetkessä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 33.)

12 12 Frontotemporaalisen dementian syy on aivojen otsa- ja ohimolohkojen rappeutuminen. Arviolta vain noin 2 3 % kaikista dementiapotilaista voidaan luokitella tähän ryhmään. Frontotemporaalisen dementia alkaa tavallisimmin keski-iässä ja valtaosa tapauksista on perinnöllisiä. Usein käytös on seksuaalisesti virittynyttä, paljastelua tai epämiellyttävää koskettelua ja usein samalla havaitaan muutoksia myös ruokailuun liittyvässä käyttäytymisessä. (Heimonen & Voutilainen 2001, 35.) 2.4 Haasteellinen käyttäytyminen Dementoituneiden ihmisten käytösoireilla tarkoitetaan sairastuneen sekä havaittavissa olevia käyttäytymisen oireita että mielensisällöstä kertovia psykologisia oireita. Käytösoireita ovat esimerkiksi levottomuus, fyysinen aggressiivisuus, toisto-oireet ja huutelu. Psykologisia oireita ovat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus ja virhetulkinnat. (Voutilainen 2004, 166.) Kognitiivisten oireiden ohella muistisairauksiin liittyy psykologisia oireita ja käyttäytymisen muuttumista. Psykologiset oireet kertovat sairastuneen mielen sisällöstä ja psyykkisestä reagoinnista. Käyttäytyminen taas edustaa tehtyjen havaintojen ja tulkintojen pohjalta syntyvää toiminnallista reagointia ihmisiä, tapahtumia ja ympäristöä kohtaan. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 117.) Tavallisimpia käytösoireita ovat apatia, masennus, ahdistuneisuus ja levottomuus. Käytösoireita esiintyy kaikissa muistisairauden vaiheissa, mutta vaikeimmillaan ne ovat dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa. Käytösoireet heikentävät merkittävästi muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä altistavat omaiset uupumukselle. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 118.) Käsitteenä haasteellinen tarkoittaa haastavaa, vaativaa tai kiehtovaa. Käyttäytyminen puolestaan tarkoittaa käyttäytymistapa tai käytöstä sekä esiintymistä. (Haarala 1990.)

13 13 Haasteellisesti käyttäytyvät ihmiset ovat kiinnostavia ja vaativia persoonia hoitotyön näkökulmasta. He osoittavat selviytymisenhalua, luonteenlujuutta ja tarvetta siihen, että heidät otetaan vakavasti. Usein tämän tarpeen ilmaiseminen tulkitaan negatiivisena. Luokittelevat haasteellisen käyttäytymisen muodot jaetaan kolmeen alueeseen. Aggressiivinen käyttäytyminen on lyömistä, potkimista, esineiden särkemistä tai sanallista uhkailua; fyysinen on vaeltelua ja sanallinen aggressiivisuus kiroilua. (Ervasti, Hanhela, Kauppi, Ronti, Tolonen, Äijälä, Perttula & Vuokila-Oikkonen 2008, 17.) Siljamo (2003) on tehnyt kyselytutkimuksen hoitajien näkökulmasta haasteellisesta käyttäytymisestä. Tämän tutkimuksen mukaan useimmin esiintyneitä haasteellisen käyttäytymisen muotoja olivat dementoituvan liikkumiseen liittyvät ongelmat, lääkkeiden ottamiseen, pukemiseen ja riisumiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi esille tuli levottomuus, pelokkuus ja ahdistuneisuus, huuhtelu, vaeltelu ja epäluuloisuus. Sekä psykologisin oireisiin liittyvät univaikeudet ja nukahtamisvaikeudet, paperin repiminen ja sen syöminen (Siljamo 2003, 9 10.) Seuraavina haasteellisen käyttäytymisen muotoina olivat toistuva kysely, levottomuus, huutelu, pöytätapoihin liittyvät ongelmat, nukkumaanmenovaikeudet, pahan tuulen puuskat, vaeltelu, ohjeiden seuraamattomuus ja epäluuloisuus. Edellisiä harvemmin esiintyviksi vastaajat kokivat fyysisen aggressiivisuuden, uhkailun ja kielellisen aggressiivisuuden, ulosteilla sotkeminen, tavaroiden kuljettelun ja rikkomisen, ravinnoksi sopimattoman syöminen, tapaturmat sekä poikkeavan seksuaalisen käyttäytymisen. (Heimonen & Voutilainen 1997,106.) 2.5 Hoitotyö dementoituneen vanhuksen kanssa Hoitotyö

