Palovammat ja mielenterveys
|
|
- Amanda Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raimo Palmu ja Jyrki Vuola Palovammat ja mielenterveys Yhä vaikeammin vammautuneet palovammapotilaat jäävät eloon, mutta tällöin kuntoutuminen sekä fyysisesti että psyykkisesti on vaikeaa. Yli puolella palovammapotilaista esiintyy mielenterveyden häiriöitä jo ennen palovammaa, mutta niitä on ilmaantunut myös palovamman jälkeen. Osa palo vammoista on aiheutunut itsemurhayrityksen seurauksena. Vain pieni osa palovammapotilaista saa asianmukaista psykiatrista hoitoa, vaikka erityisesti palovammapotilaille kehitettyjä ja heille sopivia uusia psykososiaalisia hoitomuotoja on kehitetty. Olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota potilaiden psyykkiseen vointiin myös kuntoutusvaiheen aikana, jotta asianmukaiseen hoitoon ohjaaminen olisi mahdollista. L aajat palovammat aiheuttavat paljon paitsi ruumiillista myös henkistä kärsimystä. Suomessa kaksi kolmasosaa kaikista tehohoitoa vaativista palovammoista on hoidettu HYKS:n Töölön sairaalassa (1, 2, 3). Yksikköön on keskitetty vaikeahoitoisimmat (yli % kehon pinta-alasta käsittävät) palovammat, ja siellä hoidetaan noin palovammapotilasta vuodessa, mukaan lukien jälkikorjauspotilaat (2, 3). KYS:ssä on ollut myös valmius vaikeiden palovammojen hoitoon (4, 5), mutta vuoden 2016 alusta lähtien kaikki Suomen vaikeat palovammat hoidetaan HYKS:n uudessa Palovammakeskuksessa Jorvin sairaalassa. Pohjois-Amerikassa sairaalassa hoidettavien palovammojen yleisyydeksi 2000-luvun alussa arvioitiin noin tapausta asukasta kohden vuodessa (6). Suomessa vastaava ilmaantuvuus oli vuosina (7). Ruotsissa tämä luku oli vieläkin pienempi (8). Parin kolmen viime vuosikymmenen aikana sairaalahoitoa vaativien palovammojen määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi noin potilaasta noin 900 potilaaseen (1, 2, 7). Palovammojen hoito länsimaissa on kehittynyt viime vuosikymmenien kuluessa huomattavasti. Vielä 1970-luvulla puolet potilaista menehtyi vammoihinsa hoidosta huolimatta, jos palovammat kattoivat 40 % ihon pinta-alasta luvun alussa puolella menehtyneistä vastaava palovammaprosentti oli 80 (9). Kuolleisuuden vähentyminen on korostanut entistä vaikeimmista vammoista selviytyneiden henkisen jaksamisen tuen ja mielenterveyden häiriöiden asianmukaisen hoidon merkitystä (10). Suomalaisia julkaisuja palovammapotilaiden mielenterveyden ongelmista ja mielenterveyden häiriöistä ei juuri ole kirjoitettu. Poikkeuksena on kuitenkin tässä lehdessä noin 25 vuotta sitten julkaistu dosentti Antero Leppävuoren katsausartikkeli Palovammapotilaan psyyke (11). Mielenterveyden häiriöt ennen palovammaa Useimmat palovammapotilaiden psyykkisiä oireita tai mielenterveyden häiriöitä koskevat tutkimukset perustuvat kyselylomakkein kerättyyn tietoon näkemättä potilasta. Diagnostisen haastattelun menetelmällä saatu tieto on huomattavasti luotettavampaa määritettäessä, onko potilaalla mielenterveyden häiriö vai ei. Omien tutkimustemme lisäksi löytyy joitakin strukturoidun psykiatrisen diagnostisen haastattelun menetelmällä tehtyjä tutkimuksia muun muassa yhdysvaltalaisista ja ruotsalaisista palovammakeskuksista (12, 13, 14, 15). Niissä on todettu, että yli puolella potilaista on jo ennen palovammaa esiintynyt mielenterveyden häiriöitä (12, 13, 14). Uppsalalaiskollegoiden tutkimuksessa korostuivat nimenomaan masennuksen (41 %) sekä alkoholin haitallisen käytön ja 433 Duodecim 2016;132:433 8
