Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 Raportteja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma Juha Heltimo Mikko Lautala

2

3 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma JUHA HELTIMO MIKKO LAUTALA

4 RAPORTTEJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Juha Heltimo Kansikuva: Linea Konsultit Oy Raportin valokuvat: Linea Konsultit Oy Kartat: Karttakeskus L4356, YKR SYKE & Tilastokeskus Painopaikka: Kopijyvä Oy ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Esipuhe Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on jalkauttaa valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Suunnitelma täsmentää ja konkretisoi valtakunnallisia toimenpiteitä alueen liikenneturvallisuustilanteen ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden. Suunnitelmassa kuvataan myös alueellisen liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamalli; eri toimijoiden tehtävät, eri tasoilla toimivien työryhmien tehtävät ja keskinäinen työnjako sekä kytkennät alueen liikennejärjestelmätyöhön. Liikenneturvallisuussuunnitelman alussa on esitetty johdatus liikenneturvallisuustyön osa-alueisiin, hyötyihin ja avainosapuoliin ongelmien ratkaisemisessa. Tämän jälkeen on kuvattu Kaakkois-Suomen toimintaympäristön erityispiirteitä ja tulevaisuuden näkymiä sekä liikenneturvallisuuden ja liikenneturvallisuusyhteistyön nykytila. Nykytilan analyysien pohjalta ja valtakunnalliset linjaukset huomioiden liikenneturvallisuustyölle on asetettu visio. Käytännön liikenneturvallisuustyötä varten vision henki on kuvattu myös määrällisten onnettomuusvähenemätavoitteiden ja toimintalinjausten muodossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu monipuolinen toimenpideohjelma vuosille Toimenpiteiden suunnittelu on kohdennettu vaikuttavuuden perusteella valituille painopistealueille. Suunnitelmaan sisältyy toimenpide-ehdotuksia mm. liikennekasvatusta ja -tiedotusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa sekä liikenteen ja maankäytön suunnitteluperiaatteita koskien. Suunnitelma sisältää myös ehdotuksen liikenneturvallisuusyhteistyön toimintamallista maakuntatasolta kuntatasolle sekä seurannasta. Suunnitelman toteuttamisen vastuu jakautuu toimenpiteen luonteesta riippuen kuntasektorille, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, Liikenneturvalle, poliisille tai muille sidosryhmille. Tiiviillä yhteistyöllä ja monipuolisilla toimenpiteillä pyritään osaltaan lisäämään työn laaja-alaisuutta ja vaikuttavuutta. Liikenneturvallisuuden parantaminen on kustannustehokasta toimintaa. Liikenneonnettomuuksien määrän vähentäminen säästää inhimilliseltä kärsimykseltä ja tuo yhteiskunnalle kaivattuja kustannussäästöjä. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu vuosittain Kaakkois-Suomen alueella 250 miljoonan euron kustannukset. Liikenneonnettomuuksien vähentyminen suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tarkoittaisi karkeastikin arvioiden noin 60 miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä tavoitevuonna Vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena on koetun liikenneturvallisuuden parantuminen, joka vaikuttaa keskeisesti ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin, elinympäristöjen viihtyisyyteen ja liikkumisvalintoihin. Työn ohjauksesta vastasi Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä, johon kuuluvat: - Jussi Kailasto (pj.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Anna-Maija Hinkkanen Liikenneturva - Jari Strengell Liikkuva poliisi, Kouvolan yksikkö - Eeva-Maija Koponen SKAL Ohjausryhmätyöskentelyn ohella työn aikana järjestettiin laaja sidosryhmäseminaari, jossa keskusteltiin alueen liikenneturvallisuustilanteesta, liikenneturvallisuustyön painotuksista ja toimenpidetarpeista. Seminaarista saatu palaute huomioitiin suunnitelmaa laadittaessa. Kuntien näkemyksiä liikenneturvallisuustyön ja etenkin yhteistyön kehittämistarpeista kartoitettiin myös erillisellä kuntakyselyllä. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnasta vastasivat Juha Heltimo Strafica Oy:stä ja Mikko Lautala Linea Konsultit Oy:stä. Kouvolassa joulukuussa 2013

6 Sisältö Esipuhe Yhteinen vastuu yhteiset hyödyt Poikkihallinnollinen tehtävä Laajat hyödyt Liikenneturvallisuustyön osapuolet Suunnittelun lähtökohdat Toimintaympäristö Liikenneturvallisuustilanne Kaakkois-Suomessa Visio, tavoitteet ja painotukset Visio ja tavoitteet Pitkän aikavälin linjaukset ja lähivuosien painopistealueet Toimenpideohjelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi Liikenneturvallisuustyön perusta kuntoon Viisasta liikkumista pienestä pitäen Ajokunto ja -terveys tarkempaan syyniin Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen Suunnitelman seuranta ja vaikutukset Suunnitelman seuranta ja edistäminen Vaikuttavuuden arviointi Lähteet Liitteet... 61

7 1. Yhteinen vastuu yhteiset hyödyt 1.1 Poikkihallinnollinen tehtävä Liikenneturvallisuus on hyvin suunnitellun liikenneympäristön ja liikkujien asenteiden yhteistulos ja molempiin on panostettava nykyistä enemmän Liikenneonnettomuudet ovat useimmiten monien yhteensattumien muodostamia tapahtumaketjuja, joiden taustalla on liikkujaan itseensä, liikenneympäristöön, ajoneuvoon tai esimerkiksi keliolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Onnettomuustilastoista tehtyjen tarkempien analyysien kautta tiedetään, että liikkujan oma toiminta tässä monimutkaisessa yhtälössä on hyvin merkittävä. Suurimmassa osassa liikenneonnettomuuksista taustalla on riskikäyttäytymiseen, liikennesääntöjen tuntemukseen tai kuljettajien ajotaitoihin, ajokuntoon tai terveyteen liittyviä tekijöitä. Tutkijalautakuntien havaintoja Suomen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista vuonna 2011 (VALT vuosiraportti 2011): Alkoholin vaikutuksen alaisena oli 25 % aiheuttajakuljettajista Ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä käytti 10 % aiheuttajakuljettajista, tapausten osuus kasvussa Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvoa kuljetti 5 % aiheuttajakuljettajista Noin joka kymmenes (11 %) onnettomuus oli itsemurha Kuljettajan tilaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 86 %:ssa onnettomuuksista Kuljettajan toimintakyvyn muutos (nukahtaminen, sairauskohtaus tai tajunnan menetys) oli välittömänä riskitekijänä onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista lähes joka viidennellä (17 %) Ajonopeuteen liittyviä taustariskejä (esim. ylinopeus, liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden) oli läsnä lähes joka toisessa onnettomuudessa (45 %) Vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi 37 % pääaiheuttajista Turvavyön käyttäminen olisi pelastanut kuolemalta eri todennäköisyyksillä 24 henkilöä Edellä olevat poiminnat osoittavat, että liikenneturvallisuusongelmien ratkominen on huomattavasti laajempi kysymys kuin nopeusrajoituksen alentaminen, liittymien ja suojateiden parantaminen tai töyssyjen ja pyöräteiden rakentaminen, joihin liikenneturvallisuustyö usein yksipuolisesti yhdistetään. Turvalliset liikenneympäristön ratkaisut ovat tärkeitä, mutta niiden mahdollisuudet poistaa nykyisiä ongelmia ovat rajalliset. Liikennejärjestelyiden rinnalle tuleekin nostaa nykyistä vahvemmin kasvatuksellisia ja viestinnällisiä keinoja, joilla tuetaan, motivoidaan ja kannustetaan ihmisiä eri elämänvaiheissaan tekemään turvallisia ja vastuullisia liikkumisen valintoja. Tätä työtä kutsutaan elinikäiseksi liikennekasvatukseksi. Myös ennaltaehkäisevä päihdetyö ja muu terveellisten elintapojen edistämiseen liittyvä toiminta on osa liikenneturvallisuustyötä. Turvallinen liikenneympäristö kannustaa turvalliseen liikkumiseen Liikennetilanteet ovat usein monimutkaisia ja vaativat monenlaisia havaintoja ja tilanteen tauotonta arvioimista. Liikenneympäristön ratkaisuilla voidaan kannustaa ja ohjata vastuulliseen ja turvalliseen liikkumiseen sekä pienentää mahdollisen onnettomuuden vakavuutta. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta perusedellytyksenä on looginen, itseohjaava ja sääntöjen noudattamista tukeva liikenneympäristö. Yhtenäiset ratkaisut samantyyppisillä alueilla parantavat tienkäyttäjien edellytyksiä liikenneympäristön oikeaan ymmärtämiseen ja oikeaan toimintaan. 6