14 14 Hoitotyön arvomaailman lähtökohtana on jokaisen ihmisen elämän, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämän arvomaailman sisäistäminen antaa hoitajalle parhaat edellytykset toteuttaa korkeatasoista hoitotyötä. Arvot antavat pohjan hoitotyön käytännössä usein esiin tuleville eettisille ratkaisuille. Ne ilmaisevat, mitä pidetään arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena. (Heimonen & Voutilainen 1997, 53.) Hoitotyön tehtävä on tukea potilaista ja auttaa ylläpitämään hänen hyvinvointiaan, jotta potilaalta säästyy energiaa, kun hän mukautuu muutoksiin eheyden saavuttamiseksi. Hoitotyön tehtävä on myös tarvittaessa auttaa ja tukea muutoksiin mukautumista jokaisessa elämän vaiheessa. (Taival & Manner 1990, 19 24). Hoitotyön toiminnan lähtökohtana on potilas. Orientoivia kysymyksiä ovat, mitä häiriö tai ongelma kuvastaa, mikä on hyvän olon este, ts. mihin potilaan inhimillisiin tarpeisiin vastataan. Toiminta on tavoitteellista, päämääränä on yksilön hyvä olo. (Ruth & Eloniemi 1987, 67.) Ikäihmisten hoitotyön perusta on hoitotieteessä, minkä lisäksi hoitotyön sisältö rakentuu gerontologiselle tietoperustalle. Hoitotieteen peruskäsitteittä ovat ihminen, terveys, hoitotyö ja ympäristö. (Voutilainen 2004, 70.) Dementoituneen vanhuksen käytösoireiden hoito Käytösoireiden hoitamisella pyritään dementoituneen toimintakyvyn tukemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen (Voutilainen 2004, 166). Ympäristön kireys, kiireisyys, rauhattomuus, meluisuus ja negatiiviset asenteet lisäävät käytösoireiden todennäköisyyttä. Muistisairaus heikentää ihmisen kykyä kontrolloida omaa käyttäytymistään. Ärtymys, joka ennen sairastumista ilmeni kiukkuisuutena, saattaa dementoituneena purkautua voimakkainakin aggression ilmaisuina. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 119.)

15 15 Dementoituneen hoitoympäristö tulee muovata turvalliseksi, selkeäksi, valoisaksi, ilmapiiriltään lämpimäksi ja hyväksyväksi, ratkaisuiltaan tutuksi ja muistuttamaan tavallisen elämän ympäristöä. Erilaiset toiminnalliset tuokiot, kuten muistelu, liikunta, ulkoilu, arkiaskareet ja taideryhmät, kuuluvat dementoituneen hoitoon. (Voutilainen 2004, 167.) Dementoituneen vaikeaksi kokema auttamistilanne voi muuttua myönteiseksi, kun hankalaksi koetussa tapahtumassa, kuten peseytymisessä, mielenkiinto ohjataan johonkin miellyttävään, yksilöllistä mielihyvää tuotavaan asiaan. Käytösoireisen auttamisessa tulee kiinnittää huomioita elinympäristön ilmapiiriin. Ympäristön selkeys, vähäiset ristiriidat sekä arvostava ja ymmärtävä asennoituminen auttavat muistisairasta. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 126.) Hoitosuhde on vuorovaikutussuhde, jossa olennaisia tekijöitä ovat asennoituminen, ilmapiiri sekä erilaiset tehtävät. käsitys ihmisestä ohjaa toimintaa. Hoitotyö on prosessi, jonka tavoite on asiakkaan hyvän olon edistäminen ja ylläpitäminen. (Ruth & Eloniemi 1987, 67.) Vanhuksen luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen onkin hyvän hoitosuhteen muodostumiselle ensiarvoisen tärkeää. Tämä päämäärä saavutetaan parhaiten keskustelemalla vanhuksen kanssa. Keskustelu pitäisikin oppia näkemään hoidon tärkeänä osana. (Ruth & Eloniemi 1987, 113.) Käytösoireiden hoidossa oireiden syyn selvittäminen, laukaisevien tekijöiden poistaminen ja lääkkeetön hoito ovat ensisijaisia. Oikein valitulla lääkehoidolla voidaan kuitenkin tarvittaessa tukea lääkkeetöntä hoitoa. Käytösoireiden syntyyn vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen ja sovitun hoidon toteuttaminen vaativat panostusta hoitotiimiltä. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 122.) Käytösoireiden esiintymistä voidaan ehkäistä hyvällä lääketieteellisellä hoidolla ja fyysisellä perushoidolla, liikkumisella, toiminnallisuuden tukemisella, turvallisilla ja arvostavilla ihmissuhteilla sekä elinympäristöllä. Keskeinen

