Aika/Datum Month and year Lokakuu 2017
|
|
- Leena Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Oikeustieteellinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Daniil Levanov Työn nimi / Arbetets titel Title Projektisopimuksen purkaminen toimittajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella Oppiaine /Läroämne Subject Velvoiteoikeus Työn laji/arbetets art Level OTM-tutkielma Tiivistelmä/Referat Abstract Aika/Datum Month and year Lokakuu 2017 Sivumäärä/ Sidoantal Number of pages 81 Tutkielma käsittelee velkojan puolelta tapahtuvan sopimuksen purkamisen edellytyksiä projektisopimuksen kontekstissa. Projektisopimus katsotaan kertaluonteisen hankkeen aikaansaamista koskevaksi sopimukseksi, jolle on ominaista mm. tulosvelvoite toimittajan pääsuoritusvelvoitteena, osapuolten yhteistyötä sekä keskinäistä lojaliteettia koskevat näkökohdat, sopimuksen pitkä kesto sekä etenkin sopimuksen dynaaminen luonne. Sopimustyypin keskeiset piirteet on otettu lähtökohdaksi sopimuksen purkamista koskevan normiston tarkastelussa. Tarkastelussa lähdetään liikkeelle suoritusvirhearvioinnista. Projektisopimuksen yhteydessä toteutettavan suoritusvirhearvioinnin kannalta on tärkeä tunnistaa etenkin suunnitteluvastuun jakautuminen osapuolten kesken sekä se, millä tasolla ja millä tarkkuudella suorituskohteen ominaisuuksista sekä siihen kohdistuvista vaatimuksista on sovittu. Suunnitteluvastuullisella toimittajalla voidaan katsoa olevan vastuu suorituskohteen soveltuvuudesta tilaajan tarkoitukseen. Projektisopimuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota lojaliteettivelvollisuuteen ja siitä johdettavissa oleviin myötävaikutusvelvollisuuteen sekä tiedonantovelvollisuuteen. Lojaliteettivelvollisuuden vastainen toiminta voidaan katsoa osapuolen suoritushäiriöksi, tai vastuusta vapauttavaksi seikaksi, mikäli pääsuoritusvelvollisuutta koskeva suoritushäiriö johtuu sopimuskumppanin myötävaikutus- tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Sopimusrikkomuksen olennaisuus on keskeinen sopimuksen purkuoikeuden edellytys. Olennaisuudella ymmärretään sopimusrikkomuksen merkitystä velkojalle. Olennaisuus on liukuvaa, joten sopimuksen purkuoikeuden arviointia varten on asetettava olennaisuuskynnys. Olennaisuuskynnys katsotaan määräytyväksi sopimustyypin tasolla, sopimustyypin ominaispiirteiden perusteella. Projektisopimuksen kohdalla olennaisuuskynnys katsotaan asettuvan erityisen korkealle, mm. työntulossidonnaisuudesta johtuvasta purkamisen erityisen vahvasta vaikutuksesta toimittajan asemaan. Olennaisuuskynnystä on omiaan korottamaan myös sopimuksen osapuolten intressiyhteys, sopimuksen pitkä kesto sekä mahdollinen suoritusten palautuksen mahdottomuus. Sopimusrikkomuksen olennaisuutta on katsottu perustelluksi tarkastella velkojan perusteltujen sopimukseen kohdistuvien odotusten eli sopimusintressin täyttymisestä käsin. Sopimusrikkomus on katsottavissa olennaiseksi, mikäli suoritushäiriö (tai suoritushäiriöt) olennaisilta osin riistävät velkojalta tämän tavoitteleman sopimusintressin. Projektisopimuksen kontekstissa tämä merkitsee, sitä että suoritushäiriö on olennainen, kun tilaajan projektiin perustellusti liittämät tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Näin on ainakin tilanteissa, joissa suorituksen laatuvirheiden tai viivästysten vuoksi se on käyttökelvoton tarkoitukseensa. Velkojan sopimusintressistä on lähdettävä myös sopimusrikkomuksen olennaisuutta koskevan kokonaisharkinnan piiriin kuuluvien seikkojen rajaamisessa. Projektisopimuksen kontekstissa kokonaisharkinnassa voidaan oletusarvoisesti ottaa huomioon mm. rikotun velvoitteen merkitys ja rikkomuksen vakavuusaste, tilaajan toimintaympäristö ja suorituskohteen käyttöyhteys, useiden suoritushäiriöiden yhteisvaikutus, sekä sopimusrikkomuksen tai sen moitittavuuden vaikutukset sopimussuhteeseen liittyvään luottamukseen. Projektisopimuksen dynaamisen luonteen vuoksi osapuolten velvoitteiden sisältö ja tilaajan sopimusintressi saattavat muuttua sopimussuhteen aikana. Tämä asettaa paineita irtautua sopimuksentekohetkeen kohdistuvasta tarkastelusta ja ottaa arvioinnissa huomioon myös sopimussuhteen aikana tapahtuneet olosuhteet. Suoritusvirhearvioinnissa on siten otettava huomioon mahdolliset projektin aikana tapahtuneet muutokset toimittajan suoritusvelvoitteen sisällössä. Vastaavasti, sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota olosuhteisiin, jotka muokkaavat tilaajan perusteltua sopimusintressiä. Edelleen, velallisen tietoisuutta sopimusrikkomuksen olennaisuudesta koskevan edellytyksen arvioinnin yhteydessä on niin ikään huomioitava toimittajan sopimuksentekohetken jälkeen saadut tiedot. Avainsanat Nyckelord Keywords Suoritushäiriö, olennainen sopimusrikkomus, sopimuksen purkaminen Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited E-Thesis Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
2 Projektisopimuksen purkaminen toimittajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2017 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Velvoiteoikeuden projekti: Sopimusriskit ja sopimusriidat Ohjaaja: Mika Hemmo Laatija: Daniil Levanov
3 I Sisällysluettelo Lähteet... II Lyhenteet... XIII 1 Johdanto Tausta, tavoitteet ja kysymyksenasettelu Aiheen rajaukset Metodi ja lähdepohja Tutkielman keskeiset käsitteet ja rakenne Projektisopimuksen luonnehdinta Projektisopimus sopimustyyppinä Projektisopimus dynaamisena sopimuksena Virhearviointi projektisopimuksen kontekstissa Projektisopimuksen virhearvioinnin lähtökohdat Virhearviointi ja vähäiset laadulliset puutteet Projektisopimuksen pääsuoritusvelvoitteen selvittäminen ja huomioon otettava aineisto Projektisopimus ja lojaliteetti Lojaliteettivelvollisuudesta Häiriöt myötävaikutusvelvollisuuden täyttämisessä Häiriöt tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä Sopimuksen purkamisen edellytykset Johdannoksi Projektisopimuksen purkaminen ja lievemmän oikeuskeinot Olennaisuuskynnyksen asettaminen Sopimusrikkomuksen olennaisuus Olennaisuusedellytyksen henkilöllinen ulottuvuus Olennaisuusedellytyksen materiaalinen ulottuvuus Velkojan sopimusintressi ja sopimusrikkomuksen olennaisuus Projektisopimuksen tilaajan sopimusintressi Olennaisuusarvioinnin ajallinen sidonnaisuus Purkuoikeuteen vaikuttavat sopimusmääräykset Velallisen tietoisuus sopimusrikkomuksen olennaisuudesta Tietoisuus purkamisen edellytyksenä Velallisen tietoisuutta koskevan edellytyksen ajallinen sidonnaisuus Olennaisuusarviointi kokonaisharkintana Kokonaisharkinnan toteuttaminen Sopimusrikkomuksen olennaisuuden kokonaisharkinnassa huomioon otettavat seikat Rikottu velvoite, rikkomuksen vakavuusaste, korjauskelpoisuus Projektikohde, tilaajan toimintaympäristö Sopimusrikkomusten kumulaatio Lojaliteettivelvollisuuden vastainen toiminta Tuottamus, moitittavuus ja luottamuksen järkkyminen Osapuolten toiminta ja passiivisuus sopimuksen purkamisen yhteydessä Suoritushäiriön välilliset vaikutukset tilaajan maineeseen ja muut seikat Intressipunninta osana purkuarviointia Purkaminen ennakoidun sopimusrikkomuksen perusteella Kokoavia näkökohtia... 80
4 II LÄHTEET Kirjallisuus Aarnio, Aulis Aarnio, Aulis Airaksinen, Jukka Alessi, Dario Annola, Vesa Annola, Vesa Aurejärvi, Erkki Aurejärvi, Erkki Erlund, Kai Lindfors, Arto Salminen, Janne Turunen, Jaakko Erlund, Kai Lindfors, Arto Salminen, Janne Turunen, Jaakko Erma, Reino Mitä lainoppi on? Helsinki 1978 Aarnio 1978 Laintulkinnan teoria Helsinki 1989 Aarnio 1989 IT- alan vakioehtojen vastuunrajoituslausekkeista Defensor Legis 2015, s Airaksinen 2015 Lisenssisopimus, sopimuksen lakkaaminen Oikeustieto 1/2003, s Alessi 2003 Sopimuksen dynaamisuus. Talousoikeudellinen rakennetutkimus sopimuksen täydentymisestä ja ohjaamisesta. Turku, 2003 Annola 2003 Esimerkkien merkitys sopimustulkinnassa Oikeustieto 2/2011, s Annola 2011 Urakkasopimus. Työntekosuoritussopimuksia koskevan teorian arviointia Vammala 1976 Aurejärvi 1976 Velvoiteoikeuden oppikirja Helsinki 1988 Aurejärvi 1988 IT2015: käytännön käsikirja Helsinki 2016 Erlund ym IT2010: käytännön käsikirja Helsinki 2010 Erlund ym Työurakka Suomen velvoiteoikeuden mukaisena sopimustyyppinä Vammala 1955 Erma 1955
5 III Godenheim, Berndt Sopimusoikeuden oppikirja 1 Suomentaneet Eero ja Tuulikki Routamo, Porvoo Godenheim 1965 Haapio, Helena Haapio, Helena Haikala, Ilkka Mikkonen, Tommi Halila, Heikki Hemmo, Mika Halila, Heikki Halila, Heikki Hemmo, Mika Hemmo, Mika Hemmo, Mika Hemmo, Mika Jäikö jotain sopimatta? Teoksessa Ennakoiva sopiminen. Liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta (Pohjonen, Soile toim.), Helsinki 2002, s Haapio 2002 Sopimuslukutaidon ABC: Sopimuksen näkyvä ja näkymätön osa. Teoksessa Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa Haapio, Helena Pohjonen, Soile toim.), Tallinna 2013, s Haapio 2013 Ohjelmistotuotannon käytännöt Helsinki 2011 Haikala Mikkonen 2011 Sopimustyypit Helsinki 2008 Halila Hemmo 2008 Rakennuttajan tiedonantovelvollisuudesta rakennusurakassa Helsinki 1981 Halila 1981 Oikeuskäytännön merkitys rakennusurakkaan liittyvissä kysymyksissä Teoksessa Juhlajulkaisu Esko Hoppu / (Halila, Heikki Hemmo, Mika Sisula-Tulokas, Leena toim.), Jyväskylä 2005, s Halila 2005 Sopimusriippuvuus ja kestosopimusten irtisanomisen edellytykset Liikejuridiikka 1/2015, s Hemmo 2015 KKO 2010:69 Yrityksen yhteistoimintasopimuksen irtisanomisen edellytykset Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2010:II (Timonen, Pekka toim.), Helsinki 2011, s Hemmo 2010 Sopimusoikeus I Helsinki 2007 Hemmo 2007 Sopimusoikeus III Helsinki 2005 Hemmo 2005
6 IV Hemmo, Mika Hemmo, Mika Hemmo, Mika Hoppu, Kari Hoffrén, Mia Hoffrén, Mia Hoppu, Esko Huttunen, Anniina Häyhä, Juha Häyhä, Juha Isohanni, Antti Jokela, Antti Sopimusoikeus II Helsinki, 2003 Hemmo 2003 Vuoden 2000 ongelma ja siviilioikeus Oikeustiede 1999, s Hemmo 1999 Sopimusoikeus Jatkuvasti päivittyvä verkkojulkaisu, Talentum Media Oy, Alma Talent Fokus Sopimusoikeus; päivitetty , vierailtu Hemmo Hoppu 2017 Kiinteistönkaupan virheen olennaisuus, oikeustapauskommentti Rovaniemen HO , S 07/724, Turun HO , S 07/1280 Oikeustieto 6/2009, s Hoffrén 2009 Ostajan oikeus kiinteistökaupan purkuun, oikeustapauskommentti Vaasan HO , S 05/1464 Oikeus 6/2006, s Hoffrén 2006 Virallisen vastaväittäjän Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle antama, päivätty lausunto väitöskirjasta Laine, Juha: Rakennusvirheestä, Hämeenlinna Lakimies 1993, s Hoppu 1993 Ohjelmistovastuu Lakimies 2012, s Huttunen 2012 Oikeusperiaatteet ja sopimuksen purkaminen Teoksessa Juhlakirja Kaarlo Tuori 50 vuotta (Van Aerschot, Paul Ilveskivi, Paula Piispanen, Kirsi toim.), Helsinki 1998, s Häyhä 1998 Lojaliteettiperiaate ja sopimusoppi Defensor Legis 1996, s Häyhä 1996 Rakennuttajan ja urakoitsijan keskinäisistä vastuista ja huomautuksentekovelvollisuudesta sivu-urakan alistamismenettelyssä Defensor Legis 2/2015, s Isohanni 2015 Oikeudenkäynti III: Pääkäsittely, todistelu, tuomio Toinen, uudistettu painos, Helsinki Jokela 2015
7 V Jokela, Heikki Jokela, Heikki Järvenoja, Janne Könkäs, Olavi Lehto, Karolina Tokola, Jussi von Willebrand, Martin Wirman, Kari Kaisto, Janne Lohi, Tapani Kallioniemi, Ismo Karhu, Juha Keskitalo, Petri Keskitalo, Petri Klami, Hannu Tapani Klami, Hannu Tapani Korhonen, Erkki E. Kurkela, Matti S. Kestosopimusten sopeuttaminen muuttuneisiin olosuhteisiin Defensor Legis 1978, s Jokela 1978 Ulkomaankaupan sopimusoikeuden kehityslinjoja Lakimies 1977, s Jokela 1977 JIT ehdot: Käytännön käsikirja Vilna 2015 Järvenoja ym Johdatus varallisuusoikeuteen 2. uudistettu painos, Helsinki 2013 Kaisto Lohi 2013 Tietokoneohjelmiin liittyvistä vastuukysymyksistä Defensor Legis 1998, s Kallioniemi 1998 Muuttuvat olosuhteet ja sopimuksen sitovuus Lakimies 2004, s Karhu 2004 From Assumptions to Risk Management Helsinki 2000 Keskitalo 2000 Käytetyn asunnon kauppa Helsinki 2004 Keskitalo 2004 "Vastavuusteoria" - viisasten kivi? Lakimies 1980, s Klami 1980 "Reaaliset" argumentit Lakimies 1996, s Klami 1996 Yhteistyö rakennusurakassa Hämeenlinna 1990 Korhonen 1990 Globalisoitunut sopimuskäytäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet Helsinki 2003 Kurkela 2003
8 VI Laine, Juha Laine, Juha Leinonen, Erika Parkkola, Mikko Lando, Ole Beale Hugh (toim.) Lehrberg, Bert Lehto, Jukka Liuksiala, Aaro Marjasuo, Kati Mielityinen, Sampo Muukkonen, P.J. Muukkonen, P.J. Mähönen, Jukka Rakennusvirheistä Hämeenlinna 1993 Laine 1993 Ketterien tietojärjestelmäprojektien sopimuksellinen hallinta Edilex 2011/17 Laine Leinonen Parkkola 2011 Principles of European Contract Law Haag 2000 Lando Beale 2000 Vad är ett "väsentligt avtalsbrött"? Några sydpunkter väsentlighetskravet enligt den nordiska köplahförslaget. Svensk Juristtidning 1987, s Lehrberg 1987 Sopimuksen näkymätön osa suoritushäiriötilanteiden arvioinnissa ja hallinnassa Teoksessa Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa (Haapio, Helena Pohjonen, Soile toim.), Tallinna 2013, s Lehto 2013 Rakennussopimukset: käytännön käsikirja Helsinki 1999 Liuksiala 1999 Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Oikeustiede 2013, Marjasuo 2013 Vahingonkorvausoikeuden periaatteet Helsinki 2006 Mielityinen 2006 Sopimusoikeuden yleinen lojaliteettiperiaate Lakimies 1993, s Muukkonen 1993 Yhteistyösopimukset ja lojaliteettivelvollisuus Teoksessa Juhlajulkaisu Urho Kaleva Kekkonen. Vammala 1975, s Muukkonen 1975 Siviilioikeuden yleiset periaatteet. Lojaliteettivelvollisuus ja tiedonantovelvollisuus. Teoksessa Varallisuusoikeuden kantavat periaatteet (Saarnilehto, Ari toim.), Vantaa s Mähönen 2000
9 VII Norio-Timonen, Jaana Norros, Olli Norros, Olli Norros, Olli Nygren, Päivi Nystén-Haarala, Soili Nystén-Haarala, Soili Palmu, Brita KKO 2015:26 Sopijapuolten oikeus purkaa rahoitusleasingsopimus Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein, 2015:I (Pekka Timonen toim.), Helsinki 2015, s Norio-Timonen 2015 KKO 2008:53 Leasingsopimuksen vastuunrajoituksen tulkinta Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2008:I (Timonen, Pekka toim.), Helsinki 2008, s Norros 2008a Sopimusperusteiset muotovaatimukset Lakimies 2008, s Norros 2008b Sopimusoikeudellisten periaatekokoelmien oikeuslähdearvo Lakimies 2007 s Norros 2007 Sitoumusten kartoittaminen välttämätön osa riskienhallintaa Teoksessa Ennakoiva sopiminen. Liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta (Pohjonen, Soile toim.), Helsinki 2002, s Nygren 2002 The Long-Term Contract. Contract Law and Contracting. Jyväskylä 1998 Nystén-Haarala 1998 Näkymättömät oletussäännökset ja rakennusprojektien suunnittelu: urakat, turn key -toimitukset, oikeusperiaatteet ja kauppalait. Teoksessa Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa (Haapio, Helena - Pohjonen, Soile toim.), Tallinna 2013, s Nystén-Haarala 2013 Suunnittelutoimiston vastuu ja sopimusten hallinta Teoksessa Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa (Haapio, Helena - Pohjonen, Soile toim.), Tallinna 2013, s Palmu 2013 Piironen, Matti Oikeustapauskommentti Vaasan HO , S 02/906 Oikeustieto 2/2003, s Piironen 2003 Pohjonen, Soile Pöyhönen, Juha Sopimustoiminta, piilevä epätieto ja uuden tiedon luominen Teoksessa Ennakoiva sopiminen. Liiketoimien suunnittelu, toteuttaminen ja riskien hallinta (Pohjonen, Soile toim.), Helsinki 2002, s Pohjonen 2002 Sopimusoppi ja rauenneet edellytykset Lakimies 2004, s Häyhä 2004
10 VIII Pöyhönen, Juha Pöyhönen, Juha Routamo, Eero Routamo, Eero Routamo, Eero Ramberg, Jan Rudanko, Matti Rudanko, Matti Rudanko, Matti Ryynänen, Juha Saarnilehto, Ari Salonen, Juha Savola, Mika Uusi varallisuusoikeus Helsinki 2000 Pöyhönen 2000 Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimuksen sovittelu Helsinki 1988 Pöyhönen 1988 Kaupan lait. Kotimainen ja kansainvälinen irtaimen kauppa. Helsinki 1996 Routamo 1996 Vastaavuustoria ja suorituksen virheellisyys sopimussuhteessa Lakimies 1980, s Routamo 1980 Kauppalain kommentaari Helsinki 1997 Routamo Ramberg 1997 Kauppaoikeuden kehityssuuntauksia II. Kaupallisten oikeussuhteiden teoria Lakimies 1998, s Rudanko 1998 Rakennuttajan myötävaikutushäiriöistä rakennusurakassa Vammala 1989 Rudanko 1989 Vastuusta grynderirakentamisessa Helsinki 1982 Rudanko 1982 Urakkasopimuksen muutokset. Sopimusoikeudellinen tutkimus urakkasopimuksen dynaamisuudesta. Keuruu 2016 Ryynänen 2016 Sopimusoikeuden perusteet Seitsemäs, uudistettu painos, Saarnilehto 2009 Tietojenkäsittelyjärjestelmän hankinta. Tutkimus järjestelmän oikeaa mitoitusta ja toimivuutta koskevasta sopimusvastuusta Vantaa 2000 Salonen 2000 Ennakoidusta sopimusrikkomuksesta Defensor Legis 1998, s Savola 1998
11 IX Takki, Pekka Takki, Pekka Telaranta, K. A. Tieva, Antti Tieva, Antti Tieva, Antti Timonen, Pekka Timonen, Pekka Tolonen, Hannu Tolonen, Hannu Tuomisto, Jarmo IT-sopimukset: käytännön käsikirja Helsinki 2002 Takki 2002 Vuosi tietojärjestelmät ja vastuut yritysten näkökulmasta Defensor Legis 1998, s Takki 1998 Sopimusoikeus Helsinki 1990 Telaranta 1990 Sopimushallinta ja pitkäkestoiset liikesopimukset Defensor Legis 2009, s Tieva 2009 Reagoivan sopimuksen idea sopimusteknisenä lähtökohtana Lakimies 2008, s Tieva 2008 Luottamus, lojaliteettivelvollisuus ja liike-elämän pitkäkestoiset sopimukset Defensor Legis 2006, s Tieva 2006 Välimiesratkaisut oikeuslähteenä Lakimies 1990, s Timonen 1990 Ennakkotapaukset ja niiden merkitys oikeuslähteenä Mänttä 1987 Timonen 1987 Oikeuslähdeoppi Helsinki 2003 Tolonen 2003 Siviilioikeuden yleiset periaatteet. Yhdenvertaisuus; Yleisten periaatteiden merkitys ja niiden yhteensovittaminen Teoksessa Varallisuusoikeuden kantavat periaatteet (Saarnilehto, Ari toim.), Vantaa 2000, s Tolonen 2000 KKO 2015:58 Laatuvirheen olennaisuus kiinteistökaupan purkuedellytyksenä Teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2015:II (toim. Pekka Timonen), Helsinki 2015, s Tuomisto 2015
12 X Wanamo, Alf-Ole Wilhelmsson, Thomas Sevon, Leif Koskelo, Pauliine Wilhelmsson, Thomas Visuri, Kerttuli Pohjonen, Soile Wuolijoki, Sakari Ämmälä, Tuula Ämmälä, Tuula Tietojärjestelmien vuosi kelpoisuusongelmaan liittyvistä oikeudellisista vastuista Defensor Legis 1998, s Wanamo 1998 Kauppalain pääkohdat Viides, uudistettu painos, Helsinki Wilhelmsson Sevón Koskelo 2006 Sopimukset keskittyvässä talouselämässä Oikeus 1985, s Wilhelmsson 1985 Sopimusosaamisen haasteet projektitoiminnassa Defensor Legis 2006, s Visuri Pohjonen 2006 Sopimusrikkomuksen olennaisuus liikesopimuksissa Lakimies 2016, s Wuolijoki 2016 Virhe. Erityisesti kuluttajakaupassa ja asuntokaupassa. Jyväskylä 2002 Ämmälä 2002 Lojaliteettiperiaatteesta eräiden sopimustyyppien yhteydessä Teoksessa Lojaliteettiperiaatteesta: Vastapuolen edun huomioon ottamisesta eri oikeudenaloilla (Saarnilehto, Ari toim.), Turku 1994, s Ämmälä 1994 Oikeustapaukset KKO 2015: : : : : : : : : : :31
13 XI 1990: : II 78 HO 1 Helsingin HO S 12/1029 (Espoon KO L 10/10369) Helsingin HO S 09/3396 Helsingin HO S 07/2003 Helsingin HO S 02/763 Helsingin HO S 02/322 (Helsingin KO /18641) Helsingin HO S 00/3027 Helsingin HO S 00/3535 Helsingin HO S 93/1687 Helsingin HO S 92/1598 Helsingin HO S90/1165 (Lohjan kihlakunnanoikeus S 90/275, S 90/88) Helsingin HO S 89/627 (Espoon kihlakunnanoikeus S 88/500) Itä-Suomen HO S 14/1471 Itä-Suomen HO S 13/714 (Etelä-Savon KO L12 12/2610) Itä-Suomen HO S 08/479 Itä-Suomen HO S 02/1387 (Iisalmen KO /1970) Rovaniemen HO S 09/88 (Kemi-Tornion KO L07/3049) Rovaniemen HO , S 07/724 Rovaniemen HO S 06/782 (Raahen KO /867 ja 05/903) Turun HO S 11/260 (Varsinais-Suomen KO L 10/7149) Turun HO S 07/1280 Turun HO S 06/2673 Turun HO S 07/297 Turun HO S 13/1531 Vaasan HO S 16/78 Vaasan HO S 14/212 Vaasan HO S 05/1464 Vaasan HO , S 02/906 (Jämsän KO /82) 1 Niiden ratkaisujen osalta, joissa HO on relevanteilta osin hyväksynyt KO:n perustelut, KO:n ratkaisu mainitaan suluissa.
14 XII Vaasan HO S 98/488 (Kokkolan KO /23) Vaasan HO , S 96/44 KO Helsingin KO /2223 Hallituksen esitykset HE 93/1986 vp Hallituksen esitys n:o 93 (1986 vp) Eduskunnalle kauppalaiksi HE 120/1994 vp Hallituksen esitys n:o 120 (1994 vp) Eduskunnalle maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Muut lähteet IT2015 Yleiset sopimusehdot IT2010 Yleiset sopimusehdot IT2010 EJT Erityisehtoja tietojärjestelmien ja asiakaskohtaisten ohjelmistojen toimituksista IT2015 EJT Erityisehtoja tietojärjestelmien ja asiakaskohtaisten ohjelmistojen toimituksista Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) Yleiset ehdot Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot (JIT 2015) Yleiset ehdot Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa (JYSE 2009) Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1983
15 XIII LYHENTEET HE HO KKO hallituksen esitys hovioikeus korkein oikeus KL kauppalaki /355 KO käräjäoikeus MK maakaari /540 OK oikeudenkäymiskaari /4 PECL UNIDROIT Principles of European Contract Law International Institute for the Unification of Private Law VML laki välimiesmenettelystä /967
16 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta, tavoitteet ja kysymyksenasettelu Sopimuksen purkaminen on aina purkavan osapuolen riski. Sopimuksen purkuoikeuden olemassaolo on riippuvainen useiden edellytysten täyttymisestä. Purkamista koskevien edellytysten täyttymistä koskevan arviointivirheen seurauksena purkava osapuoli syyllistyy itse sopimusrikkomukseen, joka toisinaan saattaa tulla hyvin kalliiksi. Sopimuksen suoritusvirheperusteisen purkamisen keskeisin edellytys on sopimusrikkomuksen olennaisuus. Merkittävän haasteen niin sopimusta purkavalle osapuolelle kuin sopimusriitaa käsittelevälle lainkäyttöelimelle muodostaa sopimusrikkomuksen olennaisuutta koskevan edellytyksen epätäsmällisyys. Arviointia ei myöskään helpota sopimuksen purkamista koskevien kysymysten jäsentymättömyys sopimusoikeuden yleisten oppien tasolla. 2 Myös sopimuksen purkamista koskevien selkeiden kannanottojen saatavuus on hyvin niukkaa niin oikeuskäytännön kuin oikeuskirjallisuuden osalta. Nämä haasteet korostuvat silloin, kun kyse on pitkäkestoisen elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen purkamisesta. Mainitut seikat voimakkaasti heikentävät sekä sopimusosapuolten edellytyksiä arvioida purkuoikeuden olemassaoloa, että purkuoikeuden olemassaoloa koskevien lainkäyttöratkaisujen johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta. Ottaen huomioon sopimuksen purkamista koskevien kysymysten praktinen merkittävyys, tilannetta ei voida pitää hyväksyttävänä. 3 Tämän tutkielman ensisijaisena tavoitteena onkin täsmentää sopimuksen purkamista koskevia sopimusoikeuden yleisiä oppeja ja tuottaa konkreettisessa purkuoikeuden olemassaolon arvioinnissa käyttökelpoista tietoa. Tutkielmassa pyritään tavoitepituuden asettamissa rajoissa hahmottamaan koherentti arviointimalli sopimuksen purkamista koskevan oikeuden olemassaolon analyysiä varten. Omaksuttu lähestymistapa keskittyy puhtaasti jälkikäteiseen oikeudelliseen arviointiin. 4 Sopimuksen purkamista koskevaa normistoa tarkastellaan projektisopimusta silmällä pitäen. Projekti voidaan määritellä kertaluonteiseksi hankkeeksi jonkun tavoitteen suunnitelmalliseksi saavuttamiseksi. 5 2 Hämmennystä saattaa aiheuttaa esim. se, että purkamisen edellytyksenä olevasta sopimusrikkomuksen olennaisuudesta saatetaan käyttää monenlaisia luonnehdintoja sekä epätäsmällistä ja osin epäjohdonmukaista terminologiaa. 3 Esim. vuosina Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä annetuista välitystuomioista n. 16 % on koskenut sopimuksen purkamista. Wuolijoki 2016, s Sopimusteknisiin tai muihin ennakollisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota vain siltä osin kuin niillä voi olla merkitystä purkuoikeuden olemassaoloa koskevassa arvioinnissa. 5 Haikala Mikkonen 2011, s Ks. myös Visuri Pohjonen 2006, s. 799.
17 2 Projekti on yleinen kaupallisen yhteistyön muoto, jonka päämääränä on saada aikaiseksi projektikohde, joka voi olla fyysinen tai palvelutuote. Kehitysprojekti on puolestaan hanke, jossa tavoitellaan tunnettuihin ratkaisuihin nähden uudenlaista tuotetta, josta osapuolilla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta. 6 Projektisopimus määritellään tarkemmin jäljempänä sopimustyypin ominaispiirteiden kautta. Tyypillisiksi projektisopimuksen esimerkeiksi voidaan katsoa rakennusurakka tai IT-järjestelmän toimitusta koskevat sopimukset. Tältä osin on kuitenkin paikallaan huomauttaa, ettei projektisopimusta koskevien normikannanottojen soveltuvuutta pidä rajoittaa mihinkään tiettyyn elinkeinoalaan. Riippumatta elinkeinoalasta, projektisopimuksen purkamisen yhteydessä aktualisoituvat juridiset kysymykset ovat pitkälti samat. Edellä sanotun valossa voidaan tunnistaa seuraavat tutkimuskysymykset. Ensiksi pyritään hahmottamaan projektisopimus omana sopimustyyppinä. Tällöin tarkoituksena on hahmottaa projektisopimuksen ominaispiirteiden joukko, jotka perustelevat sopimuksen purkamista koskevan normiton tarkastelun kyseisen sopimustyypin näkökulmasta. Toiseksi tarkastellaan, miten projektisopimuksen purkuoikeuden olemassaoloa tulisi arvioida sopimusoikeuden yleisten oppien valossa. Huomion keskipisteessä on sopimuksen purkamisen edellytykset ja niiden johdonmukainen arviointi. Kolmanneksi tutkielmassa haetaan vastausta siihen, miten projektisopimuksen ominaispiirteet tulisi oletusarvoisesti huomioida projektisopimusta koskevan sopimusrikkomuksen olennaisuusarvioinnissa. 1.2 Aiheen rajaukset Koska tutkielmassa keskitytään purkuoikeuden olemassaoloa koskevaan tarkasteluun tilaajan näkökulmasta, huomio keskittyy toimittajan sopimusrikkomuksiin. Tilaajan suoritushäiriöihin kiinnitetään huomiota vain siltä osin, kuin niillä voidaan katsoa olevan merkitystä suoritettavassa purkuarvioinnissa. Haasteisiin ajautuneelle projektille on ominaista sekä projektikohteen laatuvirheet, että toimituksen viivästyminen sovitusta. Tarkastelussa pyritään huomiomaan molemmat suoritushäiriötyypit, joskin pääpaino on laatuvirheessä ensisijaisena purkuperusteena. Tarkastelu keskittyy etenkin olennaista sopimusrikkomusta koskevaan kriteeriin. Vaikka elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset usein sisältävät sopimuksen purkamista koskevia ehtoja, purkamisen yleisenä edellytyksenä olevan olennainen sopimusrikkomuksen syrjäyttäminen on kuitenkin käytännössä harvinaista. 7 Purkuoikeuden yleisen edellytyksen määrittäminen olennaisuusvaatimusta 6 Pohjonen 2002, s Ks. Aurejärvi 1988, s Toisaalta oman kysymyksensä muodostaa, voidaanko sopimusvapauden puitteissa ylipäänsä sulkea kokonaan pois sopimuksen purkuoikeus olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella. Aiheeseen ei valitettavasti voida syventyä tämän tutkielman yhteydessä.
18 3 yksiselitteisemmällä tavalla onkin hyvin haastavaa. 8 Hyvin usein olennaista sopimusrikkomusta koskeva edellytys myös nimenomaisesti sisällytetään osaksi sopimuksen purkamista koskevaa ehtoa. 9 Olennaisuuskriteeri on siten yhtä lailla relevantti yksityiskohtaisten elinkeinonharjoittajien välisten sopimusten yhteydessä. Tarkastelusta rajataan pois purkamisen muodolliset edellytykset, kuten reklamaatioon kohdistuvat vaatimukset sekä purkamisen toteuttamiseen liittyvät kysymykset. Tarkastelun ulkopuolelle niin ikään jäävät purkamisen seuraamukset (ml. perusteettoman purkamisen seuraamukset). Purkamisen seuraamuksiin kiinnitetään huomiota ainoastaan siltä osin, kuin ne saatetaan ottaa purkuarvioinnissa huomioon. Myös sopimuksen purkamiseen liittyvät vahingonkorvausta koskevat kysymykset on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. 1.3 Metodi ja lähdepohja Tutkielmassa on omaksuttu lainopillinen metodi. Lainoppi käsittää oikeusnormien systematisoinnin ja tulkinnan. 10 Teoreettisen lainopin puolelle kuuluva systematisointitehtävään kuuluu mm. oikeudellisen ilmiöön liittyvien seikkojen järjestäminen niin, että tämän ilmiön rakenne olisi selkeästi hallittavissa. 11 Tutkielmassa pyritään juuri tähän sopimuksen purkamiseen liittyvien kysymysten osalta. Tutkielman ote painottuukin sopimuksen purkamista koskevien normien systematisointiin purkuarvioinnin mallin hahmottamisen yhteydessä. Kun projektisopimus ei ole lailla säännelty sopimustyyppi, sitä koskeva arviointi palautuu sopimusoikeuden yleisiin oppeihin. Sopimusoikeuden yleiset opit ovat periaateargumentaatiolle otollista aluetta. 12 Periaatteiden rooli argumentaatiossa katsotaan oikeussäännön tulkintaa ohjaavina ja täydentävinä normeina. 13 Projektisopimuksen purkuoikeutta koskevien normien tarkastelussa saatetaan joutua punnitsemaan eteenkin sopimusvapauden, sopimuksen sitovuuden ja lojaliteettiperiaatteet keskenään. Tietyiltä osin merkitystä voidaan antaa myös kohtuullisuusperiaatteelle. Projektisopimuksen purkamista ajatellen huomiota tulisi kiinnittää etenkin lojaliteettiperiaatteeseen. Ensinnäkin lojaliteettiperiaatteesta johdettavissa oleva lojaliteettivelvollisuus sopimuskumppania kohtaan 8 Hemmo 2005, s Näin myös eri alojen yleisissä sopimusehdoissa, ml. IT 2010 ja IT 2015 sekä JIT 2007 ja JIT 201. Olennainen sopimusrikkomus purkamisen edellytyksenä myös rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 ja YSE Ks. Halila Hemmo 2008, s Aarnio 1978, s Aarnio 1989, s Tolonen 2000, s Periaatteiden roolista ratkaisuargumentaatiossa ks. Pöyhönen 1988, s
19 4 on korostunutta osapuolten tiivistä yhteistyötä edellyttävässä sopimussuhteessa. Lojaliteettivelvollisuuden konkreettiset ilmenemismuodot, kuten tiedonanto- tai lojaliteettivelvollisuus saattavat ajankohtaistua suoritusvirhearvioinnissa. Edelleen, lojaliteettivelvollisuuden vastainen toiminta saattaa tulla huomioiduksi sopimusrikkomuksen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. Lopuksi, lojaliteettiperiaatteen voidaan katsoa edellyttävän sopimuksen purkamista koskevalta normistolta purkuoikeuden keinotekoista käyttämistä koskevan mahdollisuuden rajoittamista. 14 Väljäsisältöisiin normeihin perustuvien sopimusoikeudellisten kysymysten tarkastelussa myös reaalisella argumentaatiolla on korostunut merkitys. 15 Näin on myös sopimuksen purkamista koskevien oppien kohdalla. Reaalisilla argumenteilla tässä ymmärretään oikeudelliseen normin tulkintaan tai soveltamiseen liitettävää seuraamusharkintaa, jossa vaihtoehtoisista seuraamuksista pyritään valitsemaan käytännöllisten syiden valossa hyväksyttävin. 16 Seuraamusharkinnassa ensisijaisena pidetään ns. yksilöllisten seuraamusten tarkastelua sopimusrelaatiossa. 17 Kaupallisen sopimuksen purkamiseen liittyvissä tulkintakannanotoissa täytyy ottaa huomioon etenkin taloudelliset vaikutukset osapuolten asemaan. Taloudellisilla näkökohdilla onkin todettu olevan suuri merkitys sopimusoikeuden periaatteita kehitettäessä. 18 Kun kyse on elinkeinonharjoittajien välisistä kaupallisista sopimussuhteista, reaalisen argumentaation osana on otettava huomioon myös osapuolten riskinottoon liittyviä näkökohtia. Esim. rakennusurakkasopimuksen osalta on todettu, että sopimuksen solmimisen yhteydessä osapuolet ottavat kannettavakseen tietyt riskit, joiden sisältöä ei etukäteen voi täsmällisesti määritellä. 19 Sopimusoikeudessa voidaan katsoa lähtökohdaksi, ettei sopimusoikeudellisen normin osapuolelle tarjoama suoja ole käytettävissä osapuolen 14 Purkuoikeuden käyttämiseen keinotekoisin perustein on kiinnitetty huomiota mm. irtaimen kaupan kontekstissa. Ks. Lehrberg Näin etenkin, kun tarkasteltavia kysymyksiä ei ole ratkaistu lainsäädännön tai prejudikatuurin tasolla. Hemmo 2007, s Ks. Mielityinen 2006, s ; Aarnio 1989, s Reaalisten argumenttien käsitteen kritiikistä ks. Klami Klamin mukaan reaalinen argumentointi hyvin harvoin pohjautuu empiiriseen tietoon, eli reaaliargumentit ovat usein vain spekulaatioita intresseistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (s. 471). Kritiikki on sinänsä perusteltua. Siviilioikeudellisessa tutkimuksessa joudutaan kuitenkin operoimaan huomattavan paljon henkilöiden välisillä suhteilla hypoteettisissa tilanteissa. Ei ole realistista edellyttää, että jokaista reaalimaailman kausaalisuhteita koskevaa oletusta tai tietyssä relaatiossa olevan henkilön intressipositiota lähdettäisiin aina perustelemaan kattavalla empiirisellä selvityksellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja laajuus huomioiden reaalisena argumentaationa tässä käytetään lähinnä loogisesti hyväksyttäviksi katsottavat kausaalisuhteet. Esim. Aarnion mukaan seuraamusharkinnassa tarkasteltavien kausaalisuhteiden havaitseminen voidaan perustaa ihmisen normaaliin arkikokemukseen. Aarnio 1989, s Vrt. yhteiskunnalliset seuraamukset. ks. Aarnio 1989, s HE 93/1986 vp, s Halila 1981, s. 215.
20 5 realisoituneen riskin vaikutusten poistamiseen. 20 Samalla sopimuksen sitovuuden periaate edellyttää velvoitteissa pysymistä riippumatta esim. olosuhteiden muutosta koskevan riskin realisoitumisesta. 21 Koska projektisopimus on vakiintumaton sopimustyyppi, tutkielmassa hyödynnetään laajasti analogian kautta muiden sopimustyyppien yhteydessä esiin tuotua argumentaatiota. 22 Analogian merkitystä ns. sekaluonteisten sopimusten kohdalla onkin Suomen oikeudessa huomattu jo varhain. 23 Analogian käyttö yleisesti edellyttää tarkasteltavien tilanteiden olennaista samankaltaisuutta. 24 Analogiaa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa kahden tilanteen samankaltaisuus ilmenee ainoastaan yksittäisten olosuhteiden ( analogia-avainten ) nähden. 25 Analogian hyödyntämisessä on pidettävä mielessä jännite kerta- ja kestosopimuksen välillä, jolloin tarkasteltavan sopimustyypin ristiriita suhteessa projektisopimuksen kestoon ja dynaamiseen luonteeseen kanssa saattaa tietyiltä osin rajoittaa analogian käyttöä. Tältä osin voidaan huomauttaa, että tässä tutkielmassa sopimuksen purkamista koskeva arviointi ymmärretään eri elementeistä koostuvana vaiheittaisena prosessina. Näin esim. kaupan analogia on helpommin hyväksyttävissä sellaisten purkuarvioinnin elementtien osalta, joilla ei ole niin vahvaa liityntää projektisopimuksen luonteeseen pitkäkestoisena ja dynaamisena sopimuksena. 26 On selvää, että KL:n säännökset eivät ole suoraan sovellettavissa projektisopimukseen. 27 Projektisopimuksessa toimittajan pääsuoritusvelvollisuus on työntuloksen luovuttaminen tilaajalle. Työ muodostaa keskeisen osan toimittajan suoritusta. KL:a voidaan kuitenkin pitää merkittävänä sopimusoikeuden yleisten periaatteiden ilmaisijana. 28 KL:n normeja usein sovelletaankin analogisesti lailla sääntelemättömiin sopimustyyppeihin. 29 Toisaalta on huomioitava, että KL on säädetty yksittäisiä 20 Ks. Hemmo 2015, s Häyhä 1996, s Analogialla voidaan ymmärtää sekä tulkintaperusteena että päättelyperiaatteena, jolloin analogia toimii menetelmänä tulkinnassa tai aukon täyttämisessä. Aarnio 1989, s Tässä tutkimuksessa analogian käyttö painottuu jälkimmäiseen. 23 Ks. Erma 1955, s Aarnio 1978, s Aarnio 1989, s Myös MK:n mukaan kiinteistökaupan purkaminen edellyttää kaupan kohteessa olevaa olennaista virhettä. Näin olennaisuuskriteeriä koskevaan lähdemateriaaliin on eksynyt myös muutama kiinteistön kaupan purkamista koskeva lähde. 27 KL 2.2. Samoin KL 2.1 :n mukaan lakia ei sovelleta rakennusurakkasopimukseen. KL:n HE:n mukaan KL:n säännökset eivät ole tarkoituksenmukaisia rakennusurakkasopimuksen kontekstissa syntyviä ristiriitatilanteita silmällä pitäen. HE 93/1986 vp, s. 49. Samalla sivulle todetaan, että työtä tai palvelussuoritusta koskeviin sopimuksiin tulisi soveltaa esim. työurakkaa koskevia periaatteita. Myös IT-ohjelmistotoimitusten osalta on yksiselitteisesti todettu, ettei KL tule sovellettavaksi. Huttunen 2012, s. 334; Takki 1998, s HE 93/1986 vp, s. 14; Wilhelmsson Sevón Koskelo 2006, s. 28; Salonen 2000, s Routamo Ramberg 1997, s. 14. Näin on katsottu myös IT-ohjelmistotoimitusten osalta. Ks. Huttunen 2012, s. 339.
21 6 suoritustoimia silmällä pitäen, kun taas painopiste kaupallisissa suhteissa on viime aikoina siirtynyt yksittäisistä suorituksista kohti pitkäkestoisempia yhteistyösuhteita, mikä on omiaan tietyiltä osin vähentämään KL:n merkitystä muiden sopimustyyppien osalta. 30 On myös huomioitava, että projektin lopputuloksena tilaajalle luovutetaan toimittajan työntuloksena aikaansaatu aineellinen tai aineeton hyödyke. Projektisopimuksen osalta on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että, kuten kaupassa, sopimuksen fokuksena on etenkin luovutettavan sopimuskohteen ominaisuudet. 31 KL:n normien analoginen soveltaminen onkin katsottu perustelluksi esim. sellaisissa projekteissa, jotka koskevat laite- tai asennustoimituksia. 32 Samoin työurakkasopimusta koskevassa tarkastelussa on katsottu, että suorituksen sisältäessä myös esinesuorituksia, sopimus luonteeltaan lähenee kauppaa, jolloin kauppaa koskevat normit saattavat sopimuksen erikoislaadun vuoksi tulla sovellettaviksi. 33 Kaupallisen sopimuksen purkamiseen liittyvien kysymysten tutkiminen on lähdeaineiston saatavuuden osalta haastavaa. Todetulla tavalla sopimuksen purkaminen on myös saanut sopimusoikeuden oppien tasolla erittäin vähän huomiota suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa. Rakennusurakka voidaan katsoa tutkielman kannalta tärkeäksi sopimukseksi, joka yhdistää useita projektisopimukselle tyypillisiä piirteitä. Rakennusurakassa, kuten muussakin projektitoiminnassa, urakoitsijan suoritus muodostuu pääosin työstä, jonka tarkoituksena on saada sopimuksenmukainen lopputulos. 34 Sen kohteena on asiakaskohtainen suoritus, joka ei ole olemassa sopimuksentekohetkellä. 35 Samalla rakennusurakkaan olennaisena elementtinä kuuluu suorituksen alttius häiriötekijöille. 36 Rakennusurakkaan onkin rinnastettu myös muunlaisia projekteja, kuten IT-järjestelmän toimitusta koskevat sopimukset. 37 Rakennusurakkaa koskeva normisto ja käytäntö onkin katsottu järkeväksi analogialähteeksi ajatellen asiakaskohtaista ohjelmistotoimitusta Wilhelmsson Sevón Koskelo 2006, s. 31. KL:n merkityksen suhteen pidättyväisestä näkökulmasta ks. myös Halila Hemmo 2008, s. 27. KL:n HE:n yleisperustelujen mukaan sääntely on sopeutettu erityisesti sarjavalmisteiden teollisesti valmistettujen tuotteiden kauppaan. HE 93/1986 vp, s. 13. Ks. myös Routamo Ramberg 1997, s Nystén-Haarala 1998, s Nystén-Haarala 2013, s Erma 1955, s Ks. mm. YSE 1998, s. 3, käsitteistö. 35 Rudanko 1989, s Halila Hemmo 2008, s Takki 2002, s Etenkin mittatilaustyönä tehdyn ohjelmiston toimituksen kohdalla on katsottu perustelluksi turvautua rakennusoikeudelliseen normistoon ja käytäntöön. Ks. Huttunen 2012, s Hemmo 1999, s. 29.
22 7 Edellä todetulla tavalla, projektisopimukseen soveltuva normisto palaa sopimusoikeuden yleisiin oppeihin. Tältä osin huomioitava, että rakennusurakkaa koskevia kysymyksiä on niin ikään lähtökohtaisesti tarkasteltava sopimusoikeuden yleisten oppien perusteella rakennusurakan erityispiirteet huomioon ottaen. 39 Toisaalta on myös katsottu, että rakennusurakkaa koskevaa oikeuslähdeaineistoa voidaan hyödyntää sopimusoikeuden yleisten periaatteiden täsmentämisessä. 40 Tässä tutkielmassa hyödynnetäänkin soveltuvin osin rakennusurakkaa koskevaa lähdemateriaalia. Mielenkiinto kohdistuu etenkin kokonaisvastuurakentamista koskevaan urakkaan eli KVR-urakkaan, jossa urakoitsijan vastuulle kuuluu projektikohteen suunnittelu. 41 KVR-urakassa rakennuttaja toteuttaa hankkeen esisuunnittelun, jossa määritellään rakennuttajan tarpeet, pääpiirteittäinen laatutaso, aikataulu tms. seikat, minkä jälkeen urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa rakennuskohteen. 42 Edelleen KVR-urakalle on tyypillistä suunnittelun ja toteutuksen osittainen samanaikaisuus. 43 Tämä on puolestaan yhdenmukaista projektisopimuksen dynaamisen luonteen kanssa. Sopimuksen purkamista koskevan arvioinnin ollessa voimakkaan tapauskohtaista, yleisten oppien hahmottamisessa korostuu lainsoveltamista koskevien lähteiden merkitys. Joustaviin normeihin perustuvaa harkintaa koskevia tuomioistuinratkaisuja voidaan pitää punnintaesimerkkeinä, jotka osoittavat, miten eri tekijöitä on punnittu keskenään ja millaisia painoarvoja niille on punninnassa annettu. 44 Kaupallisten sopimusten purkamista koskeva KKO:n prejudikatuuri on myös poikkeuksellisen niukkaa. Sen sijaan välimieslainkäyttöä koskevan tiedon rajallisen ja sattumanvaraisen saatavuuden vuoksi sitä koskeva tiedon sisällyttämistä tutkielman oikeuslähdemateriaaliin ei voitu katsoa perustelluksi. 45 Lainkäyttöä koskevien lähteiden saatavuuden haaste ratkaistaan turvautumalla hovioikeuksien oikeuskäytäntöön. Hovioikeuksien ratkaisuilla voidaan katsoa olevan oikeuskäytäntöä ohjaavaa vaikutusta. 46 Hovioikeuksien ratkaisukäytännön merkitys korostuu, kun hovioikeudet yhä useammin 39 Hoppu 1993, s Halila 2005, s Halila Hemmo 2008, s Rudanko 1989, s. 114; Liuksiala 1986, s Rudanko 1989, s Timonen 1990, s. 704; Pöyhönen 1988, s Välitystuomioiden saatavuuteen niiden oikeuslähdearvon tarkastelun yhteydessä on myös kiinnitetty huomiota jo ennen VML:n voimaantuloa. Ks. Timonen 1990, s. 711, 714. Lain voimaantulon jälkeen annettujen välitystuomioiden saatavuus onkin poikkeuksellisen haastava, ja välimieslainkäytöstä saadut tiedot varsin sattumanvaraisia. Ks. mm. Ryynänen 2016, s Timonen 1987, s. 99; Tolosen tavoin voidaan todeta, että tulkinnallista merkitystä voidaan antaa kaikkien oikeusasteiden ratkaisuille, etenkin, jos ratkaisulinja on vakiintunut. Tolonen 2003, s Aarnio vastaavasti toteaa, että oikeuslähteen asema on jokaisella lainkäyttövirnaomaisen ratkaisulla, jolla on merkitystä tulkinnan perusteluna. Aarnio 1989, s. 230.
23 8 jäävät riita-asiassa ylimmäksi oikeusasteeksi. 47 Oikeuslähdearvo korostuu entisestään, kun tarkasteltavia kysymyksiä koskevia KKO:n ratkaisuja ei ole saatavilla. 48 Huomiota kiinnitetään myös eri alojen yleisiin sopimusehtoihin. Tapauskohtaisesti yleisiin sopimusehtoihin sisällytettyjä normeja saatetaan pitää alan tapaoikeuden tai ainakin alan vakiintuneiden käytäntöjen ilmaisijana. Näin on katsottu mm. rakennusurakan YSE 1998 ehtojen osalta. 49 Vaikutteita joiltain osin haetaan myös mm. kansainvälisistä sopimusoikeudellisista periaatekokoelmista, kuten Yksityisoikeuden yhtenäistämisinstituutin (UNIDROIT) julkaisemista liikesopimuksia koskevista yleisistä periaatteista ( UNIDROIT-periaatteet ) ja eurooppalaisista sopimusoikeusperiaatteista ( PECL ). Sopimusoikeudellisten periaatekokoelmien hyödyntämistä Suomen oikeutta tulkittaessa on puollettu juuri osana reaalista argumentaatiota yleisten oppien täsmentämisessä lailla sääntelemättömissä tilanteissa Tutkielman keskeiset käsitteet ja rakenne Ennen kuin siirrytään asian ytimeen, on paikallaan tehdä muutaman terminologisen täsmennyksen. Tutkielman keskeinen käsite on projektisopimus. Projektisopimuksella tarkoitetaan jäljempänä jaksossa 2.1 tarkemmin määriteltävää toimittajan työntuloksen toimittamista koskevaa sopimusta. Projektisopimuksen osapuolia kutsutaan toimittajaksi (pääsorituksen velallinen) ja tilaajaksi (pääsuorituksen velkoja). Käsiteparia velkoja ja velallinen voidaan pitää edellä mainittujen synonyymeinä, joskin käsiteparin käyttöä pyritään rajaamaan asiayhteyksiin, joissa tarkastelu tapahtuu enemmänkin yleisten oppien, eikä varsinaisesti projektisopimuksen, tasolla. Toimittajan työn tuloksena syntyvästä ja luovutettavasta suorituksesta käytetään nimitystä projektikohde. Käsitteet sopimusrikkomus, suoritushäiriö tai suoritusvirhe käytetään synonyymeinä ja niillä viitataan velallisen suorituksen poikkeamiseen velalliseen kohdistuvan velvoitteen sisällöstä. Määrittelyllä ( specification ) tarkoitetaan projektin asiakasvaatimusten ja niistä johdettujen projektikohteen toimintojen dokumentointia asiakasnäkökulmasta. 51 Vaatimuksella puolestaan 47 Tolonen 2003, s. 124; Aarnio 1989, s. 231; Timonen 1987, s Tältä osin Timonen osuvasti toteaa: [ ] on aivan yhtä arvokasta, että alioikeudet noudattavat HO:n käytäntöä silloin, kun KKO:n ratkaisua ei ole kuin että ne noudattavat KKO:n ratkaisua. Timonen 1987, s Ks. Ryynänen 2016, s Periaatekokoelmien käyttöä puoltavia argumentteina on esitetty mm. niiden kansainvälistä edustavuutta, käytännön sopimustoiminnan tarpeiden huomioon ottamista niiden laadinnassa sekä niiden sisällöllistä tasapainoisuuttaa. Norros 2007, s Ks. Haikala Mikkonen 2011, s. 30.
24 9 tarkoitetaan sitä, mitä projektikohteelta voi sopimuksen perusteella edellyttää, eli projektikohteen toiminnallisuus tai ominaisuus, joka projektikohteella tulee olla. 52 Tutkielman rakenteesta voidaan todeta sen verran, että liikkeelle lähdetään projektisopimuksen hahmottamisesta sopimustyyppinä. Ensinnäkin pyritän tarkastelemaan projektisopimukselle ominaispiirteiden joukko, joka tekee sopimuksen purkamista koskevien kysymysten tarkastelun projektisopimuksesta käsin perustelluksi. Erityistä huomiota saa projektisopimuksen dynaaminen luonne. Seuraavaksi esitetään eräitä suoritusvirhearviointia koskevaan problematiikkaan liittyviä näkökohtia erityisesti projektisopimuksen näkökulmasta. Seuraavana vuorossa on tutkielman ydin, eli sopimuksen suoritusvirheperusteisen purkamisen edellytysten tarkastelu projektisopimusta ajatellen. Jaksossa paneudutaan etenkin sopimusrikkomuksen olennaisuutta koskevaan vaatimukseen sen eri ulottuvuudet huomioiden. Samalla hahmotetaan joukko sellaisia projektisopimuksen kontekstille tyypillisiä tosiseikkoja, jotka voisivat tulla huomioiduksi sopimusrikkomuksen olennaisuutta koskevassa kokonaisharkinnassa. Jakson lopuksi esitetään eräitä näkökohtia, jotka koskevat sopimuksen purkamista ennakoidun sopimusrikkomuksen perusteella. Tutkielman viimeisessä jaksossa luonnollisesti tuodaan esille tarkastelun lopputulokset ja eräitä kokoavia näkökohtia. 52 Ks. Haikala Mikkonen 2011, s. 61.
25 10 2 PROJEKTISOPIMUKSEN LUONNEHDINTA 2.1 Projektisopimus sopimustyyppinä Tässä jaksossa hahmotetaan projektisopimus omana sopimustyyppinään. Jakson alussa otetaan lyhyesti kantaa sopimusten tyypittelyn merkitykseen. Tämän jälkeen projektisopimuksen sopimustyyppiä pyritään kehittämään täsmentämällä sille ominaiset oikeudellisesti relevantit piirteet. Sopimusten tyypittelyyn liittyviä kysymyksiä voidaan lähestyä tarkastelemalla sopimuksiin sisältyvä ainesosia. Sopimuksen ainesosat voidaan ymmärtää sellaisiksi sopimuksen elementeiksi, joiden perusteella sopimuksen oikeusvaikutukset määräytyvät. Laissa säänneltyjen sopimustyyppien kohdalla, eräät sopimuksen ainesosat tulevat suoraan pakottavista tai dispositiivisistä legaalinormeista. 53 Sen sijaan lailla sääntelemättömien sopimustyyppien kohdalla sopimustypillä ei ole varsinaista muodollista merkitystä. Myös sekaluonteisten sopimusten tyypittelylle on kuitenkin katsottu olevan mahdollista antaa oikeudellista merkitystä. 54 Sopimuksen tyypittelyllä näin voi olla myös merkitystä sovellettavien oikeusnormien hahmottamisessa yleisemmällä tasolla, esim. vakiintuneiden sääntöjen muodossa. 55 Sopimusten ryhmittelyä voidaan hyödyntää mm. oikeuskeinojen käytön arvioinnissa sopimusrikkomustilanteissa. 56 Näin eri alojen sopimusten yhteneväiset ainesosat voidaan hyödyntää niitä koskevien, sopimusoikeuden yleisistä opeista johdettavien normien hahmottamisessa. Asiallisesti tässä tutkielmassa kyse on juuri tästä eri projektiluontoista toimintaa koskevat sopimukset ryhmitellään projektisopimuksen käsitteen alle koherenttia sopimuksen purkuoikeuden syntymisen arviointia varten. Seuraavaksi on tarkasteltava, mitkä ovat sellaisia elinkeinoalojen rajat ylittäviä ainesosia, jotka voidaan katsoa muodostavan projektisopimuksen tunnusmerkistön. Virhe- ja purkuarvioinnin kannalta erityisen tärkeä on jako velallisen tulos- ja toimimisvelvoitteisiin. 57 Jako tulos- ja toimimisvelvoitteisin vaikuttaa sopimuksen purkamisen seuraamuksiin, joilla saattaa olla merkitystä asetettavan purkukynnyksen yhteydessä. Tulosvelvoite edellyttää velalliselta tietyn konkreettisen lopputuloksen saavuttamista. 58 Projektisopimuksen keskeiseksi ainesosaksi voidaan katsoa työntulossidonnaisuus, sillä projektisopimuksella lähes poikkeuksetta tähdätään tietyn työntuloksen 53 Ks. Erma 1955, s. 31 ss. 54 Ks. Erma 1955, s Annola 2003, s Ks. Halila Hemmo 2008, s. 21. Ks. myös Salonen 2000, s Ks. mm. Laine Leinonen Parkkola 2011, s. 13; Takki 2002, s. 195 ss.; Hemmo 2003, s Hemmo 2003, s. 131.
26 11 aikaansaamiseen. 59 Esim. rakennusurakan YSE 1998 ehtojen 1 :n mukaan urakoitsijan pääsuoritusvelvollisuuteen kuuluu saada aikaan sopimusasiakirjojen mukainen työntulos. 60 Myös tavallinen työurakkasopimus on luonnehdittu sopimukseksi, jossa pääsuoritusvelallinen sitoutuu aikaansaamaan ja luovuttamaan tietyn työntuloksen velkojan määräkorvausta vastaan. 61 Velallinen myös vapautuu velvoitteestaan ainoastaan suorittamalla työntuloksen, joka vastaa sopimuksessa sille asetettuja vaatimuksia. 62 Projektisopimuksessa toimittaja on myös itsenäisessä asemassa suhteessa tilaajaan, sillä työn johto ja valvonta kuuluu toimittajalle. 63 Tarkastelussa lähdetäänkin siitä, että projektisopimuksen toimittajan pääasiallisena velvoitteena on tulosvelvoite, joka edellyttää sopimuksenmukaisen projektikohteen luovuttamista tilaajalle sovitussa ajassa. Kun on todettu, että projektisopimuksen keskiössä on toimittajan työn tuloksena aikaansaatu sopimuksenmukainen projektikohde, on paikallaan täsmentää, mitä projektisopimuksessa edellytetään projektikohteen laadulta tai ominaisuuksilta. Tältä osin, projektit voidaan karkeasti jakaa kahdentyyppisiin sen mukaan, kumman osapuolen vastuulle kuuluu projektikohteen suunnittelu. Projektikohde saattaa olla pitkälti suunniteltu ennen projektin käynnistämistä tilaajan ja toimittajan relaatiossa. Toimittajan vastuulle näin jää projektikohteen toteuttaminen suhteellisen yksityiskohtaisten suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti. Tällainen asetelma on tyypillinen tavanomaisille urakkamuodoille. 64 Toisaalta voidaan ajatella tilanteita, joissa sekä projektikohteen toteutus, että sen suunnittelu ovat toimittajan tehtäviä, jolloin projektisopimuksessa projektikohteen määrittelyt jäävät huomattavasti yleisemmälle tasolle. Projektille on näin hyvin tyypillistä, että asiakas asetta projektin lopputulokselle tavoitteita tai vaatimuksia, jotka saattavat olla kauppasopimusta muistuttavia yksityiskohtaisempia määrittelyjä tai yhteistyöluonteisia projektin tavoitteita. 65 Tällöin keskeisessä asemassa on kuitenkin se, etteivät määrittelyt sisällä projektikohteen toteutuksen yksityiskohtia. Jälkimmäistä vaihtoehtoa edustavat KVR-urakat, joissa urakoitsijalle kuuluu vastuu suunnittelusta, projektin kokonaiskoordinoinnista ja sen toimivuudesta ennalta määrättyyn tarkoitukseen. 66 Vastaava asetelma on usein myös muunlaisissa projekteissa, joissa toimittajan asiantuntemus on korostuneessa 59 Työllä voidaan ymmärtää tietoisesti harjoitettu ja tiettyä määrätarkoitusta palveleva fyysinen tai henkinen toiminta. Erma 1955, s Ks. myös Halila Hemmo 2008, s Erma 1955, s Aurejärvi 1976, s. 222, Nystén-Haarala 2013, s Ks. mm. Isohanni 2015, s Ks. Hemmo 2005, s Liuksiala 1999, s
Kilpailuja sopimus. Antti Aine
Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina
LisätiedotVirhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa. Mia Hoffrén
Virhevastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa Mia Hoffrén TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2115-0 ISBN
LisätiedotAika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotSOPIMUSTEN JA HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA RAKENNUSPROJEKTEISSA
SOPIMUSTEN JA HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA RAKENNUSPROJEKTEISSA SOPIMUSTEN JA HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA RAKENNUSPROJEKTEISSA Toimittaneet Helena Haapio ja Ritva Sipilä TIETOSANOMA Tietosanoma Oy ja kirjoittajat
LisätiedotSOPIMINEN JA SOPIMUKSET RAKENNUSALALLA
SOPIMINEN JA SOPIMUKSET RAKENNUSALALLA Sopimusoikeutta ja rakennusalan sopimuksia koskeva oikeuslähteistö Lainsäädäntö on pääsääntöisesti sopimustyyppikohtaista kaikkia sopimustyyppejä ei ole kuitenkaan
LisätiedotOSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...
Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä
LisätiedotVahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros
Vahingonkorvausvelan vanhentuminen Olli Norros TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Olli Norros Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena
LisätiedotYritysyhteistyön sopimusjuridiikka. Sopimusjuridiikan perusteet Maarit Päivike, lakimies
Yritysyhteistyön sopimusjuridiikka Sopimusjuridiikan perusteet 8.11.2016 Maarit Päivike, lakimies Miksi kirjallinen sopimus Yhteistyön väline Sopimusten merkitys korostuu usein silloin, kun asiat eivät
LisätiedotIT-SOPIMUKSET Käytännön käsikirja Pekka Takki Sakari Halonen ALMA TALENT Helsinki 2017
IT-SOPIMUKSET Käytännön käsikirja Pekka Takki Sakari Halonen ALMA TALENT Helsinki 2017 Tilaa IT-sopimukset Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Alma Talent Oy, Pekka Takki ja Sakari Halonen IT2015-ehdot
LisätiedotSopimustulkinta. Teoria, vaiheet, menettely. Vesa Annola
Sopimustulkinta Teoria, vaiheet, menettely Vesa Annola TALENTUM Helsinki 2016 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila Taitto: Marja-Leena
LisätiedotKorkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Tiina Koskinen-Tammi AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Sisäilmastoseminaari 16.3.2016
LisätiedotURAKOITSIJAN VIRHEVASTUUSTA RAKENNUSALAN VAKIOSOPIMUSEHTOJEN YSE 1998 (RT 16 10660) MUKAAN
URAKOITSIJAN VIRHEVASTUUSTA RAKENNUSALAN VAKIOSOPIMUSEHTOJEN YSE 1998 (RT 16 10660) MUKAAN TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Sopimusoikeus Syventävät opinnot Pro gradu -tutkielma Tomi Sjögren
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotURAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998
URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:
LisätiedotSopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000
IT-sopimukset Sopimusoikeus ja tietotekniikka Dosentti, OTT Tuomas Pöysti Helsingin yliopisto Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö IT-sopimukset Tietohallinnon sopimukset Tietoaineistoja koskevat
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU Oikeustieteiden laitos. Aku Korhonen KATEKAUPPA VELKOJAN OIKEUS JA VELVOLLISUUS
TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU Oikeustieteiden laitos Aku Korhonen KATEKAUPPA VELKOJAN OIKEUS JA VELVOLLISUUS Pro gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2011 Tiivistelmä Tampereen yliopiston
LisätiedotMaakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotElinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous
Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset
LisätiedotJIT 2015 -EHDOT KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA
Janne Järvenoja Olavi Köngäs Karolina Lehto Jussi Tokola Martin von Willebrand Kari Wirman JIT 2015 -EHDOT KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Pro Helsinki 2015 Talentum Media Oy sekä tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton
LisätiedotSisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii
vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...
LisätiedotRakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit
Rakennusalan vakioehtojen mukaisesta virhevastuusta seuraavat sanktiot ja sopimusketjujen riskit Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta OTM-tutkielma Yleinen velvoiteoikeus Toukokuu 2012 Ohjaaja:
LisätiedotSOPIMUS JA INSOLVENSSI
Jarmo Tuomisto SOPIMUS JA INSOLVENSSI CC lakimiesliiton kustannus Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä 2010 ISBN 978-952-246-048-6 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton
LisätiedotY m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a
Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o
LisätiedotIT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
LisätiedotRAKENNUSURAKKAHANKINTOJEN SOPI- MUKSET ENNAKOIVINA JA DYNAAMISINA SOPIMUKSINA
RAKENNUSURAKKAHANKINTOJEN SOPI- MUKSET ENNAKOIVINA JA DYNAAMISINA SOPIMUKSINA Lapin yliopisto Pro Gradu -tutkielma Niina Rytilahti Velvoiteoikeus Kevät 2014 I SISÄLLYS LÄHTEET... III LYHENTEET... VIII
LisätiedotAlma Talent Helsinki Ari Saarnilehto Vesa Annola SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET
Alma Talent Helsinki 2018 Ari Saarnilehto Vesa Annola SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET 8., uudistettu painos Juridica-kirjasarjan 9. teos Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus
LisätiedotTOTEUTUSSOPIMUS, LUONNOS
SOPIMUS 22.2.2018 Sivu 1/5 Tilaaja: Tampereen kaupunki Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä Frenckellinaukio 2 33100 Tampere Toteuttaja: Tampereen Tilapalvelut Oy Frenckellinaukio 2K 33100
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka Asta Halttunen UNIDROIT-PERIAATTEIDEN HARDSHIP SOPIMUSRISKIEN HALLINNAN VÄLINEENÄ Työn ohjaaja/tarkastaja: Professori
LisätiedotInfrarakentajan sopimusopas
Mika Kortene Tiina Olin Infrarakentajan sopimusopas Rakennustieto Oy Helsinki Sisällys 1. Sopimusoikeudellinen lainsäädäntö ja sopimusoikeudelliset periaatteet... 4 Lainsäädäntö... 4 Sopimusvapaus ja muut
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos. Heini Piitulainen SOPIMUSOIKEUDEN LOJALITEETTIPERIAATE JA LIIKE- ELÄMÄN PITKÄKESTOISET SOPIMUKSET
TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Heini Piitulainen SOPIMUSOIKEUDEN LOJALITEETTIPERIAATE JA LIIKE- ELÄMÄN PITKÄKESTOISET SOPIMUKSET Pro Gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2007 I Tiivistelmä
LisätiedotJHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi
JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos
LisätiedotSisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet
Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet III V XIV Johdanto 1 1 Teoksen kohde ja tarkoitus 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 2.1 Mitä tarkoitetaan EU-oikeudella? 3 2.2
Lisätiedotxxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä
1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6
LisätiedotRIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusalan oikeuskäytäntöä
RIL 247-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusalan oikeuskäytäntöä 2 RIL 247-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko. kirjan kohdalta.
LisätiedotSOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
Medbit Oy 1 SOPIMUS IT- PALVELUSTA SOPIMUS NRO: MEDBIT-12-2014 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: Raision sosiaali- ja terveyskeskus Y- tunnus: 0204428-5 Osoite: PL 100, 20201 RAISIO Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:
LisätiedotParkkisakko vai sopimus vai?
Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa
Lisätiedot1 Urakkasopimus YSE 1998 RT Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998.
1 Urakkasopimus YSE 1998 RT 80260 RT 80260 1(5) URAKKASOPIMUS YSE 1998 Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998. Hanke Numero Rakennuskohde Urakkasopimus PÄÄURAKKA 1
LisätiedotSalassapitosopimus 2018
Salassapitosopimus 2018 Salassapitosopimus 2018 1 / 4 1. Sopijapuolet ja sopimuksen kohde Alla mainitut sopijapuolet ovat tehneet salassapitoa koskevan sopimuksen tässä sopimuksessa sovituin ehdoin. 2.
LisätiedotNormiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.
1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotMONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS
MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava
LisätiedotRIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Urakkaohjelman asema ja laadinta
RIL 226-2014 Urakkaohjelman asema ja laadinta 2 RIL 226-2014 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko. kirjan kohdalta. Sinne on koottu tiedot julkaisun painoksista
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotKunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö
Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön
LisätiedotTyön nimi - Arbetets titel Title Laskun maksamisen vaikutus tilaajan vaatimusten esittämiselle rakennusurakassa
Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion Faculty Oikeustieteellinen tiedekunta Laitos - Institution Department Tekijä - Författare Author Jaakko Honkala Työn nimi - Arbetets titel Title Laskun maksamisen vaikutus
LisätiedotLISÄ- JA MUUTOSTYÖKÄYTÄNNÖT. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy
LISÄ- JA MUUTOSTYÖKÄYTÄNNÖT Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy ENNALTA SOPIMISEN PERIAATE (1/3) 1) Muutostöissä Pääsääntö: ennalta sopiminen (43.2 ) Tilaajan osoitettava selvästi muutokset urakoitsijalle
LisätiedotDECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus
DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus Tutkija Esa Hakkola Yksityisoikeuden laitos Oikeustieteellinen tiedekunta HY Lähtökohtia työryhmän toiminnalle
LisätiedotOhjelmistosopimusten vakioehdot. T Tietotekniikkaoikeus (2 ov) Olli Pitkänen
Ohjelmistosopimusten vakioehdot T-76.632 Tietotekniikkaoikeus (2 ov) Olli Pitkänen Vakioehdot Vakiosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka joltakin osiltaan solmitaan käyttämällä vakioehtoja eli yleisiä
LisätiedotHuomautuksentekovelvollisuus sivu-urakan alistamismenettelyssä
Huomautuksentekovelvollisuus sivu-urakan alistamismenettelyssä Antti Isohanni, varatuomari Konsulttikamari Oy antti.isohanni@kolumbus.fi Yleistä Rakennusalan sopimussuhteissa on voimassa ns. lojaliteettivelvollisuus.
LisätiedotTYÖTEHTÄVIEN YKSIPUOLINEN MUUTTAMINEN Työnantajan yksipuolinen muutosoikeus, menettelytavat ja seuraamukset työsopimuslain valossa
TYÖTEHTÄVIEN YKSIPUOLINEN MUUTTAMINEN Työnantajan yksipuolinen muutosoikeus, menettelytavat ja seuraamukset työsopimuslain valossa Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta
LisätiedotLAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA
Virve-Maria Toivonen LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään
LisätiedotArtikkeli I. Tieva, A., (2009), Sopimushallinta ja pitkäkestoiset liikesopimukset, Defensor Legis, 1/2009, Suomen Asianajajaliitto, s. 112 127.
Artikkeli I Tieva, A., (2009), Sopimushallinta ja pitkäkestoiset liikesopimukset, Defensor Legis, 1/2009, Suomen Asianajajaliitto, s. 112 127. 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123
LisätiedotKuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä
Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:
LisätiedotPk-yrityksen sopimukset ja riskienhallinta
Pk-yrityksen sopimukset ja riskienhallinta Marja Välilä Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Pk-yrityksen sopimukset ja sopimusriskit! Sopimukset kuuluvat olennaisesti kaikkeen yritystoimintaan. Prosessi!
LisätiedotLapsi, oikeus ja osallisuus
Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa
LisätiedotAvio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi
Avio - varallisuusoikeus Tapani Lohi TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2025-2 ISBN 978-952-14-2026-9 (verkkokirja)
LisätiedotUrakoitsijan YSE-opas
Urakoitsijan YSE-opas Tuotenumero: 411407 75,00 (+ alv 10%) normaalihinta 56,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Urakoitsijan YSE-opas kirjan neljäs, täysin uusittu painos sisältää muun muassa seuraavat uudet aihealueet:
LisätiedotSopimusoikeudellinen tutkimus oikeuserehdyksesta valinnanvapauden teorian nakokulmasta
Juha Makela Sopimus ja erehdys Sopimusoikeudellinen tutkimus oikeuserehdyksesta valinnanvapauden teorian nakokulmasta Yliopistollinen vaitoskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan
LisätiedotSOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA
LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:
LisätiedotRahoittajan, tilaajan ja toimittajan välinen RAKENNUTTAMISSOPIMUS
Rahoittajan, tilaajan ja toimittajan välinen RAKENNUTTAMISSOPIMUS Keskustan päiväkoti, Ilmajoki..2017 RAKENNUTTAMISSOPIMUS 2 (6) RAKENNUTTAMISSOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET (A) Kohteen rahoittaja, Y-tunnus:, jäljempänä
LisätiedotJanne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN
Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:
LisätiedotOikeusjärjestys Suomessa
Yrittäjien välisten kaupallisten sopimusten ja sopimusoikeuden pääperiaatteita Suomessa on: sopimusvapauden periaate, päätäntävapaus, sopimuskumppanin valitsemisvapaus, muotovapaus, tyyppi- ja sisältövapaus.
LisätiedotTaloyhtiö palveluita hankkimassa. Sopimukset ja kilpailuttaminen pähkinänkuoressa
Taloyhtiö palveluita hankkimassa Sopimukset ja kilpailuttaminen pähkinänkuoressa 26.9.2019 Kristel Pynnönen, apulaispäälakimies Kiinteistöpalvelusopimukset: Käyttöala Tyypillisesti kiinteistöpalvelusopimuksilla
LisätiedotKilpailunrajoitusvahinko. Antti Aine
Kilpailunrajoitusvahinko Antti Aine TALENTUM Helsinki 2016 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Antti Aine Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena Saari ISBN
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
LisätiedotKIRJALLISET SOPIMUKSET JA SOPIMUSTEN YKSIPUOLINEN MUUTTAMINEN
ELINTARVIKEKETJUN KAUPPATAPALAUTAKUNTA 23.1.2018 SUOSITUS: KIRJALLISET SOPIMUKSET JA SOPIMUSTEN YKSIPUOLINEN MUUTTAMINEN Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että elintarvikeketjun sopimussuhteissa
LisätiedotNimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki
KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Eläkevakuutusosakeyhtiö
LisätiedotKIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS. Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors
KIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 6., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika
LisätiedotMUUTTUVAT OLOSUHTEET LIIKESOPIMUKSISSA
MUUTTUVAT OLOSUHTEET LIIKESOPIMUKSISSA Yritysjuridiikan pro gradu -tutkielma Laatija: Anna-Erika Pesonen 75026 Ohjaaja: professori OTT Raimo Immonen 2.10.2012 Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School
LisätiedotJanne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN
Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:
LisätiedotYHTEISOMISTUS. Tuulikki Mikkola. ALMA TALENT 2017 Helsinki
YHTEISOMISTUS Tuulikki Mikkola ALMA TALENT 2017 Helsinki Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2846-3 ISBN 978-952-14-2848-7 (verkkokirja) Kansi:
LisätiedotSOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven
SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN
LisätiedotHANKINTASOPIMUS: VISUAALINEN SUUNNITTELU
23.3.2018 1 / 5 HANKINTASOPIMUS: VISUAALINEN SUUNNITTELU 1 SOPIJAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) (jäljempänä Tilaaja ) PL33, 00023 Valtioneuvosto Y-tunnus: 0244685-8
LisätiedotVihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki
Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,
LisätiedotMALLIVASTAUKSET. Velvoiteoikeus pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti
MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 14.4.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti 2 Tehtävä 1 (Aurejärvi) Esisopimus ei merkitse samaa kuin Letter of intent. Ks. Hemmo I s. 253-261. Asiakirjan otsikko
LisätiedotKaavoitusta koskevat sopimukset
Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen
LisätiedotTyösopimus ja johtajasopimus. Harri Hietala Keijo Kaivanto
Työsopimus ja johtajasopimus Harri Hietala Keijo Kaivanto TALENTUM Helsinki 2012 Talentum Media Oy ja tekijät 5., uudistettu painos Taitto: Notepad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN 978-952-14-1411-4
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava
LisätiedotLUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi
toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET
LisätiedotHYVÄ LIIKETOIMINTAPÄÄTÖS JA JOHDON VASTUU
HYVÄ LIIKETOIMINTAPÄÄTÖS JA JOHDON VASTUU Marika Salo HYVÄ LIIKETOIMINTA- PÄÄTÖS JA JOHDON VASTUU Yliopistollinen väitöskirja, joka Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään
LisätiedotMassavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa. Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke
Massavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke 6.4.2016 Tapaus KKO 2015:103 lyhyesti Konkurssipesään kuului golfosakkeita, joita konkurssipesä ei
Lisätiedot10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen
10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY
YHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Ruoveden kunnan ja Virtain kunnan yhteistoimintasopimuksen 18.6.2012 purkamis- ja irtisanomisehdon
LisätiedotLUOVUTUSSOPIMUS. KOUVOLAN KAUPUNGIN ja KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N välillä [ ]
LUOVUTUSSOPIMUS KOUVOLAN KAUPUNGIN ja KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N välillä [] SOPIMUS [1] LUOVUTUSSOPIMUS 1 Siirron osapuolet 1.1 Luovuttaja Kouvolan kaupunki (y-tunnus xxxx) (jäljempänä Kouvola)
LisätiedotYHTIÖN ETU Yhtiön johdon päätöksissä ja toimissa. Kari Lautjärvi
YHTIÖN ETU Yhtiön johdon päätöksissä ja toimissa Kari Lautjärvi Alma Talent Helsinki 2017 Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2901-9 ISBN 978-952-14-2903-3
LisätiedotSisällys. I Johdanto 1. Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv
Sisällys Esipuhe v Sisällys pääpiirteittäin vii Sisällys ix Lyhenteet xv I Johdanto 1 I.1 Tutkimuksen tausta...................................... 1 I.2 Tutkimusaiheen määrittely.................................
LisätiedotKIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS. Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors
KIINTEISTÖN KAUPPA, MUU LUOVUTUS JA KIRJAUS Jarno Tepora Leena Kartio Risto Koulu Heidi Lindfors TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 6., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika
LisätiedotNaiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B
Naiset 1 Karhu Tuula Joensuu 120 C 20 1011 1131 2 Kunnasluoto Taina Kouvola 210 D 35 853 1063 3 Pelkonen Rita Oulu 120 C 20 933 1053 4 Lehikoinen Jaana Joensuu 210 D 35 817 1027 Veteraanit 1 Salonen Tom
LisätiedotEDELLYTYSOPPI LIIKE-ELÄMÄN KESTOSOPIMUKSISSA
EDELLYTYSOPPI LIIKE-ELÄMÄN KESTOSOPIMUKSISSA Miikka Keränen Helsingin Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta OTM-tutkielma Sopimusoikeus Lokakuu 2014 Ohjaaja: Heikki Halila Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion
LisätiedotKonsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus
Anita Isomaa-Myllymäki Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Tampereen
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotEUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää
EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotSOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012
SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset
LisätiedotKoneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus
Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.
LisätiedotAleksi Välikangas YSE 1998:N JA SIVU-URAKAN ALISTAMISSOPIMUKSEN RT 80271 MUKAINEN VAHINGONKORVAUSVASTUU URAKOITSIJALLE AIHEUTUNEESTA VIIVÄSTYKSESTÄ
Aleksi Välikangas YSE 1998:N JA SIVU-URAKAN ALISTAMISSOPIMUKSEN RT 80271 MUKAINEN VAHINGONKORVAUSVASTUU URAKOITSIJALLE AIHEUTUNEESTA VIIVÄSTYKSESTÄ Maisteritutkielma Velvoiteoikeus Lapin yliopisto 2016
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUS Katariina Pietilä SOPIMUSSÄÄTEISET MUOTOVAATIMUKSET: kirjallisen muodon kannattavuus liikesopimuksissa Talousoikeuden Pro Gradu -tutkielma Yritysjuridiikan
LisätiedotTyökohteen riitakysymykset ja niiden selvittely
Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä
LisätiedotUUDELLEENNEUVOTTELUVELVOLLISUUS MUUTTU- NEISSA OLOSUHTEISSA OIKEUSPERIAATTEIDEN NÄ- KÖKULMASTA
UUDELLEENNEUVOTTELUVELVOLLISUUS MUUTTU- NEISSA OLOSUHTEISSA OIKEUSPERIAATTEIDEN NÄ- KÖKULMASTA Anni Sirkiä Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Velvoiteoikeus kevät 2014 Lapin
Lisätiedot