Viestinnän tutkintovaatimukset / 2014 (Viestintä pääaineena)

Transkriptio

1 Viestinnän tutkintovaatimukset / 2014 (Viestintä pääaineena) Huom! Tietoihin on saattanut tulla korjauksia ja tarkistuksia toukokuun 2014 jälkeen, joten jaksojen tiedot kannattaa tarkistaa vielä kunkin lukuvuoden WebOodi-oppaasta. KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op, VIESTINTÄ PÄÄAINEENA Yleisopinnot 25 op Orientoiva HOPS 1+1 op Kieliopinnot 10 op o Äidinkieli 3 op o Toinen kotimainen kieli 4 op o Vieras kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot (tvt) 5 op: o Tvt-ajokortti 3 op o Atk-erikoiskurssit 2 op: Suositellaan erityisesti tilastollinen atk (spss) kurssia ja kvalitatiivisen tutkimuksen atk / Atlas-ti kurssia. Työelämäorientaatio 3 op: Opiskelija valitsee yhden vapaavalintaisen työelämäorientaatiokurssin tiedekunnan opetustarjonnasta. Johdatus argumentaatioon ja yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op Globaali valta ja vastuu 5 op Yhteiskuntateoriat 5 op Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 25 op Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1) 5 op Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 2) 5 op K3 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op K4 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (luennot) 5 op: Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op K5 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 5 op Viestinnän pääaineopinnot 45 op K6 Viestinnän analyysi 5 op K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op K9 Viestinnän tutkimusperinteet 5 op K10 Viestinnän ammattikäytännöt ja tutkimusalat 15 op (3 x 5 op): 3 vapaavalintaista kurssia kohdista a ja b siten, että kummastakin vähintään 1 kurssi. Kohdassa b) on vaihtoehtoisena suoritustapana myös kirjallisuuskuulustelu. K10a) Viestinnän ammattikäytännöt o Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op o Julkishallinnon viestintä 5 op o Yhteisöviestintä 5 op o Tv-työ 5 op o Journalistinen työ 5 op o Verkkoviestintä 5 op o Muu harjoituskurssi 5 op K10b) Viestinnän tutkimusalat o Julkisuuden tutkimus o Mediatutkimus o Organisaatioviestinnän tutkimus K11 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4 op K12 Kandidaatintutkielma 6 op 1

2 Sivuaine- ja valinnaiset opinnot 60 op Pakollisena vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (1 x 25 op), mutta suositus kahden oppiaineen perusopinnot (2 x 25 op), jolloin muita valinnaisia opintoja vähintään 10 op. Tutkintoon mahtuu myös yksi pitkä sivuaine (1 x 60 op), jolloin muita valinnaisia opintoja ei tarvita, mikäli tutkinnon minimilaajuus 180 op täyttyy. MAISTERINTUTKINTO 120 op, VIESTINTÄ PÄÄAINEENA Viestinnän syventävät opinnot 55 op + pro gradu tutkielma 40 op=95 op M1 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op M2 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 10 op M3 Maisteriseminaari I ja HOPS 6 op M4 Maisteriseminaari II 5 op M5 Viestinnän syventävät menetelmät 7 op M6 Työharjoittelu 7 op M7 Viestinnän syventävät tutkimusalat 10 op: Vapaavalintaiset luentokurssit ja/tai kirjallisuuskuulustelut vähintään 2 x 5 op yhdeltä tai useammalta alla mainitulta tutkimusalalta. o Julkisuuden tutkimus o Mediatutkimus o Organisaatioviestinnän tutkimus M8 Tutorointi 5 op M9 Pro gradu tutkielma 40 op Vapaavalintaiset opinnot 25 op Vapaavalintaisten opintojen määrä voi vaihdella opiskelijakohtaisesti (riippuen esim. siitä, suorittaako opiskelija pääaineen valinnaisia tutkimusalakursseja enemmän kuin mikä on vähimmäisvaatimus). 2

3 OPINTOJEN SUOSITELTU AJOITUS (Useampi *-merkki opintojakson kohdalla tarkoittaa, että opiskelija voi valita itselleen sopivan suoritusajankohdan.) Viestinnän kandidaattiopinnot 120 op + valinnaiset opinnot 60 op = 180 op Yleisopinnot 25 op Opintojakso Orientoiva HOPS (1+1 op) 2 * * Kieliopinnot (äidinkieli 2.v kl - 3.v sl, muiden kieliopintojen ajoitus vapaasti) op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl 10 * * * * * Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 5 * * * Työelämäorientaatio 3 * * * * Johdatus argumentaatioon ja yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5 * * * Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 * K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 * * Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 * * Globaali valta ja vastuu 5 * * Yhteiskuntateoriat 5 * Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 25 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1) 5 * * Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 2) 5 * * K3 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 * K4 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (luennot) 5 * K5 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 5 * Viestinnän pääaineopinnot 45 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl K6 Viestinnän analyysi 5 * K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 * * * * K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 * * * * K9 Viestinnän tutkimusperinteet 5 * * K10 a) Viestinnän ammattikäytännöt ja b) tutkimusalat (3 x 5 op) 15 * * * * K11 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4 * * * K12 Kandidaatintutkielma 6 * * Viestinnän syventävät opinnot 55 op + pro gradu 40 op + valinnaiset opinnot 25 op = 180 op Opintojakso op 1. v. 2. v. 3. v. 4. v. 5. v. sl kl sl kl sl kl sl kl sl kl M1 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 * M2 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 10 * * * * M3 ja M4 Maisteriseminaari I ja II 10+1 * * * * M5 Viestinnän syventävät menetelmät 7 * M6 Työharjoittelu 7 * * * * M7 Viestinnän syventävät tutkimusalat (2 x 5 op) 10 * * * * M8 Tutorointi 5 * * * * M9 Pro gradu -tutkielma 40 * * 3

4 Viestinnän kandidaattiopinnot Viestinnän kandidaatinopintojen tavoitteena on viestinnän peruskäsitteiden ja viestinnän ilmiöiden tuntemus ja haltuunotto. Viestinnän kandidaatti hallitsee perustiedot tärkeimmistä yhteiskunnan kehitystä ja viestintää koskevista teorioista sekä niiden yhteiskuntatieteellisistä perusteista. Hän tunnistaa ja ymmärtää viestinnän ilmiöitä kansallisissa ja kansainvälisissä puitteissa. Hänelle on muodostunut konkreettinen käsitys viestinnän työelämäkäytännöistä. Hän hallitsee perustiedot yhteiskuntatieteellisestä kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta sekä viestinnän tutkimuksen teoreettisista ja metodologisista perusteista. Viestinnän kandidaatti hallitsee tieto- ja viestintätekniikan perussovellukset sekä osaa hankkia ja kriittisesti analysoida tietoa. Kandidaatti erottaa tieteellisen ajattelun arkiajattelusta, tuntee hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteet ja osaa itsenäisesti tuottaa ja esittää tieteellistä tietoa. VTK-tutkinto 180 op, viestintä pääaineena muodostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: Yleisopinnot 25 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 25 op Viestinnän pääaineopinnot 45 op Valinnaiset opinnot 60 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Osaamistavoite Yhteiskuntatieteiden perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee viestinnän keskeiset käsitteet ja osaa tarkastella viestintää yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Opiskelija oppii tunnistamaan pääsuuntaukset viestinnän teorioista sekä omaksumaan tieteenalan keskeiset käsitteet. Opiskelijalle hahmottuu kuva viestinnästä yhteiskunnallisen päätöksenteon ja oikeudellisen sääntelyn kohteena. Opiskelija ymmärtää myös miten arkisia ilmiöitä sekä globaaleja kysymyksiä tarkastellaan yhteiskuntatieteellisin käsittein. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on integroitunut valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistoyhteisöön. Opintojaksot K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op Globaali valta ja vastuu 5 op Yhteiskuntateoriat 5 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot -kokonaisuuden viisi opintojaksoa ovat viestinnän pääaineopiskelijoille pakollisia. Viestinnän oppiaine vastaa kahdesta opintojaksosta: Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op ja Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op. Muut kolme jaksoa ovat tiedekunnan organisoimia yhteiskursseja. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op Opintojakso esittelee viestinnän ja julkisuuden tutkimuksen näkökulmia, keskeisiä käsitteitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää viestinnän tutkimuksen kenttää ja oppihistoriaa, tuntee keskeiset käsitteet ja osaa hahmottaa viestinnän ajankohtaisia ilmiöitä tutkimuksen käsitteiden ja näkökulmien avulla. Suoritusmuoto Luennot 20t sekä luento- ja kirjallisuuskuulustelu. 4

5 2 teosta: Castells M (2009): Communication Power, sivut 1-136, , Kantola A. (2014): Matala valta. Vastapaino. K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op Opiskelija perehtyy viestinnän yhteiskunnallisen sääntelyn tärkeimpiin periaatteisiin sekä viestintäjärjestelmän toimintaan ja ajankohtaisiin muutospaineisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa yleiskuvan suomalaisen ja eurooppalaisen viestintäjärjestelmän rakenteesta ja siihen vaikuttavista muutospaineista. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuuskuulustelu luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. o 1: Luennot (20 t) ja kirjallisuus. Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos). Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain). muu luennoitsijan osoittama aineisto. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. Hallin D.C & Mancini P (2004): Comparing Media Systems: Three Models of Media and Politics. Cambridge University Press. Verkkoaineistot (päivitetään vuosittain). Lisäksi 2 teosta seuraavista: Mäntylä J: Journalistin etiikka (2. tai uudempi painos). Christians C.G & al (2009): Normative Theories of the Media: Journalism in Democratic Societies. University of Illinois Press. Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Tiilikka P (2008): Journalistin sananvapaus. WSOYPro. Matka suomalaiseen yhteiskuntaan 5 op (tiedekunnan yhteiskurssi) Kurssilla otetaan selvää erilaisista suomalaisen yhteiskunnan ilmiöistä tutkivan oppimisen keinoin. Opiskelijat jalkautuvat yhteiskuntaan ja tekevät ryhmätyönä tutkielman valitusta aiheesta. Tavoitteena on tutustua omakohtaisesti erilaisiin keinoihin saada tietoa yhteiskunnasta ja tulkita sitä kriittisesti. Tutkimuskirjallisuuden avulla etsitään näkökulmia siihen, miten arkinen asia hahmottuu yhteiskunnallisena ilmiönä. Mitä oma kohde kertoon suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen muutoksista? Tarkasteltava kohde tai ilmiö valitaan annetusta listasta, esimerkiksi erilaiset asuinalueet, raastuvanoikeus, tosi-tv, uussuomalaisuus, leipäjono, nuorten työpaja, verkkofoorumi jne. Kurssin jälkeen opiskelija on integroitunut valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistoyhteisöön. Hän ymmärtää miten arkisia ilmiöitä tarkastellaan yhteiskuntatieteellisin käsittein ja tunnistaa suomalaisen yhteiskunnan piirteitä. Opiskelija on tutustunut yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusteisiin eli harjoitellut uuden tiedon hankkimista ja sen käsitteellistämistä tutkimuskirjallisuuden avulla. Hän on saanut käsitystä erilaisista aineiston hankkimisen tavoista ja osaa systemaattisen tiedonhankinnan perusteet. Lisäksi hän on harjoitellut tieteellistä raportointia kirjallisesti ja posterimuodossa. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kurssin suositeltu suoritusajankohta viestinnän opiskelijoilla: 1. opintovuosi. Suoritusmuoto 5

6 Luennot 14 tuntia, oheismateriaali, analyysitehtävä ja tentti. Ilmoitetaan myöhemmin. Globaali valta ja vastuu 5 op (tiedekunnan yhteiskurssi) Opintojakso Globaali valta ja vastuu tarkastelee kysymyksiä vallasta, oikeidenmukaisuudesta, hyvästä elämästä, vastuusta ja velvollisuuksista alati liikkeessä olevassa globalisoituvassa maailmassa. Jakso järjestetään luentosarjana, jolla lähestytään vallan ja vastuun kysymyksiä politiikan, talouden, etiikan, moraalin ja median tutkimuksen näkökulmista. Jakson tavoitteena on avata opiskelijoiden kykyä analysoida ja ymmärtää globalisoituvaa maailmaa sekä teoreettisena että empiirisenä kysymyksenä. Luentosarja haastaa kyseenalaistamaan, tukee opiskelijoiden omaa kriittistä ajattelua ja auttaa opiskelijoita kytkemään yksittäisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä laajempiin globalisaatioon liittyviin teemoihin monitieteisestä näkökulmasta. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kurssin suositeltu suoritusajankohta viestinnän opiskelijoilla: 1. opintovuosi. Suoritusmuoto Kurssi sisältää luentoja (21t) + oheismateriaalia + tehtäviä. Suoritusmuotona on ryhmissä tehtävä analyysitehtävä + tentti. Kurssin vastuuoppiaine vaihtuu vuosittain; lukuvuonna kurssista vastaa viestinnän oppiaine. Eskelinen, Teppo (2013): Oikeudenmukaisuus ja vahingonteko ilmastokontekstissa. Teoksessa Ajatuksia ilmastoetiikasta. Teea Kortetmäki, Arto Laitinen & Mikko Yrjönsuuri (toim.) Jyväskylä: SoPfi (e-kirja). Hiilamo, Heikki & Kangas, Olli (2012): Väärien profeettojen jäljillä. Kahdeksan erää tuloerojen vaarallisuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 77:2, Hjarvard, Stig The Mediatization of Society. A Theory of the Media as Agents of Social and Cultural Change. Nordicom Review, 29:2, Scholte, Aart Jan Defining Globalisation. The World Economy 31:11, Lisäartikkelit ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Tentti asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Analyysitehtävä asteikolla hyväksytty/hylätty. Yhteiskuntateoriat 5 op (tiedekunnan yhteiskurssi) Kurssin keskeinen oppimistavoite on se, että opiskelija osaa asettaa yhteiskuntatieteet historialliseen kontekstiin ja ymmärtää perusteet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen taustalla vaikuttavista erilaisista ajattelusuuntauksista ja keskeisistä kysymyksenasetteluista. Opiskelija osaa kurssin jälkeen nähdä yhteyksiä yhteiskuntateorioiden ja konkreettisten instituutioiden, tapahtumien ja sosiaalisten suhteiden välillä. Opiskelija ymmärtää myös, että yhteiskuntateorian ja arkiajattelun välillä on yhteys, vaikka viime kädessä yhteiskuntateorian kehitys on nykyään vahvasti sidoksissa arkiajattelua analysoivan yhteiskuntatieteen kehitykseen. Kurssi kehittää opiskelijan suhteellisuudentajua ja antaa lisää varmuutta silloin, kun hän joutuu myöhemmin opinnoissaan kohtaamaan keskenään ristiriitaisia teorioita ja argumentteja. Kurssi lisää myös opiskelijan kykyä ymmärtää konkreettisesti mutta kokonaisvaltaisesti yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita ja yhteiskuntatieteiden erityistä identiteettiä. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op ja K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op. Kurssin suositeltu suoritusajankohta viestinnän opiskelijoille: 2. opintovuosi, mutta halutessaan opiskelija voi suorittaa kurssin myös 1. opintovuonna. Suoritusmuoto 6

7 Luennot 26 tuntia, jokaiselle luennolle taustatekstit (Moodle), 2-4 kotitehtävää sekä luentokuulustelu (2 h) jossa tentitään myös taustatekstit. Ilmoitetaan myöhemmin. Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 25 op Osaamistavoite Menetelmäopinnot suoritettuaan opiskelija on omaksunut yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yleiset periaatteet ja toimintatavat sekä perehtynyt tutkimusprosessin kulkuun. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kvalitatiivista ja kvantitatiivisista tutkimusmenetelmistä, aineistojen hankinta- ja analyysimenetelmistä ja niiden soveltamistavoista sosiaalitieteissä ja erityisesti viestinnän tutkimuksessa. Opintojaksot: Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1) 5 op Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 2) 5 op K3 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op K4 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (luennot) 5 op: Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op K5 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 5 op Menetelmäkokonaisuuden viisi opintojaksoa ovat viestinnän pääaineopiskelijoille pakollisia. Viestinnän oppiaine vastaa käytännössä kahdesta opintojaksosta: Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op ja Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 5 op. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). K3 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op Opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemisen yleisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin sekä tutkimusprosessin kulkuun. Pääpaino on kvalitatiivisissa tutkimusmenetelmissä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamistavoista. Opiskelija perehtyy tutkimusasetelman rakentamiseen sekä kvalitatiivisen aineiston hankinta- ja analyysimenetelmiin. K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op, K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op ja K6 Viestinnän analyysi 5 op. Luennot ja harjoitukset 24t. Kurssin kirjallisuutta sovelletaan harjoitustehtävissä. Eriksson P & Kovalainen A (2008). Qualitative Methods in Business Research. Sage. Eskola J & Suoranta J: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, 8. painos. Hirsjärvi S & Hurme H (2010): Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus. Kozinets R V (2010): Netnography: Doing Ethnographic Research Online. Sage. Laaksonen S, Matikainen J & Tikka M (2013) (toim.) Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino. Deacon D H & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis (luvut 1, 2, 4, 7-15). Seppänen J: Visuaalinen kulttuuri: teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. 7

8 K4 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (luennot) 5 op : Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot kvantitatiivista tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamistavoista yhteiskuntatieteissä. Opiskelija perehtyy sosiaalitutkimuksessa sovellettaviin tiedonkeruun ja analysoinnin tilastollisiin näkökohtiin ja menetelmiin. Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1; osa 2 voidaan suorittaa samanaikaisesti), K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op, K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op ja K6 Viestinnän analyysi 5 op. Luennot ja kirjallisuus. Kurssitarjonta voi vaihdella eri lukuvuosina tiedekunnan menetelmäopetustarjonnan mukaisesti. Toistaiseksi jakso suoritetaan tilastotieteen oppiaineen järjestämällä kurssilla Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät (5 op, tunniste 78450). Ks. tilastotieteen opinto-opas. K5 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät (harjoitukset) 5 op Jakson suoritettuaan opiskelija osaa käsitellä tilastollisia aineistoja, tehdä tilastollisia perusanalyyseja sekä tulkita monimutkaisempia analyyseja. Opiskelija perehtyy tutkimusasetelman rakentamiseen sekä kvantitatiivisen aineiston hankinta- ja analyysimenetelmiin. Painotus on sisällönerittelyssä ja surveyssä. Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (osa 1; osa 2 voidaan suorittaa samanaikaisesti), K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op, K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op, K6 Viestinnän analyysi 5 op. Yleisopintojen atk-erikoiskursseista suositellaan Tilastollinen atk (spss) kurssia 1 op. Luennot ja harjoitukset 20t atk-luokassa. Kirjallisuutta hyödynnetään harjoitusten tekemisessä. Harjoitukset suoritetaan rinnakkain Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät -kurssin kanssa. Asteikolla hyväksytty/hylätty Heikkilä T (2008/2010): Tilastollinen tutkimus. Edita. Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto Deacon D & al: Researching Communications. Practical Guide to Methods in Media and Cultural Analysis (luvut 5, 6, 14). Wrench J S & al. (2012): Quantitative Research Methods for Communication: A Hands-On Approach, 2 nd edition. Oxford University Press. Muiden menetelmäkokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen kuvaukset löytyvät tilastotieteen oppiaineen opinto-oppaasta. Viestinnän pääaineopinnot 45 op Viestinnän pääaineopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa pääsuuntaukset viestinnän teorioista, on omaksunut tieteenalan keskeiset käsitteet ja hahmottanut sen, millä tavoin oppiala on historian saatossa muotoutunut. Opiskelijalla on teoreettiset ja menetelmälliset perusvalmiudet tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Viestinnän ammattikäytännöt -jakson myötä opiskelija saa konkreettisesti tuntuman viestintäalaan. Lisäksi opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalueeseen oman kiinnostuksensa mukaisesti. 8

9 Viestinnän pääaineopinnot suositellaan suoritettavaksi alla esitetyssä järjestyksessä, mutta kaikilta osin se ei ole välttämätöntä. Yhteiskuntatieteiden perusopinnot -kokonaisuuden jaksoista Johdatus viestinnän tutkimukseen -jakso on hyvä suorittaa ennen ao. jaksoja. Muita perusopinnot -kokonaisuuden jaksoja voi suorittaa rinnan viestinnän pääaineopintojen kanssa. Kandidaatinseminaariin voi ilmoittautua vasta kun tietyt opintojaksot on suoritettu (ks. tarkemmin kohta Kandidaatinseminaari). Viestinnän ammattikäytäntöjen ja tutkimusalojen jaksot opiskelija voi suorittaa vapaasti oman aikataulunsa mukaan ottaen huomioon kunkin lukuvuoden kurssitarjonnan. Opintojaksot K6 Viestinnän analyysi 5 op K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op K9 Viestinnän tutkimusperinteet 5 op K10 Viestinnän ammattikäytännöt ja tutkimusalat 15 op (3 x 5 op): Yhteensä 3 vapaavalintaista jaksoa kohdista a ja b siten, että kummastakin vähintään 1 jakso. Kohdassa b) on vaihtoehtoisena suoritustapana myös kirjallisuuskuulustelu. K10a) Viestinnän ammattikäytännöt (20-28 t luento/harjoituskursseja; voivat vaihdella lukuvuosittain) o Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op o Julkishallinnon viestintä 5 op o Yhteisöviestintä 5 op o Tv-työ 5 op o Journalistinen työ 5 op o Verkkoviestintä 5 op o Muu harjoituskurssi 5 op K10b) Viestinnän tutkimusalat (20 t luentokursseja ao. kolmelta tutkimusalalta;kurssit vaihtelevat yleensä lukuvuosittain. Vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu) o Julkisuuden tutkimus o Mediatutkimus o Organisaatioviestinnän tutkimus K11 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4 op K12 Kandidaatintutkielma 6 op Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). K6 Viestinnän analyysi 5 op Kurssilla opiskellaan viestinnän ilmiöiden ja julkisuuden mekanismien analyysia konkreettisen tapaustutkimuksen kautta. Analyysissa hyödynnetään alan tutkimuksen käsitteitä, näkökulmia ja menetelmiä. Samalla tutustutaan ryhmätyöskentelyn tapoihin, tieteelliseen kirjoittamiseen ja kritiikkiin. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida viestinnän ilmiöitä tutkimuksellisten työkalujen avulla. K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Pienryhmätyöskentely (pbl-ryhmät) 12t, sis. tieteellinen ilmaisun luennot 3 t. Sivuaineilijoilla kirjallisuuskuulustelu, ks. sivuaineilijoiden vaatimukset. (suoritetaan pienryhmissä soveltaen ongelmalähtöistä oppimismenetelmää) Coleman S & Ross K (2010): The Media and the Public: Them and Us in Media Discourse. Oxford: Blackwell Publishers. Cornelissen J (2011): Corporate Communication. A Guide to Theory and Practice (3 nd ed.) Sage. Artikkeleita (ilmoitetaan kurssin yhteydessä). 9

10 K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op Opiskelija perehtyy julkisuuden tutkimukseen. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän ja erityisesti julkisuuden tutkimuksen tärkeimmistä teorioista ja niihin perustuvasta ajankohtaisesta tutkimuksesta. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Pääaineopiskelijoilla vaihtoehtoiset suoritustavat: joko ohjattu opintopiiri 14 t ja kirjallisuusesseet tai kirjallisuuskuulustelu, jossa 3 teosta. Sivuaineilijoilla kirjallisuuskuulustelu, ks. sivuaineilijoiden vaatimukset. 3 kirjaa seuraavista (McKeen teos pakollinen): Louw E (2010): The Media and Political Process. Sage. McKee A (2005): The Public Sphere: An Introduction. Cambridge University Press (pakollinen kaikille). Pietilä V: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä. Strömbäck J & Kiousis S (toim.) (2011): Political Public Relations: Principles and Applications. Routledge. Sumiala J: Median rituaalit - Johdatus media-antropologiaan. K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op Opiskelija perehtyy julkisuuden toimintaan ja siellä toimiviin viestinnän organisaatioihin ja niiden ammattikäytäntöihin. Pääpaino on kotimaisessa tutkimuksessa. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän organisaatioiden toimintatavoista ja niiden ajankohtaisista muutoksista. Suositus: K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Pääaineopiskelijoilla vaihtoehtoiset suoritustavat: joko ohjattu opintopiiri 14 t ja kirjallisuusesseet tai kirjallisuuskuulustelu, jossa 3 teosta. Sivuaineilijoilla kirjallisuuskuulustelu, ks. sivuaineilijoiden vaatimukset. 3 kirjaa seuraavista: Aula P & Heinonen J (2011): M2 maineen uusi aalto. Talentum. Elfving S ja Pajala M (2011) Tele-visioita. Mediakulttuurin muuttuvat muodot. Gaudeamus. Huhtala H & Hakala S (2009): Kriisi ja viestintä - Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. Gaudeamus, 2. painos. Väliverronen E (toim.): Journalismi murroksessa. Kantola, Anu (toim.) (2011) Hetken hallitsijat. Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Gaudeamus. Suominen J & al. (2013): Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus. K9 Viestinnän tutkimusperinteet 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt viestinnän tutkimuksen keskeisiin suuntauksiin ja lähestymistapoihin. Opiskelija ymmärtää millä tavoin viestinnän tutkimus on historiansa aikana muotoutunut ja minkälaisista teemoista alan tutkijat ovat olleet kiinnostuneita. Oppialan keskeisten näkökulmien, teorioiden ja kysymyksenasettelujen tuntemus auttaa ymmärtämään syvällisemmin ajankohtaista viestinnän tutkimusta sekä antaa välineitä arvioida nykyisen viestintä- ja mediakulttuurin luonnetta ja kehitystä. 10

11 K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa lukuvuodesta riippuen: o 1: Luennot 20 t ja kirjallisuuskuulustelu (1 teos) luentosarjan yhteydessä. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä (3 teosta, jotka saa valita määriteltyjen kurssikirjojen listasta). Laughey D (2007): Key Themes in Media Theory. Mörä T, Salovaara-Moring I & Valtonen S (2004): Mediatutkimuksen vaeltava teoria. Ihlen Ø, van Ruler B & Fredriksson M (eds.) (2009): Public Relations and Social Theory: Key Figures and Concepts. Routledge. Scannell P (2007): Media and Communication. Seeck H (2012): Johtamisopit Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. K10 Viestinnän ammattikäytännöt ja tutkimusalat 15 op : Opiskelija suorittaa kohdista a ja b yhteensä kolme kurssia; kummastakin vähintään yhden kurssin. Kolmannen kurssin opiskelija voi valita joko a) ammattikäytännöistä tai b) tutkimusaloista. Ylimääräisiä kursseja voi suorittaa mikäli opetustarjontaa riittää ja jos kursseilla on tilaa. K10a) Viestinnän ammattikäytännöt (770013) Opiskelijat tutustuvat harjoituspainotteisilla kursseilla viestinnän alan ammattikäytäntöihin, esim. sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen, tv- ja toimitustyöhön jne. Kurssit rakentuvat luennoista ja pienryhmä/yksilöharjoituksista. Harjoituskurssit ovat vain pääaineopiskelijoille ja niitä järjestetään 3-5 lukuvuodessa. Kurssitarjonta vaihtelee jonkin verran lukuvuosittain. Harjoituskurssin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista läsnäoloa. Harjoituskurssien tuntimäärä on pääsääntöisesti 28 ja niille hyväksytään opiskelijaa kurssista riippuen. Poikkeus: Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt on 20 t luentokurssi, joka on avoin sekä pää-, että sivuaineopiskelijoille. Opiskelija voi suorittaa kursseja vapaasti oman aikataulunsa mukaisesti. Edeltävinä opintoina suositellaan kuitenkin vähintään K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op opintojaksoa. Kurssin luonteesta riippuen joko asteikolla hyväksytty / hylätty tai asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen viestinnän instituutioiden perusrakenteet ja ajankohtaiset kysymykset sekä pystyy arvioimaan kriittisesti mediaorganisaatioiden toimintaperiaatteita ja ymmärtämään vaihtoehtoisia tapoja lähestyä niiden kohtaamia haasteita. o 1: Luennot 20 t ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. Kurssilla vierailee edustajia viestinnän eri instituutioista. o 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. 1: Luennot (20 t) ja oheiskirjallisuus vastuuopettajan osoittamalla tavalla. Heikkilä H & al. (2012): Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino. 11

12 Herkman J & Vainikka E (2012): Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampereen yliopisto ( Joukkoviestimet 2011 (tai uusin). Tilastokeskus. Nordenstreng K ja Wiio O (toim.) (2012): Suomen mediamaisema (uusi laitos). Tampere: Vastapaino. Torkkola S ja Ruoho I (2010): Journalismin sukupuoli. Vastapaino. Hertzen P, Melgin E & Åberg L (2012) (toim.): Vuosisata suhdetoimintaa. Yhteisöviestinnän historia Suomessa. Otava. Leppänen A, Heino T-E ja Mäntymäki E (toim.)(2010): Yleisradio median murroksessa. Vastapaino. 2: kuulustelu tiedekuntatentissä. 3 teosta alla olevasta listasta. Heikkilä H & al. (2012): Kelluva kiinnostavuus: Journalismin merkitys ihmisten sosiaalisissa verkostoissa. Tampere: Vastapaino. Herkman J (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino. Herkman J & Vainikka E (2012): Lukemisen tavat: Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampereen yliopisto ( Torkkola S ja Ruoho I (2010) Journalismin sukupuoli. Vastapaino. Nordenstreng K ja Wiio O (toim.) (2012): Suomen mediamaisema (uusi laitos). Tampere: Vastapaino. Hertzen P, Melgin E & Åberg L (toim.) (2012): Vuosisata suhdetoimintaa. Yhteisöviestinnän historia Suomessa. Otava. Leppänen A, Heino T-E ja Mäntymäki E (toim.)(2010): Yleisradio median murroksessa. Vastapaino. Julkishallinnon viestintä 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut keskeisiin julkishallintoa ohjaavan lainsäädännön vaatimuksiin ja julkishallinnon kieleen harjoitusten avulla. Opiskelija perehtyy julkishallinnon viestintään erityisesti arviointikäytäntöjen näkökulmista sekä konkreettisesti erilaisiin julkishallinnon rakenteisiin ja viestinnän käytäntöihin. Julkishallinnolla ymmärretään valtiota, kuntia ja muita julkisuuslain piiriin kuuluvia organisaatioita, joiden viestintää ja tiedonkulkua ohjaa julkisuusperiaate. Opiskelija perehtyy perustuslaista lähtien julkishallinnon viestinnän erityispiirteisiin demokratian, lainsäädännön ja julkisuuskysymysten näkökulmista. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Oheiskirjallisuus Lavento H: KISA kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Kuntaliitto. Vakkuri J (toim.) (2009): Paras mahdollinen julkishallinto? Tehokkuuden monet tulkinnat. Gaudeamus. Pesonen P (2011): Viestintäoikeuden käsikirja. Edita. Salminen A & Ikola-Norrbacka R (2009): Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopisto. Saatavilla sähköisenä Stenvall J & Virtanen P (2010): Julkinen johtaminen. Tietosanoma. Yhteisöviestintä 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen näkökulmasta, on perillä yhteisöviestinnän tarkastelun nykysuuntauksista sekä pystyy näistä lähtökohdista arvioimaan kriittisesti yhteisöviestinnän käytäntöjä. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Oheiskirjallisuus Coombs T (2007): Ongoing crisis communication. Planning, managing and responding. London: Sage. 12

13 Juholin E (2010): Arvioi ja paranna! Viestinnän mittaamisen opas. Helsinki: Infor. Mantere S, Vaara E & Suominen K (2011): Toisinajattelua strategisesta johtamisesta. WSOYpro. Åberg L: Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja. Tv-työ 5 op Kurssi tutustuttaa opiskelijan tv-toimialaan, -teknologiaan ja -journalismiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tv-jutun tekemisen perusteet sekä kuvauksen ja editoinnin alkeet. Tavoitteena on luoda valmiudet tv:n uutistoimittajan tehtäviin. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Oheiskirjallisuus Ilmoitetaan kurssin alussa. Journalistinen työ 5 op Jakson suoritettuaan opiskelijalla on kuva journalismin nykykäytännöistä. Sisältöalueita ovat mm. tiedon tuottaminen ja dramatisointi, uutiskriteeri ja uutinen, reportaasi, haastattelutekniikka, henkilöjuttu, kolumni, dialogin käyttö tekstissä, havainnon ja tulkinnan välinen ero, uudet juttutyypit uusissa medioissa ja näkökulmatekniikka. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Oheiskirjallisuus Pietilä K (2012): Journalismi ammattina. Gaudeamus. McQuail D (2013): Journalism and Society. Sage. Suhola A, Turunen S & Varis M (2005): Journalistisen kirjoittamisen perusteet. Finn Lectura. Puustinen P & Seppänen J (2010): Luottamuksen kuva. Tampereen yliopisto. Verkossa Verkkoaineistot (tarkennetaan kurssin alkaessa) Verkkoviestintä 5 op Opiskelija perehtyy verkkoviestinnän käytännön tehtäviin. Sisältöpainotuksia ovat verkkoviestinnän käytännön muodot, verkkojulkaiseminen, verkkopalveluprojektin toteuttaminen sekä sosiaalinen media käytännön verkkoviestinnän työkaluna. Luennot ja harjoitukset 28 t sekä oheiskirjallisuus luennoitsijan osoittamalla tavalla. Oheiskirjallisuus Hakola I & Hiila I (2012): Strateginen ote verkkoon. Helsinki: WSOY Pro. Hinton S & Hjorth L (2013): Understanding Social Media. Sage. Pohjanoksa I, Kuokkanen E & Raaska T (2007): Viesti verkossa: digitaalisen viestinnän käsikirja. Infor, Helsinki. Albarran A (toim.) (2013): The Social Media Industries. Routledge. Solis B & Breakenridge D (2009): Putting the Public Back in Public Relations. FT Press. Muu harjoituskurssi 5 op Harjoituskursseiksi hyväksytään mm. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kurssit, joille viestinnän opiskelijoilla on mahdollisuus päästä Haaga-Helia AMK:n ja viestinnän oppiaineen yhteistyösopimuksen puitteissa. Kursseista tiedotetaan opiskelijoille erikseen lukukauden aikana. K10b) Viestinnän tutkimusalat (770020) 13

14 Opiskelija erikoistuu yhteen tai useampaan viestinnän opetus- ja tutkimusalaan oman kiinnostuksensa pohjalta. Tarkemmat sisältökuvaukset löytyvät kunkin tutkimusalueen kohdalta. K1 Johdatus viestinnän tutkimukseen 5 op Suositus: K2 Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka 5 op, K6 Viestinnän analyysi 5 op, K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op sekä K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op. Tutkimusalat -jaksoja voi suorittaa joko luentokursseina tai kirjallisuuskuulusteluina yhdeltä tai useammalta tutkimusalalta opiskelijan oman kiinnostuksen pohjalta. Luentokurssien tarjonta kullakin alalla samoin kuin tutkimusalakohtaisten tenttien lukumäärä vaihtelevat lukuvuosittain. Osalla luentokursseista on rajoitettu osallistujamäärä. Tutkimusalakursseiksi voidaan hyväksyä myös muualla, esim. ulkomailla opiskelijavaihdossa suoritettuja opintoja, jos ne sopivat aihepiiriltään tähän kohtaan. Muualla suoritettujen opintojen korvaamisesta päättää viestinnän pääaineopintojen vastuuopettaja. Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Julkisuuden tutkimus 5 op Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee julkisuuden tutkimuksen teoria- ja tutkimusperinteen pääsuunnat sekä hallitsee aluetta käsittelevän keskustelun ja tutkimuksen tärkeimmät ajankohtaiset teemat. Opetuksessa perehdytään erityisesti kolmeen julkisuustutkimuksen alueeseen: valtaa ja mediaa koskevaan teoriaan ja tutkimukseen, viestintäpolitiikan ja viestinnän sääntelyn tutkimukseen sekä poliittista viestintää koskevaan tutkimukseen. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus. o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen tutkimusalan kurssitarjonnasta. 3 teosta: Calhoun (pakollinen) ja kaksi valinnaista. Pakollinen: Calhoun C (ed.) (1992) Habermas and the Public Sphere. The MIT Press. Valinnaiset (valitaan kaksi): Davis A (2010): Political Communication and Social Theory. Abingdon: Routledge. Freedman, D (2008): The Politics of Media Policy. Cambridge: Polity Press. Hesmondhalgh, D (2012): The Cultural Industries. 3 rd Edition. London: Sage. Iosifides P (2013): Global Media and Communication Policy: An International Perspective. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Karppinen K ja Matikainen J (toim.) (2012): Julkisuus ja demokratia. Tampere: Vastapaino. Mediatutkimus 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt median kehitykseen, mediatutkimuksen suuntauksiin ja keskeisiin tutkimusalueisiin. Opintojaksossa tarkastellaan mediaa osana yhteiskunnan, kulttuurin ja teknologian muutoksia. Keskeisiä teemoja ovat mediateknologia ja -kulttuuri, yleisöt ja valta. Opiskelija ymmärtää median tuotannon ja kulutuksen osana yhteiskuntaa sekä median roolin suhteessa muihin yhteiskunnan organisaatioihin. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus. 14

15 o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta alla olevalta listalta. van Dijck J (2013): The Culture of Connectivity: A Critical History of Social Media. Oxford UP. Holmes D (2005): Communication Theory: Media, Technology and Society. Sage. Kunelius R, Noppari E & Reunanen E (2009): Media vallan verkoissa. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 112/2009 (verkossa: Lundby K (ed.)(2009): Mediatization. Peter Lang. Napoli P M (2010): Audience Evolution. New Technologies and the Transformation of Media Audiences. The University Press Group Ltd. Organisaatioviestinnän tutkimus 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida organisaatiotutkimuksen eri suuntauksia. Opiskelija oppii tarkastelemaan yhteiskuntaa eri organisaatioteorioiden näkökulmista. Painopiste on modernien organisaatiokäsitysten tarkastelussa sekä uudemmissa poikkitieteellisissä näkökulmissa. Kaikkia organisaatioita leikkaavat mm. sosiologiset, sosiaalipsykologiset ja viestintä- ja johtamisteoreettiset ulottuvuudet. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: o 1. Luennot 20t ja kurssilla ilmoitettava kirjallisuus o 2. kuulustelu tiedekunta- tai verkkotentissä. Tenttien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen erityisalueen kurssitarjonnasta. 3 teosta alla olevalta listalta. Davis A (2013): Promotional Cultures: The Rise and Spread of Advertising, Public Relations, Marketing and Branding. Polity. Hatch M J: Organization Theory: Modern, Symbolic and Postmodern Perspective. Morgan G: Images of Organization (4. painos). Weick K E: Making Sense of the Organization. White C (2014): Social Media, Crisis Communication, and Emergency Management: Leveraging Web and Mobile Technologies (2. painos). CRC Press. K11 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4 op Opiskelija toteuttaa itsenäiseen tiedonhankintaan ja tutkimuskirjallisuuden analysointiin perustuvan tutkimusprojektin, jonka tuloksena hän laatii kandidaattitutkintoon vaadittavan tutkielman. Pääpaino on opiskelijan itse valitseman aiheen käsitteellis-teoreettisessa jäsentämisessä, jota voidaan täydentää empiirisin esimerkein. Opiskelija oppii tieteellistä ongelmanasettelua, aiheen rajaamista, tutkimuskysymyksen täsmentämistä ja tutkimusasetelman määrittelyä koskevat perusteet. Lisäksi opiskelija oppii systemaattista työskentelyä, päätelmien ja yleistysten tekoa, kriittistä luku- ja esitystapaa, suullista esittämistä sekä työajan suunnittelua ja käyttöä. Seminaarin yhteydessä tarkistetaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). - Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op. - Yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot 25 op (kokonaan tai pääosin). - Yleisopinnoista: tvt-opinnot 5 op sekä Johdatus argumentaatioon ja yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5 op. - Viestinnän pääaineopinnoista: K6 Viestinnän analyysi 5 op, K7 Viestinnän ja julkisuuden teoria 5 op ja K8 Viestinnän organisaatioiden tutkimus 5 op ja K9 Viestinnän tutkimusperinteet 5 op. 15

16 Seminaari kestää yhden lukukauden eli kaksi periodia (yhteensä 40 t, sis. tieteellisen ilmaisun opetuksen). Seminaarissa on läsnäolovelvollisuus. Tutkimussuunnitelma laaditaan ensimmäisen periodin aikana ja tutkielmat käsitellään toisella periodilla. Seminaarin voi suorittaa joko syksyllä tai keväällä. Asteikolla hyväksytty / hylätty. Tutkielman kirjoittamista tukeva kirjallisuus Hurtig J, Laitinen M & Uljas-Rautio K (toim.) (2010): Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus. Alasuutari P: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Hirsjärvi S & al: Tutki ja kirjoita (uusin painos). Karisto A ja Seppälä U: Maukas gradu. UUSI: Luostarinen H ja Väliverronen E (1991/2007): Tekstinsyöjät. Saatavilla sähköisenä K12 Kandidaatintutkielma 6 op Opiskelija laatii tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen ja taitoa käsitellä viestintätieteellisiä ongelmia. Tutkielman pituus on sivua. Tutkielman laatimisen yhteydessä tarkastetaan opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taito. Tutkielman laatimisprosessi kokonaisuutena muodostaa kandidaatin tutkintoon sisältyvän kypsyysnäytteen, jossa opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ohjeita tieteellisestä kirjoittamisesta löytyy oppiaineen Flammasta Opiskelu-sivun kohdasta Opiskelun tueksi. K11 Kandidaatinseminaari ja HOPS 4 op. Tutkielma laaditaan kandidaatinseminaarin yhteydessä. Sekä syksyllä että keväällä järjestetään pääsääntöisesti kaksi seminaariryhmää. Tavoitteena on, että opiskelija saa seminaarin kuluessa tutkielman valmiiksi kielentarkistusta varten. Suomen tai ruotsin kielen kirjallisen taidon tarkastaminen ja kypsyysnäyte: Ennen tutkielman tarkastettavaksi jättämistä opiskelijan tulee jättää sen käsikirjoitus kielentarkistusta varten suomen tai ruotsin kielen opettajalle. Mikäli arvosana on vähemmän kuin 2, opiskelijan tulee korjata tutkielmaansa äidinkielen opettajan ohjeiden mukaisesti. Korjattu käsikirjoitus on jätettävä uudelleen tarkistusta varten äidinkielen opettajalle. Tarkemmat ohjeet kielentarkastuksesta löytyvät tiedekunnan Flamma-sivuilta. Tutkielman laatimisprosessi muodostaa pääsääntöisesti kypsyysnäytteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa tutkielman tarkastaja. Sekä kirjallinen taito (käsikirjoitus) että tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Arvioinnin tukena käytetään arvostelulomaketta. Viestinnän maisteriopinnot 55 op + pro gradu tutkielma 40 op = 95 op Viestinnän syventävät opinnot 55 op Viestinnän maisteriopintojen tavoitteena on tieteellinen ja tiedollinen erikoistuminen. Viestinnän maisteri ymmärtää kandidaattia laajemmin ja syvemmin viestinnän ilmiöitä ja osaa asettaa ne historialliseen ja yhteiskunnalliseen perspektiiviin. Hän pystyy arvioimaan viestinnän tutkimuksen keskeisten suuntausten tiedonmuodostusta kriittisesti. Hän hallitsee oman erityisalueensa kysymyksenasettelut ja tutkimusmenetelmät ja on hyvin perehtynyt oman alueensa sisältöihin myös 16

17 käytännön tasolla. Hänen asiantuntijuuteensa kuuluu myös kyky viestiä ja argumentoida vakuuttavasti ja asiantuntevasti erilaisilla tieteen ja julkisuuden kentillä. Kandidaatintutkinto. Viestinnän maisteriopinnot suositellaan suoritettavaksi pääosin alla esitetyssä järjestyksessä. Viestinnän syventävät menetelmät suoritetaan samanaikaisesti maisteriseminaarin kanssa. Työharjoittelun, Tutoroinnin sekä valinnaiset tutkimusalakurssit opiskelija voi suorittaa oman aikataulunsa mukaan. HOPS osana maisteriopintoja: Opiskelijat, jotka ovat tulleet hyväksytyiksi suoraan maisteritutkintoon aiemman korkeakoulututkinnon perusteella, laativat heti opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman maisteriopintojen vastuuopettajan ohjauksessa. Opintosuunnitelma tarkistetaan maisteriseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan kanssa. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatintutkinnon valtiotieteellisessä tiedekunnassa, viestintä pääaineena, ovat laatineet maisteriopintoja koskevan opintosuunnitelman kandidaatinseminaarissa. He tarkistavat ko. opintosuunnitelman maisteriseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan kanssa. Maisteriopintojen HOPS (1 op) rekisteröidään kaikille Maisteriseminaarin yhteydessä. Opintojaksot M1 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op M2 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 10 op M3 Maisteriseminaari I + HOPS 6 op M4 Maisteriseminaari II 5 op M5 Viestinnän syventävät menetelmät 7 op M6 Työharjoittelu 7 op M7 Viestinnän syventävät tutkimusalat 10 op = 2 x 5 op (20 t luentokursseja ao. kolmelta tutkimusalalta; kurssit vaihtelevat yleensä lukuvuosittain. Vaihtoehtoisena suoritustapana kirjallisuuskuulustelu) M7a) Julkisuuden tutkimus M7b) Mediatutkimus M7c) Organisaatioviestinnän tutkimus M8 Tutorointi 5 op M9 Pro gradu tutkielma 40 op Magisterstudier i medier och kommunikation för studenter från Soc&Kom Efter avlagd politices kandidatexamen vid Soc&kom inom journalistik kan studerande utan särskilt inträdesförhör fortsätta sina studier i medier och kommunikation vid institutionen för socialvetenskap vid statsvetenskapliga fakulteten. Fördjupade studier in medier och kommunikation 55 sp + 40 sp = 95 sp M1 Infallsvinklar på kommunikationsforskning 5 sp (föreläses på finska): Alternativt kan studerande avlägga en kurs (5 sp) av studiekurs M7 Fördjupade forskningsområden inom kommunikation M2 Fördjupade forskningsområde inom medie- och kommunikationsforskning 10 sp M3 Magisterseminarium I + individuell studieplan 6 sp M4 Magisterseminarium II 5 sp M5 Fördjupad forskningsmetodik 7 sp M6 Arbetspraktik 7 sp: Ersätts av den praktik som ingår i den lägre examen. M7 Fördjupade forskningsområden inom kommunikation 10 sp (+ en kurs 5 sp om studerande vill ersätta studiekurs M1 Infallsvinklar på kommunikationsforskning) M7a) Offentlighetsforskning M7b) Medieforskning M7c) Forskning om organisationskommunikation M8 Tutorverksamhet 5 sp M9 Pro gradu-avhandling 40 sp Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen arvosanojen (1-5) opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella: = 5 (erinomainen), = 4 (kiitettävä), = 3 (hyvä), = 2 (tyydyttävä), = 1 (välttävä). 17

18 M1 Näkökulmia viestinnän tutkimukseen 5 op Opintojakso toimii johdantona maisteriopintoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys viestinnän tutkimuksen ajankohtaisista tutkimussuuntauksista sekä niiden piirissä käytävästä teoreettisesta ja metodologisesta keskustelusta. Opintojaksolla viestinnän oppiaineen tutkijat esittelevät viimeaikaisia tutkimushankkeitaan: keskeisiä lähtökohtia, näkökulmia, löytöjä ja metodisia pohdintoja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saanut käsityksen viestinnän nykytutkimuksesta sekä vihjeitä ja tukea pro gradu -tutkielmansa toteuttamiseen. Kandidaatintutkinto tai tutkintoon sisältyvät viestinnän opinnot kokonaisuudessaan. Luennot 20t ja oheiskirjallisuus luennoitsijan ilmoittamalla tavalla. HUOM! Kurssi on suomenkielinen, mutta sitä suositellaan kuitenkin myös SSKH:sta pääaineopiskelijoiksi siirtyneille. Vaihtoehtoisesti he voivat suorittaa ylimääräisen M7 Viestinnän syventävät tutkimusalat - jakson. Huvudämnestuderande från Soc&kom: Fastän kursen föreläses på finska, rekommenderas den också för studenrande som har avlagd examen vid Soc&kom. Alternativt kan studerande avlägga en kurs (5 sp) av studiekurs M7 Fördjupade forskningsområden inom kommunikation. Oheiskirjallisuus Artikkeleita (ilmoitetaan kurssilla). M2 Media- ja viestintätutkimuksen syventävä teoria 10 op (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan viestinnän keskeisistä teoreettisista suuntauksista. Opintojakso tarjoaa myös yleisen sisällöllisen kehyksen pro gradu tutkielman laadintaan. Kandidaatintutkinto tai tutkintoon sisältyvät viestinnän opinnot kokonaisuudessaan. Kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa: 1. kuulustelu 10 op: Opiskelija valitsee yhteensä viisi teosta alla mainitulta kirjallisuuslistalta siten, että jokaiselta kolmelta alueelta tentitään vähintään yksi teos. Kaksi muuta teosta opiskelija voi valita itse haluamiltaan alueilta. Tentin (5 kirjaa) voi suorittaa yhdessä tai kahdessa osassa. Jos tentti on suoritettu kahdessa osassa, opiskelijan tulee pyytää tentaattorilta loppumerkintä jaksosta (osasuorituksia ei rekisteröidä WebOodiin). 2. kuulustelu 5 op ja M7 luentokurssi 5 op: Opiskelja tenttii tdk-tentissä 3 teosta (1 teos/tutkimusala) ja valinnaisten teosten sijaan suorittaa ylimääräisen M7 Viestinnän syventävät tutkimusalat -kurssin (5 op). Kirjojen korvaamisesta kurssilla on ehdottomasti mainittava tenttiilmoittautumisen yhteydessä. Jos opiskelija tenttii kolme teosta ja korvaa kaksi kirjaa kurssilla, tentti suoritetaan yhdessä kuulustelussa. Julkisuuden tutkimus Crossley N & Roberts J (eds.) (2004): After Habermas. New Perspectives on the Public Sphere. Blackwell. Hindman M (2009): The Myth of Digital Democracy. Princeton: Princeton University Press. Taylor C (2004): Modern Social Imaginaries. Durham: Duke University Press. Mediatutkimus Carpentier N (2011): Media and Participation. Intellect. Couldry N (2012): Media, Society, World: Social Theory and Digital Media Practice. 18

19 Wahl-Jorgensen K & Hanitzsch T (2009): The Handbook of Journalism Studies, luvut 1-2, s ja luku 4, s Organisaatioviestintä Gregory A & Willis P (2013): Strategic Public Relations Leadership. Abingdon, UK: Routledge. Miller K (2011): Organizational Communication: Approaches and Processes, 6 th edition. Wadsworth Publishing. May S K & Mumby D K (2005): Engaging Organizational Communication Theory and Research. Sage. Maisteriseminaari (11 op) M3 Maisteriseminaari I ja HOPS 6 op M4 Maisteriseminaari II 5 op Kandidaatin tutkinto tai tutkintoon sisältyvät viestinnän opinnot kokonaisuudessaan on oltava suoritettu ennen seminaariin ilmoittautumista. Maisteriseminaarin suoritettuaan opiskelija hallitsee pro gradu -tutkielman laatimisen prosessin ja on seminaarin suoritettuaan edennyt tutkielman teossa niin pitkälle, että pystyy loppuunsaattamaan tutkielman itsenäisesti. Maisteriseminaarin tavoitteena on tutkielman tekemisen tukemisen lisäksi harjaannuttaa tieteelliseen ajatteluun, esitystapaan ja argumentointiin sekä työskentelyyn tutkimustyötä tekevässä ryhmässä. Suoritustavat Opiskelija osallistuu seminaariin, joka on kestoltaan 4 periodia. Opiskelijalla on oltava tutkielman aihe valmiina seminaarin alkaessa. Aiheen hahmottamiseen saa tukea kaksi kertaa vuodessa pidettävissä tietoiskuissa, joita vetävät seuraavana lukukautena alkavien seminaarien ohjaajat ja oppiaineen tutkimushankkeiden johtajat. Tutkielman aihetta voi myös kypsytellä oppiaineen opetus- ja tutkimushenkilöiden kanssa. Seminaarissa on läsnäolovelvollisuus. Seminaari jakautuu kahteen osaan. Maisteriseminaari 1:n aikana opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa ja on aloittanut tutkielman kirjoittamisen. Maisteriseminaarin 2 päätteeksi opiskelija on työstänyt noin 2/3 tutkielmastaan. Molempien seminaarien aikana opiskelija antaa panoksensa seminaarissa tehtävän tutkimustyön etenemiseen ja osallistuu muiden seminaaritöiden arviointiin. HOPS 1 op: Opiskelija ja seminaarin ohjaaja käyvät Maisteriseminaari I:n aikana lävitse opiskelijan opintosuunnitelman ja tarvittaessa päivittävät sitä. HOPS -keskustelu ja siitä laadittu suunnitelma keskittyy erityisesti pro gradu -tutkielman loppuunsaattamiseen. Lisäksi voidaan käsitellä opintojen vaiheesta riippuen opintosuunnitelmaa, antaa palautetta ja pohtia työelämään siirtymisen haasteita. Kielentarkastus: Mikäli kielentarkastusta ei ole suoritettu esim. alemman tutkinnon yhteydessä, pro gradu -suunnitelmasta osa jätetään kielentarkastukseen tiedekunnan äidinkielen opettajalle. Kypsyyskoe (tutkielman sisällön tarkistus): Maisteriseminaari kokonaisuudessaan muodostaa kypsyysnäytteen. Poikkeukset: Jos opiskelija on käynyt seminaarin kauan sitten tai hän on suorittanut sen muualla kuin oppiaineessa, erillinen kypsyyskoe voidaan edellyttää. Päätöksen kypsyyskokeen vaatimisesta tekee tutkielman ohjaaja. Kypsyyskoe suoritetaan jonain viestinnän oppiaineen tiedekuntatenttipäivänä. Asteikolla hyväksytty / hylätty. M5 Viestinnän syventävät menetelmät 7 op Syventävät menetelmäopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti yhden tutkimusmenetelmän ja osaa tehdä tutkimusstrategioihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä ratkaisuja. Jakso tukee pro gradu - tutkielman tekemistä konkreettisesti siten, että kurssilla tarkastellaan menetelmän valinnan tieteenfilosofisia lähtökohtia ja syvennetään tietämystä tutkimusprosessin eri vaiheista sekä perehdytään tutkimuksen etiikkaan ja aineistoon liittyviin kysymyksiin. Kurssiin kuuluvissa pienryhmissä opiskelija 19

20 oppii soveltamaan jotakin menetelmää omaan pro gradu -työhönsä. Kandidaatin tutkinto tai tutkintoon sisältyvät viestinnän opinnot kokonaisuudessaan. Kurssi tulee suorittaa joko maisteriseminaarin aloittamista edeltävänä lukukautena tai samanaikaisesti maisteriseminaarin kanssa. Kurssi koostuu kaikille yhteisistä luennoista (10t), opiskelijan valitsemasta menetelmäpienryhmästä (12t) ja henkilökohtaisena lopputyönä suoritettavasta esseestä. Pakollinen teos Kuula A (2006): Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino. Teos suoritetaan kurssin henkilökohtaisen lopputyön, esseen yhteydessä. Tarkempi suoritustapa esitellään kurssilla. Oheiskirjallisuus Aaltola J & Valli R (2010): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. PS-Kustannus. Alasuutari P: Laadullinen tutkimus, uusin painos (1999). Alkula T, Pöntinen S & Ylöstalo P: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Alvesson M & Deetz S: Doing Critical Management Research. Boje D M: Narrative Methods for Organization and Communication Research. Jokinen A Juhila K & Suoninen E (2012): Kategoriat, kulttuuri ja moraali. Johdatus kategoriaanalyysiin. Tampere. Vastapaino. Konopasek Z (2008): Making Thinking Visible with Atlas.ti: Computer Assisted Qualitative Analysis as Textual Practices. FQS Forum: Qualitative Social Research, SocialForschung, vol. 9, No.2, Art. 12, May Reese S. & Gandy Jr. O. & Grant A (2010): Framing Public Life. Perspectives on Media and Our Understanding of the Social world. Routledge. Ruusuvuori J & Nikander P & Hyvärinen M (toim.) (2010): Haastattelun analyysi. Vastapaino. Saukko P: Doing Research in Cultural Studies. An introduction to classical and new methodological approaches. Silverman D: Doing Qualitative Research: A Practical Handbook. Vesala K & Rantanen T (2007): Argumentaatio ja tulkinta. Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. Gaudeamus. Moisander J and Valtonen A (2006): Qualitative Marketing Research. A Cultural Appoach. Sage. M6 Työharjoittelu 7 op Työharjoittelun suoritettuaan opiskelija on perehtynyt viestinnän alan työtehtäviin julkishallinnossa, yksityisellä sektorilla tai järjestöissä ja osaa hahmottaa opintojen ja työelämän välisen yhteyden. Työharjoitteluraportissa opiskelija tarkastelee viestinnän alan ammattikäytäntöjä kriittisesti. Harjoittelujaksoksi soveltuu vähintään kolmen (3) kuukauden yhtäjaksoinen viestinnän alan työ jakson vastuuopettajan etukäteen hyväksymässä harjoittelupaikassa. Kandidaatintutkinto. Viestinnän työharjoittelupaikan voi hankkia kahdella eri tavalla: o Yliopiston tukema työharjoittelu: Opiskelijalla on mahdollisuus hakea tiedekunnalta 2 kk:n harjoittelutukea (työnantajan edellytetään maksavan 1 kk). o Muu työharjoittelu: Opiskelija voi suorittaa työharjoittelun myös harjoittelutukijärjestelmän ulkopuolella, jolloin työnantaja maksaa kaikki kustannukset. Opiskelija, joka jo toimii viestinnän alan tehtävissä, voi hyväksyttää sen harjoitteluna. Asiasta on sovittava työharjoittelusta vastaavan opettajan kanssa. Harjoittelun päätyttyä opiskelija laatii harjoitteluraportin erillisen ohjeen mukaan. Huvudämnestuderande från Soc&kom: Arbetspraktik ersätts av den praktik som ingår i den lägre examen. 20