16 16 tehtävä on löytää keinoja, joilla voidaan vaikuttaa käytösoireen syihin. Aistitoiminnan vajeet altistavat käytösoireille. Näön ja kuulon tarkkuus on syytä arvioida, sillä sopivilla näön ja kuulon apuvälineillä voidaan parantaa muistisairaan ihmisen havainto ja kommunikaatiotaekykyä. Suolen ja virtsarakon toiminnan häiriöt aiheuttavat epämukavuutta, ja esimerkiksi virtsanummen tai ummetuksen hoito voi oleellisesti helpottaa potilaan oloa ja poistaa näin käytösoireen syyn. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 123.) Useimmin haasteellisten tilanteiden hoitamisessa käytettyjä hoitotyön toimintamalleja olivat asiakkaan kanssa keskustelu siitä, mikä hänellä on hätänä, ajan antaminen, kestäminen, hoitosuunnitelman hyödyntäminen, toiminnan järjestäminen ja omaan oman huoneeseen vieminen. Osa hoitajista koki käyttävänsä myös huumoria tilanteen selvittelyssä tai antaa rauhoittavaa lääkkeitä asiakkaille haasteellisissa tilanteissa. (Heimonen & Voutilainen 1997,107.) Dementoitunut ei välttämättä kykene kertomaan kivustaan tai muusta huonovointisuudestaan, vaan ilmentää tilaansa aggressiivisella tai levottomalla käytöksellä (Hartikainen & Lönnroos 2008, 119). On tärkeää ymmärtämään muistisairaan ihmisen sanattomia ja väärin sanoitettuja viestejä. Orientoivan sanallisen selittämisen sijaan ammattilaisen tuleekin vastata siihen, mitä kyseinen ihminen varsinaisesti kaipaa. (Hartikainen & Lönnroos 2008, 124.) Rauhallinen keskustelu dementoituvan kanssa on yksi keino kohdata haasteellinen tilanne (Heimonen & Voutilainen 1997, 108). Psyykkisiin tarpeisiin vastataan keskustelemalla ikääntyneen kanssa sekä rohkaisemalla ja aktivoimalla häntä (Voutilainen 2004, 72). Muistisairaan kuunteleminen ja hänen tilanteensa ymmärtäminen saattavat lieventää käytösoireita. Haitallisen käyttäytymisen jatkuessa on etsittävä systemaattisesti keinoja muistipotilaan ja hänen lähipiirinsä auttamiseksi.

17 17 Pyrkimyksenä on ymmärtää mahdollisimman laajasti käytösoiretta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä. Hoito on suunniteltava yksilöllisesti ja kohdennettava syyn mukaan. Lisäksi pyritään selvittämään mahdolliset fyysiset, psyykkiset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät. Sairastuneen peruspersoonallisuuden ja elämänhistorian tunteminen auttaa arvioimaan tilanteita ja tapahtumia dementoituneen ihmisen lähtökohdista(hartikainen&lönnroos2008,121.)