8 7 Arkiliiku Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall suutta p kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi vasta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk mista tukeva käve kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta. Kuva 1 Arkiliiku Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall suutta p kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on vasta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk mista tukeva kävely Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta. Kuva 1 Arkiliiku Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall suutta parantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on vasta viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk mista tukeva ly- ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta. Kuva 1. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( Arkiliikunnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk mista tukeva ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk mista tukevaa eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. Liikkumistottumukset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannus nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m kaan. Tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuite turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnett sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta ( nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk muotojen välinen työnjako kehittyy. Selvää kuitenkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn turvallisuustavoitteiden saavuttamista, hyvinvointi- Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott vuudet ovat altistus, onnettomuusriski ja onnettomuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk a eheää yhdyskuntarakennetta, riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a nakin osalla matkoistaan tai osan aikaa vuodesta.. Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kehikosta (Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ih vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan kestävimmiksi. Keskeisenä tavoitteena onkin saada ihmiset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajaka muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen v nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu teen, vaikuttavat myös liikennemäärien kehitys ja kulkutapajakauma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el mäntavoista. Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on näin ollen vähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 nnan edistäminen tukee liikenneturvallisuustavoitteita Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut pojen välinen työnjako) liittyvät asiat on käsitelty osana toimintaympäristöä. kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn ja ympäristötavoitteista puhumattakaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilant kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude sa, jotka nykyisin kulkevat suurimman osan matkoistaan henkilöautolla, ja etenkin niissä tilanteissa, joissa kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (20 Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude eissa, joissa kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma (2012) Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomu uma. Liikennemäärien kasvaessa onnett muuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvall arantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuite kin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulk nkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenn Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulott omuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyö sä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkut kset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutu sesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja el ähintäänkin yhtä haastava ja poikkihalli nollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikk riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia ja pyöräilymahdollisuuksia, laadukkaita joukkoliikennepalveluita sekä motiiveihin vaikuttamista. Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuude eissa, joissa kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistett va, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen m taa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne a 12)). Liikenneturvallisuustilanteeseen, liikenneonnettomuuksien määrään, vakavuuteen ja koettuun turvattomuuuma. Liikennemäärien kasvaessa onnettomuuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri määrä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toisin sanoen liikenteen kasvu kumoaa osan liikenneturvalliarantavien toimenpiteiden vaikutuksista. Liikenteen kasvun turvallisuusvaikutukset riippuvat kuitenkin paljon siitä missä ja minkä liikkujaryhmän (ikä ja kulkutavat) osalta liikenne kasvaa, ja miten eri kulkunkin on, että vallitseva autoistumiskehitys ei edistä liikenne- Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta asiasta. Liikenneturvallisuuden tilaa tarkastellaan usein ns. liikenneturvallisuuskuution avulla, jonka ulottuomuuksien vakavuus. Perinteisessä liikenneturvallisuustyössä pääpaino on ollut kahdessa jälkimmäisessä ulottuvuudessa ja altistukseen (liikkumisen määrä, kulkutakset ovat liikenneonnettomuuksien tavoin seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta: yhdyskuntarakenteesta, liikennejärjestelyistä, talouskehityksestä, veropolitiikasta, asenteista ja eläähintäänkin yhtä haastava ja poikkihallinnollista yhteistyötä vaativa tehtävä kuin liikennekäyttäytymisen ongelmien ratkominen; tarvitaan arkiliikkuriittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Tavoitteena on muuttaa liikkumistapoja erityisesti niiden ihmisten keskuudeseissa, joissa kävely, pyöräily tai joukkoliikenne tarjoaa käyttökelpoisen ja toimivan vaihtoehdon. On kuitenkin muistettava, että eri kulkutavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niitä käytetään monipuolisesti ja tilanteen mutaa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely, pyöräily tai joukkoliikenne aimuuksille altistuminen kasvaa ja pelkästään nykyisen turvallisuustason säilyttämiseksi on tehtävä suuri Liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen määrään ja kulkumuotojakaumaan vaikuttamalla on viime vuosina nostettu vahvemmin osaksi liikenneturvallisuustyötä. Kyse ei ole kuitenkaan uudesta riittävän tiheää palveluverkkoa, turvallisia ja houkuttelevia Suurimmalla osalla ihmisistä olisi jo nykytilanteessa mahdollisuus hienosäätää liikkumistottumuksiaan miset miettimään kulkutapavalintojaan ja kokeilemaan eissa, joissa

9 1.2 Laajat hyödyt Liikenneturvallisuuden parantaminen tuottaa monia hyötyjä niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta tarkasteltuna. Koettu turvallisuus, ja koettu liikenneturvallisuus tai turvattomuuden tunne liikenteessä yhtenä sen osana, on keskeinen osa ihmisten kokonaishyvinvointia. Koetun liikenneturvallisuuden parantuminen vaikuttaa keskeisesti niin ihmisten elämänlaatuun, elinympäristöjen viihtyisyyteen kuin liikkumisvalintoihin. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat puolestaan inhimillisiä kärsimyksiä paitsi niiden uhreille myös heidän lähipiirilleen. Monille liikenneonnettomuudessa saatu vamma aiheuttaa pysyvän invaliditeetin tai muun elinikäisen haitan. Inhimillisen kärsimyksen ohella liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia taloudellisia kustannuksia, joista kuntien maksettavaksi kohdistuu noin %. Onnettomuuksista aiheutuu esimerkiksi seuraavia välittömiä kustannuseriä: palo- ja pelastustoimen menot, terveydenhuollon menot uhrien hoidosta ja kuntoutuksesta, toimeentulotuen tarpeen lisäys uhrien tulonmenetysten ja menolisäysten takia, sosiaalihuollon menot invalidisoituneille, liikenneympäristölle aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen, kunnan verotulon alentuminen onnettomuusuhrien ansiotulonmenetyksen takia, kotihoidon tukipalvelut vammautuneille kuntoutusvaiheessa ja invalideille pysyvästi, jne. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan tieliikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (Liikennevirasto 2010) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Onnettomuuskustannukset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Koko Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue Keskimäärin 495 henkilövahinko-onnettomuutta ja omaisuusvahinkoa vuodessa Onnettomuuskustannukset yhteensä: 249 M /vuosi Kuntien osuus: M /vuosi = euroa/asukas/vuosi Kymenlaakson maakunnan alue: Keskimäärin 296 henkilövahinko-onnettomuutta ja omaisuusvahinkoa vuodessa Onnettomuuskustannukset yhteensä: 149 M /vuosi Kuntien osuus: M /vuosi = euroa/asukas/vuosi Etelä-Karjalan maakunnan alue: Keskimäärin 199 henkilövahinko-onnettomuutta ja 517 omaisuusvahinkoa vuodessa Onnettomuuskustannukset yhteensä: 100 M /vuosi Kuntien osuus: M /vuosi = euroa/asukas/vuosi Liikenneonnettomuuksien kuntakohtaisia kustannuksia on tarkasteltu Suomessa myös yksikkökustannuslaskelmia tarkemmalla tasolla todellisiin tapahtuneisiin onnettomuuksiin perustuen. Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa määritettiin kuntien vuoden 2004 tilinpäätöstiedoista neljän erilaisen liikenneonnettomuuden kuntakohtaiset onnettomuuskustannukset. Tarkastellut onnettomuustapaukset ja niiden todelliset kustannukset (keskiarvo) olivat (Valmixa Oy 2006): koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa (seurauksena liikuntavammasta johtuva 75 % invaliditeetti) => nuoren kuljettajan (20 v.) kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajama-alueella => iäkkään (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä (60 % invaliditeetti) => nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa =>

10 9 1.3 Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla tarvitaan niin teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali noistaan; ku tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa Kunnat Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. Kuva Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla tarvitaan niin teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali noistaan; ku tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa Kunnat Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. Kuva Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla tarvitaan niin teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali noistaan; ku tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa Kunnat Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. Kuva 2. Liikenneturvallisuusty Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla tarvitaan niin teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali noistaan; ku tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa Kunnat paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin.. Liikenneturvallisuusty Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla tarvitaan niin maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali noistaan; kulkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin.. Liikenneturvallisuusty Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin.. Liikenneturvallisuusty Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin.. Liikenneturvallisuusty Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saa paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen l kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin.. Liikenneturvallisuustyön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja välttävät tienkäyttäjät saavat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten l kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei työ on tarpeen ja monen liikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. teen vaikuttavien osapuolten joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja vat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita Turvallisten ja vastuullisten liikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta tarjolla olevien turvalaitteiden ja -välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkomi liikennekäyttäytymiseen vaikuttamalla edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön Tieliikenteen turvallisuusongelmien ratkominen edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista Valtakunnallinen liikenneturvallisuuden 0 hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödy paikallistason avaintoimijoita iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. ön osapuolet ja sisältö. Liikenneturvallisuustyön nen edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi teisiin, motiiveihin ja taitoihin vaikuttamista. Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista 0-visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödy iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. Liikenneturvallisuustyön osapuolet nen liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. vat ne turvallisuushyödyt, joihin liikenne iikkumisvalintojen edist kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. osapuolet liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. t, joihin liikenne iikkumisvalintojen edistäminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. osapuolet liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. t, joihin liikenne äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. osapuolet liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta välineiden käyttämisestä. V t, joihin liikenne äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. osapuolet liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta Vain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot t, joihin liikenne äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. osapuolet liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moni joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot t, joihin liikennejärjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi Keinovalikoiman moninaisuudesta joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii kumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi naisuudesta joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi naisuudesta joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin kunnan vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi naisuudesta joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien taho tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kunnan vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu toksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toi naisuudesta johtuen l joukko on laaja ja koostuu hyvin erilaisista toimijoista. visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn järjestelmästä, ajoneuvoturvallisuudesta ja liikennekasvatuksesta vastaavien tahojen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa kunnan toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyö maankäyttöön, liikenneympäristöön ja kulkuneuvoihin kohdistuvia toimia kuin ihmisten ase johtuen l. visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja edellyttää monen eri osapuolen välistä yhteistyötä. S mia kuin ihmisten ase johtuen l visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri äminen kuntalaisten keskuudessa ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja tä. S mia kuin ihmisten ase johtuen liikenneturvallisu visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja tä. Samanaikaisesti mia kuin ihmisten ase iikenneturvallisu visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyri ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja amanaikaisesti mia kuin ihmisten ase iikenneturvallisu visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot järjestelmän kehittämisellä pyritään. ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja amanaikaisesti mia kuin ihmisten ase iikenneturvallisu visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot tään. ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja amanaikaisesti mia kuin ihmisten ase iikenneturvallisu visio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville t hoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikenn jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen vali lkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinot ovat merkittävä osa toimialalla on omat teht vänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhtei iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä lii esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten mu liikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja amanaikaisesti mia kuin ihmisten aseniikenneturvallisuuvisio jakaa vastuuta sekä liikennejärjestelmästä vastaaville tahoille että liikkujille itselleen. Yhteiskunnan vastuu jakaantuu lainsäädännöstä ja valvonnasta sekä liikennejen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille liikenteessä. Yksilöiden vastuulla on viime kädessä päätäntävalta ja vastuunkanto omista liikkumisen valinlkutavan valinnoista, omasta ja kulkuneuvon kunnosta, liikennesääntöjen noudattamisesta ja ain sääntöjä noudattavat ja tietoista riskinottoa ovat merkittävä osa toimialalla on omat tehtävänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhteisiikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä liikesimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten muuliikkumistarpeisiin, liikennemääriin, kulkutavan valintoihin ja amanaikaisesti jen kesken. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset, tietopohja, osaaminen ja motivaatio turvallisille ja vastuullisille valinnoille ja toa ovat merkittävä osa iikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen

11 Kunnan eri toimialat yhdessä vastaavat liikennekasvatus- ja tiedotustyöstä. Viisaan liikkumisen perusvalmiudet luodaan elinikäisellä liikennekasvatuksella, joka tavoitetilanteessa alkaa jo ennen ihmisen syntymää ja jatkuu katkeamattomana seniori-ikään saakka. Lähtökohdat liikennekasvatustyölle ovat kunnassa hyvät, sillä kunnan palveluiden ja tiedotuskanavien kautta on mahdollista tavoittaa lähes kaikki liikkujaryhmät. Kuntien apuna liikennekasvatustyössä ovat mm. Liikenneturva ja poliisi. Myös aktiivinen yhteistyö paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa tuo liikenneturvallisuustyöhön laajuutta ja lisäresursseja. Liikenneturvallisuustyössä tyypillisesti mukana olevia sidosryhmiä ovat esimerkiksi liikennöitsijät, katsastustoimistot, autokoulut, eläkeläisjärjestöt, pyöräilyseurat, muut urheiluseurat sekä asukas- ja vanhempainyhdistykset. Kunnan teknisten- ja ympäristöpalvelujen tehtävänä on turvata terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä elinympäristö niin kuntalaisille kuin satunnaisille ohikulkijoille. Kunnan kaavoituksen ja palveluiden suunnittelun kautta määrittyy pitkälti se, miten asuminen, peruspalvelut ja muut tärkeät päivittäiset toiminnot sijoittuvat, ja miten turvallisesti ja mielekkäästi liikkuminen eri kulkutavoilla, etenkin kävellen ja pyöräillen, on hoidettavissa. Turvallista ja vastuullista liikkumista tukevat liikenneympäristön ratkaisut ja joukkoliikennepalvelut syntyvät mm. kuntien, ELY-keskuksen ja Liikenneviraston yhteistyönä. Liikenneturvallisuustyön nykytila Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen kunnissa Kunnissa tehtävä päivittäinen liikenneturvallisuustyö on toimivan liikenneturvallisuustyön ydin. Kunnittaisen työn aktiivisuus, laatu ja jatkuvuus henkilöityvät yleensä kunnan liikenneturvallisuustyöryhmään ja erityisesti sen vetäjiin. Aktiivinen ja osaava ryhmä yhdessä ulkopuolisen avustuksen kanssa saa halutessaan pienelläkin vaivannäöllä ja budjetilla tehtyä laadukasta kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä. Kaakkois-Suomen kuntien liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita kartoitettiin työn alkuvaiheessa toteutetulla kuntakyselyllä. Kuntakyselyyn saatiin vastaus yhteensä 47 henkilöltä ja 14 eri kunnasta. Nykytilakartoituksessa hyödynnettiin myös vuonna 2010 toteutettua Kaakkois-Suomen kuntien liikenneturvallisuustyön nykytilaselvitystä (kysely ja puhelinhaastatteluja). Kuntakyselyn ja kartoituksen päätulokset voidaan kiteyttää seuraavasti (osa tiedoista päivitetty ajan tasalle): Liikenneturvallisuussuunnitelmat ja liikenneturvallisuustyöryhmät: Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat pääsääntöisesti ajan tasalla. Liikenneturvallisuustyöryhmä toimii yhdeksässä kunnassa (Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Luumäki, Pyhtää, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala). Ryhmien aktiivisuudessa on suuria eroja. Imatran seudulla perustettiin vuonna 2011 seudullinen liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka toimintaa koordinoi seudullinen liikenneturvallisuustoimija. Yhteistyömalliin liittyvä tahtotila (kuntakysely): Kuntakyselyyn vastanneista 83 % oli sitä mieltä, että kunnassa pitäisi olla liikenneturvallisuusasioihin keskittyvä yhteistyöryhmä. Vastaajista 73 % kannatti yhtä poikkihallinnollista työryhmää, 15 % liikenneympäristöön ja liikennekasvatukseen liittyvien asioiden eriyttämistä kahteen erilliseen ryhmään ja 5 % yksistään liikennekasvatustyöhön keskittyvää työryhmää. Kunnallista liikenneturvallisuustyöryhmää vastustaneet perustelivat kantaansa joko pienellä kuntakoolla (ryhmä ei tarpeen tai seudullinen ryhmä parempi), liikenneturvallisuustoimijamallin käyttöönotolla (ryhmä ei tarpeen) tai sillä, että liikenneturvallisuuden pitäisi kuulua jokaisen toimialan perustehtäviin riippumatta siitä onko ryhmää vai ei. 10

12 Liikenneturvallisuustoimijamallin (konsultti) käyttöönottamista kannatti 74 % vastaajista. Toimijamallia vastustaneet perustelivat vastausta oman kompetenssin n riittävyydellä asiassa ja taloudellisten resurs- sien niukkuudella. Liikenneturvallisuustyön arvostus ja toimivuus: Kunnissa liikenneturvallisuustyö koetaan tärkeäksi ja työlle nähdään selvä tarkoitus. Mielekkäimmäksi työ koetaan kunnissa, joissa toimii liikenneturvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuustyölle osoitettu arvostus vaihtelee kunnittain. Kunnissa, joissa liikenneturvallisuus- työ on aktiivista ja näkyvää, päättäjien uskotaan olevan mukana liikenneturvallisuustyössä ja ymmärtä- vän sen merkityksen. Kunnissa, nissa, joissa liikenneturvallisuustyö ötä ei ole, tiedostetaan sen puute ja tapahtumien mää äärää koetaan riittämättömäksi. Lähes kaikissa kunnissa on liikenneturvallisuusryhmä än n puuttumisesta huolimatta jon- kinlaista liikenneturvallisuusaiheista toimintaa/tapahtumia mia eri sidosryhmien kanssa. Liikenneturvallisuusty iikenneturvallisuustyöh hön koetaan olevan saatavilla riittävästi materiaalia sekä koulutusta. Keskeisimmät haasteet liikenneturvallisuustyössä: Työajan ja rahoituksen puute (on seurausta sta monesta alla mainitusta). Liikennekasvatustehtäviä ei ole kirjattu riittävän selkeästi työtehtäväksi eri hallintokunnissa. Liikenneturvallisuustyön vetäjän/koordinoivan henkilön puute ( joku jolla olisi aikaa ja osaamista ). Liikenneturvallisuustyölle ei ole asetettu vaatimuksia, tavoitteita tai raportointivelvoitetta. Kunnan päätöksentekijöiden (luottamushenkilöt) sekä hallintokuntien johdon/esimiesten työlle osoitta- man arvostuksen puute. Puutteet hallintokuntien välisessä yhteistyössä (luontevat tavat tehdä yhteistyötä, henkilökemiat, jne.). Kuva 3. Liikenneturvallisuussuunnitelmien tilanne Kaakkois- -Suomessa. 11

13 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa maanteiden hoidosta, ylläpidosta, kehittämisestä ja huolehtii osaltaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä. ELY-keskus voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen maankäytön suunnittelusta aina tiellä liikkujan olosuhteisiin. Liikenneturvallisuusnäkökulma on keskeinen niin kaavoituksen ohjauksessa ja liikennejärjestelmän suunnittelussa kuin hankekohtaisessa suunnittelussakin. Liikenneturvallisuus ohjaa myös tiestön päivittäistä hoitoa, tieverkon kuntoa ja investointien valintaa. Tienpidossa painotetaan päivittäisen liikkumisen turvaamista. Talvihoidon taso säilytetään ennallaan, siltoja korjataan tarpeen mukaan, vilkkaiden teiden päällysteiden kunto varmistetaan, mutta vähäliikenteisen tieverkon kunto joustaa käytössä olevan rahoituksen mukaisesti. Liikenneturvallisuuden parantaminen ja kestävien kulkumuotojen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen ovat ELY-keskuksen rahoittamien investointien tärkeimmät valintaperusteet. Osana Kaakkois-Suomen ELY-keskusta toimii valtakunnallinen liikennetelematiikkayksikkö, joka vastaa tienvarsiteknologiaan ja liikenteen hallintaan liittyvistä tehtävistä koko maassa. Liikennekasvatustyötä sekä pienempiä liikenneympäristöön kohdistuvia turvallisuustoimia (esim. suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia, nopeusrajoitustarkistuksia, näkemäraivauksia jne.) ohjataan seudullisilla ja kunnallisilla liikenneturvallisuussuunnitelmilla, joita ELY-keskus laatii yhdessä kuntien kanssa. Liikenneturvallisuussuunnitelmiin sisältyy myös kestävän liikkumisen edistämistoimia. Liikenneturva Liikenneturva on tärkein kuntien liikenneturvallisuustyön apu ja tukija. Liikenneturvan ydintehtävänä on edistää liikenneturvallisuutta tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin sekä tutkimuksella. Liikenneturva pyrkii vaikuttamaan kansalaisten arvoihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen sekä liikenneturvallisuustietouden ja turvallisuuden arvostuksen parantumiseen yhteiskunnassa. Liikenneturva luo asiantuntijana toiminnallansa edellytyksiä liikenneturvallisuustyön toteutumiselle kunnissa. Se tarjoaa apua henkilöstön perehdyttämiskoulutuksiin, toimintamalleja ja aineistoja eri-ikäisten ja eri tienkäyttäjäryhmien liikennekasvatukseen sekä kouluttajia teematilaisuuksiin (esim. liikenneturvallisuusaiheiset vanhempainillat, nuorille ja vanhemmille suunnatut mopotilaisuudet). Tietoiskujen ja uutiskirjeiden kautta Liikenneturva myös pitää kunnan ajan tasalla valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön tilasta ja sen painotuksista sekä ajankohtaisten tutkimusten tuloksista. Pelastuslaitos Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen tehtäviä alueellaan ja ovat paikalla myös useimmissa liikenneonnettomuuksissa. Liikenneonnettomuuksien pelastustehtävien ohella pelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen sekä kuntien ja kuntalaisten erilaisissa onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen. Tavoitteena on, että kaikki alueen ihmiset ja yhteisöt haluavat ja osaavat ottaa liikenneturvallisuusasiat huomioon omassa toiminnassaan, tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä tietävät miten varautua poikkeusoloihin. Pelastuslaitoksen osallistuminen asiantuntijana tai kouluttajana erilaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin on yleistä. Pelastuslaitos myös seuraa omalta osaltaan onnettomuuksien määrän kehitystä ja onnettomuuksien syitä (PRONTO-järjestelmä). Tarvittaessa pelastuslaitos tekee esityksiä ja analyyseja sidosryhmille onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Poliisi Poliisin tehtäviin liikenneturvallisuustyössä kuuluvat mm. liikenteen valvonta ja ohjaus, tiedottaminen, ennaltaehkäisevä kasvatus- ja valistustyö päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja muissa yhteisöissä, paikallisiin tapahtumiin ja tempauksiin osallistuminen, liikenneonnettomuuksien tutkinta ja tilastointi, liikenneympä- 12