2 TAULUKKO. Mielenterveyden ja toimintakyvyn luokituksia ja mittareita. SCID DSM BDI BAI HS SSI AUDIT RAND-36 EQ-5 15D SOFAS SDS JES IES-R Structured Clinical Interview for DSM-IV, puoli strukturoitu kliininen psykiatrinen diagnostinen haastattelu Diagnostic Statistical Manual for mental disorders, yhdysvaltalainen psykiatrinen tautiluokitusjärjestelmä Beck Depression Inventory, masennuksen Beck Anxiety Inventory, ahdistuneisuuden Beck Hopelessness Scale, toivottomuuden Scale for Suicidal Ideation, itsetuhoisten ajatusten Alcohol Use Disorders Identification Test, alkoholinkäytön Elämänlaadun, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn Eurooppalainen elämänlaatu Suomalainen elämänlaatu (Social and Occupational Functioning Assessing Scale) sosiaalisen ja ammatillisen toimintakyvyn (Sheehan Disability Scale) toimintakyvyttömyyden (3 akselia) Jokapäiväisestä elämästä selviytymisen Impact of Event Scale, PTSD-oireiden kartoitukseen riippuvuuden (32 %) yleisyys (13). Seurannassa 12 kuukautta palovamman jälkeen vaikean masennustilan kriteerit täyttyivät 16 %:lla ja PTSD:n (traumaperäinen stressihäiriö) diagnostiset kriteerit 9 %:lla (TAULUKKO). Johns Hopkinsin yliopistosairaalan palovammakeskuksessa Baltimoressa tutkittiin palovammapotilaiden mielenterveyden häiriöiden yleisyyttä ennen ja jälkeen palovamman käyttäen samankaltaista tutkimusasetelmaa kuin ruotsalainen tutkimusryhmä (12). Menetelmä on tunnettu muun muassa National Comorbidity Study (NCS) -väestötutkimuksesta, jossa pyrittiin kartoittamaan eri mielenterveyden häiriöiden yleisyyttä yhdysvaltalaisessa väestössä (16, 17). Diagnoosit määritettiin paitsi elämänaikaisina ennen palovammaa, myös viimeisen palovammaa edeltävän vuoden ajalta (12). Tutkimuksessa tuli esiin psykiatristen häiriöiden suurempi yleisyys palovammapopulaatiossa verrattuna muuhun väestöön. Tässä tutkimuksessa ainakin yksi mielenterveyden häiriö esiintyi useammin kuin mainitussa ruotsalaistutkimuksessa (64 % vs 48 %) (12). Affektiivisten häiriöiden määrä oli sen sijaan pienempi (30,5 % vs 42 %) mutta alkoholin käyttöön liittyvien (41,1 % vs 32 %) ja etenkin muiden päihteiden käyttöhäiriöiden suurempi (24,2 % vs 6 %) kuin Uppsalan palovammakeskuksen tutkimuksessa (12, 13). Omassa etenevässä tutkimuksessamme 107 potilaan otos oli kerätty kaikista peräkkäisistä Töölön sairaalan palovammaosastolla hoidetuista akuuttipalovammapotilaista, jotka yksi ja sama psykiatrian erikoislääkäri haastatteli psykiatrisen puolistrukturoidun diagnostisen haastattelun (SCID I ja II) menetelmällä. Tämän lisäksi potilaat täyttivät muun muassa psykologisia oireita kartoittavia lomakkeita (BDI, BAI, HS, SSI ja AUDIT) (14) (TAULUKKO). Mielenterveydenhäiriöt tutkittiin kolmen aikavaiheen suhteen (palovammaa edeltävä aika ja sitä edeltävä kuukausi sekä palovamman jälkeinen akuuttihoitovaihe). Ennen palovammaa suurimmalla osalla (61 %) potilaista oli ollut vähintään yksi DSM IV tautiluokituksen (TAULUKKO) mukainen mielenterveyden häiriö (14). Tutkimuksessamme päihdehäiriöiden (47 %), persoonallisuushäiriöiden (23 %) ja psykoottisten häi riöiden (10 %) esiintyvyydet olivat suuria yleisväestöön verrattuna (14). KUVASSA on esitetty tavallisimpia palovammapotilailla esiintyviä mielenterveyden häiriöitä ennen ja jälkeen palovamman. Palovammapotilaiden itsemurhayritykset Aiempana tutkimuskohteenamme olivat itsemurhayritykset, joiden seurauksena on syntynyt palovamma. Vuosina Helsingin palovammakeskuksessa hoidettiin 811 palovammapotilaista. Tutkimusaikana hoidetut uudet palovammapotilaat etsittiin ensin Palovammarekisteristä, ja sen jälkeen psykiatrian erikoislääkäri seuloi esiin itsemurhaa yrittäneet palovammapotilaat sairauskertomustietojen R. Palmu ja J. Vuola 434
