Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki"

Hanna Hänninen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

2 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon osalta yliopistosairaala-yliopiston muodostamassa kokonaisuudessa risteysasema OT:lla kolme funktiota kaksi muuta vaikuttavat tutkimukseen 1. tutkimus ja kehittäminen ks. edempänä 2. vaativimpien palvelut/hoito = vaativat keskitetty ryhmä yo-sairaalassa, asiantuntijat 3. koordinaatio (palvelut, NPH) = yopsairaala = hoitoketjun pää, nähdään kriittiset potilasvirrat -> palvelujen kehittämisen tarve eri potilasryhmille on nähtävissä esim. psykoterapeuttisten menetelmien koulutukset / tapahtuvat yliopistoyhteistyössä; ks. kv. esimerkit lähipalvelun kehittämisestä

3 OT:ssa tutkimusedellytykset Yliopistosairaaloiden rakenne, kombinoituna kliinisten alojen professuureihin mahdollistaa hyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hoitojen alueella Erikoisalojen professorit jo olemassaolevaa valtakunnallista yhteistyötä kliinisessä tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä ovat psykiatrian aloilla yliopistoissa psykoterapiakoulutuksen vastuuhenkilöitä Yliopistollinen sairaala: omien erva-alueiden sisällä porrasteinen työnjako, samoin kuin suhteessa perustason hoitoihin -> hoitoketjutyö yhteistyörakenteet mm. PTH yksikkö, -> hoitoketjutyö maakunnalliset LAPE neuvottelukunnat tarvittaisiin -> nyt käydään kuntakohtaisia neuvotteluja LAPE-palveluissa Lähetteistä piirtyy kuva perustason toimenpiteistä ja siitä milloin nämä eivät ole tarpeeksi

4 Esimerkkejä: 1) Vaikeiden potilasryhmien hoidon kehittäminen ja tutkiminen yo-sairaalan moniammatilliset työryhmät -> kliinistä asiantuntijuutta, verkostoasiantuntemusta: lähtökohta tutkimuskysymysten asettamiselle tietyt erityisryhmät: trans, seri, väkivalta, oikeuspsykiatria, vaikeat traumat -> keskitys, kliininen asiantuntemus helposti luotavissa tutkimusprofiileja yhteistyössä professoreiden kanssa voitaisiin luoda laajempia, sairauksia tangeeraavia profiileja: LAPE-yhteistyö 2) Vaikuttavuus- ja implementaatiotutkimus Suomen olosuhteisiin tarvittavien interventioiden tutkimus on osoitettava intervention vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja vaikutus esimerkiksi palvelun käyttöön Suomessa lähtee h-ketjun tarpeesta, epidemiologiasta, vaikuttavuustutkimuksesta esim. KH-suositusten toimeenpanon tuoma metodiosaaminen ja tieto kv. esimerkit esim. NICE / IAPT, CYP IAPT -palvelujen kehittäminen UK NPH suositus (NICE) -> strateginen implementaatiokartta -> koulutus = yliopisto + kliiininen asiantuntijaorganisaatio OT-keskus. Tämä funktio pitää resursoida

5 Mitä tapahtuu hoitoketjun päässä? Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö Käynnit avohoidossa tuhatta vuotiasta kohden , koko Suomi 7 x Lähde: Sotkanet

6 Nykytila: toimiiko porrastettu hoidon tarjoaminen (stepped care) lasten ja nuorten mielenterveystyössä? Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoidon järjestämisen tarve perustaso / lähipalvelut: toimijat ja roolit eri mt-häiriöissä Miten hoidamme tämän tontin? esiintyvyys 15 % esiintyvyys 5 % ennaltaehkäisy sekundaari (eli indikoitu) preventio? lievästi oireilevat? vaikeiden häiriöiden hoito perustaso/ lähipalvelut toimijat erikoissairaanhoito

7 Väestö - miten ohjautuminen tapahtuu? vaikeiden häiriöiden hoito Ei mielenterveyden häiriötä Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoito erikoissairaanhoito 80 % universaalit palvelut monia ennaltaehkäisyyn fokusoivia toimijoita monia erilaisia metodeja 15 % paisunta ad 10 % ei määriteltyjä toimijoita lisääntyvää viivettä ei metodeja ei arviointia (seulonnat) ei hoito-orientaatiota 5 %

8 Dimensionaalinen ymmärtäminen: mikä interventio kenelle? Häiriöiden oireet muodostavat jatkumon vakavuusasteeltaan Nuorten ohjaaminen interventioihin ja itse interventioiden implementaation ohjaaminen tulisi tapahtua parhaan vaikuttavuuden ja tieteellisen tutkimusnäytön mukaisesti Arvioitu mt-häiriöiden esiintyvyys noin 20 % Miten paljon ja missä eri asteiseen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa? Mitä kv. ja suomalainen tutkimus sanoo vaikuttavuudesta? 20 % universaali ennaltaehkäisy kohdistettu sekundaaripreventio / oireilevat.. hoidot erikoissairaanhoito vaikeiden häiriöiden hoito Interventiot A, B, C, D, E, F, G, H, I Interventio J Interventio K

9 Vaikutuksen suuruus Minkälainen ennaltaehkäisy on vaikuttavaa lasten ja nuorten masennusoireisiin? 0,4 Masennusoireet 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 Universaali Kohdistettu 0,1 0,05 0-0,05 Intervention jälkeen Lyhyt seuranta 0-3kk Vaikutuksen suuruus > 0.2 pieni; > 0,5 kohtalainen, >0.8 suuri Keskipitkä seuranta 4-12 kk Seurannan pituus Pitkä seuranta > 12 kk Hetrick ym. (2016) Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, (8)

10 Palvelujärjestelmän ohjaamisen ja Kun palveluja kehitetään: tutkimuksen yhteys kannattaa ja pitää samalla tutkia vaikuttavuutta Palveluja tulee katsoa kokonaisuutena: relevantit kehittämis- / tutkimuskohteet tulevat esiin toiminnallisesti hoitoketjutyön pohjalta; kvantitatiivisesti määrällisiä potilas / palveluketjuja analysoiden Kriittistä: OT keskuksessa tulee ymmärtää mikä on kenelle ja missä vaikuttavaa? kenen ja miten tekemänä? millä ja mistä järjestelmässä olevaa (ei-vaikuttavaa) resurssia korvaten mihin hoidon vaikutus kohdistuu ja mihin se ei ulotu = vaatii samanaikaisesti sekä tieteellistä että palvelujärjestelmän johtamisen kompetenssia (= OT) = huippuasiantuntijoita joilla on sekä kliininen tutkimuskompetenssi että kompetenssi ohjata laajoja ylikunnallisia (maakunnallisia ja yt/erva) palvelukokonaisuuksia

11 Valtakunnallinen tutkimus ja kehittämisyhteistyö: esimerkki Työnjako: kaikki alueiden OT keskukset eivät tee samaa kehittämistä, osaamisen profiloituminen, resurssien säästö. Esimerkki terveydenhuolto: pediatria - sovittu työnjako; Lasten/nuorisopsykiatria: työnjako? Yksi alue voisi ottaa kehittämisvastuun tietystä alueesta? esim. depression/ ahdistuneisuushäiriöiden / syömishäiriöiden / käytöshäiriöiden / hoidon & psykoterapioiden valtakunnallisesta kehittämisestä. TURKU OULU KUOPIO osaamiskeskukset = kolmioiden kärki valtakunnallisessa yhteistyössä TAMPERE Muut eivät joudu kehittämään mutta koordinoivat alueellaan HELSINKI

12 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke

Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HUS, HYKS nuorisopsykiatria LAPE -muutosohjelman IV konferenssi Helsinki 26.11. 2018 Mitä tapahtuu hoitoketjun