18 18 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimuskysymykset Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia sairaanhoitajien kokemuksia dementoituneen vanhuksen haasteellisesta käyttäytymisestä. Tutkimuksella tutkitaan millaista haasteellista käyttäytymistä sairaanhoitajat olivat kohdanneet työssään, miten he olivat hoitaneet niistä haasteellisista tilanteista. Opinnäytetyössäni haluaisin löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementiapotilaiden hoitotyössä. Tutkimustehtävinä olevat seuraavat: 1 Millaista haasteellista käyttäytymistä sinä olet kohdannut työssäsi? 2 Miten sinä olet toiminut niissä haasteellisissa tilanteissa? 3.2 Tutkimushenkilöiden valinta ja tutkimusympäristön kuvaus Laadullisessa tutkimuksessa pyritään mm. kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jollekin ilmiölle. Täten laadullisessa tutkimuksessa on periaatteessa tärkeää, että henkilöt, joilta tietoa kerätään, tietävät tutkittavasta ilmiöstä mieluusti mahdollisimman paljon tai että heillä on kokemusta asiasta. Tässä mielessä tiedonantajien ei tule olla satunnaista vaan harkittua ja tarkoitukseen sopivaa. (Lehikoinen 2002, 88.) Tutkimuksessa minä etsin kolme sairaanhoitajaa dementia osastolta, kaksi heistä on naisia ja yksi mies. He ovat vuotiaita, kaikki ovat työskennelleet sairaanhoitajana dementia osastolla 5 15 vuotta. Heillä on pitkä työkokemus dementoituvien henkilöiden hoidossa, he ovat kokeneet haasteellista käyttäytymistä työssään. Tutkimus suoritettiin pääkaupunkiseudulla vanhusten palvelutalon dementiaosastolla. Osasto on keskikokoinen, Osastolla on 12 asukasta, kaksi

19 19 huonetta oli yhden hengen huone ja viisi huonetta oli kahden hengen huone. Henkilökuntaan kuuluu 8 hoitajaa, heistä kolme olivat sairaanhoitajia, ja muut olivat lähihoitajia. Yleensä jokaisessa työvuorossa on kaksi hoitajaa. Minä valitsen tämän osaston tutkimusympäristöksi, koska tämä osasto on pitkäaikaisdementiaosasto, siellä sairaanhoitajien pitää kohdata sekä fyysinen että psyykkinen haaste heidän työssä. Dementoituvan hoitaja voi usein joutua tilanteisiin, joista selviytyminen saattaa tuntua hyvin hankalalta. Opinnäytetyössäni haluan löytää hyödyllisiä hoitokeinoja sairaanhoitajille dementoituvan hoitotyössä, helpottaa sairaanhoitajien työpainetta, parantaa hoitotyön laatua sekä ylläpitää ihmisarvoista ja potilasta tyydyttävää elämää. 3.3 Tutkimuksen aineiston keruu Laadullisella aineistolla tarkoitetaan pelkistetyimmillään aineistoa, joka on ilmiasultaan tekstiä (Eskola & Suoranta, 1998, 15). Laadullisessa tutkimuksessa aineiston rajaus tapahtuu teoreettista kattavuutta silmälläpitäen. Kriteerinä käytetään aineiston teoreettista kiinnostavuutta valitun tutkimusongelman ratkaisussa. (Lehikoinen, 2002, 33.) Laadullisen tutkimuksen yleisimmät aineistonkeruumenetelmät ovat haastattelu, kysely, havainnointi ja erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto (Lehikoinen, 2002, 73). Menetelmän valintaa ohjaa yleensä se, minkälaista tietoa etsitään ja keneltä tai mistä sitä etsitään. Eri tutkimusstrategiat eroavat toisistaan siinä suhteessa, miten paljon ne sallivat joustavuutta menetelmien valinnassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 179.) Haastattelun idea on hyvin yksikertainen. Kun haluamme tietää, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii kuin toimii, on järkevää kysyä asiaa häneltä. (Lehikoinen, 2002, 74.)