3 Ennen palovammaa Masennustila Alkoholiriippuvuus Psykoosisairaus Persoonallisuushäiriö Palovammahetki 6 12 kk Palovamman jälkeen Akuutti hoitovaihe Hoito- ja kuntoutusvaihe Delirium Ahdistuneisuus Masennustila Ahdistuneisuushäiriö (mm. PTSD) KUVA. Mielenterveyden häiriöiden ajallinen esiintyvyys palovammahetkeen verrattuna. perusteella. Tässä takautuvassa kohortissa 46:n itsemurhaa yrittäneen osuus oli 5,7 %, mikä vastaa länsimaissa esitettyjen lukujen keskiarvoa itsemurhaa yrittäneiden potilaiden osuudesta palovammapotilaiden joukossa. Julkaisumme sisälsi lisäksi kansainvälisen katsauksen kaikista 28:sta siihen mennessä julkaistuista palovammapotilaiden itsemurhayrityksiä käsittelevästä tutkimuksesta. Kirjallisuuden mukaan itsemurhaa yrittäneiden palovammat ovat vakavampia, laajempia ja syvempiä kuin muiden palovammapotilaiden vammat (18). Omassa otoksessamme itsemurhaa yrittäneet erosivat muista palovammapotilaista useal la tavalla. Itsemurhaa yrittäneillä oli merkittävästi vaikeampia palovammoja kuin muilla palovammapotilailla. Liekkipalovamma oli yleisin vammatyyppi koko potilasotoksessa ja paljon yleisempi itsemurhaa yrittäneiden kuin muiden palovammapotilaiden joukossa. Itsemurhaa yrittäneet olivat muita palovammapotilaita useammin työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä juuri ennen vammautumista (18). Vaikka potilailta ei ollut systemaattisesti kyselty tai heille ei ollut tehty diagnostista haastattelua, sairauskertomusmerkintöjen perusteella voitiin 87 %:lla itsemurhaa yrittäneistä todeta jonkinasteista psykiatrista sairastavuutta. Viimeisen palovammaa edeltävän kuukauden aikana yli kolmannes (35 %) kärsi psykoottisesta oireilusta ja kahdeksalla (17 % itsemurhaa yrittäneistä) oli skitsofrenia. Vähintään 22 %:lla oli selvää näyttöä masennuksesta ja 39 %:lla jonkinasteisia masennuksen merkkejä, oireita tai hoitoa. Puolet itsemurhaa yrittäneistä palovammapotilaista oli yrittänyt itsemurhaa jollain tavalla joskus aiemminkin. Yli neljäsosa itsemurhaa yrittäneistä oli parhaillaan ja lähes puolet oli jossain vaiheessa elämässään ollut psykiatrisessa hoidossa. Viidesosa itsemurhayrityksistä tapahtui psykiatrisessa sairaalahoidossa. Kolmasosa näistä itsemurhaa yrittäneistä palovammapotilaista siirtyi palovammaosastolta jatkohoitoon suoraan psykiatriseen sairaalaan. Mielenterveyden häiriöt palovammapotilailla palovamman jälkeen Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että niillä potilailla, joilla oli jokin mielenterveyden häiriö ennen palovammaa, oli suurempi palovamman jälkeisten psykiatristen ongelmien riski (13). Fauerbachin ryhmän ( Johns Hopkins) tutkimuksen rajoituksena oli muun muassa se, että seurantahaastatteluun saatiin ainoastaan hieman yli puolet otoksesta (12, 13). Molemmissa tutkimuksissa tuli esiin mielenterveyden häiriöiden suuri esiintyvyys potilailla myös palovamman jälkeen (KUVA). Omassa tutkimuksessamme sama psykiatrian erikoislääkäri teki diagnostisen haastattelun (SCID I) uudelleen 92 potilaalle kuuden kuukauden kuluttua palovamman jälkeen (15). Siinä arvioitiin palovamman jälkeistä kuutta kuukautta ja viimeistä kuukautta ennen toista haastattelua. Seurantaan osallistuneet potilaat täyttivät samojen oirekyselyjen (BDI, BAI, HS, SSI ja AUDIT) lisäksi elämänlaatua (RAND- 36, EQ-5 ja 15D) ja toimintakykyä (SOFAS, SDQ ja JES) mittaavia lomakkeita (15) (TAU- LUKKO). 435 Palovammat ja mielenterveys
4 Mielenterveyden häiriöiden kokonaisesiintyvyys suureni merkitsevästi palovammaa edeltävän kuukauden aikaisesta akuuttihoidonaikaiseen mutta pieneni merkitsevästi akuuttihoidonaikaisesta seurannan viimeisen, kuudennen kuukauden aikaiseen (14). Kuitenkin yli puolella (55 %) kohortin potilaista todettiin jokin mielenterveyshäiriö puolen vuoden seurannan aikana (15). Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys oli suuri. Mielenterveyden häiriöiden ajallista esiintyvyyttä suhteessa palovammatapahtumaan ja hoitoprosessiin on jäsennetty KUVASSA. Aiemmissa tutkimuksissa oli saatu ristiriitaisia tuloksia siitä, ennustaako palovamman vaikeusaste (%TBSA, Total Body Surface Area, palaneen ihoalueen osuus koko ihosta) mielenterveyden häiriön riskiä seurannan aikana. Tutkimuksessamme saatiin vahva näyttö tästä (15). Ero esimerkiksi edellä mainittuihin yhdysvaltalais- ja ruotsalaistutkimuksiin saattaa johtua siitä, että niissä lievät palovammat oli jätetty systemaattisesti pois otoksesta (poissulkukriteerinä %TBSA <5) (12, 13). Omassa tutkimuksessamme otimme kaikki akuutit palovammapotilaat mukaan tutkimukseen. Näistä lievien palovammojen (%TBSA <5) osuus oli merkitsevä (46 %) (12, 13, 14, 15). Ydinasiat Sairaalahoitoa vaativat palovammat ovat vähentyneet vuosien kuluessa. Yhä vaikeammin vammautuneet jäävät eloon, mikä korostaa henkisen selviytymisen merkitystä. Suurella osalla palovammapotilaita esiintyy vaikeitakin mielenterveyden häiriöitä ennen palovammaa ja sen jälkeen, mutta vain pieni osa saa asianmukaista psykiatrista hoitoa. Huomion kiinnittäminen potilaiden psyykkiseen vointiin, ei vain akuuttihoidon, vaan myös kuntoutusvaiheen aikana on asianmukaisen psykiatrisen hoitoon ohjaamisen edellytys. Hoidon ongelmat seurannan aikana Palovammapotilaiden psykososiaalisia hoitomuotoja ja lääkehoitoa käsittelevä kirjallisuus on vähäistä. Tuore saksalainen monikeskustutkimus kuvaa selvää posttraumaattisten stressioireiden vähenemistä palovammapotilailla, joilla käytettiin uudehkoa palovammaspesifistä ryhmämuotoista kognitiivista käyttäytymisterapiaa verrattuna verrokkeihin (19). Vaikutus oli havaittavissa vielä puolen vuoden kuluttua. Toisaalta psykologinen jälkipuinti ei liene menetelmänä rutiinimaisesti käytettävissä, koska se on tuottanut myös negatiivisia tuloksia potilailla, joilla on hyvin vaikeita palovammoja (20). Uppsalan palovammayksikön tutkimuksessa raportoitiin, että masennuslääkkeiden käyttö on yleistä (42 %) ennen palovammaa (13). Omassa tutkimuksessamme 22,8 % potilaista oli käyttänyt palovammaa seuranneen kuuden kuukauden aikana masennuslääkkeitä useammin ahdistuneisuushäiriöön kuin masennukseen. Muiden psyykenlääkkeiden (esimerkiksi uudemmat psykoosilääkkeet ja hypnootit) käyttö varsinkin palovamman akuuttihoidon vaiheessa oli epäspesifisempää (21). Etenevässä tutkimuksessamme psykiatrisen konsultoinnin ja hoidon saaminen oli hyvin vähäistä riippumatta siitä, oliko potilaalla palovamman jälkeen sellaista psyykkistä sairautta, jonka hoidon tarve on ilmeinen (21). Yksiselitteinen psykiatrisen hoidon tarve katsottiin olevan esimerkiksi psykoosisairautta ja vakavaa masennusta sairastavilla sekä itsetuhoisilla palovammapotilailla. Alle puolet niistä palovammapotilaista, joilla tutkimuksen perusteella arvioitiin olevan psykiatrisen hoidon tarve, ja 20 % kaikista palovammapotilaista sai psykiatrista hoitoa (21). Aiempi psykiatrinen hoito, vaikeat palovammat (%TBSA >20) ja tutkimuksessa arvioitu psykiatrisen hoidon tarve ennustivat saatua psykiatrista hoitoa (21). Lisätutkimuksia Uusimmissa tutkimuksissamme mielenterveyden häiriöiden vaikutus mm. elämänlaatuun ja toimintakykyyn todettiin suuremmaksi kuin R. Palmu ja J. Vuola 436
5 itse palovamman vakavuusasteen vaikutus (%TBSA). Näissä etenkin palovamman jälkeinen masennus seurantavaiheessa ennusti elämänlaadun ja toimintakyvyn merkittävää heikkenemistä (22, 23). Seurasimme myös niitä työkyisiä palovammapotilaita, jotka eivät olleet työttömiä palovamman tapahtuessa. Kaksi kolmasosaa heistä palasi työhön puolen vuoden kuluessa vammautumisesta. Työhön paluun ennustajina sekä palovamman vakavuus että mielenterveydenhäiriöt osoittautuivat merkittäviksi (24). Jatkosuosituksia Burn team on moniammatillinen työryhmä, jossa on sekä palovammaosaston että psykiatrian edustus. Suosittelemme palovammapotilaan kokonaisvoinnin ottamista huomioon niin ensimmäisen sairaalahoidon kuin myöhempien polikliinisten vastaanottojenkin yhteydessä. Olisi tärkeää huomioida, onko potilaalla havaittavissa esimerkiksi masennusoireita tai traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita sairaalaosastolla tai avohoidollisessa kontaktissa, kun potilas tulee esimerkiksi uusinta- tai korjausleikkaukseen, lääkärin jälkitarkastukseen poliklinikkaan, siteidenvaihtoon hoitajalle tai kuntouttavaan toimenpiteeseen fysio- tai toimintaterapeutin luokse. Oireita voidaan kartoittaa myös kyselylomakkein. Esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua kartoittavia lomakkeita käytetään paljon nykypäivänä myös somaattisesti sairaiden tai oireilevien potilaiden tutkimisessa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Kynnys erikoissairaanhoidon erityisyksikössä näiden hyödyntämiseen ei pitäisi olla suuri. Niiden merkitys on seulova, ei diagnostinen. Esimerkiksi masennusoirekysely BDI (Beck Depression Inventory) on seulontainstrumentti masennusoireita epäiltäessä, mutta myös silloin kun potilas lähetetään perusterveydenhuollosta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tämän instrumentin käyttöön liittyy tutkimustiedon perusteella raja-arvot lievän, keskivaikean ja vaikean masennustilan arvioimiseksi. Myös ahdistusoireita voidaan arvioida kyselylomakkeilla (esimerkiksi BAI) (TAULUKKO). Tutkimuksessamme käytettiin PTSD-oireiden kartoitukseen paitsi diagnostista haastattelua myös oirekyselyä IES-R (TAU LUK KO), joka soveltunee myös kliiniseen käyttöön. Erityisessä riskiryhmässä ovat jo ennen palovammaa psykiatrista sairautta poteneet henkilöt, mutta edellä kuvattujen tutkimusten perusteella psyykkistä oireilua ja mielenterveyden häiriöitä ilmaantuu palovamman jälkeen myös sellaisille potilaille, joilla ei ole ollut minkäänlaista mielenterveyden häiriötä elämänsä aikana ennen palovammaa. Tutkimuksessamme kahdella kolmasosalla niistä potilaista, joilla voitiin diagnosoida PTSD puolen vuoden seurannan aikana, ei ollut ennen palovammaa mitään mielenterveyden häiriötä (15). Tämän vuoksi pelkän akuutin sairaalahoidon aikana tehty oireiden kartoitus tai psykiatrinen konsultointi ei riitä, vaan näiden inter ventioiden pitäisi jatkua myös uusintaleikkausten yhteydessä ja kuntouttavan hoidon aikana. Psyykkisten oireiden ja sairauksien kunnollisen arvioinnin ja asianmukaisen hoidon järjestäminen edistävät kirurgisen akuuttihoidon ja kuntoutuksen päämääriä. Hoitamattomana esimerkiksi masennus vaikuttaa huomattavasti paitsi itse palovammahoidon ja kuntoutuksen toteutumiseen ja sen onnistumiseen myös palovammapotilaan subjektiiviseen elämänlaatuun, toimintakykyyn ja työhön paluuseen. TIETOLAATIKKO Palovammakeskuksessa toimivan moniammatillisen Burn teamin viikoittaisessa kokouksessa perehdytään potilaan ongelmiin monella eri tasolla. Ryhmän huomio kohdistuu osastolla hoidettaviin potilaisiin, mutta toiminnan laajentaminen myös akuutin sairaalahoidon jälkeiseen aikaan olisi merkittävää, jotta muun muassa psykiatrinen konsultointi, asianmukainen tutkiminen ja ajankohtaiset suositukset sekä tarvittavaan psykiatriseen hoitoon ohjaaminen olisivat mahdollisia. Uuden kansallisen Palovammakeskuksen tuomat lisäresurssit mahdollistanevat tällaisen toiminnan laajentamisen. 437 Palovammat ja mielenterveys
6 Lopuksi Aiempien tutkimusten ja omien löydöstemme perusteella sairaalahoitoa tarvitsevien palovammapotilaiden joukossa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys on suuri ennen ja jälkeen palovamman. Lähes kaikilla palovammaitsemurhaa yrittäneillä esiintyy jonkin asteista psykiatrista sairastavuutta. Mielenterveyden häiriöiden vaikutus palovammahoitojen etenemiseen ja onnistumiseen suunnitellusti on merkittävä. Toisaalta palovamman seurauksena voi syntyä mielenterveyden häiriöitä, joiden tunnistaminen ja asianmukainen hoito on edelleen vaikeaa. RAIMO PALMU, LT, psykiatrian, oikeuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Psykiatrian klinikka JYRKI VUOLA, dosentti, osastonylilääkäri, HYKS Palovammakeskuksen vastaava lääkäri HYKS Plastiikkakirurgian klinikka SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA 1. Hytönen M, Honkanen R, Asko-Seljavaara S. Incidence of burns requiring hospitalization in Finland in Ann Chir Gynaecol 1987;76: Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns 2013;39: Papp A, Koljonen V, Vuola J. Vaikeiden palovammojen hoito. Duodecim 2007;123: Papp A, Härmä M, Ruokonen E, Alhava E. Palovammat KYS:n palovammakeskuksessa Duodecim 2001;117: Papp A. The first 1000 patients treated in Kuopio University Hospital Burn Unit in Finland. Burns 2009;35: Pruitt BA Jr, Goodwin CW, Mason AD Jr. Epidemiological, demographic, and outcome characteristics of burn injury. Kirjassa: Herndon DN, toim. Total burn care. Lontoo: W.B. Saunders 2002, s Hoitoilmoitusrekisteri [HILMO]. Helsinki: Terveyden ja hvyinvoinnin laitos Åkerlund E, Huss FR, Sjöberg F. Burns in Sweden: an analysis of 24,538 cases during the period Burns 2007;33: Warden GD, Warner PM. Functional sequelae and disability assessment. Kirjassa: Herndon DN, toim. Total burn care. Lontoo: Saunders Elsevier 2012, s Falder S, Browne A, Edgar D, ym. Core outcomes for adult burn survivors: a clinical overview. Burns 2009;35: Leppävuori A. Palovammapotilaan psyyke. Duodecim 1990;106: Fauerbach JA, Lawrence J, Haythornthwaite J, ym. Preburn psychiatric history affects posttrauma morbidity. Psychosomatics 1997;38: Dyster-Aas J, Willebrand M, Wikehult B, Gerdin B, Ekselius L. Major depression and posttraumatic stress disorder symptoms following severe burn injury in relation to lifetime psychiatric morbidity. J Trauma 2008;64: Palmu R, Suominen K, Vuola J, Isometsä E. Mental disorders among acute burn patients. Burns 2010;36: Palmu R, Suominen K, Vuola J, Isometsä E. Mental disorders after burn injury: a prospective study. Burns 2011;37: Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-of-onset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Kessler RC, Chiu W, Demler O, Merikangas KR, Walters EE. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Palmu R, Isometsä E, Suominen K, Vuola J, Leppävuori A, Lönnqvist J. Self-inflicted burns: an eight year retrospective study in Finland. Burns 2004;30: Seehausen A, Ripper S, Germann G, Hartmann B, Wind G, Renneberg B. Efficacy of a burn-specific cognitive-behavioral group training. Burns 2015;41: Bisson JI, Jenkins PL, Alexander J, Bannister C. Randomised controlled trial of psychological debriefing for victims of acute burn trauma. Br J Psychiatry 1997;171: Palmu R, Suominen K, Vuola J, Isometsä E. Psychiatric consultation and care after acute burn injury: a 6-month naturalistic prospective study. Gen Hosp Psychiatry 2011;33: Palmu R, Partonen T, Suominen K, Saarni SI, Vuola J, Isometsä E. Health-related quality of life 6 months after burns among hospitalized patients: predictive importance of mental disorders and burn severity. Burns 2015;41: Palmu R, Partonen T, Suominen K, Vuola J, Isometsä E. Functioning, disability, and social adaptation 6 months after burn injury. J Burn Care Res 2015 May 28 [Epub ahead of print]. 24. Palmu R, Partonen T, Suominen K, Vuola J, Isometsä E. Return to work six months after burn: a prospective study at the Helsinki Burn Center. Burns 2015;41: SUMMARY Burn injuries and mental health Currently a large proportion of patients with severe burn injuries survive. This gives increasing challenges also for psychological recovery after the trauma. More than half of burn patients have mental disorders already before the burn injury but also patients who previously had no mental disorders may suffer from them. Some of the hospitalize burn patients have injuries due to suicidal attempts. Only a small proportion of burn patients receive appropriate psychiatric care although psychosocial interventions specifically planned for burn victims exist. More frequent screening of symtoms of mental disorders and psychiatric consultation, also after acute care in hospital, could lead to better management of postburn psychiatric care as well as better management of the burn treatment and rehabilitation itself. R. Palmu ja J. Vuola 438
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotLiekkivammat ja niiden kustannukset. Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo, Lunetta Philipe, Lounamaa Anne, Vuola Jyrki
Liekkivammat ja niiden kustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo, Lunetta Philipe, Lounamaa Anne, Vuola Jyrki 25.5.2016 25.5.2016 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus liekkivammojen eli savusta,
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotLiekkivammoista ja niiden kustannuksista Suomessa
Liekkivammoista ja niiden kustannuksista Suomessa Palotutkimuksen päivät 29. 30.8.2017 Espoo Kari Haikonen, Pirjo Lillsunde, Philippe Lunetta, Esa Kokki, Jyrki Vuola 30.8.2017 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotNuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet
Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet Vastaaja: - Vastaus: 20.09.2018, 10:39-28.09.2018, 12:52 1. Yhteystiedot Sukunimi Etunimi Sähköpostiosoite Organisaation nimi, jos vastaat jonkin organisaation
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotDEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA
1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotPOTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ
POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotMaahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen
Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai
LisätiedotSCID- haastatteluiden käyttöönotto
Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotPsykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria
Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotKari Haikonen Tulipalojen terveyskustannukset -tutkimus
Kari Haikonen Tulipalojen terveyskustannukset -tutkimus Palotutkimuksen päivät 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus 23. 24.8.2011 1 Mitä tehdään ja miksi? Tutkitaan savusta, tulesta tai liekeistä (~ liekkivammat)
LisätiedotTyöikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja
Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki
Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotIKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012
IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?
ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian
LisätiedotVANTAALAISEN HYVÄ MIELI
VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Lisätiedot