UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Transkriptio

1 UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Sisältö 1. Suunnittelutyön tausta Työn yleiskuvaus ja lähestymistapa Alustava työohjelma Nykytilanteen ja kehityssuuntien analyysi Vision ja tavoitteiden asettaminen Toimenpiteiden suunnittelu Liikenneturvallisuustyön toimintamallin kuvaus Suunnitelman raportointi Suunnittelutyön aikataulu Suunnittelun organisointi ja vuorovaikutustarpeet

2 1. Suunnittelutyön tausta Valtakunnallisessa Tieliikenteen liikenneturvallisuussuunnitelmassa ( ) korostetaan alueellisen ja paikallisen liikenneturvallisuustyön merkitystä liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa. Alueellisen liikenneturvallisuustyön ohjaus ja valtakunnan tason linjausten jalkauttaminen paikalliselle tasolle on osoitettu ELY-keskusten vetämän poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyöryhmän tehtäväksi. Liikenneturvallisuustyöryhmien tehtäväksi on myös osoitettu alueellisen (ELY-kohtaisen) liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen. Alueelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat muistuttavat lääninhallitusten aikana laadittuja läänikohtaisia liikenneturvallisuussuunnitelmia. Lääninkohtaisten suunnitelmien on kuitenkin todettu jääneen liian strategiselle tasolle ja nyt laadittavilta suunnitelmilta odotetaan aiempaa konkreettisempaa ja käytännönläheisempää otetta. Alueellisten liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan on jo ryhdytty joissakin ELYkeskuksissa (esim. Pirkanmaa, Lappi). Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat sopineet suunnitelmien samanaikaisesta laadinnasta ja suunnitelmien sisällön keskinäisestä koordinoinnista alueellista liikkumisvaraa kuitenkaan unohtamatta. HSL laatii parhaillaan liikenneturvallisuusstrategiaa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Erityisesti kuntakyselyn osalta, mutta myös muilta osin, HSL:n suunnitelma tulee hyödyntämään tämän selvityksen tuloksia. Vuoropuhelu suunnitelmien välillä työn laadinnan aikana on tärkeää. Yhteensovittaminen käynnistymässä olevan Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman toteuttaminen Uudenmaan ELY-keskuksessa -selvityksen kanssa on myös hyödyllistä. Liikenneturvallisuuden sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteissa ja toimissa on paljon yhteistä, ja tavoitealueiden toimien olisi hyvä tukea toisiaan. 2. Työn yleiskuvaus ja lähestymistapa Alueellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on keskeinen työkalu valtakunnallisten tavoitteiden jalkauttamisessa alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen valtakunnantason linjauksia ja alueellisia erityispiirteitä. Suunnitelman tavoitteena on luoda yleislinjoja ja painotuksia eri tasolla ja eri toimijoiden taholta tehtävälle liikenneturvallisuustyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen nykyinen liikenneturvallisuustilanne ja siihen vaikuttavat toimintaympäristötekijät sekä arvioidaan alueen liikenneturvallisuustyön toimivuutta. Nykytilan kuvauksen pohjalta alueen liikenneturvallisuustyölle luodaan pitkän aikavälin visio ja käytännön työtä ohjaavat tavoitteet sekä kuvataan konkreettiset toimenpiteet vuosille Suunnitelmassa kuvataan myös alueellisen liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamalli ja eri tasolla (ELY, maakunta, seutu, kunta) toimivien ryhmien keskinäinen työnjako sekä seurannan sisältö- ja periaatteet. Suunnitelmissa tulee huomioida kytkentä maakunnalliseen ja seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön. Perinteisessä liikenneturvallisuustyössä lähtökohtana on usein se, miten ihminen eri kulkutavoilla liikenteessä käyttäytyy sekä miten liikenneympäristö tukee eri kulkutapojen turvallista liikkumista ja oikeanlaisia käyttäytymismalleja. Liikenneturvallisuustyössä ei useinkaan tarkastella sitä, minkälaisia valintoja ihmiset tekevät kulkutavan, matkan määränpään tai esimerkiksi asuinpaikan suhteen tai sitä, tai miten yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän ratkaisut näitä valintoja tukevat. On kuitenkin selvää, että myös ihmisten liikkumisvalinnoilla, ja erityisesti kestävien kulkutapojen osuudella liikkumisessa, on merkittäviä liikenneturvallisuusvaikutuksia. 2

3 Nyt laadittavassa alueellisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa korostetaan laajan keinovalikoiman käyttöönottamista ja ns. liikennejärjestelmänäkökulmaa. Liikenneturvallisuus on edelleen suunnitelman keskiössä, mutta näkökulmaa keinoista liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi laajennetaan koskemaan myös ihmisten liikkumisvalintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perinteisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden rinnalle tuodaan toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään nykyistä kestävämpää liikkumiskulttuuria alueella. Uusi näkökulma nivotaan myös osaksi liikenneturvallisuustyölle asetettavia tavoitteita sekä liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamallia. Työn runko muodostuu seuraavasti: - Aluksi määritellään toimintaympäristön haasteet, onnettomuuksien ja liikenneturvallisuustyön nykytila sekä kunnissa tehtävä liikenneturvallisuustyö ja sen tulevat haasteet. - Näiden pohjalta laaditaan ELYn liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja visio. - Seuraavaksi tavoitteiden ja vision kautta sekä ennen kaikkea nykytilan analyysin ja kuntakyselyn avulla hahmotetaan seudun painopistealueet (eli toimenpidekokonaisuudet). - Keskeinen tämän työn lopputulos on eri toimenpidekokonaisuuksien alle määritettävät konkreettiset toimenpiteet sekä - ELYn oman liikenneturvallisuustyön organisointi. Työn tilaajana toimii ELY-keskus ja työtä tehdään pääasiassa ELYn tarpeisiin ja ELYn toiminnan näkökulmasta, mutta on tärkeää keskustella siitä, mikä on kuntien ja muiden sidosryhmien rooli. Työn alussa käydään myös läpi, mitkä osat pyritään toteuttamaan samassa muodossa toisten ELY-keskusten kanssa ja missä osissa alueelliset erityispiirteet korostuvat eniten. Samantyyppisesti toteutettavia osia voisivat näkemyksemme mukaan olla ainakin nykytilan kuvaus, kyselyn raportointi, raportin rakenne sekä pääosa mittareista. 3. Alustava työohjelma 3.1 Nykytilanteen ja kehityssuuntien analyysi Nykytilan analyysi sisältää katsauksen liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin, alueen liikenneturvallisuuden nykytilaan ja liikenneturvallisuusyhteistyön nykytilaan ja haasteisiin. Nykytilanteen analyysit laaditaan olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin, onnettomuustilasto- ja paikkatietoanalyyseihin, asiantuntijahaastatteluihin (työryhmän kokoukset) ja kuntakyselyyn perustuen. Työn alussa sovitaan tilaajan kanssa lähtötietojen tarkoituksenmukaisesta alueellisesta jaottelusta: esim. Pääkaupunkiseutu, muu Helsingin seutu, muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme. Suunnittelualueella on hyvin erityylisiä alueita: suuria valtakunnan tason keskuksia sekä pieniä kuntia. Lisäksi tulee pohtia, missä yhteyksissä on syytä käyttää kuntatason tietoja vai pysytelläänkö vain alueellisissa tunnusluvuissa. Toimintaympäristön analyysit Toimintaympäristön analyysin tavoitteena on selvittää turvallisen (ja kestävän) liikkumisen potentiaali ja haasteet alueella. Toimintaympäristön tarkasteluissa rajaudutaan ensisijaisesti alueellisiin/paikallisiin muutostekijöihin (esim. väestökehitys, yhdyskuntarakenne, palveluverkko, liikkumistottumukset, rahoitus), mutta myös laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden (lainsäädäntö, ajoneuvoteknologian kehitys, liikennepolitiikka, talouden kehitys, jne.) kytkentä liikenneturvallisuustilanteeseen on hyvä tuoda esille. Toimintaympäristön ja kehityssuuntien analyysit on tarkoituksenmukaista suorittaa eri ELY-keskusten suunnitelmien osalta samalla tavalla, mutta alueelliset erityispiirteet huomioiden. Erityispiirteitä ovat mm. joukkoliikenteen rooli, metropolialueen vaikutus, pääkaupunkiseudun ruuhkat, väestön keskittyminen pää- 3

4 kaupunkiseudulle jne. Tilaajan ja konsultin kesken sovitaan, mihin materiaaleihin toimintaympäristön analyysien tulisi pohjautua. Onnettomuusanalyysit Onnettomuustarkasteluissa analysoidaan viimeisen kymmenen vuoden aikana alueella tapahtuneita poliisin tietoon tulleita, ja Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan tilastoimia, liikenneonnettomuuksia. Päähuomio kiinnitetään henkilövahinko-onnettomuuksiin. Kuolonkolarien taustalla olevia syitä (päihteiden, suurten ylinopeuksien, ajoterveyden, itsemurhien yms. osuus kuolonkolareista) analysoidaan lisäksi tutkijalautakuntien sähköisessä muodossa saatavissa olevista aineistoista. Onnettomuustarkasteluissa erotellaan ainakin ELY-, maakunta- ja seututaso. Tarkasteluihin on myös hyvä sisällyttää maakuntien välinen vertailu sekä vertailu koko maan tasoon. Koettua liikenneturvallisuutta ja liikennekäyttäytymisen ongelmia arvioidaan seudullisten ja kunnallisten liikenneturvallisuussuunnitelmien sekä Poliisin ja Liikenneturvan haastatteluiden ja tutkimusten (valvontahavainnot, Liikenneturvan tutkimukset) pohjalta. Onnettomuusanalyysi sisältää ainakin seuraavat tarkastelut: - onnettomuuskehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana, onnettomuuksien vakavuusaste ja onnettomuusriski (esim. onnettomuudet suhteutettuna väestökokoon) - onnettomuuksien jakautuminen ikä- ja tienkäyttäjäryhmittäin - maanteiden ja taajama-alueiden onnettomuuskehitys (tietyypeittäin, onnettomuusluokittain, jne.) ja erityispiirteet - maanteiden onnettomuusaste- ja tiheys, pahimpien onnettomuuskasaumien toteaminen - koettu liikenneturvallisuus ja turvattomaksi koetut liikkujaryhmät - liikennekäyttäytymisen ominaispiirteet: liikennesääntöjen noudattaminen, liikenneasenteet, turvalaitteiden ja -välineiden käyttö - yhteiskunnalle aiheutuvien onnettomuuskustannusten suuruus Analyysissä pyritään tiiviiseen ja pahimmat turvallisuusongelmat esille nostavaan tarkasteluun. Analyysien toteuttamistapa noudattelee muissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa tehtäviä analyyseja, mikä helpottaa alueellisia vertailuja. Analyysissä pyritään arvioimaan valtakunnallisten tutkimusten pohjalta niiden onnettomuuksien osuutta, jotka eivät tule poliisin tietoon, esim. monet kävelijöille ja pyöräilijöille tapahtuneet (erityisesti loukkaantumiseen johtaneet) onnettomuudet. Onnettomuusanalyysin yhteydessä voidaan tarkastella PRONTO-aineiston (pelastuslaitoksen resurssi- ja onnettomuustietokanta) hyödynnettävyyttä osana analyysiä. PRONTO-aineiston käytöstä ja laajemminkin onnettomuuksien kartta-analyysien laadinnasta sovitaan tilaajan kanssa tarkemmin työn käynnistyttyä. Liikenneturvallisuusyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet Liikenneturvallisuustyön nykytilaa alueella selvitetään alueen viranomaistahojen kanssa käytävien keskustelujen (työryhmän kokoukset) ja kuntiin suunnatun kyselyn kautta (ks. luku 4). Työvaiheessa selvitetään: - Miten liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan alueella nykyisen ja kenen toimesta (eri aluetasot)? - Miten liikenneturvallisuustyö toimii seudulla ja kunnissa (toimintamuodot, aktiivisuus, yhteistyön toimivuus, yhteistyön esteet, motivaatio, resurssit)? - Minkälaisia odotuksia eri toimijoilla on tulevaisuuden yhteistyömallille? 4

5 3.2 Vision ja tavoitteiden asettaminen Visio- ja tavoiteasettelun lähtökohtana ovat nykytilan analyysien esille nostamat ongelmat ja haasteet sekä seudullisten ja valtakunnallisten suunnitelmien linjaukset. Tuoreessa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettävät tavoitteet ja liikenneturvallisuustyön painopistealueet muodostavat erittäin tärkeän lähtökohdan. Visiota ja tavoitteita työstetään myös laajassa sidosryhmille (tulevia liikenneturvallisuusfoorumin jäseniä) suunnatussa seminaarissa. Liikenneturvallisuustyölle asetettava visio on pitkän aikavälin tahtotilan kuvaus, jolla pyritään kokoamaan eri toimijoiden voimat saman hyväksyttävissä olevan ja innostavan haasteen saavuttamiseksi. Visiota konkretisoidaan kahdentasoisilla tavoitteilla: vaikutustavoitteilla ja toiminnallisilla tavoitteilla. - Vaikutustavoitteet liittyvät nimensä mukaisesti mitattavissa oleviin suunnitelmalla tavoiteltaviin vaikutuksiin, kuten onnettomuuksien määrän vähenemiseen. Vaikutustavoitteille kuvataan mittarit seurantaa varten. - Toiminnallisten tavoitteiden voidaan ajatella täsmentävän sitä, kuinka tavoiteltaviin vaikutuksiin päästään (toimintatavat, yhteistyömallit, toiminnan painotukset). Toiminnallisissa tavoitteissa on hyvä korostaa liikenneturvallisuustyön poikkihallinnollisuutta sekä yhteiskunnan ja yksilöiden välistä vastuunjakoa liikenneturvallisuuden parantamisessa. Toiminnalliset tavoitteet voivat myös toimia toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana ja painopistealueina (ks. luku 3.3), jolloin tavoitteiden ja toiminnan välinen kytkentä säilyy mahdollisimman loogisena. Liikenneturvallisuusvisiossa ja tavoitteiden asettelussa tulee huomioidaan tavoitteet nykyistä kestävämmästä yhdyskuntarakenteesta ja liikkumiskulttuurista. Vision ja tavoitteiden määrittämisessä on tärkeää tunnistaa toimintaympäristön haasteet, jotka ovat Uudenmaan ELY-keskuksen alueella hyvin erilaiset kuin muissa ELY-keskuksissa. Lisäksi tulee huolehtia tarpeellisessa määrin yhteensovittamisesta HSL:n liikenneturvallisuusstrategian vision ja tavoitteiden kanssa. Tavoitteet voidaan tarvittaessa muodostaa erilaisiksi esimerkiksi suurille kaupunkiseuduille ja pienille kunnille. Etenkin toiminnallisten tavoitteiden osalta korostuu liikennejärjestelmänäkökulma, liikkumisen ohjaus sekä yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen. Työssä tulee selvittää, kuinka paljon liikkumavaraa näissä toiminnallisissa tavoitteissa tosiasiallisesti on ja sovittaa tavoitteet sekä niitä vastaavat mittarit realistisiksi. Visiota ja tavoitteita työstetään laajasti sidosryhmien kanssa, mutta työn aikaisessa seminaarissa keskiössä on enemmänkin konkreettisten toimenpiteiden pohdinta. 5

6 3.3 Toimenpiteiden suunnittelu Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää monen eri toimijan samanaikaisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden suunnittelua kohdennetaan nykytila-analyysin ja tavoitteiden pohjalta valittaville painopistealueille (keskeisimmät ongelma-alueet). Myös valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman esittämät painotukset ovat tärkeä lähtökohta (relevanttius suunnittelualueella pohdittava). Kunkin painopistealueen osalta kuvataan mahdollisimman laaja-alainen keinovalikoima. Suunnitelmassa on tärkeä keskityttyä ensisijaisesti sellaisiin ongelma-alueisiin/-ryhmiin, jotka perustuvat joko suureen kuolleiden lukumäärään tai suureen altistukseen tai niiden yhteisvaikutukseen. Myös toimintaympäristön haasteet saattavat nostaa esille tärkeitä painotuksia (esim. iäkkäiden liikenneturvallisuustilanne). Mahdollisia tarkastelunäkökulmia toimenpiteiden suunnittelussa: - Millä liikutaan? asumisen ja liikkumisen valintoihin vaikuttaminen - Kuinka turvallisesti eri kulkutavoilla liikutaan? liikenneasenteet, sääntöjen noudattaminen ja turvalaitteiden- ja välineidenkäyttö, riskien tunteminen, ajotaidot ja -kyky, käytettyjen kulkuneuvojen kunto - Minkälaisia edellytyksiä kestävälle ja turvalliselle liikkumiselle luodaan? maankäytön ratkaisut, palveluverkon ratkaisut, liikenneympäristön ratkaisut, muut liikennepalvelut Tarkasteltavia toimenpidetyyppejä: - Kasvatus-, koulutus-, valistus-, tiedotus-, markkinointitoimet - Liikenteen valvonta (Poliisi), muu valvonta - Yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen (esim. liikenneturvallisuusauditoinnit) - Liikenneympäristön suunnitteluratkaisut, väylien kunnossapito, informaatiopalvelut, jne. - Maapolitiikka, kaavoitus, palveluverkon ratkaisut, jne. Suunnittelun painopiste on turvallisen liikkumisen edistämisessä, liikenneturvallisuuden parantamisessa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelma on kuitenkin hyvä muodostaa siten, että se korostaa liikenneturvallisuustyön monialaisuutta ja laajempaa liikennejärjestelmänäkökulmaa. Toimenpiteiltä toivotaan konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä. Toimenpiteet suunnitellaan vuosille Yleispiirteisiä tahtotiloja ja toimintalinjoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on mainittu lukuisissa vastaavissa suunnitelmissa. Tämän työn toimenpideohjelman tärkein tehtävä on kuvata konkreettisia ja toteutettavissa olevia lähivuosien toimenpiteitä. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee pohtia minkä roolin Uudenmaan ELY-keskus näkee liikenneturvallisuussuunnittelulla tulevaisuudessa ja etenkin miten ELY-keskus voisi tulevaisuudessa tukea kuntien liikenneturvallisuustyötä. Toimenpideohjelmaa käsitellään laajasti työn ohjausryhmässä ja sille haetaan laaja hyväksyntä sidosryhmien kesken. 6

7 3.4 Liikenneturvallisuustyön toimintamallin kuvaus Liikenneturvallisuusyhteistyön organisointi Liikenneturvallisuusongelmiin puuttuminen edellyttää tehokasta yhteistoimintaa eri vastuutahojen kesken. Yhteistyötä tarvitaan eri viranomaistahojen ja sidosryhmien välillä niin paikallisella, seudullisella kuin maakunnallisella/alueellisella tasolla. Tehokkainta yhteistyö on silloin, kun se on jotenkin organisoitu, jatkuvaa ja säännöllistä ja hyödyntää monipuolisesti eri toimijoiden kautta käytössä olevaa keinovalikoimaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuustyön toimintamalli, eri tasolla toimivien työryhmien tehtävät ja kokoonpano, ryhmien keskinäinen työnjako sekä lähiajan toimenpiteet/kehittämispolku toimintamallin jalkauttamiseksi. Etenkin ELY:n rooliin ja mahdollisuuksiin osallistua paikalliseen liikenneturvallisuustyössä tulee ottaa kantaa. Liikenneturvallisuustyön toimintamallin yhtenä lähtökohtana voidaan pitää hierarkkisesti aluetasolta (koko ELY:n alue) paikalliselle tasolle jäsentyvää yhteistyömallia. ELY:n toiminta-alueen osalta liikenneturvallisuusyhteistyö organisoidaan kahdella tasolla. Poikkihallinnollista ja moniammatillista näkökulmaa liikenneturvallisuustyöhön tuo liikenneturvallisuusfoorumi, johon kutsutaan laaja-alaisesti sellaisten organisaatioiden edustajia, joilla on mahdollisuus vaikuttaa alueen liikenneoloihin ja liikennekulttuuriin. Käytännön toimintaa ELY:n alueella ohjaa ja koordinoi ELY-keskuksen vetämä liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä. Paikallisessa liikenneturvallisuustyössä organisoinnin perustana ovat kunnalliset liikenneturvallisuustyöryhmät. ELY:n kytkemiseksi paikalliseen liikenneturvallisuustyöhön, myös jonkinlaista maakunnallista, seudullista tai kuntaryhmittäistä yhteystyömallia tulee selvittää. Liikenneturvallisuustyön seurannan kehittäminen Liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden kannalta seuranta on erityisen tärkeätä. Seurannan tavoitteena on tarkastella, miten liikenneturvallisuustyössä on onnistuttu eli liikenneturvallisuustyön vaikuttavuutta. Seurannan kautta varmistetaan, että toimintaympäristössä, liikennejärjestelmän tilassa ja tienkäyttäjien tarpeissa tapahtuvat muutokset tulevat riittävästi huomioiduksi. Seuran kautta myös liikenneturvallisuustyö ja niukat resurssit osataan kohdentaa oikein. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan, miten ja kenen toimesta liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan suunnittelualueella (koko alue, maakunnat, seudut ja kunnat). Vaikuttavuuden arvioimiseksi kuvataan suunnitelman tavoitteisiin ja painopistealueisiin kytkeytyvät seurannan mittarit. Lisäksi on tarpeen pohtia seurannan tarkoitusta (miten tietoa hyödynnetään) ja raportointitapaa. Toimintaympäristöön ja liikennejärjestelmän tilaan liittyvien tekijöiden kuvataan kytkentä seudulliseen/maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. Kysely on keskeinen lähtötieto liikenneturvallisuustyön organisointiin ja seurantaan alueella. Se, mitä kunnat itse haluavat ja ennen kaikkea ovat valmiita niukoilla resursseilla tekemään, linjaa suurelta osin sen mitä kunnissa tulee liikenneturvallisuuden saralla tapahtumaan. Ylemmältä tasolta (valtio ja ELY) voidaan asettaa tavoitteita, visioita ja toimintalinjoja kuntien liikenneturvallisuustyön tekemiseen, mutta tekeminen aito osallistuminen liikenneturvallisuustyön haasteisiin kuntatasolla lähtee yksittäisistä kuntatoimijoista. ELYssä on suunniteltu perustettavaksi liikenneturvallisuusasioita käsittelevä liikenneturvallisuusfoorumi, jossa käsitellään ELYn kannalta koko aluetta koskevia liikenneturvallisuusasioita yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämän foorumin ja kunnittaisten liikenneturvallisuustyöryhmien välimaastoon on tässä työssä tavoitteena pohtia esimerkiksi seudullisia tai alueellisia ryhmiä. Yhtenä ideana voisi olla jo olemassa olevien ryhmien hyödyntäminen, kuten KUUMA-kuntien ryhmä tai HSL:n liikenneturvallisuusryhmä. Syynä tähän foorumin ja seudullisten ryhmien perustamiseen on se, että ELYllä ei ole resursseja osallistua alueensa jokaisen kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toimintaa, mutta heillä on osavastuu kunnissa tapahtuvasti 7

8 liikenneturvallisuustyöstä (mm. toimenpiteiden toteutus yhdessä kunnan kanssa). Tavoitteena on olemassa olevien ryhmien hyödyntäminen, jottei kuntien vastuuhenkilöiden kokoustaakka kasva kohtuuttoman suureksi. Yksi keino lisätä ELYn ja kuntien välistä toimintaa on ns. liikenneturvallisuustoimija-ajattelun voimakas lisääminen. Toimija avustaisi ELYä sekä liikenneturvallisuustyössä kuntien suuntaan että fyysisten liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden organisoinnissa ja hallinnassa. Toimija olisi ELYn liikenneturvallisuusvastaavien oikea käsi työssä kuntien suuntaan. Toimijalla olisi myös merkittävä rooli nykyisin heikosti raportoitavassa liikenneturvallisuustyön seurannassa. 3.5 Suunnitelman raportointi Suunnitelman raportointi pitää sisällään seuraavat tulosteet: - Painokelpoinen tiivis loppuraportti (ELY:n julkaisusarja) - Painokelpoinen esite työn keskeisistä tuloksista - Suunnitelman esittelykalvot - Seurantamittarit päivitettävässä taulukkomuodossa (Excel) 3.6 Suunnittelutyön aikataulu Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta käynnistetään marraskuun 2011 aikana. Suunnitelman loppuraportin ja esitteen tulee olla valmiina kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Projektin alustava aikataulu on esitetty seuraavassa: UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ALUSTAVA AIKATAULU TYÖN KÄYNNISTÄMINEN Sopimus ja työn käynnistäminen Lähtöaineiston kerääminen TYÖVAIHEET Nykytila ja kehityssuunnat Visio ja tavoitteet Toimenpiteiden suunnittelu Toimintamallin kuvaus Raportointi KOKOUKSET JA VUOROPUHELU Työryhmän kokous Sidosryhmäseminaari Kuntakysely 8

9 4. Suunnittelun organisointi ja vuorovaikutustarpeet Työn ohjaus LIITE 1: TÄYDENNETTY TEHTÄVÄNKUVAUS Suunnitelman laadintaa ohjaa suppea työryhmä, jossa on edustus Uudenmaan/Varsinais-Suomen/Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Poliisista (paikallispoliisi ja Liikkuva poliisi) ja Liikenneturvasta. Työryhmän kokoonpano vastaa alueellista yhteistyöryhmää. Lisäksi voidaan harkita maakuntien, suurimpien kaupunkien edustajien tai muiden merkittävien seutu-/paikallisviranomaisten kutsumista osaan kokouksista. Työryhmän kokouksiin osallistuu myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liikenneturvallisuussuunnitelmien hankekoordinaattori. Työryhmä kokoontuu työn aikana kolme kertaa. Työryhmän kokousten lisäksi konsultin on varauduttava yhteen hankekoordinaattorin kanssa pidettävään koordinointipalaveriin työn alkuvaiheessa (ennen ensimmäistä työryhmän kokousta). Tärkeimpien päätösten yhteydessä voidaan tarpeen mukaan toteuttaa sähköpostikommentointikierroksia hieman työryhmää laajemminkin. Kuntakysely Kunnissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä ja siihen liittyviä odotuksia, haasteita ja tahtotilaa selvitetään kunnille suunnatulla www-kyselyllä (tai sähköpostikyselyllä). Kyselyssä mahdollisesti kartoitettavia asioita ovat mm.: - Toimiiko kunnassa nykyisin liikenneturvallisuustyöryhmä? Minkälainen (esim. ryhmän kokoonpano, kokoontumisten määrä/v, toimiiko ryhmä aktiivisesti, jne.)? - Onko kunta mukana seudullisessa liikenneturvallisuusyhteistyössä? - Onko kuntien (esim. naapurikuntien) välillä muunlaista liikenneturvallisuusyhteistyötä? - Ovatko eri toimialat tehneet keskenään yhteistyötä liikenneturvallisuusasioissa? - Ovatko eri toimialat tietoisia omasta roolistaan ja tehtävistään liikenneturvallisuustyössä? - Minkälainen liikenneturvallisuustyön toimintamalli sopisi tulevaisuudessa parhaiten kuntaan? - Miten liikenneturvallisuusasioiden painoarvoa voisi lisätä eri hallintokunnissa? - Pitäisikö eri toimialojen välistä yhteistyötä lisätä/kehittää? Miten? - Minkälainen rooli liikenneturvallisuussuunnitelmilla on nyt ja tulevaisuudessa? - Mitkä ovat suurimmat haasteet kunnallisessa liikenneturvallisuustyössä? Kuntakysely ajoitetaan siten, että sillä voidaan myös kartoittaa kuntien näkemyksiä keinoista, joilla pahimpiin nykytilan analyysin esille nostamiin ongelmakohtiin voitaisiin puuttua (toimintaympäristön ja liikenneturvallisuuden nykytilan analyysit selvillä). Näin kyselyn tulokset hyödyttävät myös tavoiteasetantaa ja toimenpiteiden suunnittelua. Kysely toteutetaan webropol-kyselynä. Kyselyn runko on yhtenäinen eri ELY-keskuksissa, minkä johdosta liikenneturvallisuustyön nykytilasta saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Avokysymykset mahdollistavat paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen kuvailun. Kysely pyritään pitämään helposti vastattavana, jotta vastauksia saataisiin kattavasti. Lähtökohtaisesti kysely lähetetään vain yhdelle henkilölle kussakin kunnassa: liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtajalle tai liikenneturvallisuusyhteyshenkilölle. 9

10 Sidosryhmäseminaari Työn aikana järjestetään yksi laajempi, liikenneturvallisuustyön keskeisiä sidosryhmiä kokoava, seminaaritilaisuus. Seminaaritilaisuus voidaan myös nähdä alueelle perustettavan liikenneturvallisuusfooruminen järjestäytymis- ja perehdyttämistilaisuutena. Seminaariin tavoitteena on hakea hyväksyntä liikenneturvallisuustyölle asetettavalle visiolle ja tavoitteille (mahdollisuus vaikuttaa myös sisältöön) sekä ideoida konkreettisia toimenpiteitä asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi (ryhmätyöt). Tavoitteiden rinnalla tulee seminaarissa käsitellä myös konkreettisempia kysymyksiä liittyen esim. liikenneturvallisuustyön kipupisteisiin, eri kuntien käytäntöihin liikenneturvallisuustyössä sekä toimenpidetarpeisiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin. 10