SCID- haastatteluiden käyttöönotto

Transkriptio

1 Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [ päivitetty ]

2 Sisällys 1. Johdanto SCID koulutus Satakunnan sairaanhoitopiirissä Kyselyn toteutus ja aineisto Kyselyn tulokset Yhteenveto... 6

3 1. Johdanto Terveydenhuollon muuttuvassa maailmassa on ammattilaisten tärkeää kouluttautua jatkuvasti sekä päivittää osaamistaan ja tietojaan. Myös psykiatria lääketieteen alana on kokenut merkittävä kehitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että psykiatriassa työskentelevä hoitohenkilöstö joutuu opettelemaan uusia menetelmiä psyykkisistä häiriöistä kärsivien henkilöiden auttamiseksi, heidän sairautensa hoidossa ja diagnoosien selvittämisessä. ZAPPA projektin ( ) tavoitteena oli kehittää psykiatrista avohoitoa. Yhtenä tapana tämän toteuttamiseksi oli kouluttaa henkilökuntaa uusiin toimintatapoihin. Projektin aikana henkilökuntaa koulutettiin SCID -menetelmän (Structural Clinical Interview for DSM Disorders) käyttämiseen ensimmäisen kerran Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa. SCID -haastattelun käyttöönoton tarkoituksena oli tehostaa ja tarkentaa potilaiden alkututkimusta. Menetelmän käyttö oli myös osa projektiin kuuluvaa laajaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli selvittää sen hetkisen hoidon ennustetta potilaan psykiatristen oireitten ja diagnoosin, riski- ja suojaavien tekijöitten, kuormittumisen elämänlaadun ja toimintakyvyn arvioinneilla. SCID -haastattelu on kaksiosainen menetelmä, jota voidaan käyttää apuna potilaan tutkimuksessa ja psykiatrisen diagnoosin varmistamisessa sekä kliinisessä potilastyössä että tutkimuskäytössä. Haastattelu on strukturoitu ja sen ensimmäisessä osassa käydään läpi potilaan oirekuvaa ja saadaan ns. I akselin diagnoosi, jolla tarkoitetaan hoidon kohteena olevaa psykiatrista oireyhtymää. Haastattelun toisessa osassa ns. II -akselissa käydään läpi persoonallisuuden pysyväisluonteisia piirteitä ja siinä tavoitteena on mahdollisen persoonallisuushäiriön tunnistaminen. SCID haastattelu noudattaa amerikkalaisen DSM-IVR diagnoosiluokituksen kriteereitä. Potilaan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään lisäksi kliinistä arviota ja tarvittaessa psykologisia tutkimuksia aiemman käytännön mukaisesti. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää koulutukseen osallistuneille lähetetyn kyselykaavakkeen avulla, miten koulutetut kokivat SCID haastattelujen käytön omassa työssään. Selvityksen tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, miten paljon menetelmää käytetään ja miten se on juurtunut osaksi jokapäiväistä työtä. 2. SCID koulutus Satakunnan sairaanhoitopiirissä ZAPPA projekti järjesti aikuispsykiatrian henkilökunnalle kolme erillistä koulutusta. Kouluttajana toimi Kristian Läksy. Lisäksi projektin aikana aloitettiin myös psykiatriaan erikoistuvien lääkärien SCID koulutus osana erikoistumista. Koulutukseen kuuluu kirjallisuuteen perehtyminen, teoriaopetus ja käytännön harjoittelu ohjattujen potilashaastattelujen muodossa. SCID koulutus kestää yleensä noin kolme päivää. Ensimmäisen päivä aloitetaan luennolla, jossa käydään läpi menetelmän historiaa ja sen käyttöä. Tämän jälkeen kouluttaja tekee mallihaastattelun potilaan kanssa. Seuraavina päivinä jokainen koulutettava vuorollaan käy läpi joko SCID-I tai SCID-II potilaan kanssa. Ensimmäinen koulutus järjestettiin Raumalla , jolloin koulutukseen osallistui kymmenen henkilöä. Koulutukseen osallistuneista kaksi työskenteli Harjavallan poliklinikalla, yksi Harjavallan päiväosastolla, kolme Rajapinta - työryhmässä Raumalla, kolme akuuttipsykiatrian osasto 5:lla sekä kaksi akuuttipsykiatrian osastolla 22. Tähän koulukseen osallistuivat, myös Zappa-projektin projektipäällikkö, Koulutettavat olivat ensimmäisessä koulutuksessa sairaanhoitajia. Toinen koulutus järjestettiin Raumalla ja siihen osallistui 13 henkilöä, joista kolme työskenteli Porin poliklinikalla (Attendo Terveyspalvelut), yksi Rauman poliklinikalla, yksi Rauman päiväosastolla, kaksi akuuttipsykiatrian osasto 5:lla ja kaksi Harjavallan poliklinikalla sekä neljä tehostetun avohoidon yksiköstä (TAY). Koulutukseen osallistuneista yksi oli lääkäri ja loput sairaanhoitajia. Kolmas koulutus järjestettiin Harjavallassa ja siihen osallistui kaksitoista henkilöä. Yksi oli Rauman vastaanottoryhmästä, kaksi Kankaanpään poliklinikalta, yksi osastolta 22, kolme Porin psykiat-

4 rian poliklinikalta, yksi osastolta 22 ja neljä nuorisopsykiatriasta. Koulutukseen osallistui seitsemän sairaanhoitajaa ja viisi lääkäriä. Projektin organisoimiin koulutuksiin osallistui yhteensä 35 henkilöä vuosina Näistä henkilöistä kaksi ei enää työskentele sairaanhoitopiirillä ja yksi ei muuten kuulunut kohderyhmään. Kysely lähetettiin näin ollen 32 vastaajalle. Lisäksi erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen osallistuneelle kahdeksalle henkilökunnan jäsenelle lähetettiin kysely. Näin ollen mahdollisten vastaajien määrä oli yhteensä Kyselyn toteutus ja aineisto Kysely toteutettiin sähköisellä kyselykaavakkeella Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hyödyllisenä vastaajat ovat kokeneet koulutuksen ja miten hyvin koulutuksen anti on sovellettavissa käytäntöön sekä miten hyvin se on sinne juurtunut. Kysely lähettiin henkilökohtaisena linkkinä Webropol -ohjelman kautta niille psykiatrian toimialueen henkilökunnan jäsenille, jotka olivat osallistuneet koulutukseen. Kyselystä lähetettiin kaksi muistutusviestiä, jonka jälkeen kyselyä koskeva kaavake lähetettiin vielä paperisena kaavakkeena niille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä. Näistä viisi vastasi kyselyyn manuaalisesti ja loput sähköisesti. Tutkimuksen vastausprosentti oli 58. Kyselyyn vastanneista seitsemän oli naista ja 16 miestä. Seitsemän oli ammatiltaan lääkäriä ja 16 hoitajaa. Kyselyyn vastanneista viisi osallistui koulutukseen 2010, yhdeksän vuonna 2011, viisi vuonna 2012 ja neljä vuonna Kyselyn tulokset Tässä luvussa on esitetty kyselyn tulokset. Asteikko on ilmoitettu erikseen jokaisen kysymyksen kohdalla. Kyselykaavake löytyy tämän raportin liitteenä. Koulutuksen hyödyntämistä selvitettiin tiedustelemalla vastaajan SCID -haastattelun koulutuksen jälkeistä koulutuksen jälkeistä käyttää osana jokapäiväistä työtä. Suurin osa (83 %) koulutetuista oli käyttänyt menetelmää arkityössään. Menetelmän käyttö ei toisaalta ole perusteltua hyvin lyhytaikaisissa hoidoissa (esim. päihdehäiriön vakavat vieroitustilat ja päihdepsykoosit) tai silloin, kun potilaan psykiatrinen tila on jo pitemmältä ajalta tunnettu. SCID -haastattelun erityinen hyöty liittyy ensikertalaispotilaiden tarkkaan diagnostiikkaan tai hoitoon palaaviin erityisen ongelmallisiin diagnostisiin kysymyksiin. Menetelmää käyttämättömiltä kysyttiin avokysymyksen muodossa perustetta käytön puutumiselle. Koulutukseen osallistunut kertoi vaihtaneensa työpistettä ja uudessa työpisteessä ei enää ole pystynyt hyödyntämään koulutusta. Menetelmän toimivuudesta nähtiin olevan sen verran vähän näyttöä, että menetelmä ei ole tullut osaksi omaa työtä. Jotkut hoitajat kertoivat, että eivät ole käyttäneet menetelmää omaaloitteisesti, mutta ovat tehneet lääkärin pyynnöstä haastattelun. Hoitajat ovat myös olleet sitä mieltä, että kyse on diagnostisesta menetelmästä ja näin ollen diagnoosin teko ei kuulu hoitajan toimenkuvaan. SCID menetelmän sopivuus omaan toimenkuvaan ei ollut lääkäreidenkään kohdalla täysin yksiselitteinen. Lääkärien vastauksessa kävi ilmi, että heidän yksikössään haastattelujen teko kuuluu hoitajalle, mutta on lääkärinä silti pystynyt hyödyntämään koulutusta työssään diagnostiikan osana. Menetelmän käyttö Vastaajia pyydettiin arvioimaan tehtyjen SCID haastattelujen määrä viimeisen kuukauden aikana, kolmen kuukauden aikana ja viimeisen vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot olivat alle 5, 5-9, 10-14, ja yli 20. Heiltä myös kysyttiin tehtyjen SCID haastattelujen tarkkaa määrää.

5 Kuvio 3. Kuinka monta SCID haastattelua olet tehnyt oman arvioisi mukaan viimeisen kolmen kuukauden aikana? Viimeisen kuukauden aikana kaikki vastaajat kertoivat tehneensä korkeintaan neljä haastattelua. Viimeisen kolmen kuukauden aikaan suurin osa vastaajista oli tehnyt joko alle 5 haastattelua tai 5-9 haastattelua (kuvio 3). Vastauksen tarkasta määrästä sijoittuivat 0-10 välille. Joissakin vastauksissa kerrottiin, että viimeisen kolmen kuukauden aikana on ollut loma, joten sen vuoksi haastatteluja ei ole tehty samalla tavalla, kuin normaalisti. Kuvio 4. Kuinka monta SCID -haastattelua oman arvioisi mukaan olet tehnyt viimeisen vuoden aikana? Viimeisen vuoden aikana enemmistö vastaajista arvioi tehneensä haastattelua (Kuvio 4). Tarkkoja määriä koskevat vastaukset sijoittuivat 0-22 väliin viimeisen vuoden aikana. Menetelmän hyödyllisyys Vastaajia pyydettiin arvioimaan menetelmän hyödyllisyyttä jokapäiväisessä työssään ja vastaajan työyhteisössä asteikolla 1-5. Asteikossa 1 tarkoitti erittäin hyödyllistä, 2 melko hyödyllistä, 3 keskivertoa, 4 hieman hyödyllistä ja 5 ei lainkaan hyödyllistä. Hyödyllisyyttä pyydettiin arvioimaan niin omalta osalta kuin koko työyhteisön näkökulmasta.

6 Kuvio 1. Miten koet menetelmän hyödyllisyyden jokapäiväisessä työssäsi? Vastaajista suurin osa koki menetelmän joko erittäin tai melko hyödylliseksi omassa työssään. (kuvio 1). Suurin osa vastaajista piti menetelmää melko tai erittäin hyödyllisenä oman työyhteisön kannalta. (kuvio 2). Kuvio 2. Miten työyhteisösi on kokenut menetelmän hyödyllisyyden? Suurin osa vastaajista ilmoitti, että käytön syynä on diagnoosin tai hoitolinjan selvennys. SCID menetelmää saatetaan käyttää silloin, kun epäillään potilaalla olevan persoonallisuushäiriö. Menetelmää voidaan käyttää myös silloin, kun potilas on vähäpuheinen tai ei osaa tai kykene selkeästi ilmaisemaan itseään. Potilaalle voidaan tehdä myös haastattelu, jos sen tekeminen on hoitajan, lääkärin tai muun hoitoon osallistuvan tahon toive tai he katsovat sen aiheelliseksi. Se voidaan tehdä myös ensikertaa hoidossa olevalla tai potilaan omasta toiveesta. Haastatteluja on tehty myös osana tutkimushanketta. Kyselyssä annettiin koulutukseen osallistuneilla mahdollisuus myös vapaaseen kommentointiin SCID:iä koskien. Vastauksissa esiintyi sekä positiivista että kriittistä suhtautumista menetelmää kohtaan. Kiitosta SCID sai siitä, että se on hyvä työväline sairaanhoitajan työhön, potilaan hoidon suunnitteluun sekä se että se lisäsi omaa osaamista potilaan voinnin arvioinnissa. Menetelmä nähtiin oikein käytettynä hyväksi suunnannäyttäjäksi. Potilailta on saatu myös myönteistä palautetta. Menetelmää pidettiin periaatteessa hyvänä, mutta hieman hankalana lomakkeen sekavuuden takia. Hoitajista osa piti menetelmää lisäksi enemmän lääkärin työhön kuuluvana. Haastattelu vie vastaajien mielestä myös paljon aikaa. Ongelmaksi nähtiin, se että kriittisyys menetelmää ja sen tuloksia kohtaan puuttuu: haastattelun tulosta ei tulisi pitää ainoana näyttönä diagnoosista, vaan tarkastella sitä osana potilaan vointia. Se, että tuloksia ei käydä läpi potilaan kanssa pidettiin myös ongelmallisena.

7 Osa vastaajista kommentoi myös koulutusta, johon olivat osallistuneet. Koulutusta ja kouluttajaa luonnehdittiin hyviksi. Osa vastaajista koki koulutuksen keston liian lyhyeksi. Jotkut kokivat, että koulutukseen osallistuminen ei tapahtunut omasta halusta eikä menetelmää arvosteta omassa työyhteisössä. 5. Yhteenveto Kaiken kaikkiaan SCID menetelmään oltiin melko tyytyväisiä, mutta kriittistä tarkastelemistakin esiintyi. Vastaajat olisivat tehneet haastatteluja useimminkin, jos ajalliset resurssit olisivat sallineet sen. Vastaajat toivoivat, että menetelmää ei käytettäisi ainoana diagnoosin kriteerinä. Katsottiin, että haastattelu on suuntaa antava, mutta tuloksia tulee tarkastella kriittisesti ja lopulliset johtopäätökset peilata yleiseen potilaan vointiin. Tutkittavilta potilailta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Syyksi siihen, että haastatteluja ei tehty, vastaajat ilmoittivat yleisemmin yksikön muutoksen tai muun työn kuvan muuttumisen. Vastauksista myös saattoi havaita sen, että työnjako lääkärin ja hoitajan välillä haastattelujen suhteen ei ollut täysin selkeä. Osa piti SCID- haastatteluja enemmän lääkärin työhön kuuluvana, kun osa taas ajatteli sen kuuluvan enemmän hoitajan. Tämä selvitys laadittiin, jotta voidaan arvioida SCID haastatteluiden nykyistä käyttöä ja arvioida miten se on juurtunut jokapäiväiseen toimintaan. Haastattelumenetelmä on osassa toimintayksiköistä vakiintunut päivittäiseksi työkaluksi, mutta osassa käyttö on saattanut jäädä vielä vähäiseksi.. Menetelmä on apuna potilaan tutkimuksessa ja tilanteen selvittelyssä. Koulutuksista saatu hyöty selviää vasta tulevaisuudessa, jolloin nähdään, millaisen roolin SCID haastattelu saa potilastyössä.

8 LIITE 1 Kyselylomake 1. Vuosi, jolloin osallistuit koulutukseen Oletko käyttänyt SCID -haastatteluita koulutuksen jälkeen jokapäiväisessä työssäsi? Kyllä Ei 3. Mikäli et ole käyttänyt niin, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen? 4. Miten koet menetelmän hyödyllisyyden jokapäiväisessä työssäsi? erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen keskiverto hieman hyödyllinen ei lainkaan hyödyllinen 5. Miten työyhteisösi on kokenut menetelmän hyödyllisyyden erittäin hyödyllinen melko hyödyllinen keskiverto hieman hyödyllinen ei lainkaan hyödyllinen 6. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen kenelle SCID -haastattelu tehdään? 7. Muuta kommentoitavaa SCID- koulutuksesta tai menetelmän käyttämisestä 8. Kuinka monta SCID haastattelua oman arvioisi mukaan olet tehnyt viimeisen kuukauden aikana? alle

9 9. Tarkka SCID -haastattelujen määrä viimeisen kuukauden aikana? 10. Kuinka monta SCID -haastattelua oman arviosi mukaan olet tehnyt viimeisen kolmen kuukauden aikana? alle Tarkka SCID -haastattelujen määrä viimeisen kolmen kuukauden aikana? 12. Kuinka monta SCID -haastattelua oman arvioisi mukaan olet tehnyt viimeisen vuoden aikana? alle Tarkka SCID -haastattelujen määrä viimeisen vuoden aikana? Taustatiedot 14. Sukupuoli mies nainen 15. Ammatti lääkäri hoitaja muu, mikä?