PÄIHTEETTÖMYYSOHJELMA

Transkriptio

1 l PÄIHTEETTÖMYYSOHJELMA

2 2 Sisällysluettelo 1. Ohjelman tarkoitus Päihteiden määritelmä Ennaltaehkäisevä toiminta Toimintaohjeet Päihdeongelma alkaa näkyä työnteossa Hoitoonohjaus Päihtyneenä työpaikalla Tiedottaminen ja ohjelman toteutumisen seuranta... 7

3 3 1. Ohjelman tarkoitus Tämä ohjelma korvaa yhtymähallituksen hyväksymän Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päihdepalvelujen hoitoonohjausmallin. Päihteettömyysohjelma tulee voimaan yhtymähallituksen hyväksymisellä Päihteettömyysohjelmalla luodaan sairaanhoitopiiriin selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin voidaan jämäkästi tarttua riittävän ajoissa. Päihdetyössä varhainen reagointi päihteiden käytön tuottamiin ongelmiin on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on aktivoida työyhteisöjä pohtimaan päihteiden käyttöä, tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustamaan päihdeongelmaista hakeutumaan ajoissa hoitoon. Lähtökohtana on, että kaikki osapuolet ymmärtävät päihteiden muodostavan merkittävän riskin koko sairaanhoitopiirin toiminnalle. Päihteiden liiallisen käytön vuoksi työturvallisuus heikkenee, poissaolot lisääntyvät, työnteko ja johtaminen sekä tuloksellisuus vaikeutuvat ja työntekijän työsuhde vaarantuu. Väärinkäyttö kiristää myös työpaikan ilmapiiriä ja vaikeuttaa ihmissuhteita. Päihteettömyysohjelman toteuttaminen on osa työhyvinvoinnin edistämistä. Päihteettömyysohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen. Päihdeasioita tulee työyksikössä käsitellä osana työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön perehdyttämistä ja työnopastusta, henkilöstökoulutusta, työohjausta sekä työsuojelua ja työterveyshuoltopalveluja. Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäoloaikana päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Työssäoloajaksi luetaan myös työnantajan määräämät ja kustantamat virkamatkat ja koulutukset. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää edustettaessa tulee noudattaa yleisesti hyväksyttäviä käytöstapoja. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta. Ongelman piilottelua ja salaamista ei hyväksytä esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä. Aloitteen tekijöillä on oikeus saada tieto asiankäsittelyn etenemisestä, muttei hoidon muusta sisällöstä. Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.

4 4 Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Päihteettömyysohjelma koskee koko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä. 2. Päihteiden määritelmä Päihteillä tarkoitetaan kemiallisia aineita, joilla ihminen muuttaa mielialaansa ja kokemuksiaan ts. humaltuu. Päihteiksi lasketaan alkoholi ja huumeet sekä päihtymistarkoitukseen käytettyinä lääkkeet ja liuottimet. Sairaanhoitopiirissä määritellään päihteeksi alkoholi, huumaus aineista kannabis, amfetamiini, opioidit (heroiini, morfiini, synteettiset opioidit), ekstaasi ja sen johdannaiset, kokaiini ja LSD sekä keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet (mm. bentsodiatsepiini, barbituaarit). 3. Ennaltaehkäisevä toiminta 4. Toimintaohjeet Työnantaja vastaa tiloissaan olevien asiakkaiden turvallisuudesta ja työtiloissaan työskentelevien työturvallisuudesta. Työnantaja on aina vastuussa siitä, että työntekijä ei vaaranna omaa tai toisen työturvallisuutta. Työnantaja on vastuussa ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Työnantajan edustajina yksiköissä toimivat lähiesimiehet. Ennaltaehkäisevä toiminta sisältää seuraavanlaisia toimenpiteitä: 1. informoidaan ja koulutetaan koko henkilöstöä ja vaikutetaan yleisiin suhtautumistapoihin; 2. tuetaan riskiryhmien omatoimista päihteiden käytön tarkkailua; 3. luodaan ilmapiiri sellaiseksi, että päihdeongelmaiset voivat hakeutua omaehtoisesti hoitopalvelujen piiriin tai heidän kanssaan voidaan mahdollisimman joustavasti käynnistää virallinen hoitoonohjaus; 4. suunnattujen terveystarkastusten yhteydessä täytetään AUDIT-kysely alkoholin käytöstä ja 5. sairaanhoitopiirin palvelukseen tulevat henkilöt, joilta edellytetään työhöntulotarkastusta, pyydetään joka 15.sta tarkastukseen tulevaa toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus työnantajalle (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 7, 759/2004) 4.1. Päihdeongelma alkaa näkyä työnteossa Henkilöllä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään. Esimiehen ja työyhteisön vastuu on toissijaista.

5 5 Lähiesimies on velvollinen heti reagoimaan päihdeongelmaan tai epäilyyn, jos viranhaltijalle/työntekijälle on kehittymässä alkoholin tai muiden päihteiden liikakäytöstä johtuen sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, haittaa henkilön työntekoa ja voi vaarantaa henkilön oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden palveluja käyttävien turvallisuutta. Epäily voi perustua havaintoihin työntekijän käyttäytymisestä tai työsuorituksesta, asiakkailta saatuun palautteeseen taikka toistuviin lyhyisiin poissaoloihin. Ellei esimies ryhdy sairaanhoitopiirin päihteettömyysohjeiden mukaisiin toimenpiteisiin, tulee työyhteisön työntekijöiden, luottamusmiesten tai työsuojelutehtävissä toimivien kertoa tästä ylemmälle esimiehelle, jonka tulee ottaa vastuu jatkotoimista. Lähiesimies, joka ei puutu tiettävissä olevaan ongelmaan syyllistyy työtehtäviensä laiminlyöntiin. Jokaisella työyhteisöön kuuluvalla on velvollisuus välittömästi ilmoittaa esimiehelle perustellusta syystä epäillystä päihdeongelmasta. Esimiehen saatua tiedon mahdollisesta päihdeongelmasta, tulee hänen järjestää asiasta varhaisen reagoinnin mallin mukainen keskustelu työntekijän kanssa (liite 2) Hoitoonohjaus Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa henkilöä pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Henkilöä rohkaistaan hoitoon hakeutumisessa siksi, että ongelma ei johtaisi virka/työsuhteen päättymiseen tai muiden yksilön kannalta haitallisiin seuraamuksiin. Päihdeongelmaista henkilöä ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan päihdeongelmaiselle antama mahdollisuus. Hoidon tavoitteena on henkilön kuntouttaminen. Hoitoon hakeutuminen ei ole virka/työsuhteen lakkauttamisperuste. Hoitoon hakeutuminen ja hoitoonohjaus voi tapahtua seuraavasti: vapaaehtoisesti henkilön omasta tai läheisen aloitteesta esimiehen tai työtovereiden aloitteesta työterveyshuollon aloitteesta Hoitoon hakeutumista ja hoitoonohjausta varten työpaikalla tulee olla tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Hoitoonohjauksesta tehdään aina kirjallinen sopimus (liite 1) hoitoon ohjattavan ja työnantajan edustajan kesken. Sen perusteella hoitoonohjattava sitoutuu käymään päihdeongelmansa vuoksi hoidossa sovitun ajan. Työnantaja puolestaan sitoutuu olemaan tukena. Työnantajan edustajana linjaorganisaation esimies ja tarvittaessa lakimies osallistuvat järjestettävään alkukeskusteluun ja loppuarviointiin. Hoitoonohjattavan halutessa on syytä kutsua työpaikalla käytäviin keskusteluihin mukaan työsuojeluvaltuutettu tai järjestönsä luottamusmies. Työnantajan edustaja on oikeutettu saamaan työterveyshuollosta tietoja siitä, käykö hoitoonohjattu sopimuksen mukaisesti hoidossa ja hoidon edistymises-

6 6 tä. Asiasta sovitaan kirjallisesti työntekijän kanssa tehtävässä hoitoonohjaussopimuksessa. Päihdehoito tapahtuu joko avokäynteinä A-klinikalle tai tarvittaessa laitoshoitona. Mikäli viranhaltija/työntekijä hakeutuu vapaaehtoisesti laitoshoitoon ja siitä on etukäteen sovittu työnantajan kanssa, maksetaan hänelle sovitulta ajalta työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa. Avohoito pyritään toteuttamaan työajan ulkopuolella. Ellei hoitoa voida työajan ulkopuolella järjestää, voidaan myöntää asianomaiselle vapautusta virka- tai työtehtävistä hoidon vaatimaksi ajaksi. Jos päihdeongelmainen kieltäytyy hoitoonohjauksesta, hoitoonohjaus on keskeytynyt työntekijöistä johtuvasta syystä tai hoito todetaan tuloksettomaksi, ryhdytään toimenpiteisiin virka- tai työsuhteen päättämiseksi. Hoitoonohjaus ei estä työantajaa ryhtymästä palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn. Niihin voidaan ryhtyä hoitoonohjauksesta riippumatta, jos työntekijällä on hoitojakson aikana työssään vakavia laiminlyöntejä ja rikkomuksia. Hoitoonohjausmenettelyä ei sovelleta alle 1 vuoden pituisessa palvelussuhteessa oleviin. Päihdeongelman ilmetessä ryhdytään heidän kohdallaan suoraan palvelussuhteen purkamismenettelyyn. Hoitoonohjausmenettelyä sovelletaan kuitenkin sellaisessa, toisiaan keskeytyksettä seuranneissa lyhytaikaisissa palvelussuhteissa oleviin, joiden yhteenlaskettu palveluaika ylittää yhden vuoden Päihtyneenä työpaikalla Työssäkäynti alkoholin, huumeiden tai muiden päihdyttävien aineiden alaisena tai vahvassa krapulatilassa on kielletty. Mainittujen aineiden tuominen työpaikalle on kielletty. Jos henkilö on tuonut laittomia lääkkeitä tai huumeita työpaikalle tai säilyttää niitä taikka kaupittelee niitä siellä, esimiehen on ilmoitettava asiasta myös poliisille. Viranhaltijan/työntekijän esiintyessä päihtyneenä työpaikalla tai käyttäessään siellä päihteitä, tulee esimiehen tai työyksiköstä vastaavan keskeyttää henkilön työnteko välittömästi sekä kehottaa henkilöä puhallustestiin tai verikokeisiin. Henkilön kieltäytyessä puhallustestistä esimiehen tai työyksikön vastaavan tulee kutsua paikalle ainakin yksi työntekijä/viranhaltija yksikön ulkopuolelta todistajaksi. Tilanteessa täytetään aina puheeksiottolomake. Tarkkuusalkometripuhalluksesta/verikokeesta kieltäytyneen työntekijän tulee näyttää toteen, että esimiehen epäilys on perusteeton (käännetty todistustaakka) ja että hän on työkuntoinen. Epäilyksenalainen työntekijä voi halutessaan käydä verikokeessa /huumetestissä työterveyshuollossa ja iltaisin ja viikonloppuisin verikoe/huumetesti otetaan päivystyspoliklinikalla. Esimies voi tarvittaessa saada virka-apua poliisilta, joka voi määrätä henkilön verikokeeseen. Henkilön kieltäytyminen puhallus- tai verikokeesta ei ole este työpaikalta poistamiselle. Jos todisteellisesti osoitetaan työntekijän olleen päihtyneenä työpaikalla tai testitulokset osoittavat henkilön olleen päihtynyt,

7 7 tulee asia välittömästi tiedottaa sairaanhoitopiirin johtajalle, joka ryhtyy toimenpiteisiin työsuhteen purkamiseksi ottaen huomioon työsopimuslain (55/2001) luvut 7 ja 8 sekä kunnallisen viranhaltijalain (304/2003) 35 :n ja 41 :n säännökset. Vahvasta krapulatilasta johtuva poissaolo ja/tai päihteiden takia työpaikalta poistetun viranhaltijan/työntekijän poissaolo työpaikalta on aina palkatonta aikaa. 4.4 Kuulemistilaisuus Mikäli päihdeongelma jatkuu tai hoitosopimusta on muuten laiminlyöty, järjestetään kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi. Kokoonkutsujana toimii esimies. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan asianosaisen työntekijän lisäksi palvelusuhteen päättämisestä päättävä esimies ja tarvittaessa hoitoon osallistunut työterveyslääkäri tai -hoitaja. Asianomainen työntekijä kutsuu valitsemansa avustajan. Kuulemistilaisuudessa arvioidaan sen hetkisen tilanteen lisäksi myös hoitotilanteen kokonaisuus. Kuulemisesta laaditaan kirjallinen muistio. Muistioon kirjataan kuulemisen lopputuloksena, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei. Jos palvelussuhdetta jatketaan, muistioon kirjataan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta käynnistyy irtisanomismenettely. 4.5 Palvelussuhteen päättäminen Jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu tai kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun työntekijän palvelusuhde on jouduttu päättämään päihdeongelman vuoksi, palvelusuhteesta päättävä esimies ilmoittaa asiasta Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen (TEO). 5. Tiedottaminen ja ohjelman toteutumisen seuranta Päihteettömyysohjelmasta järjestetään lähiesimies tehtävissä toimiville koulutusta. Työntekijöille ohjelmasta tiedotetaan perehdytysohjelman mukaisesti. Työyksiköissä päihteettömyysohjelma tulee käsitellä vuosittain yksikön yhteistoimintakokouksessa. Päihteettömyysohjelma pidetään työyksikössä esillä sellaisessa paikassa, että henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua tähän. Sairaanhoitopiirin yhteistoimintaneuvosto käy keskustelun päihteettömyysohjelman toimivuudesta kerran vuodessa.

8 8 1 Kirjallinen huomautus ja varhainen reagointi Seuraavana työpäivänä tai viimeistään viikon sisällä ongelmasta tiedon saatuaan lähiesimies antaa kirjallisen huomautuksen (varhainen reagointi) ja ottaa ongelman puheeksi työntekijän/viranhaltijan kanssa. Keskustelun tavoitteena on saada päihdeongelmainen omatoimiseen muutokseen ja esimies voi harkintansa mukaan ohjata hänet työterveyshuoltoon. Jos todetaan, että työntekijällä on päihdeongelma tai sellainen on muodostumassa, esimiehen on kehotettava häntä rajoittamaan päihteiden käyttöä ja tarvittaessa hakeutumaan asianmukaiseen hoitoon. Sovitaan seurantakeskustelusta, joka pidetään esimiehen kanssa1-2 kuukauden kuluttua. 2 Kirjallinen varoitus ja velvoite hoitoon hakeutumiseen Mikäli henkilön päihteiden käytöstä aiheutuu haittaa, järjestetään neuvottelu ja sairaanhoitopiirin johtaja antaa hänelle kirjallisen varoituksen. Kirjalliseen varoitukseen sisältyy aina velvoite hakeutua hoitoon, kirjallinen hoitoonohjaussopimus (liite 1). Sovitaan seurantakeskustelusta, joka pidetään lähiesimiehen kanssa 1-2 kuukauden kuluttua. Hoidon vaikuttavuuden arviointikeskustelu.

9 9 3 Palvelussuhteen päättäminen Mikäli päihteiden väärinkäytöstä aiheutuu haittaa työpaikalla kahden vuoden sisällä varoituksesta, ryhdytään kunnallisen viranhaltijan palvelusuhdeturvasta annetun lain/työsopimuslain mukaisiin toimenpiteisiin, jolloin seurauksena voi olla virka- /työsuhteen purkaminen. Kahden vuoden määräajan jälkeen tapahtuva päihteiden väärinkäyttö käsitellään kohdan 2. mukaisesti (varoitus). Purkuperusteesta tiedon saatuaan työnantajalla on mahdollisuus 14 vrk:n aikana purkaa työsuhde Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 työryhmä Kirjallinen hoitoonohjaussopimus Varhainen reagointi -neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta Varoitus ja huomautus -lomake Seinäjoen kaupungin päihdepalvelut Yrjö Uusitalo, Sirkka Penttilä, Rauno Viitasaari, Pentti Viitasaari, Pertti Rinta-Nikkola ja Johanna Sorvettula

10 Huomautus Yksikkö Esimies / Varoitus Työntekijä Esimies varoittaa työntekijää työhön liittyvästä vakavasta rikkomuksesta tai laiminlyönnistä. Esimies huomauttaa työntekijää alla merkitystä syystä. Työntekijän tulee korjata huomautuksen kohteena oleva asiantila. Syy Ohjeiden vastainen menettely Töiden laiminlyönti Työntekijän kykenemättömyys työsopimuksen täyttämiseen Työstä useita selittämättömiä/lyhyitä poissaoloja Epäasiallinen käytös Muu syy Jos edellä kuvattu menettely jatkuu, voi työnantaja päättää työsuhteen. Allekirjoittaneet ovat.. klo todenneet, että työntekijä on esiintynyt työssä arviomme mukaan päihtyneenä. Puhalluskokeen tulos on promillea. Verikoe/virtsakoe on otettu, tulos /. Työntekijä kieltäytyy puhallus- tai veri- tai virtsakokeesta. Sopimusrikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimuksen jatkamista. allekirjoitus, nimenselvennys ja ammatti allekirjoitus, nimenselvennys ja ammatti vastaanotettu, pvm työntekijän allekirjoitus, nimenselvennys ja ammatti Esimies säilyttää varoituksen/huomautuksen, työntekijälle annetaan kopio EPSHP A-32 2/08 lakimies 1

11 Työsopimuslaki 7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 Yleissäännös irtisanomisperusteista Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 2 Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan: 1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista; 2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; 4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 :ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa. EPSHP A-32 2/08 lakimies 2

12 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Päihteettömyysohjelma Liite 4 Seinäjoen kaupungin päihdepalvelut Seinäjoen A-klinikka Törnäväntie Seinäjoki Puh. (06) Fax. (06) a-klinikka@seinajoki.fi Puhelinaika terapeuteille ma pe klo Ajanvarausaika ma to pe Avoinna ma klo ti to klo pe klo Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasema Huhtalantie 53 TG, JP 17 (2. krs) Seinäjoki Puh. (06) Fax. (06) katkaisuhoitoasema@seinajoki.fi Avoinna ympäri vuorokauden Suojakoti Finskankuja Seinäjoki Puh. (06) a-klinikka@seinajoki.fi Nuorisoasema Steissi Törnäväntie Seinäjoki Puh. (06) tai (06) steissi@seinajoki.fi Avoinna ma to klo pe klo Ilman ajanvarausta ma to klo Terveysneuvontapiste Häläppäri Koulukatu 23 (sivuovi) Seinäjoki Avoinna ke

13 Seinäjoen kaupungin ostopalveluna ostettava palvelu Päiväkeskus Joonatan Vapaudentie Seinäjoki Puh. (06) Avoinna ma to klo pe klo Asiakasaika ma to klo pe klo Järjestöjen, vertaistukiryhmien ja seurakuntien tarjoamat palvelut Seinäjoen A-kilta ry Ruukintie Seinäjoki Puh. (06) tai Avoinna ma pe klo Irti Huumeista-Seinäjoki Puh. (06) päivystys keskiviikkoisin klo Stop huumeille ry. Ruukintie Seinäjoki Puh Yhteyshenkilö: Tiina Pekkanen SEHUKE Seinäjoen seudun huumetyön kehittäjät Kasperinviita Seinäjoki Yhdyshenkilö: Tiina Pekkanen

14 AA - Ryhmät AA tuplaryhmä Kutojankatu Seinäjoki Puh. (06) Avoinna ti ja pe klo ke klo la klo Seinäjoen AA ryhmä Jouppilantie Seinäjoki Puh. (06) Avoinna ma, ke, pe klo su klo ja Naisten suljettu kk:n 3. tiistai klo AA ryhmä Kaleva Kutojankatu Seinäjoki Puh. (06) Avoinna ma ja to klo AA Lakeusryhmä Törnäväntie Seinäjoki Avoinna ma ja to klo pe klo Kk:n 1. ke, naisten suljettu palaveri klo Paritt. viik. la klo avoin ryhmä AA:n Auttava puhelin Avoinna klo Seinäjoen kontaktikoti Pelttarinkatu Seinäjoki Puh