20 20 Haastattelun etu on ennen kaikkea joustavuus. Haastattelijalla on mahdollisuus toistaa kysymys, oikeita väärinkäsityksiä, selventää ilmausten sanamuotoja ja käydä keskustelua tiedonantajan kanssa. (Lehikoinen, 2002, 75.) Haastattelun suurena etuna muihin tiedonkeruumuotoihin verrattuna on se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 194). Haastattelun etuna on, että vastaajiksi suunnitellut henkilöt saadaan yleensä mukaan tutkimuksen. Haastateltavat on madollista tavoittaa helposti myöhemminkin, jos on tarpeen täydentää aineistoa tai jos halutaan tehdä vaikkapa seurantatutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 195.) Haastattelun eduksi on laskettava myös se, että kun haastatteluluvasta sovitaan henkilökohtaisesti, tiedonantajat luvan annettuaan harvoin kieltäytyvät haastattelusta tai kieltävät haastattelunsa käytön tutkimusaineistona. Haastattelun etu on myös siinä, että haastatteluun voitaan valita henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä tai tietoa aiheesta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 76.) Lisäksi haastattelun etuihin kuuluu, että haastattelija voi samalla toimia myös havainnoitsijana, eli muistiin voidaan kirjoittaa paitsi mitä sanotaan myös miten sanotaan (Lehikoinen, 2002, 76). Kyselyn ja haastattelun avulla saadaan selville, mitä henkilöt ajattelevat, tuntevat ja uskovat. Ne kertovat, miten tutkittavat havaitsevat, mitä ympärillä tapahtuu. Havainnoinnin (observaation) avulla saadaan tietoa, toimivatko ihmiset niin kuin he sanovat toimivansa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 209.) Yksilöhaastattelussa keskustelut voivat olla vapautuneita ja luontevia. Tutkijan onkin itse pohdittava, mikä menettely omassa tutkimuksessa takaisi todennäköisesti parhaimman tuloksen. Valinta riippuu ennen kaikkea siitä, keitä

21 21 haastateltavat ovat ja mikä on tutkimuksen aihe. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 205.) Tähän työhön minä valitsen avoimen haastattelun aineiston keruumenetelmäksi, teen yksilöhaastatteluja, koska tämän menetelmän avulla, voin pyytävät tutkittavat henkilöt kertomaan omat sanot heidän työkokemuksista. Minä voin saada mahdollisimman tarkkaa tietoa haastattelemalla ja kysymällä. Haastattelussa tärkeintä on saada mahdollisimman paljon tietoa halutusta asiasta. Tällöin on perusteltua antaa haastattelukysymykset tai aiheet tiedonantajille jo hyvissä ajoin etukäteen tutustuttavaksi. Haastattelun onnistumisen kannalta on suositeltavaa, että tiedonantajat voivat tutustua kysymyksiin tai ainakin haastattelun aiheeseen etukäteen. (Lehikoinen 2002, 75.) Ennen haastattelua minä annoin opinnäytetyön aihe tiedon antajille, mutta en antanut tutkimuskysymykset etukäteen, koska halusin saada rehellinen ja todellinen tietoa haasteltavilta. 3.4 Tutkimusaineiston analyysi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydinasia. Se on tärkeä vaihe: siihen tähdättiin tutkimusta aloitettaessa. Analyysivaiheessa tutkijalle selviää, minkälaisia vastauksia hän saa ongelmiin. Niinkin voi käydä, että analyysivaiheessa tutkijalle selviää, miten ongelmat olisi oikeastaan pitänyt asettaa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 209.) Analyysin systemaattisuuden parantamiseksi havainnoinneista tehdyt konkreettiset muistiinpanot kirjoitetaan yleensä puhteeksi ja haastattelut litteroidaan kirjoitettuun muotoon (Lehikoinen 2002, 47). Tallennettu laadullinen aineisto on useimmiten tarkoituksenmukaista kirjoittaa puhtaaksi sanasanaisesti. Tätä nimitetään litteroinniksi. Litterointi voidaan tehdä

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA

DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA DEMENTIAA SAIRASTAVIEN HAASTEELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN HOITAJIEN NÄKÖKULMASTA Anne Siljamo Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

DEMENTOITUNEEN HAASTEELLINEN KÄYTÖS HOITAJIEN KOKEMANA

DEMENTOITUNEEN HAASTEELLINEN KÄYTÖS HOITAJIEN KOKEMANA DEMENTOITUNEEN HAASTEELLINEN KÄYTÖS HOITAJIEN KOKEMANA Paula Huoponen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot