Viestinnän tutkintovaatimukset

Transkriptio

1 Viestinnän tutkintovaatimukset KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op, VIESTINTÄ PÄÄAINEENA Pakolliset yleisopinnot 29 op Orientoiva HOPS 1 op Kieliopinnot 10 op o Äidinkieli 3 op o Toinen kotimainen kieli 4 op o Vieras kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (tvt) 5 op: o Tvt-ajokortti 3 op o Atk-erikoiskurssit 2 op: suositellaan erityisesti tilastollinen atk (spss) kurssia ja kvalitatiivisen tutkimuksen atk / Atlas-ti kurssia. Tilastotieteen johdanto 10 op Yhteiskuntatieteet ja argumentaatio 3 op Viestinnän perusopinnot 25 op K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen (10 op) K1a) Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op K1b) Viestinnän analyysi 5 op K2 Viestintä ja yhteiskunta (10 op) K2a) Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op K2b) Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op K3 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Viestinnän aineopinnot 59 op K4 Viestinnän oppihistoria 5 op K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op K7 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (8 op) K7a) Kvantitatiiviset menetelmät (luennot) 5 op K7b) Kvantitatiiviset menetelmät (harjoitukset) 3 op K8 Viestinnän ammattikäytännöt (15 op = pakollinen K8a + valinnaiset 2 x 5 op) K8a) Viestinnän instituutiot 5 op K8b) Julkishallinnon viestintä 5 op K8c) Yhteisöviestintä 5 op K8d) Tv-työ 5 op K8e) Journalistinen työ 5 op K8f) Verkkoviestintä 5 op K8g) Muu harjoituskurssi 5 op K9 Viestinnän erityisalueita (10 op = 2 x 5 op) K9a) Julkisuuden tutkimus 5 op K9b) Mediatutkimus 5 op K9c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op K9d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op K10 Kandidaatinseminaari 4 op + HOPS 1 op K11 Kandidaatintutkielma 6 op 1

2 Pakolliset sivuaineopinnot 50/60 op Vähintään kahdessa sivuaineessa perusopinnot (2 x 25 op) tai yhdessä sivuaineessa aineopinnot (60 op). Vapaavalintaiset opinnot 7-17 op Vapaavalintaisten opintojen määrä voi vaihdella opiskelijakohtaisesti riippuen pää- ja sivuaineopintojen laajuudesta. MAISTERINTUTKINTO 120 op, VIESTINTÄ PÄÄAINEENA Viestinnän maisteriopinnot 52 op + pro gradu tutkielma 40 op=92 op M1 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 8 op M2 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op M3 Maisteriseminaari 10 op + HOPS 1 op M4 Viestinnän syventävät erityisalueet (10 op = 2 x 5 op) M4a) Julkisuuden tutkimus 5 op M4b) Mediatutkimus 5 op M4c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op M4d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op M5 Viestinnän syventävät menetelmät 6 op M6 Työharjoittelu 7 op M7 Tutorointi 5 op M8 Pro gradu tutkielma 40 op Vapaavalintaiset opinnot 28 op Vapaavalintaisten opintojen määrä voi vaihdella opiskelijakohtaisesti (riippuen siitä, suorittaako opiskelija pääaineen valinnaisia kursseja kohdassa M4 enemmän kuin mikä on vähimmäisvaatimus). VIESTINTÄ SIVUAINEENA Viestinnän perusopinnot 25 op K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen (10 op) K1a) Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op K1b) Viestinnän analyysi 5 op K2 Viestintä ja yhteiskunta (10 op) K2a) Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op K2b) Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op K3 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Viestinnän aineopinnot 35 op K4 Viestinnän oppihistoria 5 op K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op K6 Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaineopiskelijat) 5 op K8a) Viestinnän instituutiot 5 op K9 Viestinnän erityisalueita (15 op = 3 x 5 op) K9a) Julkisuuden tutkimus 5 op K9b) Mediatutkimus 5 op K9c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op K9d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op 2

3 VIESTINNÄN OPINTOJEN SUOSITELTU AJOITUS Useampi *-merkki opintojakson kohdalla tarkoittaa, että opiskelija voi valita itselleen sopivan suoritusajankohdan. Viestinnän perusopinnot 25 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen (10) K1a) Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 * K1b) Viestinnän analyysi 5 * K2 Viestintä ja yhteiskunta (10) K2a) Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 * * K2b) Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 * * K3 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 * * Viestinnän aineopinnot 59 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl K4 Viestinnän oppihistoria 5 * * K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 * K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 * K7 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (8) K7a) Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (luennot) 5 * K7b) Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 3 * K8 Viestinnän ammattikäytännöt (15) K8a) Viestinnän instituutiot 5 * * * K8b)-K8g) Harjoituskurssit 5+5 * * * K9 Viestinnän erityisalueita (10) K9a)-K9d) Erityisalueiden jaksot 5+5 * * * K10 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4+1 * * * K11 Kandidaatintutkielma 6 * * Viestinnän maisteriopinnot 92 op (52 op + pro gradu tutkielma 40 op) Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl M1 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 8 * * M2 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 * * M3Maisteriseminaari ja HOPS 10+1 * * * M4 Viestinnän syventävät erityisalueet (10) M4a)-M4d) 5+5 * * * * M5 Viestinnän syventävät menetelmät 6 * M6 Työharjoittelu 7 * * * * M7 Tutorointi 5 * * * * M8 Pro gradu -tutkielma 40 * * 3

4 Viestinnän kandidaattiopinnot Viestinnän kandidaatinopintojen tavoitteena on viestinnän peruskäsitteiden ja viestinnän ilmiöiden hahmottamisen työkalujen tuntemus ja haltuunotto. Viestinnän kandidaatti hallitsee perustiedot tärkeimmistä yhteiskunnan kehitystä ja viestintää koskevista teorioista sekä yhteiskuntatieteellisistä perusteista. Hän tunnistaa ja ymmärtää viestinnän ilmiöitä kansallisissa ja kansainvälisissä puitteissa. Hänelle on muodostunut konkreettinen käsitys viestinnän työelämäkäytännöistä. Hän hallitsee perustiedot yhteiskuntatieteellisestä kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta sekä viestinnän tutkimuksen teoreettisista ja metodologisista perusteista. Viestinnän kandidaatti hallitsee tieto- ja viestintätekniikan perussovellukset ja osaa suorittaa tiedonhakuja. Hän osaa kirjoittaa itsenäisesti tieteellistä tekstiä. Viestinnän perusopinnot 25 op Tunniste: Viestinnän perusopinnoissa opiskelija tutustuu joukkoviestinten ja organisaatioiden viestintään sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä. Opintokokonaisuus antaa perustyökalut viestinnän yhteiskunnalliseen tarkasteluun. Opiskelija oppii tunnistamaan pääsuuntaukset viestinnän teorioista sekä omaksumaan tieteenalan keskeiset käsitteet. Lisäksi opiskelijalle hahmottuu kuva viestinnästä yhteiskunnallisen päätöksenteon ja oikeudellisen sääntelyn kohteena. Viestinnän perusopinnot aloitetaan opintojaksolla K1, joka koostuu alajaksoista K1a ja K1b. Jakson K1b suoritustapa on pää- ja sivuaineopiskelijoilla erilainen: Pääaineopiskelijat suorittavat jakson pbl (=problem-based learning) -pienryhmissä, sivuaineopiskelijat suorittavat jakson kirjallisuuskuulusteluna. Opintojaksot K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen (10 op) K1a) Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op K1b) Viestinnän analyysi (pääaineopiskelijat) 5 op / K1b) Viestinnän analyysi (sivuaineopiskelijat) 5 op K2 Viestintä ja yhteiskunta (10 op) K2a) Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op K2b) Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op K3 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Kun kaikki perusopintoihin kuuluvat opintojaksot on suoritettu, kokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen (10 op) (Tunniste: ) Opintojakso johdattaa opiskelijat viestinnän ja julkisuuden tutkimukseen, sen eri näkökulmiin ja keskeisiin käsitteisiin sekä ajankohtaisiin kysymyksiin. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa eritellä viestinnän ilmiöitä, median toimintaa ja julkisuuden mekanismeja alan tutkimuksen peruskäsitteiden avulla. 4

5 K1a) Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op Tunniste: Opintojakso esittelee viestinnän ja julkisuuden tutkimuksen näkökulmia, keskeisiä käsitteitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää viestinnän tutkimuksen kenttää, tuntee keskeiset käsitteet ja pystyy tarkastelemaan tutkimuksen tarjoamien käsitteiden ja näkökulmien avulla viestinnän ilmiötä. Suoritusmuoto Luennot 20t (sis. kuulustelu 2t) ja kirjallisuus. Castells M: Communication Power. Oxford University Press, sivut Coombs W T & Holladay S J (2007): It s Not Just PR: Public Relations in Society. Oxford: Blackwell Publishers Kunelius R: Viestinnän vallassa (uusin painos) K1b) Viestinnän analyysi (pääaineopiskelijat) 5 op Tunniste: Kurssilla opiskellaan viestinnän ilmiöiden ja julkisuuden mekanismien analyysia konkreettisen tapaustutkimuksen kautta. Analyysissa hyödynnetään alan tutkimuksen käsitteitä, näkökulmia ja menetelmiä. Samalla tutustutaan ryhmätyöskentelyn tapoihin, tieteelliseen kirjoittamiseen ja kritiikkiin. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida viestinnän ilmiöitä tutkimuksellisten työkalujen avulla. Pienryhmätyöskentely (pbl-ryhmät) 12t, sis. tieteellinen ilmaisun luennot 3 t. (suoritetaan pienryhmissä soveltaen ongelmalähtöistä oppimismenetelmää) Coleman S & Ross K (2010): The Media and the Public: Them and Us in Media Discourse. Oxford: Blackwell Publishers Cornelissen J (2011): Corporate Communication. A Guide to Theory and Practice (3 nd ed.) Sage Artikkeleita (ilmoitetaan kurssin yhteydessä) K1b) Viestinnän analyysi (sivuaineopiskelijat) 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy viestinnän ja julkisuuden tutkimuksen teorioihin, näkökulmiin ja keskeisiin käsitteisiin. Tavoitteena on ymmärtää julkisuuden mekanismeja, median toimintatapoja sekä viestintää 5

6 organisaatioissa. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan viestinnän tutkimuksen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien merkitystä viestinnän ilmiöiden erittelyssä. kuulustelu tiedekuntatentissä (3 kirjaa). Coleman S & Ross K (2010): The Media and the Public: Them and Us in Media Discourse. Oxford: Blackwell Publishers Cornelissen J (2011): Corporate Communication. A Guide to Theory and Practice (3. painos). Sage Nieminen H & Pantti M: Media markkinoilla K2 Viestintä ja yhteiskunta (10 op) (Tunniste: ) Opiskelija perehtyy viestintään yhteiskunnallisena ilmiönä. Tarkastelun kohteena on julkisuuden toiminta ja viestinnän eri organisaatioiden, erityisesti medioiden ja PR:n rooli yhteiskunnallisina toimijoina. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa julkisuuden toimintaa, eri medioiden roolia vallan välineenä ja tarkastella kriittisesti viestinnän organisaatioiden toimintaa. K2a) Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy julkisuuden tutkimukseen. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän ja erityisesti julkisuuden tutkimuksen tärkeimmistä teorioista ja niihin perustuvasta ajankohtaisesta tutkimuksesta. kuulustelu tiedekuntatentissä: 3 kirjaa, joista McKeen teos pakollinen. L'Etang J (2007): Public Relations: Concepts, Practice and Critique. Sage Louw E (2010): The Media and Political Process. Sage McKee A (2005): The Public Sphere: An Introduction. Cambridge University Press (pakollinen kaikille) Pietilä V: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä Sumiala J: Median rituaalit - Johdatus media-antropologiaan K2b) Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op Tunniste:

7 Opiskelija perehtyy julkisuuden toimintaan ja siellä toimiviin viestinnän organisaatioihin ja niiden ammattikäytäntöihin. Pääpaino on kotimaisessa julkisuuden ja viestinnän tutkimuksessa. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kotimaisen julkisuuden toiminnasta sekä julkisuuden eri toimijoiden toimintatavoista ja niiden ajankohtaisista muutoksista. kuulustelu tiedekuntatentissä (3 kirjaa). 3 kirjaa seuraavista: Elfving S ja Pajala M (2011) Tele-visioita. Mediakulttuurin muuttuvat muodot. Gaudeamus Huhtala H & Hakala S (2009): Kriisi ja viestintä - Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. Gaudeamus, 2. painos Väliverronen E (toim.): Journalismi murroksessa Kantola, Anu (toim.) (2011) Hetken hallitsijat. Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Gaudeamus Aula P, Matikainen J & Villi M (toim): Verkkoviestintäkirja Åberg L: Viestinnän johtaminen K3 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy eurooppalaisen viestintäpolitiikan pääkysymyksiin ja viestinnän sääntelyn tärkeimpiin menetelmiin. Pääpaino on Suomen viestintäjärjestelmässä. Jakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa yleiskuvan kansainvälisen viestintäjärjestelmän rakenteesta ja sen toimintaperiaatteista. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuuskuulustelu luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuus. Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos) Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain) muu luennoitsijan osoittama aineisto o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. Hallin D.C & Mancini P (2004): Comparing Media Systems: Three Models of Media and Politics. Cambridge University Press Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain) Lisäksi 2 teosta seuraavista: 7

8 Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos) Christians C.G & al (2009): Normative Theories of the Media: Journalism in Democratic Societies. University of Illinois Press Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Tiilikka P (2008): Journalistin sananvapaus. WSOYPro Viestinnän aineopinnot pääaineopiskelijoille 59 op Tunniste: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hahmottaa sen, millä tavoin oppiala on historian saatossa muotoutunut. Opiskelijalla on myös teoreettiset ja menetelmälliset perusvalmiudet määrällisen ja laadullisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Työelämään orientoivien opintojaksojen myötä opiskelija saa konkreettisesti tuntuman viestinnän ammattikäytäntöihin. Lisäksi opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalueeseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Viestinnän perusopinnot. Aineopinnot on suoritettava pääsääntöisesti alla esitetyssä järjestyksessä. K4 tulee suorittaa joko ennen tai samanaikaisesti jakson K5 kanssa. Jakso K5 on suoritettava ennen jaksoja K6 ja K7. Kandidaatinseminaariin voi ilmoittautua vasta kun opintojaksot K4-K7 on suoritettu. K8 ja K9 valinnaiset jaksot opiskelija voi suorittaa oman aikataulunsa mukaan. Opintojaksot K4 Viestinnän oppihistoria 5 op K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op K7 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 8 op K7a) Kvantitatiiviset menetelmät (luennot) 5 op K7b) Kvantitatiiviset menetelmät (harjoitukset) 3 op K8 Viestinnän ammattikäytännöt (15 op = pakollinen K8a + valinnaiset 2 x 5 op) K8a) Viestinnän instituutiot 5 op K8b) Julkishallinnon viestintä 5 op K8c) Yhteisöviestintä 5 op K8d) Tv-työ 5 op K8e) Journalistinen työ 5 op K8f) Verkkoviestintä 5 op K8g) Muu harjoituskurssi 5 op K9 Viestinnän erityisalueita (10 op = 2 x 5 op) K9a) Julkisuuden tutkimus 5 op K9b) Mediatutkimus 5 op K9c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op K9d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op K10 Kandidaatinseminaari 4 op + HOPS 1 op K11 Kandidaatintutkielma 6 op 8

9 Kun kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot on suoritettu, niistä annetaan kokonaisarvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. K4 Viestinnän oppihistoria 5 op Tunniste: Opintojakso perehdyttää opiskelijan viestinnän tutkimuksen oppihistoriaan. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys siitä millä tavoin oppiala on historiansa aikana muotoutunut. Opiskelija oppii tunnistamaan erilaisia kysymyksenasetteluja, teorioita ja näkökulmia, jotka ovat olleet keskeisesti edustettuina viestinnän tutkimuksessa 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Viestinnän perusopinnot. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuuskuulustelu (1 teos) luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä (3 teosta, jotka saa valita määriteltyjen kurssikirjojen listasta). Cutlip S (1995): Public Relations History: From the 17th to the 20th Century: The Antecedents, Lawrence Erlbaum Associates Laughey D (2007): Key Themes in Media Theory Mörä T, Salovaara-Moring I & Valtonen S (2004): Mediatutkimuksen vaeltava teoria Peters J (1999): Speaking into the Air. A History of the Idea of Communication Ihlen Ø, van Ruler B & Fredriksson M (eds.) (2009): Public Relations and Social Theory: Key Figures and Concepts. Routledge Scannell P (2007): Media and Communication K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemisen yleisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin. Jaksossa käydään läpi tieteellinen tutkimusprosessi ja harjoitellaan tutkimustaitoja. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa eritellä ja arvioida tieteellisen tutkimuksen kulkua ja tuloksia. Kurssi tulee olla suoritettuna ennen jaksoja K6, K7 ja K10. Viestinnän perusopinnot. Aineopintojen jakso K4 suoritettava joko ennen jaksoa K5 tai samanaikaisesti sen kanssa. 9

10 o Pääaineopiskelijat: Luennot 20t ja luentoihin liittyvät harjoitukset. Osaan harjoituksia annetaan materiaali luennolla. Osaan harjoituksia luetaan etukäteen tutkimusartikkeli. Kurssin lopputyö: Analyysitehtävä. o Sivuaineopiskelijat: Luennot 20t ja luentoihin liittyvät harjoitukset.osaan harjoituksia annetaan materiaali luennolla. Osaan harjoituksia luetaan etukäteen tutkimusartikkeli. kuulustelu luentojen loppukuulustelun yhteydessä. Hurtig J, Laitinen M & Uljas-Rautio K (toim.) Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2007 tai uud. painos): Tutki ja kirjoita. Tammi Luostarinen H ja Väliverronen E (1991/2007): Tekstinsyöjät. Saatavilla sähköisenä Tieteelliset aikakauslehdet (lista annetaan kurssin yhteydessä) K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op Tunniste: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamistavoista. Opiskelija perehtyy tutkimusasetelman rakentamiseen sekä kvalitatiivisen aineiston hankinta- ja analyysimenetelmiin. Viestinnän perusopinnot sekä aineopinnoista jaksot K4 ja K5. Luennot ja harjoitukset 20t. Kurssin kirjallisuutta sovelletaan harjoitustehtävissä. Kurssi tulee olla suoritettuna ennen jaksoa K10. Eriksson P & Kovalainen A (2008). Qualitative Methods in Business Research. Sage Eskola J & Suoranta J: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, 8. painos Hirsjärvi S & Hurme H (2010): Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Kozinets R V (2010): Netnography: Doing Ethnographic Research Online. Sage Deacon D H & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis (luvut 1, 2, 4, 7-15) Seppänen J: Visuaalinen kulttuuri: teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle K7 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 8 op (Tunniste: ) 10

11 Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kvantitatiivista tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamistavoista yhteiskuntatieteissä, erityisesti viestinnässä. Tilastotieteen johdantokurssi (osat 1 ja 2), viestinnän perusopinnot sekä aineopinnoista jaksot K4 ja K5. Suoritusmuoto Jakso koostuu kahdesta osasta: Luennoista (K7a, 5 op), jotka ovat yhteisiä useamman oppiaineen opiskelijoille sekä oppiainekohtaisista pienryhmäharjoituksista (K7b, 3 op). Osat suoritetaan yhtäaikaisesti. K7a) Kvantitatiiviset menetelmät (luennot) 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy sosiaalitutkimuksessa sovellettaviin tiedonkeruun ja analysoinnin tilastollisiin näkökohtiin ja menetelmiin. Viestinnän perusopinnot, aineopinnoista jaksot K4 ja K5 sekä yleisopinnoista tilastotieteen johdantokurssi (osat 1 ja 2). Luennot ja kirjallisuus. Kurssitarjonta voi vaihdella eri lukuvuosina tiedekunnan menetelmäopetustarjonnan mukaisesti. Lukuvuonna K7a) jakso suoritetaan tilastotieteen oppiaineen järjestämällä kurssilla Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät (5 op, tunniste 78450). Ks. tilastotieteen oppiaineen ko. kurssi. K7b) Kvantitatiiviset menetelmät (harjoitukset) 3 op Tunniste: Jakson suoritettuaan opiskelija osaa käsitellä tilastollisia aineistoja, tehdä tilastollisia perusanalyyseja sekä tulkita monimutkaisempia analyyseja. Opiskelija perehtyy tutkimusasetelman rakentamiseen sekä kvantitatiivisen aineiston hankinta- ja analyysimenetelmiin. Painotus on sisällönerittelyssä ja surveyssä. Viestinnän perusopinnot, aineopinnoista jaksot K4 ja K5 sekä yleisopinnoista tilastotieteen johdantokurssi (osat 1 ja 2). Yleisopintojen atk-erikoiskursseista suositellaan Tilastollinen atk (spss) - kurssia. Johdantoluento (2t) ja harjoitukset (18 t) atk-luokassa. Kirjallisuutta hyödynnetään harjoitusten tekemisessä. Harjoitukset suoritetaan jakson K7a) kanssa samanaikaisesti. Asteikolla hyväksytty/hylätty 11

12 Heikkilä T (2010): Tilastollinen tutkimus. Edita Krippendorff K (2003): Content Analysis: An Introduction to Its Methodology. 2 nd edition. Sage Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto Deacon D & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis (luvut 5, 6, 14) K8 Viestinnän ammattikäytännöt 15 op = 5 op (pakollinen) + 2 x 5 op (valinnaiset) (Tunniste: ) Opiskelijat tutustuvat harjoituspainotteisilla kursseilla viestinnän alan ammattikäytäntöihin, esim. sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen, tv- ja toimitustyöhön jne. Kurssit rakentuvat luennoista ja pienryhmä/yksilöharjoituksista. Viestinnän perusopinnot. A8 kokonaisuus koostuu kaikille pakollisesta A8a) Viestinnän instituutiot jaksosta sekä kahdesta valinnaisesta harjoituskurssista. Harjoituskurssit ovat vain pääaineopiskelijoille ja niitä järjestetään 3-5 lukuvuodessa alla mainituilta aihealueilta (K8b-K8g). Kurssitarjonta voi vaihdella lukuvuosittain. Harjoituskurssien kesto on pääsääntöisesti 28 t ja niille hyväksytään opiskelijaa kurssista riippuen. Harjoituskurssin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista läsnäoloa. Asteikolla hyväksytty / hylätty. K8a) Viestinnän instituutiot 5 op Tunniste: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen viestinnän instituutioiden perusrakenteet ja ajankohtaiset kysymykset sekä pystyy arvioimaan kriittisesti mediaorganisaatioiden toimintaperiaatteita ja ymmärtämään vaihtoehtoisia tapoja lähestyä niiden kohtaamia haasteita. Viestinnän perusopinnot. Kurssi on pakollinen osa K8 kokonaisuutta. Suositellaan suoritettavaksi ennen harjoituskursseja (ei välttämätöntä). o 1: Luennot (20 t) ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. Kurssilla vierailee viestinnän eri instituutioiden edustajia. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. 1: Luennot (20 t) ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. 12

13 Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino Joukkoviestimet 2009 (tai uusin). Tilastokeskus Jyrkiäinen J (2008): Journalistit muuttuvassa mediassa. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitoksen julkaisuja B50/2008. Seeck H (2008): Johtamisopit Suomessa Torkkola S ja Ruoho I (2010) Journalismin sukupuoli. Vastapaino Leppänen A, Heino T-E ja Mäntymäki E (toim.)(2010) Yleisradio median murroksessa. Vastapaino 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. Kolme teosta alla olevasta listasta. Saarikoski P & al: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino Torkkola S ja Ruoho I (2010) Journalismin sukupuoli. Vastapaino Seeck H (2008): Johtamisopit Suomessa Leppänen A, Heino T-E ja Mäntymäki E (toim.)(2010) Yleisradio median murroksessa. Vastapaino K8b) Julkishallinnon viestintä 5 op Tunniste: Jaksossa tutustutaan keskeisiin julkishallintoa ohjaavan lainsäädännön vaatimuksiin ja julkishallinnon kieleen harjoitusten avulla. Opiskelija perehtyy julkishallinnon viestintään erityisesti arviointikäytäntöjen näkökulmista sekä konkreettisesti erilaisiin julkishallinnon rakenteisiin ja viestinnän käytäntöihin. Julkishallinnolla ymmärretään valtiota, kuntia ja muita julkisuuslain piiriin kuuluvia organisaatioita, joiden viestintää ja tiedonkulkua ohjaa julkisuusperiaate. Opiskelija perehtyy perustuslaista lähtien julkishallinnon viestinnän erityispiirteisiin demokratian, lainsäädännön ja julkisuuskysymysten näkökulmista. Viestinnän perusopinnot. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Oheiskirjallisuus Heikkinen V, Hiidenmaa P & Tiililä U: Teksti työnä, virka kielenä. Lavento H: KISA kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Kuntaliitto. Nieminen H, Hakala S. ym: VISA valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2005 Osa I ja 4/2005 osa II Vakkuri J (toim.) (2009): Paras mahdollinen julkishallinto? Tehokkuuden monet tulkinnat. Gaudeamus K8c) Yhteisöviestintä 5 op Tunniste:

14 Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen näkökulmasta, on perillä yhteisöviestinnän tarkastelun nykysuuntauksista sekä pystyy näistä lähtökohdista arvioimaan kriittisesti yhteisöviestinnän käytäntöjä. Viestinnän perusopinnot. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Oheiskirjallisuus Aula P & Heinonen J (2011): Maineen uusi aalto. Talentum Coombs T (2007): Ongoing crisis communication. Planning, managing and responding. London: Sage. Juholin E (2010): Arvioi ja paranna! Viestinnän mittaamisen opas. Helsinki: Infor Mantere S, Vaara E & Suominen K (2011): Toisinajattelua strategisesta johtamisesta. WSOYpro Åberg L: Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja K8d) Tv-työ 5 op Tunniste: Kurssi tutustuttaa opiskelijan tv-toimialaan, -teknologiaan ja -journalismiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tv-jutun tekemisen perusteet sekä kuvauksen ja editoinnin alkeet. Tavoitteena on luoda valmiudet tv:n uutistoimittajan tehtäviin. Viestinnän perusopinnot. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Oheiskirjallisuus Ilmoitetaan kurssin alussa. K8e) Journalistinen työ 5 op Tunniste: Jakson suoritettuaan opiskelijalla on kuva journalismin nykykäytännöistä. Sisältöalueita ovat mm. tiedon tuottaminen ja dramatisointi, uutiskriteeri ja uutinen, reportaasi, haastattelutekniikka, henkilöjuttu, kolumni, dialogin käyttö tekstissä, havainnon ja tulkinnan välinen ero, uudet juttutyypit uusissa medioissa ja näkökulmatekniikka. 14

15 Viestinnän perusopinnot. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Oheiskirjallisuus Huovila T: Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja Kantola A & Mörä T (toim.): Journalismia! Journalismia? Verkkoaineistot (tarkennetaan kurssin alkaessa) K8f) Verkkoviestintä 5 op Tunniste: Opiskelija perehtyy verkkoviestinnän käytännön tehtäviin. Sisältöpainotuksia ovat verkkoviestinnän käytännön muodot, verkkojulkaiseminen, verkkopalveluprojektin toteuttaminen sekä sosiaalinen media käytännön verkkoviestinnän työkaluna Viestinnän perusopinnot. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Oheiskirjallisuus Pohjanoksa I, Kuokkanen E & Raaska T (2007): Viesti verkossa. Digitaalisen viestinnän käsikirja. Infor. Lietsala K ja Sirkkunen E (2008): Social Media. Introduction to the Tools and Processes of Participatory Economy. Tampereen yliopisto. Verkossa (aiemmin jaksossa A9f) Solis B & Breakenridge D (2009): Putting the Public Back in Public Relations. FT Press Uskali T (2011): Innovaatiot ja journalismi. Infor K8g) Muu harjoituskurssi 5 op Tunniste: Harjoituskursseiksi hyväksytään mm. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kurssit, joille viestinnän opiskelijoilla on mahdollisuus päästä opintoyhteistyösopimuksen puitteissa. Kursseista tiedotetaan erikseen lukukauden aikana opiskelijoiden sähköpostilistalla. K9 Viestinnän erityisalueita 10 op = 2 x 5 op (Tunniste: ) Opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalueeseen (K9a-K9d). 15

16 K9 kokonaisuus suoritetaan luentokursseina ja/tai kirjallisuuskuulusteluina. Opiskelija voi koota 10 op:n "paketin" vapaasti oman kiinnostuksensa mukaisesti: 1-2 luentokurssia ja/tai kirjallisuuskuulustelua yhdeltä tai useammalta erityisalueelta. Luentokurssien tarjonta kullakin erityisalueella samoin kuin niitä korvaavien tenttien lukumäärä vaihtelevat lukuvuosittain. Osalla luentokursseista on rajoitettu osallistujamäärä. Jaksoon K9 voidaan hyväksyä myös muualla suoritettuja opintoja, jos ne aihepiiriltään liittyvät johonkin viestinnän erityisalueeseen. Muualla suoritettujen opintojen korvaavuudesta päättää viestinnän aineopintojen vastuuopettaja. K9a) Julkisuuden tutkimus 5 op Tunniste: Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee julkisuuden tutkimuksen teoria- ja tutkimusperinteen pääsuunnat sekä hallitsee aluetta käsittelevän keskustelun ja tutkimuksen tärkeimmät ajankohtaiset teemat. Opetuksessa perehdytään erityisesti kolmeen julkisuustutkimuksen alueeseen: valtaa ja mediaa koskevaan teoriaan ja tutkimukseen, viestintäpolitiikan ja viestinnän sääntelyn tutkimukseen, sekä poliittista viestintää koskevaan tutkimukseen. Viestinnän perusopinnot. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta, joista Calhoun teos pakollinen; muista teoksista opiskelija valitsee kaksi. Pakollinen: Calhoun C (ed.) (1992) Habermas and the Public Sphere. The MIT Press Valinnaiset (valitaan kaksi): Roosvall A ja Salovaara-Moring I (eds.) (2010): Communicating the Nation: National Topographies of Global Media Landscapes. Göteborg: Nordicom Freedman D (2008): The Politics of Media Policy. Cambridge: Polity Press Harrison J and Wessels B (eds.) (2009): Mediating Europe: New Media, Mass Communications, and the European Public Sphere. Berghahn Books Salovaara-Moring I (ed.)(2009): Manufacturing Europe: Spaces of Democracy, Diversity and Communication. Nordicom K9b) Mediatutkimus 5 op Tunniste:

17 Jakson tavoitteena on perehtyä median kehitykseen, mediatutkimuksen suuntauksiin ja keskeisiin tutkimusalueisiin. Opintojaksossa tarkastellaan mediaa osana yhteiskunnan, kulttuurin ja teknologian muutoksia. Keskeisiä teemoja ovat mediateknologia ja kulttuuri, yleisöt ja valta. Tavoitteena on ymmärtää median tuotanto ja kulutus osana yhteiskuntaa sekä median rooli suhteessa muihin yhteiskunnan organisaatioihin. Viestinnän perusopinnot. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta alla olevalta listalta. Holmes D (2005): Communication Theory: Media, Technology and Society. Sage Jenkins H (2008): Convergence Culture. Where Old and New Media Collide. New York University Press Kunelius R, Noppari E & Reunanen E (2009): Media vallan verkoissa. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 112/2009 (verkossa: Napoli P M (2010): Audience Evolution. New Technologies and the Transformation of Media Audiences. The University Press Group Ltd Strangelove M (2010): Watching YouTube. Extraordinary videos by ordinary people. University of Toronto Press K9c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op Tunniste: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida organisaatiotutkimuksen eri suuntauksia. Opiskelija oppii tarkastelemaan yhteiskuntaa eri organisaatioteorioiden näkökulmista. Painopiste on modernien organisaatiokäsitysten tarkastelussa sekä uudemmissa poikkitieteellisissä näkökulmissa. Kaikkia organisaatioita leikkaavat mm. sosiologiset, sosiaalipsykologiset että viestintä- ja johtamisteoreettiset ulottuvuudet. Viestinnän perusopinnot. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 17

18 3 teosta alla olevalta listalta. Hatch M J: Organization Theory: Modern, Symbolic and Postmodern Perspective Clegg S & al: Modern Organizations. Organization Studies in the Postmodern World. Sage. Morgan G: Images of Organization, 4 Rev ed. Ulmer R R, Sellnow T L & Seeger M W (2007): Effective Crisis Communication. moving from Crisis to Opportunity. London: Sage. Weick K E: Making Sense of the Organization K9d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op Tunniste: Opintojaksossa opiskelija perehtyy viestintäverkostojen ja verkkoviestinnän keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin. Painopisteenä on verkostoteorioiden, verkkoviestinnän ja digitaalisen kulttuurin tarkastelu yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Lisäksi opiskelija oppii tuntemaan viestintäverkostojen populaareja esityksiä ja syventää ymmärrystään verkkoviestinnän ja verkostoyhteiskunnan rakenteista ja järjestelmistä. Viestinnän perusopinnot. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta alla olevasta listasta. Huom! Surowicki sekä Tapscott & Williams vastaavat yhdessä yhtä teosta. Boellstroff T (2008): Coming of Age in Second Life. An Antropologist Explores the Virtually Human. Princeton University Press van Dijk J (2006): Network society. 2. painos. Sage. Bowman H et al. (2005): Information and Communication Technology in Organizations: Adoption, Implementation, Use and Effects. Sage. Miller V (2011): Understanding Digital Culture. Sage Surowiecki J (2005): The Wisdom of Crowds. Anchor JA Tapscott D & Williams A D (2010): Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything. Portfolio K10 Kandidaatin seminaari 4 op + HOPS 1 op Tunniste:

19 Opiskelija toteuttaa itsenäiseen tiedonhankintaan ja tutkimuskirjallisuuden analysointiin perustuvan tutkimusprojektin, jonka tuloksena hän laatii kandidaattitutkintoon vaadittavan tutkielman. Pääpaino on opiskelijan itse valitseman aiheen käsitteellis-teoreettisessa jäsentämisessä, jota voidaan täydentää empiirisin esimerkein. Opiskelija oppii tieteellistä ongelmanasettelua, aiheen rajaamista, tutkimuskysymyksen täsmentämistä ja tutkimusasetelman määrittelyä koskevat perusteet. Lisäksi opiskelija oppii systemaattista työskentelyä, päätelmien ja yleistysten tekoa, kriittistä luku- ja esitystapaa, suullista esittämistä sekä työajan suunnittelua ja käyttöä. Seminaarin yhteydessä tarkistetaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Viestinnän perusopinnot sekä aineopinnoista jaksot K4-K7. Yleisopinnoista tvt-opinnot, tilastotieteen johdanto sekä yhteiskuntatieteet ja argumentaatio. Seminaari kokoontuu viikoittain. Seminaari kestää yhden lukukauden eli kaksi periodia (yhteensä 40 t, sis. tieteellisen ilmaisun opetuksen). Tutkimussuunnitelma laaditaan ensimmäisen periodin aikana ja seminaari-istunnot tapahtuvat toisella periodilla. Seminaareja alkaa sekä syksyllä että keväällä. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Tutkielman kirjoittamista tukeva kirjallisuus Alasuutari P: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen Karisto A ja Seppälä U: Maukas gradu Hirsjärvi S & al: Tutki ja kirjoita (uusin painos). K11 Kandidaatin tutkielma 6 op Tunniste: Opiskelija laatii tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen ja taitoa käsitellä viestintätieteellisiä ongelmia. Tutkielman pituus on sivua. Tutkielman laatimisen yhteydessä tarkastetaan opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taito. Tutkielman laatimisprosessi kokonaisuutena muodostaa kandidaatin tutkintoon sisältyvän kypsyysnäytteen, jossa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ohjeita tieteellisestä kirjoittamisesta: Tutkielma laaditaan aineopintojen seminaarin (K10) yhteydessä. Sekä syksyllä että keväällä järjestetään kaksi seminaariryhmää. Tavoitteena on, että opiskelija saa seminaarin kuluessa tutkielman valmiiksi kielentarkistusta varten. Suomen tai ruotsin kielen kirjallisen taidon tarkastaminen ja kypsyysnäyte: Ennen tarkastettavaksi jättämistä opiskelijan tulee jättää tutkielman käsikirjoitus kielen tarkistusta varten suomen tai ruotsin kielen opettajalle. Mikäli arvosana on vähemmän kuin 2, opiskelijan tulee korjata tutkielmaansa äidinkielen opettajan ohjeiden mukaisesti. Korjattu käsikirjoitus on jätettävä uudelleen tarkistusta varten äidinkielen opettajalle. Tarkemmat ohjeet kielentarkastuksesta: Tutkielman laatimisprosessi muodostaa pääsääntöisesti kypsyysnäytteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa tutkielman tarkastaja. 19

20 Sekä kirjallinen taito (käsikirjoitus) että tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvioinnin tukena käytetään arvostelulomaketta. Viestinnän aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 op Tunniste: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää millä tavoin oppiala on historian saatossa muotoutunut. Opiskelija saa käsityksen paitsi viestinnän alalla tehtävästä tutkimuksesta myös siitä, millaisista instituutioista suomalainen mediamaisema rakentuu. Lisäksi opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalueeseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. Viestinnän perusopinnot. Aineopinnoista jaksot K4-K6 suoritetaan ko. järjestyksessä. Jakson K8a) ja K9 valinnaiset jaksot opiskelija voi suorittaa oman aikataulunsa mukaan. Opintojaksot K4 Viestinnän oppihistoria 5 op K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op K6 Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaineopiskelijat) 5 op K8a) Viestinnän instituutiot 5 op K9 Viestinnän erityisalueita (15 op = 3 x 5 op) K9a) Julkisuuden tutkimus 5 op K9b) Mediatutkimus 5 op K9c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op K9d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op Kun kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot on suoritettu, niistä annetaan kokonaisarvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. K4 Viestinnän oppihistoria 5 op Tunniste: Ks. pääaineopiskelijoiden jakso K4. K5 Tieteellinen ajattelu ja työskentely 5 op Tunniste: Ks. pääaineopiskelijoiden jakso K5. sivuaineopiskelijoilla: Luennot 20t, luentoihin liittyviä harjoituksia sekä kirjallisuuskuulustelu luentojen loppukuulustelun yhteydessä. K6 Viestinnän tutkimusmenetelmät (sivuaine) 5 op Tunniste:

21 Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot keskeisistä viestinnän tutkimuksissa käytettävistä määrällisistä ja laadullisista tutkimusmenetelmistä. Viestinnän perusopinnot. Aineopinnoista jaksot K4 ja K5. kuulustelu tiedekuntatentissä. Kozinets R.V (2010): Netnography: Doing Ethnographic Research Online. Sage Deacon D H & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis Seppänen J: Visuaalinen kulttuuri: Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle K8a) Viestinnän instituutiot 5 op Tunniste: Ks. pääaineopiskelijoiden jakso K8a). K9 Viestinnän erityisalueita 15 op (3 x 5 op) (Tunniste: ) Ks. pääaineopiskelijoiden jakso K9. Huom! Sivuaineopiskelijoilla jakson laajuus 15 op. 21

22 Viestinnän maisteriopinnot 52 op + pro gradu tutkielma 40 op = 92 op Tunniste: Viestinnän maisteriopintojen tavoitteena on tieteellinen ja tiedollinen erikoistuminen. Viestinnän maisteri ymmärtää kandidaattia laajemmin ja syvemmin viestinnän ilmiöitä ja osaa asettaa ne historialliseen ja yhteiskunnalliseen perspektiiviin. Hän pystyy arvioimaan viestinnän tutkimuksen keskeisten suuntausten tiedonmuodostusta kriittisesti. Hän hallitsee oman erityisalueensa kysymyksenasettelut ja tutkimusmenetelmät ja on hyvin perehtynyt oman alueensa sisältöihin myös käytännön tasolla. Hänen asiantuntijuuteensa kuuluu myös kyky viestiä ja argumentoida vakuuttavasti ja asiantuntevasti erilaisilla tieteen ja julkisuuden kentillä. Kandidaatintutkinto. Viestinnän maisteriopinnot suoritetaan pääosin alla esitetyssä järjestyksessä eli jaksot M1 ja M2 tulisi olla suoritettuna ennen maisteriseminaariin ilmoittautumista. Viestinnän syventävät menetelmät M5 suoritetaan samanaikaisesti maisteriseminaarin kanssa. Valinnaiset M4 jaksot samoin kuin jaksot M6 (Työharjoittelu) ja M7 (Tutorointi) opiskelija voi suorittaa oman aikataulunsa mukaan. HOPS osana maisteriopintoja: Opiskelijat, jotka ovat tulleet hyväksytyiksi suoraan maisteritutkintoon aiemman korkeakoulututkinnon perusteella, laativat heti opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman maisteriopintojen vastuuopettajan ohjauksessa. Opintosuunnitelma tarkistetaan maisteriseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan kanssa. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatintutkinnon valtiotieteellisessä tiedekunnassa, viestintä pääaineena, ovat laatineet maisteriopintoja koskevan opintosuunnitelman kandidaatinseminaarissa. He tarkistavat ko. opintosuunnitelman maisteriseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan kanssa. Maisteriopintojen HOPS (1 op) rekisteröidään kaikille opintojakson M3 Maisteriseminaarin yhteydessä. Opintojaksot M1 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 8 op M2 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op M3 Maisteriseminaari 10 op + HOPS 1 op M4 Viestinnän syventävät erityisalueet (10 op = 2 x 5 op) M4a) Julkisuuden tutkimus 5 op M4b) Mediatutkimus 5 op M4c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op M4d) Viestintäverkostojen tutkimus 5 op M5 Viestinnän syventävät menetelmät 6 op M6 Työharjoittelu 7 op M7 Tutorointi 5 op M8 Pro gradu tutkielma 40 op Kun kaikki pääaineen maisteriopintoihin kuuluvat opintojaksot (pro gradu tutkielmaa lukuun ottamatta) on suoritettu, niistä annetaan kokonaisarvosana asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvosana määräytyy opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. 22

23 M1 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 8 op Tunniste: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan viestinnän keskeisistä teoreettisista suuntauksista. Opintojakso tarjoaa myös yleisen sisällöllisen kehyksen pro gradu tutkielman laadintaan. Kandidaatintutkinto. kuulustelu tiedekuntatentissä. Opiskelija valitsee 5 teosta alla mainitulta kirjallisuuslistalta siten että jokaiselta neljältä alueelta tentitään yksi teos. Viides teos on opiskelijan valittavissa haluamaltaan alueelta. Tämä valinnainen teos on mahdollista myös korvata ylimääräisellä M4 kurssilla. Tentin voi suorittaa joko yhdessä tai kahdessa osassa. Julkisuuden tutkimus Crossley N & Roberts J (eds.) (2004): After Habermas. New Perspectives on the Public Sphere. Blackwell Taylor C (2004): Modern Social Imaginaries. Durham: Duke University Press Mediatutkimus Thompson J B: Media and Modernity. A Social Theory of Media Wahl-Jorgensen K & Hanitzsch T (2009): The Handbook of Journalism Studies, luvut 1-2, s ja luku 4, s Organisaatioviestintä Miller K (2011): Organizational Communication: Approaches and Processes, 6 th edition. Wadsworth Publishing May S K & Mumby D K (2005): Engaging Organizational Communication Theory and Research. Sage Viestintäverkostojen tutkimus Burt R S (2010): Neighbor Networks: Competitive Advantage Local and Personal, Oxford University Press, USA Castells M (2009): The Rise of the Network Society: Economy, Society and Culture, 2 nd edition. Wiley-Blackwell (Preface, Prologue, luvut 1-3, Conclusion) M2 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op Tunniste: Opintojakson tavoitteena on konkretisoida viestinnän tutkimuksen nykysuuntauksia esittelemällä alan tutkijoiden viimeaikaisia tutkimusprojekteja: keskeisiä lähtökohtia, näkökulmia, löytöjä ja metodisia pohdintoja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saanut käsityksen viestinnän oppiaineessa tehtävästä nykytutkimuksesta sekä vihjeitä ja tukea pro gradu tutkielmansa toteuttamiseen. 23

24 Kandidaatintutkinto. Luennot 20 t ja oheiskirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla sekä oppimispäiväkirja. Jokaiselle kokoontumiskerralle annetaan etukäteistehtävä ja lukemistoa. HUOM! SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat M2 jakson sijaan yhden M4 Viestinnän syventävät erityisalueet jakson. Oheiskirjallisuus Artikkeleita (ilmoitetaan kurssilla). M3 Maisteriseminaari 10 op + HOPS 1 op Tunniste: Maisteriseminaarin suoritettuaan opiskelija hallitsee pro gradu tutkielman laatimisen prosessin ja on edennyt tutkielman teossa niin pitkälle, että pystyy loppuunsaattamaan tutkielman itsenäisesti. Maisteriseminaarin tavoitteena on tutkielman tekemisen tukemisen lisäksi harjaannuttaa tieteelliseen ajatteluun, esitystapaan ja argumentointiin. Kandidaatin tutkinto (tai ainakin kaikki siihen kuuluvat opinnot, vaikka todistusta ei vielä olisi) on oltava suoritettu ennen seminaariin ilmoittautumista. Opiskelija osallistuu seminaariin, joka on kestoltaan 4 periodia. Seminaarissa on läsnäolovelvollisuus. Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa ja on aloittanut tutkielman kirjoittamisen. Toisen lukukauden päätteeksi opiskelija on työstänyt noin 2/3 tutkielmastaan. Molempien lukukausien aikana opiskelija osallistuu muiden seminaaritöiden arviointiin. HOPS 1 op: Opiskelija ja seminaarin ohjaaja käyvät lävitse opiskelijan opintosuunnitelman ja tarvittaessa päivittävät sitä. HOPS-keskustelu voi opiskelijan opintojen vaiheesta riippuen painottua opintojen loppuunsaattamiseen, palautekeskusteluun ja/tai työelämään siirtymiseen. Kielentarkastus: Mikäli kielentarkastusta ei ole suoritettu esim. alemman tutkinnon yhteydessä, pro gradu -suunnitelmasta osa jätetään kielentarkastukseen tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Kypsyyskoe (tutkielman sisällön tarkistus): Maisteriseminaari kokonaisuudessaan muodostaa kypsyysnäytteen. Poikkeukset: Jos opiskelija on käynyt seminaarin kauan sitten tai hän on suorittanut sen muualla kuin oppiaineessa (ent. laitoksella), erillinen kypsyyskoe voidaan edellyttää. Päätöksen kypsyyskokeen vaatimisesta tekee tutkielman ohjaaja. Kypsyyskoe suoritetaan jonain viestinnän oppiaineen tiedekuntatenttipäivänä. Asteikolla hyväksytty/hylätty. M4 Viestinnän syventävät erityisalueet 10 op (2 x 5 op) (Tunniste: ) 24

25 Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt osaamistaan ja erityistietämystään valitsemiltaan viestinnän tutkimuksen alueilta. Hän osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja teorioita sekä liittää ne yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin. Opintojakso lisää valmiuksia sekä tieteelliseen tutkimustyöhön että käytännön asiantuntijatehtäviin. Opintojaksossa käsitellään erityisalueiden teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija voi koota 10 op:n paketin haluamallaan tavalla kunakin lukuvuonna tarjolla olevista kursseista, luku/kirjallisuuspiireistä tai tenteistä. HUOM! SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat M4 jaksoja yhteensä 20 op (4 x 5 op). Erityisalueiden opintojaksoissa on kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot / lukupiiri 20t ja kirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen kurssitarjonnasta. M4a) Julkisuuden tutkimus 5 op Tunniste: Opiskelija syventää tietämystään julkisuuden tutkimuksen teoria- ja tutkimusperinteestä sekä perehtyy ajankohtaiseen aluetta käsittelevään keskusteluun ja tutkimukseen. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee soveltamaan julkisuutta koskevan tutkimuksen teorioita ja menetelmiä itsenäiseen tutkimukseen. Opintojaksossa syvennytään erityisesti kolmeen julkisuustutkimuksen alueeseen: valtaa ja mediaa koskevaan teoriaan ja tutkimukseen, viestintäpolitiikan ja viestinnän sääntelyn tutkimukseen, sekä poliittista viestintää koskevaan tutkimukseen. M1 (suositus) Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot / lukupiiri 20t ja kirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen tutkimusalueen kurssitarjonnasta. Kolme teosta alla olevasta listasta. Couldry N, Livingstone S & Markham T (2007): Media Consumption and Public Engagement. Palgrave Macmillan Dahlgren P (2009): Media and Political Engagement. Cambridge University Press Gutmann A & Thompson D (2004): Why Deliberative Democracy? Princeton University Press Michalis M (2007): Governing European Communications. Lexington Books Risse T (2010): A Community of Europeans? Transnational Identities and Public Spheres. Cornell University Press M4b) Mediatutkimus 5 op 25

26 Tunniste: Jakson tavoitteena on syventää tietoja mediatutkimuksen teoriaperinteestä, keskeisistä tutkimusalueista ja median muutoksista. Perehdytään mediateoriaan, median, yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin sekä niitä koskevaan keskusteluun. Tavoitteena on ymmärtää media osana yhteiskuntaa ja mediateoriat osana yhteiskuntateorioita. M1 (suositus) Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot / lukupiiri 20t ja kirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen tutkimusalueen kurssitarjonnasta. Kolme teosta alla olevasta listasta. Ampuja M (2010): The Media and the Academic Globalization Debate: Theoretical Analysis and Critique. Verkossa: Frosh P & Pinchevski A (2009): Media Witnessing: Testimony in the Age of Mass Communication. Palgrave Macmillan Lundby K (ed.) (2009) Mediatization. New York: Peter Lang Publishing Fenton N (ed.) (2010): New Media, Old News: Journalism and Democracy in the Digital Age. Sage Thompson J B (2000): Political Scandal: Power and Visibility in the Media Age. Polity M4c) Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op Tunniste: Opiskelija syventää tietämystään organisaatioviestinnän tutkimuksen teoria- ja tutkimusperinteestä sekä perehtyy ajankohtaiseen aluetta käsittelevään keskusteluun ja tutkimukseen. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee soveltamaan näitä teorioita ja tutkimusmenetelmiä itsenäiseen tutkimukseen. Opintojaksossa syvennytään erityisesti tutkimukseen, joka käsittelee organisaatioviestintää johtamisen ja julkisuuksien näkökulmista. M1 (suositus) Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot / lukupiiri 20t ja kirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla o 2. kuulustelu tiedekuntatentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen tutkimusalueen kurssitarjonnasta. 26