14 ristön ongelmista tiedottaminen tienpitäjille sekä lausuntojen antaminen liikenteenohjauspäätöksistä. Liikenteen valvonnalla on liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa ensiarvoinen merkitys. Liikenteen valvonta ehkäisee liikenneonnettomuuksia ja liikennerikoksia. Valvonnalla tuetaan myös tavallisia kuljettajia, jotta he noudattavat liikenteen sääntöjä arjessaan. Ilman valvontaa sääntöjä noudatetaan heikommin. Tienkäyttäjän tulee kokea, että rikkomuksista voi jäädä kiinni. Liikenteen valvonta kohdennetaan niihin osa-alueisiin, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä. Pääsääntöisesti valvonta painottuu nopeusvalvontaan, päihteiden käytön valvontaan, turvalaitteiden käytön valvontaan sekä riskikuljettajiin (esim. nuoret autoilijat ja mopoilijat). Poliisivalvonnan keinoja ovat mm. normaali poliisin suorittama jokapäiväinen liikenteen valvonta, ratsiat, automaattinen kameravalvonta, kameravalvonta-autot sekä eriteemaiset tehoiskut ja kampanjat. Erittäin merkittävä liikennekäyttäytymiseen vaikuttava valvontakeino on myös ennakoiva tiedottaminen valvontaiskuista. Liikennevirasto Liikennevirasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä, suurten tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta. Liikennevirasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja vastaa mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta tienpidon alueella. Turvallisuuden parantaminen niin tieliikenteen, raideliikenteen kuin vesiliikenteen osalta on liikenneviraston toiminnan keskeinen reunaehto. Keskeisenä tavoitteena on myös vähentää liikenteen ympäristöjalanjälkeä yhteistyössä maankäytöstä ja liikennesuunnittelusta vastaavien tahojen kanssa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto eli Trafi huolehtii tieliikenteen osalta aikaisemman Ajoneuvohallintokeskuksen eli AKE:n tehtävistä. Näitä ovat ajoneuvoliikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistäminen. Trafi muun muassa huolehtii ajoneuvojen rekisteröinnistä ja verotuksesta, kuljettajantutkinnoista, katsastustoiminnan valvonnasta ja ajoneuvoliikenteen tietopalveluista. Myös Trafi osallistuu liikenneturvallisuuskampanjoihin ja liikenneturvallisuutta edistävään tutkimustyöhön. Tuoreessa Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä (Tieliikenteen turvallisuustoiminnan työnjako. Selvitysmiehen raportti 29/2013) on esitetty ajatus, että Trafi vastaisi jatkossa tieliikenteen turvallisuustoiminnan koordinoinnista. Ehdotuksessa Trafi olisi myös vastuussa suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen viestinnän kampanjoinnista ja koordinoinnista yhteistyössä liikenteen hallinnonalan, Liikenneturvan ja muiden tärkeiden alueen toimijoiden kanssa. Liikenneturvan toimintaa keskitettäisiin sen vahvoille osaamisalueille eli viestintään, kampanjointiin, valistukseen ja koulutukseen. Liikenneturvan vahvaa osaamista hyödynnetään myös laajojen kampanjoiden järjestämisessä ja toteuttamisessa. 13

15 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Toimintaympäristö Suunnittelualueen yleiskuvaus ja erityispiirteitä Kaakkois-Suomi käsittää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alueet. Etelä-Karjala koostuu yhdeksästä kunnasta ja Kymenlaakso seitsemästä kunnasta. Kaakkois-Suomen asukasluku oli vuoden 2012 lopussa noin asukasta eli 6 % koko maan väestöstä. Kymenlaaksossa väestöstä 87 % ja Etelä- Karjalan väestöstä 82 % asuu taajamissa (koko 84 %). Alueen suurimmat kaupungit ovat Kouvola, Kotka, Lappeenranta ja Imatra. Tilastokeskuksen ennusteessa Kaakkois-Suomen kokonaisväkiluvun on arvioitu laskevan kolmella prosentilla eli noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Lappeenrannan seudulle ennuste kuitenkin povaa vastaavalla aikajänteellä noin prosentin väestökasvua. Väestön ikääntyminen ja liikenneturvallisuus Väestön nopea ikääntyminen on lähitulevaisuudessa koko maata koskettava trendi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus Kaakkois-Suomen väestöstä on noin kolmanneksen (nykyisin 21 %). Väestön ikääntyessä liikenteessä eri kulkutavoilla liikkuvien iäkkäiden määrä kasvaa selvästi. Etenkin iäkkäiden autoilijoiden määrä kasvaa. Onnettomuuden seuraukset ovat iäkkäillä vakavampia kuin nuoremmilla, sillä iän myötä elimistö on herkempi vammautumaan ja vammat paranevat huonommin. Ikääntyminen tuo mukanaan monia liikkumis- ja reaktiokykyyn vaikuttavia ongelmia. Tavalliset iän karttumiseen liittyvät vaivat eivät kuitenkaan ole este liikenteessä selviytymiselle ja toimintakyvyn heikkenemistä kompensoi vuosien aikana karttunut kokemus ja varovaisuuden lisääntyminen. Ongelmia aiheuttaa iän myötä heikentyvä terveys. Erilaiset sairaudet yleistyvät ja niiden vaatima lääkitys voi vaikuttaa liikenteessä selviytymiseen. Kuva 4. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimintaympäristö ja pääliikenneverkko. 14

16 Kaakkois-Suomi sijaitsee EU:n ja Venäjän välisellä tärkeällä kehityskäytävällä kahden metropolin vaikutuspiirissä, minkä johdosta alueen liikennejärjestelmään kohdistuu monia liikenteellisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Valtakunnallisen ja paikallisen liikenteen ohella, alueen pääliikenneverkko palvelee laajasti Suomen vientiteollisuuden tarpeita. Kaakkois-Suomen liikenteellinen erityisasema näkyy paitsi liikenteen määrissä ja liikenteen koostumuksessa, myös liikenneonnettomuustilastoissa. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen kehittymiseen tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuustekijöitä. Henkilöliikenteessä viisumivapauden toteutuminen ja toteutumisen aikataulu on niistä keskeisin. Tavaraliikenteessä tärkeimpiä muutostekijöitä ovat talouskehityksen ohella Venäjän liikenneinfrastruktuurin ja erityisesti satamien kehittyminen sekä WTO-jäsenyyden vaikutukset. Myös rajamuodollisuuksiin ja tarkastamiseen liittyvät prosessit ja resurssit asettavat rajoitteita liikkumisen sujuvuudelle ja kasvupotentiaalin täysimääräiselle toteutumiselle. ELY-keskuksen tahtotila on edistää kansainvälisen liikenteen pullonkaulojen poistamista ja edistää kansainvälisen liikenteen ja liikkumisen taloudellisen kasvupotentiaalin toteuttamista. Tieverkko Kaakkois-Suomen tieliikenteen runkona toimivat alueen kautta kulkevat päätiet: Vt 6 Helsinki Joensuu Kajaani Vt 7 Helsinki Vaalimaa Vt 12 Rauma Tampere Kouvola Vt 13 Kokkola Nuijamaa Vt 14 Juva Parikkala Vt 15 Kotka Mikkeli Vt 26 Hamina Lappeenranta Kt 46 Kouvola Heinola Kt 62 Mikkeli Imatra Kaakkois-Suomen päätieverkko palvelee sekä EU:n ja Venäjän kuljetus- ja liikennetarpeita että valtakunnallista ja alueellista liikennettä. Valtatie 7 on osa sekä yleiseurooppalaista TEN-verkkoa (Trans European Network) että EU:n tärkeäksi priorisoimaa ns. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää. Myös valtatie 6 Helsingistä Lappeenrantaan sekä Lappeenrannan ja Nuijamaan välinen osuus valtatiellä 13 sisältyvät yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Päätieverkon kapasiteetin käyttöaste ylittää 70 % monin paikoin, etenkin Kymenlaaksossa, mistä aiheutuu ajoittaisia liikenteen sujuvuusongelmia ja liikenneturvallisuusongelmia. Kaakkois-Suomen maantieverkon onnettomuusriski on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Tämä johtuu mm. suurista liikennemääristä, runsaasta raskaasta liikenteestä ja teiden kapeudesta. Pääteiden arkiliikenteestä noin 20 % on raskasta liikennettä (koko maan keskiarvo 12 %). Onnettomuuksia, joissa raskas liikenne on osallisena, on paljon. Sujuvuus- ja liikenneturvallisuusongelmat kohdistuvat erityisesti pääteiden yksiajorataisille osuuksille sekä rajayhteyksiin. Rajaliikenteen kasvun myötä liikennemäärät kasvavat tulevaisuudessa etenkin rajaliikennettä välittävillä valtateillä. Rataverkko Kaakkois-Suomen rataverkon runko muodostuu alueen läpi kulkevasta Karjalan radasta, joka toimii sekä kaukoliikenneyhteytenä välillä Joensuu Helsinki että merkittävänä tavaraliikenteen yhteytenä, sekä Kouvolasta Pieksämäelle kulkevasta Savon radasta. Karjalan radalta on yhteydet Vainikkalan ja Imatrankosken raja-asemien kautta Venäjälle sekä Kouvolasta HaminaKotkan-satamaan. Kaakkois-Suomen rautatieliikenteen keskus on Kouvola, joka on Tampereen ohella Suomen rataverkon tärkein risteysasema ja myös yksi merkittävimpiä matkakeskuksia. Kaakkois-Suomen alueen kautta kulkevaan raideliikenteeseen kohdistuu kasvupaineita niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta. Rataverkolla ja ratapihoilla on jo nykyisin suurista liikennemääristä aiheutuvia välityskykyongelmia ja ongelmien arvioidaan lisääntyvän. Liikenteellisesti vilkkaimmat rataosat ovat Kouvola Luumäki ja Kouvola Kotka/Hamina, jotka ovat pääosin kaksiraiteisia rataosia. Välityskykyyn liittyviä ongelmia on ennustettu yksiraiteisille rataosuuksille välille Luumäki Vainikkala valtakunnanraja, Luumäki lmatra ja Imatra lmatrankoski valtakunnanraja. Vainikkalan kautta kulkeva Allegro vie osaltaan rautatien tavaraliikenteen kapasiteettia välillä Pietari Viipuri. 15

17 Raja-asemat, satamat ja lentoasemat Kaakkois-Suomen alueella sijaitsee neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Vainikkala, Nuijamaa ja Imatran Pelkola. Lisäksi Parikkalassa toimii tilapäinen rajanylityspaikka, jonka kansainvälistäminen on käynnissä. Vain Vainikkalassa on kansainvälinen raideyhteys, jonka kautta nopea Allegro-junaliikenne käynnistyi välillä Helsinki Pietari. Myös Imatran rajanylityspaikalla on raideyhteys, mutta se ei ole vielä kansainvälinen. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee jopa % Suomen ja Venäjän välisestä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Kaikilla liikenteen rajanylityspaikoilla on jo nyt kapasiteettiongelmia sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Kehittämistarpeita on infrastruktuurin lisäksi viranomaisten toiminnan sujuvoittamisessa. Vuonna 2011 toimintansa aloittanut HaminaKotka-satama on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama sekä täyden palvelun logistiikka- ja teollisuuskeskus. Sataman kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän on ennustettu kasvavan voimakkaasti. Myös sisävesikuljetukset ovat merkittävä osa alueen vesitse kulkevaa tavaraliikennettä. Alueella on useita teollisuuslaitoksia, joilla on omiakin satamia. Saimaan Suomenlahteen yhdistävä Saimaan kanava on tärkein Suomen kanavista. Eniten kanavaa käyttävät metsäja kiviteollisuus. Kanavan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Kaakkois-Suomessa sijaitsee kaksi lentoasemaa. Kouvolassa sijaitseva Utin lentoasema on sotilaslentoasema, mutta Lappeenrannan lentoasemalla on kansainvälistä reittiliikennettä. Lappeenrannan lentoaseman toiminta on vilkastunut merkittävästi Air Balticin ja Ryanairin aloitettua lennot Eurooppaan, mutta samalla lentoaseman yksityistämistä myös pohditaan. Etäisyydet kasvavat liikkuminen autoistuu Viime vuosikymmenten yleisenä trendinä Suomessa on ollut autoistumisen kasvu, henkilöauton kulkutapaosuuden kasvu ja samanaikaisesti kävelyn ja pyöräilyn osuuden pieneneminen. Trendi on nähtävissä myös Kaakkois-Suomessa. Yhdyskuntarakenteessa, ja myös kuntarakenteessa, tapahtuneet muutokset selittävät osaltaan liikkumisen murrosta. Erot eri kulkutapojen käytössä ovat suurempia kaupunkiseutujen keskus- ja reuna-alueiden välillä kuin maakuntien tai erikokoisten kaupunkiseutujen välillä. Vielä selkeämpi ero on eri kaupunkirakennevyöhykkeillä asuvien asukkaiden liikkumistottumuksissa. Lähipalveluiden saavutettavuudella ja monipuolisuudella on todettu olevan suora yhteys sekä autonomistusasteeseen että käytettyihin kulkutapoihin. Liikkumisen tarve kuljettuina kilometreinä on suurin toisaalta harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta suuriksi kasvaneiden kaupunkiseutujen lievealueilla. Vallitsevia yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen kehitystrendejä Kaakkois-Suomessa: Väestö keskittyy yhä selkeämmin Kotka-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkiseuduille. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne kuitenkin laajenee ja väljenee. Palveluiden seudullinen keskittyminen ja kuntakeskustojen ulkopuolisten taajamien lähipalveluverkon kuihtuminen jatkuu. Osaa taajama-alueista leimaa toiminnallinen yksipuolisuus. Autoistuminen leimaa yhä vahvasti liikkumista, vaikka kestävän liikkumisen edistämisessäkin on saavutettu tuloksia seutukeskuksissa: Yhä useampi omistaa auton ja yhä useammassa kotitaloudessa on kaksi autoa tai useampi kuin kaksi autoa (27 %). Auton käyttö lyhyillä matkoilla on kasvussa. Kävely ja pyöräily ovat hallitsevassa roolissa vain alle kilometrin matkoilla. Lasten kyydittäminen päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin on hyvin yleistä. Lähes kaikkien ikäryhmien jalankulku ja pyöräily ovat vähentyneet, huomattavaa on ollut erityisesti lasten ja nuorten jalankulun ja pyöräilyn vähentyminen. Mopojen, moottoripyörien ja mopoautojen määrä kasvaa: Maanlaajuisesti mopojen määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Mopon ja mopoauton käyttö on osaltaan vähentänyt vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. 16

18 Kuva 5.. Yhdyskuntarakenteen kehitystrendejä Kaakkois-Suomessa (YKR-aineisto, Syke ja Tilastokeskus). Kuva 6.. Autoistumiskehitys Kaakkois-Suomessa (YKR-aineisto, Syke ja Tilastokeskus). Kuva 7.. Liikkumisen tunnuslukuja ja kehitystrendejä Kaakkois-Suomessa (HLT). 17

19 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintä on liikennepolitiikan keskeisimpiä haasteita Euroopassa. Erilaiset kansainväliset ja kansalliset tavoitteet, sopimukset ja velvoitteet lisäävät jo lähitulevaisuudessa tarvetta kasvihuonekaasupäästöjä vähentäville toimenpiteille. Liikennesektorilla kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää sekä päästöjä pienentämällä että vähentämällä liikennesuoritetta. Ajoneuvojen yksikköpäästöihin vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa ajoneuvo- ja moottoritekniikan sekä polttoaineiden kehittymisen kautta. Liikenteen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös teiden kunto, liittymien toimivuus, nopeusrajoitukset ja ajotavat. Liikennesuoritteiden pienentämiseen vaikutetaan ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitystä ohjaamalla sekä kestävien kulkutapojen käyttöä lisäävillä toimilla. Monet kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti myös liikenneturvallisuuteen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuu lisäksi monia konkreettisia vaikutuksia liikkumisen olosuhteisiin. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat erityisesti sään äkilliset vaihtelut, vaikeat tai vaihtelevat talviolosuhteet sekä erilaisten ääri-ilmiöiden yleistyminen. Ilmastonmuutoksen vaatimat toimenpiteet koskettavat etenkin infrastruktuurin kestävyyttä, liukkaudentorjuntaa ja muuta talvikunnossapitoa sekä erilaisten häiriötilanteiden ennakointia ja hallintaa. 18

20 Älyliikenne ja liikenneturvallisuus Kansallisessa älyliikenteen strategiassa on asetettu tavoite, että vuonna 2020 älyliikenteen avulla tieliikenteessä säästetään vuosittain 50 ihmishenkeä. Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikkaan hyödyntäen. Pitkällä tähtäimellä tekniikka antaa mahdollisuudet ajotehtävien automatisointiin ja kuljettajan virheiden vaikutusten eliminointiin, esimerkiksi valvomalla ajoneuvojen turvalaitteiden käyttöä, seuraamalla kuljettajan vireyttä, varoittamalla ylinopeudesta tai estämällä ajamisen ajokyvyttömänä. Tulevaisuuden älyteknologian avulla voidaan myös jakaa tehokkaasti tietoa liikkujien kesken sekä varoittaa ja ohjata kuljettajia oikeisiin valintoihin; esimerkkinä kelin tai liikennetilanteen mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset, tasoristeysten varoitusjärjestelmä tai ajoneuvokohtainen opastus. Tulevaisuudessa yleiseurooppalainen hätäviestijärjestelmä (ecall) parantaa omalta osaltaan liikenneturvallisuutta. Ajoneuvotekniikan ja informaatiopalveluiden ohella liikennevalvonta on tärkeä osa-alue, jota tekniikan kehittyminen edesauttaa. Automaattisella tai teknisellä valvonnalla on hyvät valmiudet esimerkiksi seuraavien rikkomusten automaattiseen valvontaan: ylinopeudet (sekä pistemäiset että keskinopeudet) punaista päin ajaminen turvavyön käyttämättömyys liian lähellä ajaminen joukkoliikennekaistojen väärinkäyttö läpiajokiellon rikkominen katsastamattomat ajoneuvot rekisteröimättömät ajoneuvot vakuuttamattomat ajoneuvot käyttökiellossa olevat ajoneuvot. Uuden teknologian turvallisuutta parantava vaikutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tulevaisuuden haasteena uusille turvajärjestelmille ja -laitteille ovat mm. yksilöiden asenteet: passiivisten turvalaitteiden käyttämättä jättäminen ja aktiivisten turvalaitteiden tuomien hyötyjen ulosmittaus. Liikenneturvallisuuden kannalta haasteita liittyy vielä myös käyttöliittymiin, jolla ajoneuvon kuljettajat hyödyntävät älyliikenteen palveluja liikkuvissa ajoneuvoissa. Erilaisten interaktiivisten ja viestejä antavien laitteiden määrän lisääntyminen autossa vie huomiota helposti pois itse ajotapahtumasta. Kuljettajan toimintaa rajoittavien laitteiden laajamittainen hyväksyttävyys edellyttää vielä asenneilmapiirin muutosta sekä tekniikan kehittymistä. 19

21 2.2 Liikenneturvallisuustilanne Kaakkois-Suomessa Onnettomuuskehitys ja vertailu muuhun maahan Kaakkois-Suomen alueella tapahtui vuosina yhteensä henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menehtyi 271 ihmistä ja loukkaantui noin henkilöä. Tarkastelujakson viimeisen viiden vuoden aikana ( ) tapahtui vuosittain keskimäärin 495 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa menehtyi keskimäärin 22 ihmistä ja loukkaantui 631 henkilöä. Loukkaantuneista noin viidesosa on ollut niin sanottuja vakavia loukkaantumisia (pelastuslaitoksen Pronto-aineisto). Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärää ei ole saatu käännettyä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskuun. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut, mutta se on edelleen suuri lkm/vuosi Heva-onn. Loukkaantuneet Menehtyneet ka ka Heva-onnettomuudet Menehtyneet Loukkaantuneet Kymenlaakso Etelä-Karjala Kaakkois-Suomi Kuva 8. Liikenneonnettomuuksien määrä ja kehitys Kaakkois-Suomessa vuosina Asukaslukuun suhteutettuna Kaakkois-Suomessa tapahtuu enemmän henkilövahinkoon johtavia liikenneonnettomuuksia kuin maassa keskimäärin. Maanteiden osalta liikennesuoritteisiin suhteutettuna Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustilanne näyttää myös muuta maata heikommalta. Onnettomuuksien vakavuusaste on sen sijaan alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Heva-onnettomuuksien määrä asukasta kohden Maanteiden onnettomuusriski Onnettomuuksien vakavuusaste (kaikki tiet) Onnettomuuksien vakavuusaste (maantiet) heva-onn./ asukasta/v heva-onn./100milj.ajonkm/v 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 kuollutta/100heva-onn./v (kaikkitiet) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kuollutta/100heva-onn./v (maantiet) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi Koko maa Kuva 9. Liikenneturvallisuuteen liittyviä vertailulukuja (keskiarvo) vuosilta

22 Liikenneonnettomuuksien erityispiirteitä Kaakkois-Suomessa vuosina tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista 45 % tapahtui maanteillä (21 % pääteillä) ja 55 % katuverkolla tai yksityisteillä. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista maanteiden osuus on peräti 78 % (päätiet 45 %). Henkilövahinko-onnettomuuksista taajamamerkin alueella tapahtui reilu puolet (53 %) ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin joka viides (19 %). Onnettomuuksien vakavuusaste taajamien ulkopuolella on lähes viisinkertainen taajama-alueisiin nähden. Taajaman ulkopuolisella alueella onnettomuuksien vakavuusaste on korkein pääteillä. Tuloksia selittävät etupäässä erot ajonopeuksissa eri toimintaympäristöissä sekä raskaan liikenteen määrä. Kaakkois-Suomessa vuosina tapahtuneista henkilövahinko-onnettomuuksista yksittäisonnettomuudet muodostavat 27 %, mopo-onnettomuudet 18 %, risteysonnettomuudet 17 % ja polkupyöräonnettomuudet 13 %. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisimmät onnettomuusluokat ovat yksittäisonnettomuudet (28 %) ja kohtaamisonnettomuudet (28 %). Toimintaympäristö vaikuttaa kuitenkin keskeisesti onnettomuusluokkien jakaumaan. Esimerkiksi taajama-alueiden henkilövahinko-onnettomuuksista yli puolet (56 %) tapahtuu mopoilijoille (26 %), pyöräilijöille (21 %) ja jalankulkijoille (9 %). Taajamien ulkopuolella näiden onnettomuusluokkien osuus on ainoastaan 12 %. Henkilövahinko-onnettomuuksien ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien jakautumista eri onnettomuusluokkiin erilaisissa toimintaympäristöissä Kaakkois-Suomen alueella on havainnollistettu kuvissa 11 ja 12. Taulukkoon 1. on koottu tunnuslukuja loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista Kaakkois-Suomessa. Taulukko 1. Tunnuslukuja vakavuudeltaan erilaisiin henkilövahinko-onnettomuuksiin Kaakkois-Suomessa vuosina Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Maanteiden osuus: 48 % Maanteiden osuus: 78 % Pääteiden osuus: 23 % Pääteiden osuus: 45 % Taajama-alueiden osuus: 55 % Taajama-alueiden osuus: 19 % Raskas liikenne osallisena: 9 % Raskas liikenne osallisena: 39 % Alkoholionnettomuuksien osuus: 10 % Alkoholionnettomuuksien osuus: 23 % Nopeusrajoitus 60 km/h tai enemmän: 46 % Nopeusrajoitus 60 km/h tai enemmän: 82 % Yleisimmät onnettomuusluokat Yleisimmät onnettomuusluokat Yksittäisonnettomuudet: Mopo-onnettomuudet: 27 % 18 % Yksittäisonnettomuudet: Kohtaamisonnettomuudet: 28 % 28 % Autoilijoiden osuus: 52 % Autoilijoiden osuus: 59 % Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus: 17 % Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus: 14 % Mopoilijoiden osuus: 17 % Mopoilijoiden osuus: 3 % Nuorten (15 24-vuotiaiden) osuus: 38 % Nuorten (15 24-vuotiaiden) osuus: 23 % Lähde: Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet , Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastot ja onnettomuusrekisteriaineisto. Yksittäisonnettomuuksien taustalla usein kuljettajan omaan toimintaan liittyviä tekijöitä Yksittäisonnettomuudet, joista valtaosa on tieltä suistumisia, korostuvat henkilövahinkoon johtaneissa liikenneonnettomuuksissa lähes toimintaympäristöstä riippumatta. Onnettomuuksien taustalla on usein tietoista riskinottoa ja välinpitämättömyyttä, kuten korkeita ajonopeuksia (tilannenopeudet), päihteiden käyttöä ja väsyneenä ajamista. Taustalta löytyy myös kuljettajan terveydentilaan (esim. sairaskohtaukset) sekä keliolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Yksittäisonnettomuuksien vakavuusaste on usein muita onnettomuusluokkia korkeampi, mitä edellä mainittujen riskikäytöstekijöiden lisäksi selittävät mm. turvavyön käytön laiminlyönnit. Kaakkois-Suomessa yksittäisonnettomuudet muodostavat reilun neljänneksen henkilövahinko-onnettomuuksista. Yksittäisonnettomuudet korostuvat taajamien ulkopuolisilla alueilla, etenkin seutu- ja yhdysteillä, jossa ne muodostavat jopa yli puolet onnettomuuksista. Joka neljännessä (25 %) henkilövahinkoon johtaneessa yksittäisonnettomuudessa kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena (keskimäärin osuus 10 %). Tutkijalautakuntien analyysien mukaan vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi 45 % yksittäisonnettomuuksien kuljettajista. 21

23 Kuva 10.. Henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuuksien vakaavuusaste eri toimintaympäristöissä mpäristöissä Kaakkois-Suomessa vuosina Kuva 11. Onnettomuusluokat henkilövahinko nkilövahinko-onnettomuuksissaonnettomuuksissa eri toimintaympäristöissä Kaakkois-Suomessa vuosina Kuva 12. Onnettomuusluokat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa eri toimintaympäristöissä Kaakkois-Suomessa

24 Liikenneonnettomuuksien osalliset Kaakkois-Suomen liikenteessä vuosina kuolleista ja loukkaantuneista keskimäärin noin joka toinen (53 %) oli henkilöauton kuljettaja tai matkustaja. Tämä on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Etelä-Karjalassa henkilöautoilijoiden onnettomuudet korostuvat enemmän kuin Kymenlaaksossa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden osuus Kaakkois-Suomen liikenneonnettomuuksien uhreista oli hieman alle viidenneksen (17 %), samoin kuin mopoilijoiden. Kävelijöiden osuus uhreista on hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin ja pyöräilijöiden osuus samalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Mopoilijaonnettomuudet sen sijaan korostuvat selvästi koko maahan nähden. Ongelma näyttäisi olevan Kymenlaaksossa, jossa mopoonnettomuuksien uhrit muodostavat 18 % kaikista liikenneonnettomuuksien uhreista (koko maassa 12 %). Mopo-onnettomuuksista pääosa tapahtuu vuotiaille. Onnettomuuksien taustalla on usein riskikäyttäytymistä ja kokemattomuutta. Tutkijalautakuntien selvitysten mukaan valtaosa mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksista on kuljettajan itsensä aiheuttamia, useimmiten jonkinlaisen riskikäyttäytymisen seurausta. Onnettomuuksille altistavat kokemattomuus, sääntöjen puutteellinen tunteminen tai piittaamattomuus säännöistä, riskien otto ja näyttämisen halu. Kun nämä tekijät yhdistetään suhteelliseen kovaan nopeuteen, seurauksena on törmäyksiä risteyksissä, suistumisia ja kaatumisia sekä peräänajoja. Kymenlaakso Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY Koko maa 35 % 35 % 30 % 30 % 25 % 25 % 20 % 20 % 15 % 15 % 10 % 10 % 5 % 5 % 0 % 0 % Kuva 13. Kaakkois-Suomessa ja koko maassa vuosina kuolleiden ja loukkaantuneiden jakautuminen liikkujaryhmittäin (vas.) ja ikäryhmittäin (oik.). Mopoautoille tapahtuu mopoja useammin onnettomuuksia kokonaismäärät pieniä Mopojen ohella myös mopoautojen ja niillä ajettujen onnettomuuksien määrä on ollut kasvussa. Koko maassa on yhteensä reilut mopoautoa. Mopojen määrä on siis lähes satakertainen mopoautojen määrään verrattuna. Vuositasolla mopoautoilla ajetaan noin 90 onnettomuutta koko maassa. Mopoautojen onnettomuudet ovat lisääntyneet huomattavasti voimakkaammin kuin mopoautojen lukumäärä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan noin joka kymmenes mopoauto on ollut onnettomuudessa. Mopoilla vastaava luku on yksi viidestäkymmenestä ja henkilöautoilla yksi onnettomuus 42 autoa kohden. Henkilövahinkoon johtaneet mopoauto-onnettomuudet eivät vielä toistaiseksi näy kuntatason onnettomuustilastoissa, mutta tilannetta on syytä pitää silmällä. Muiden Euroopan maiden kehitykseen pohjaten mopoautojen määrän ei oleteta kasvavan lähitulevaisuudessa suuresti. 23

25 Liikenneturvallisuustilanne ja onnettomuuksien piirteet ja jakauma kulkutavoittain vaihtelevat suuresti eri ikäryhmissä. Liikenneturvallisuustilanteeseen vaikuttavat niin liikkumisen määrä, käytettävät kulkutavat kuin liikennetaidot ja kokemus. Eri ikäryhmien onnettomuusriskiä voidaan verrata suhteuttamalla uhrien (kuolleiden ja loukkaantuneiden) määrä kunkin ikäryhmän asukasmäärään (Taulukko 2.). Eri ikäryhmien liikenneturvallisuustilanteesta voidaan tehdä muun muassa seuraavia havaintoja: Alle kouluikäisten lasten onnettomuusriski on muihin ikäryhmiin nähden varsin alhainen. Onnettomuuksista pääosa tapahtuu henkilöauton matkustajana. Iän myötä ja elinpiirin laajetessa mukaan astuvat jalankulkijana ja pyöräilijänä tapahtuvat onnettomuudet. Jalankulkijoina 6-9-vuotialla on selvästi muihin ikäryhmiin nähden korkeampi onnettomuusriski. Pyöräilijöinä puolestaan vuotiaiden onnettomuusriski on muihin ikäryhmiin nähden selvästi korkeampi. Kaikista Kaakkois-Suomen pyöräilijäonnettomuuksista vuotiaat muodostavat reilun neljänneksen vuotiailla nuorilla onnettomuusriski on selvästi korkein. Ikäryhmä muodostaa noin viidenneksen liikenneonnettomuuksien uhreista, mutta ikäryhmän osuus väestöstä on vain 4 %. Nuorten onnettomuuksista 79 % tapahtuu mopolla tai moottoripyörällä liikuttaessa. Nuorten aikuisten, vuotiaiden, onnettomuusriski on niin ikään moninkertainen väestön keskiarvoon nähden. Nuorten aikuisten onnettomuuksista pääosa tapahtuu henkilöautolla liikuttaessa ja tämän ikäryhmän edustaja on uhrina joka neljännessä henkilöauto-onnettomuudessa. Työikäiset aikuiset, vuotiaat, muodostavat hieman yli puolet väestöstämme ja siten myös liikenteessä liikkuvien enemmistön. Liikenneonnettomuuksien uhreista työikäisten ryhmä muodostaa noin puolet. Liikenneonnettomuuksien uhreista noin 60 % on henkilöauton kuljettajia tai matkustajia, mikä heijastelee myös tämän ikäryhmän pääasiallista kulkutapajakaumaa. Työikäisten onnettomuusriski on selvästi alhaisempi kuin nuorilla, mutta korkeampi kuin lapsilla ja iäkkäillä. Iäkkäät muodostavat noin 10 % liikenneonnettomuuksien uhreista. Yli 65-vuotiaiden onnettomuusriski jää alle väestön keskiarvon. Jalankulkijoina iäkkäillä on muihin ikäryhmiin nähden korkeampi onnettomuusriski. Onnettomuuksien vakavuusaste on iäkkäillä korkeampi kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Taulukko 2. Onnettomuusriski sekä uhrien jakautuminen kulkutavoittain eri ikäryhmissä Kaakkois-Suomessa. KUOLLEIDEN JA LOUKKAANTUNEIDEN MÄÄRÄN JAKAUMA KULKUTAVOITTAIN ERI IKÄRYHMISSÄ Moottori- Henkilöauto Henkilöauto Uhrimäärä RISKILUKU* Jalankulkija Pyöräilijä Mopo pyörä kuljettaja matkustaja Muu N % 0-5 1,3 35 % 0 % 0 % 0 % 0 % 65 % 0 % 23 1 % 6-9 3,1 32 % 37 % 0 % 0 % 0 % 29 % 3 % 38 1 % ,2 8 % 49 % 19 % 3 % 0 % 19 % 3 % % ,6 1 % 5 % 69 % 10 % 1 % 12 % 2 % % ,2 2 % 5 % 3 % 2 % 50 % 34 % 4 % % ,0 5 % 4 % 3 % 9 % 45 % 25 % 9 % % ,3 4 % 4 % 3 % 7 % 50 % 21 % 11 % % ,8 5 % 11 % 4 % 10 % 44 % 15 % 12 % % ,7 13 % 22 % 2 % 1 % 41 % 17 % 4 % % 75-4,6 22 % 16 % 0 % 1 % 35 % 22 % 5 % % Kaikki 10,4 6 % 11 % 17 % 7 % 34 % 19 % 7 % % Riskiluku = kuolleet ja loukkaantuneet ikäryhmän 1000 henkilöä kohden (keskiarvo ) xx = Korkeimman onnettomuusriskin ikäryhmä kyseisellä kulkutavalla liikuttaessa 24

26 Kaakkois-Suomen maanteiden liikenneturvallisuustilanne muuta maata heikompi Kaakkois-Suomen maanteillä tapahtui vuosien aikana yhteensä henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 79 henkeä ja loukkaantui noin henkilöä. Maanteiden liikenneonnettomuudet muodostavat noin 45 % kaikista alueella tapahtuneista henkilöv nkilöva- hinko-onnettomuuksista onnettomuuksista ja 78 % kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Kuolemaan johta- neista onnettomuuksista noin puolet on tapahtunut pääteillä. Maanteiden henkilövahinko-on onnetto- muuksissa yleisin onnettomuusluokka on yksittäisonnettomuudet (37 %). Risteämis- ja kääntymison- nettomuudet muodostavat onnettomuuksista noin viidenneksen. Kuolemaan johtaneista onnettomuuk- sista kohtaamisonnettomuudet muodostavat 36 % (valtatiellä 47 %) ja yksittäisonnettomuudet 24 %. Kaakkois- -Suomen maanteiden onnettomuusriski on selvästi korkeampi kuin Suomen maanteillä keskimäärin. Myös onnettomuuksien vakavuusaste maanteillä on keskimääräistä korkeampi. Tuloksia selittänee liikenteen koostumukseen liittyvät tekijät kuten, raskaan liikenteen ja kansainvälisen liiken- teen suuri määrä, sekä pääteiden ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Noin joka kymmenennen kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden onnettomuuden aiheuttajakuljettaja on ollut ulkomaalainen. Raskas liiken- ne on puolestaan ollut osallisena 40 % kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Maantieonnettomuuksien vakavuusaste Maanteiden onnettomuusriski 10,0 Kaakkois-Suomi Koko maa 25,0 Kaakkois-Suomi Koko maa 9,0 Kuollutta/100 heva-onn./v 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Heva-onn./100 milj.ajonkm/v 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 0,0 Kuva 14.. Onnettomuusluokat henkilövahinkoon johtaneissa maanteiden liikenneonnettomuuksissa Kaakkois- -Suomessa Kuva 15.. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksien onnettomuuksien vakavuusaste (vas.) ja onnettomuusriski (oik.) Kaakkois aakkois-suomessa ja koko maassa, keskiarvo vuosilta

27 Liikennekäyttäytyminen Liikennekäyttäytyminen on merkittävin yksittäinen tekijä liikenneonnettomuuksien taustalla. Valtakunnallisesti on arvioitu, että jopa puoleen liikennekuolemista liittyy merkittävää riskinottoa, kuten suuria ylinopeuksia, päihteitä ja turvavälineiden käyttämättömyyttä. Tietoiseen tai tiedostamattomaan liikennesääntöjen laiminlyömiseen ja sen myötä oman ja muiden liikkujien onnettomuusriskin nostamiseen syyllistyvät tietoisesti tai tiedostamattaan kaikki liikkujaryhmät. Liikennekäyttäytymiseen liittyvät riskit korostuvat myös Kaakkois-Suomessa tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien taustalla. Alla olevaan laatikkoon on poimittu eri lähteistä liikennekäyttäytymiseen liittyviä tunnuslukuja Kaakkois-Suomen alueelta. Tutkijalautakuntien analyyseja Kaakkois-Suomessa vuosina tapahtuneista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista: Rattijuoppojen osuus kaikista onnettomuuksien pääaiheuttajista oli 29 % (yhteenajon pääaiheuttajista 21 % ja yksittäisonnettomuuksien kuljettajista 41 %). Lääkkeiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvoa kuljetti 15 % aiheuttajakuljettajista. Onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi 39 % pääaiheuttajakuljettajista (yhteenajon pääaiheuttajista 34 %, yksittäisonnettomuuksien kuljettajista 45 %). Nukahtaminen tai vireystilan lasku oli välittömänä riskitekijänä 7 %:ssa onnettomuuksista. Henkilöautossa kuolleista turvavyötä ei käyttänyt 43 %. Turvavyön käyttö olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut 31 henkeä. Henkilöautossa vammautuneista turvavyötä ei käyttänyt 36 %. Turvavyön käyttö olisi eri todennäköisyyksillä estänyt 38 henkilön vammautumisen tai lieventänyt vammoja. Hämärällä tai pimeällä menehtyi 17 jalankulkijaa, joista 13 (77 %) ei käyttänyt heijastinta. Heijastinta käyttämällä heistä kahdeksan (62 %) olisi eri todennäköisyyksillä selvinnyt hengissä. Polkupyöräonnettomuuksissa menehtyneistä 19 pyöräilijästä kahdella (11 %) oli kypärä käytössä ja asianmukaisesti kiinnitettynä. Kuolleista 17 henkilöllä ei ollut kypärää päässään. Kypärää käyttämällä heistä seitsemän (41 %) olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastua. Menehtyneistä jalankulkijoista 72 % ja pyöräilijöistä 53 % ei noudattanut liikennesääntöjä. Rattijuoppojen määrä (Poliisin liikennevalvonnan tuloksia 2012): Asukaslukuun suhteutettuna Kaakkois-Suomessa jää enemmän kiinni rattijuoppoja kuin maassa keskimäärin. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa oli vuonna 2012 Kymenlaaksossa 0,11 % ja Etelä- Karjalassa 0,16 % (koko maassa 0,11 %). Maistissa ajaneiden osuus liikennevirrassa oli Kymenlaaksossa 0,82 % ja Etelä-Karjalassa 1,0 % (koko maassa 0,55 %). Turvalaitteiden käyttö (Liikenneturvan tarkkailut): Turvavyön käyttöaste etupenkillä taajamissa: Kymenlaakso 95 %, Etelä-Karjala 92 %, koko maa 90 % (2012) Turvavyön käyttöaste etupenkillä taajamien ulkopuolella: Kymenlaakso 98 %, Etelä-Karjala 97 %, koko maa 94 % (2012) Pyöräilykypärän käyttöaste: Kymenlaakso 28 %, Etelä-Karjala 31 %, koko maa 44 % (2013) Heijastimen käyttöaste taajamissa pimeään aikaan: Kymenlaakso 56 %, Etelä-Karjala 48 %, koko maa 51 % (2012). Polkupyörän valojen käyttö pimeään aikaan: Kymenlaakso 29 %, Etelä-Karjala 33 %, koko maa 46 % (2011). 26

28 3. Visio, tavoitteet ja painotukset 3.1 Visio ja tavoitteet Visio kuvaa yhteistä tahtotilaa, jota kohden kaikki toimijat määrätietoisesti suuntaavat omaa toimintaansa. Valtakunnallinen liikenneturvallisuustyö on vuodesta 2001 alkaen perustunut tieliikenteen turvallisuusvisi- oon: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Kaakkois- -Suomen ELY-kes keskuk- sen liikenneturvallisuussuunnitelmaan on kirjattu valtakunnalliseen visioon pohjautuen ja kestävän liikkumi- sen edistäminen huomioiden seuraava visio: Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuuden nollavisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja turvallisuushakuista. Vision tueksi tarvitaan konkreettisia lähiajan tavoitteita, joiden avulla pystytään seuraamaan toiminnan vaikuttavuutta ja oikeasuuntaisuutta. Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä sekä vähentää loukkaantumisten määrää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen Kaakkois- Suomessa on noudatettu valtakunnallisia linjauksia niin koko alueella kuin maakuntatasolla. Liikenneonnettomuuksien vähenemätavoitteet Kaakkois-Suomessa vuoteen 2020: Liikennekuolemien määrä puolitetaan: vuonna 2020 korkeintaan 9 kuollutta vuodessa (toteuma vuosina keskimäärin n 18 vuodessa) (Kuva 16.). Vakavasti loukkaantuneiden määrä puolitetaan: vuonna 2020 korkeintaan 79 vakavasti louk- kaantunutta vuodessa (toteuma vuosina keskimäärin 158 vuodessa). Kaikkien loukkaantuneiden määrä vähenee neljänneksen: vuonna 2020 korkeintaan 462 loukkaantunutta vuodessa (toteuma vuosina keskimäärin 616 vuodessa). Kuva 16. Liikennekuolemien määrän vähentämistavoitteet Kaakkois- -Suomen ELY-keskuksen alueella vuoteen

29 3.2 Pitkän aikavälin linjaukset ja lähivuosien painopistealueet Kaakkois-Suomen alueen liikenneturvallisuustyölle asetetut onnettomuuksien määrän vähentämistä koskevat tavoitteet ovat haastavia ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia ja usean eri toimijan samanaikaisia toimenpiteitä. Toiminnan suuntaamiseksi tarvitaan sekä pitkän aikavälin linjauksia että lähivuosille kohdennettuja painotuksia. Kaakkois-Suomen alueen liikenneturvallisuustyön pitkän aikavälin linjausten lähtökohtana ovat olleet valtakunnallisessa tieliikenteen turvallisuussuunnitelmassa kuvatut linjaukset. Linjauksissa on myös huomioitu muut ajankohtaiset liikenneturvallisuustyötä koskettavat strategiat, kuten Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia ja toimenpideohjelma 2020 sekä Kansallinen älyliikenteen strategia. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuustyön linjaukset Kaakkois-Suomessa: TURVALLISET JA VASTUULLISET LIIKKUMISEN VALINNAT Elinikäisellä liikennekasvatuksella ihmisille luodaan perusvalmiudet huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta sekä tehdä vastuullisia liikkumisvalintoja. Säännöllisellä ja ajankohtaisella viestinnällä ja kampanjoinnilla ylläpidetään ihmisten liikenneturvallisuustietämystä sekä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. Uskottavalla liikenteen valvonnalla ylläpidetään korkeaa kiinnijäämisriskiä. Valvontaa kohdistetaan nopeusvalvontaan, päihteiden ja turvalaitteiden käytön valvontaan sekä riskikuljettajiin. Eri ikä- ja liikkujaryhmien parissa työskentelevien osaamisesta ja motivaatioista liikennekasvatus- ja tiedotustyössä huolehditaan koulutuksin ja tietoiskuin. Kuljetusalan yrityksiä kannustetaan kehittämään omaa turvallisuuspolitiikkaansa ja ottamaan käyttöön omia kuljetuspalvelujaan koskevat turvallisuusperiaatteet ja -käytännöt. TURVALLINEN JA TOIMIVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Maankäytön ratkaisuilla hillitään matkapituuksien kasvua. Eri kulkumuotojen kannalta turvalliset ja toimivat ratkaisut varmistetaan kaavoissa ja palveluverkkosuunnitelmissa sekä tie- ja katusuunnitelmissa. Liikenneympäristön ratkaisut ovat esteettömiä sekä ohjaavat turvalliseen ja sääntöjen mukaiseen käyttäytymiseen kulkutavasta riippumatta. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä joukkoliikennepalveluja kehitetään siten, että näiden kulkutapojen käyttö koetaan helpoksi, houkuttelevaksi ja turvalliseksi. Älyliikenteen ja liikenteen hallinnan mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Suunnitteluperiaatteita ja suunnitelmien auditointimenettelyjä uudistetaan turvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämisen näkökulmasta. YHTEISTYÖTÄ JA VASTUUNKANTOA Liikenneturvallisuustyötä tehdään laajassa yhteistyössä ja koordinoidusti. Paikallisten toimijoiden resursseja ja verkostoja hyödynnetään tehokkaasti. Kunnissa turvallisen ja vastuullisen liikkumisen edistäminen on integroitu eri toimialojen tavoitteisiin, arjen toimintatapoihin ja toimintaresursseihin. Liikenneturvallisuustyö kytketään seudulliseen ja maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. Paikallisessa liikenneturvallisuustyössä tuetaan toimintamallia, jossa hallintokunnat yhteistyössä laativat liikenneturvallisuussuunnitelman, joka kattaa turvallista ja kestävää liikkumista koskevat fyysiset sekä liikennekasvatus- ja tiedotustoimenpiteet. 28

30 Varsinainen toimenpiteiden suunnittelu kohdistetaan vaikuttavuuden perusteella kohdennetuille painopistealueille. Painopisteiden valinnan lähtökohtana ovat olleet liikenneonnettomuuksista tehty nykytilaanalyysi, alueen toimintaympäristön erityispiirteet sekä valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) esitetyt painotukset. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön painopistealueet vuoteen 2020: 1. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PERUSTA KUNTOON Yhteistyön kautta toiminta aktiiviseksi ja näkyväksi Päättäjät mukaan liikenneturvallisuustalkoisiin Laadukasta ja monipuolista liikennekasvatus- ja tiedotustyötä Turvallisen liikkumisen edellytykset lähtökohdaksi kaavoissa ja liikennesuunnitelmissa 2. VIISASTA LIIKKUMISTA PIENESTÄ PITÄEN 3. AJOKUNTO JA -TERVEYS TARKEMPAAN SYYNIIN Päihdekuljettajista ja rattinukkumateista eroon Huolehditaan ikäautoilijoiden ajokunnosta 4. KÄVELYN, PYÖRÄILYN JA MOPOILUN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Ajonopeudet turvalliselle tasolle Turvallisesti tien yli Lisää panostusta kävely- ja pyöräteiden laatuun Turvallisesti mopolla 5. PÄÄTEIDEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Kohtaamisonnettomuuksien määrän vähentäminen Pääteiden riskiliittymien ja onnettomuuskasaumien määrän vähentäminen Kasvavan kansainvälisen liikenteen turvallisuuden varmistaminen 29

31 4. Toimenpideohjelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi 4.1 Liikenneturvallisuustyön perusta kuntoon Yhteistyön kautta toiminta aktiiviseksi ja näkyväksi Liikenneturvallisuuden parantaminen on yleisesti tärkeänä pidetty ja hyväksytty tavoite. Haasteena on ta- t voitteen toteuttamisen jakautuminen monelle toimijalle, ja viime e kädessä liikkujalle itselleen: turvallisten ja vastuullisten liikkumisvalintojen edistäminen kuuluu kaikille, mutta ei kuitenkaan ole kenenkään yksittäisen tahon vastuulla. Liikenneympäristöön liittyvien kehittämistarpeiden osalta vastuuongelma ei ole niin moni- mutkainen kuin se on liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvien toimenpiteiden edistämisen osalta. Kun liikenneympäristössä havaitaan ongelmia, ovat vastuutahot ja ratkaisukeinot usein helposti löydettävis- sä. Haasteet liittyvät pikemminkin investointien rahoitukseen ja toimenpiteiden priorisointiin. Liikennekasva- tus- ja tiedotustyössä vastuuta jakavien joukko moninkertaistuu ja keinovalikoima on erittäin laaja. Liikenneturvallisuusongelmiin puuttuminen kokonaisvaltaisesti eri toimijoiden käytössä olevaa keinova- likoimaa hyödyntäen edellyttää koordinoitua yhteistyötä eli eri toimijoiden vahvuuksien ja osaamisen yhteensovittamista sekä erilaisten toimenpiteiden toteutuksen synkronointia. Näin lisätään toiminnan järjes- telmällisyyttä, vähennetään päällekkäistä työtä, saadaan vähäiset resurssit kohdennettua ja tehokkaaseen käyttöön ja helpotetaan käytännön toimenpiteiden toteutusta. Yhteistyöllä on usein myös osapuolia moti- voiva vaikutus. Yhteistyön koordinointia tarvitaan niin paikallisella, seudullisella kuin maakunnallisellakin tasolla. Lisäksi on olemassa koko ELY-keskuksen aluetta koskevia kevia linjaus- ja yhteistyötarpeita. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyö ehdotetaan organisoitavan siten, että koko ELY-keskuksen tasolla koordinoinnista vastaa ELY-keskuksen vetämä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuus- yhteistyöryhmä. Poikkihallinnollista liikenneturvallisuustyötä ja vuorovaikutusta tukemaan perustetaan Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi. Maakunta- ja seututasolla liikenneturvallisuustyö ehdotetaan sisällytettävän osaksi jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä maakunnallisten liikennejärjestelmätyöryhmien kaut- ta. Paikallistason toiminnan koordinoinnin lähtökohtana ovat kunnalliset poikkihallinnolliset liikenneturvalli- suustyöryhmät. Lisäksi ELY- -keskuksen alueella otetaan laajamittaisemmin käyttöön ns. liikenneturvallisuu vallisuus- toimijamalli. malli. Kuva 17. Periaatekuva liikenneturvallisuustyön toimintamallista Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella. 30

32 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyön koordinointivastuu on ELY-keskuksen vetämällä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmällä. ELY-keskuksen lisäksi yhteistyöryhmässä on edustus Liikenneturvasta, poliisista ja SKAL:sta. Vuoden 2014 aikana yhteistyöryhmän kokoonpanoa laajennetaan kuntaedustajilla molemmista maakunnista. Liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän tehtävänä on edistää ja koordinoida Kaakkois-Suomessa tehtävää liikenneturvallisuustyötä nyt laaditun liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteiden ja painotusten pohjalta. Työryhmän tehtävänä on myös seurata liikenneturvallisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä alueella sekä tukea seutujen ja kuntien liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä toimii myös Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumin koollekutsujana ja tilaisuuksien valmistelijana sekä maakuntien liikenneturvallisuuden teemakokousten valmistelijana. Liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Yhteistyöryhmän kokousten ja muun toiminnan valmistelu ulkoistetaan jatkossa liikenneturvallisuustoimijalle. Liikenneturvallisuusfoorumi Kaakkois-Suomen poikkihallinnollista liikenneturvallisuusyhteistyötä ja -keskustelua tukee Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi (seminaari), joka kutsutaan koolle Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuustyöryhmän toimesta kerran vuodessa. ELY-keskus toimii tilaisuuden koolle kutsujana ja isäntänä. Foorumin tavoitteena on asiantuntijoiden verkottuminen, tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen, liikenneturvallisuusaiheiden näkyvyys, eri toimijoiden liikenneturvallisuustyön aktivointi ja tukeminen sekä ELY-keskuksen toiminnasta tiedottaminen. Foorumitapaamisissa käsitellään ajankohtaisia liikenneturvallisuusasioita ja toimintaympäristön muutokseen liittyviä teemoja sekä keskustellaan liikenneturvallisuustyön haasteista, painopisteistä ja yhteistyöstä. Foorumiin kutsutaan laajasti päättäjiä, keskeisiä liikenneturvallisuustyötä tekeviä tahoja sekä tiedotusvälineiden edustajia. Seminaarin teemat vaihtelevat vuosittain, joten myös seminaariin kutsuttavien asiantuntijoiden joukko voi vaihdella. Liikenneturvallisuusfoorumin kokoontuminen järjestetään ensimmäisen kerran keväällä Tällöin teemana on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman esittely ja päättäjien sitouttaminen liikenneturvallisuustyöhön. Verkostoitumista Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenneturvallisuuspäiviltä Hämeenlinnasta (2013). 31

33 Liikenneturvallisuustyön kytkeminen liikennejärjestelmätyöhön Liikenneturvallisuus on keskeinen tavoitealue myös liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kaakkois-Suomessa laaditaan parhaillaan koko alueen kattavaa liikennestrategiaa (valmistuu toukokuussa 2014), johon nyt laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma linjauksineen ja toimenpiteineen sulautetaan. Liikenneturvallisuuden parantaminen on keskeinen painopistealue myös maakuntien strategioissa. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö on parhaillaan käynnissä ja Kymenlaakson liikennestrategia valmistui vuonna Liikennejärjestelmäsuunnitelmien edistämisestä ja toimenpiteiden jalkauttamisesta seututasolle sekä liikennejärjestelmän tilan seurannasta vastaavat maakuntaliittojen vetämät maakunnalliset liikennejärjestelmätyöryhmät. liikennejärjestelmätyötä tehdään lisäksi kaupunkiseuduilla erilaisten teemaryhmien kautta. Seudullisessa työssä korostuvat maakunnallista liikennejärjestelmätyötä vahvemmin liikenteen ja maankäytön vuorovaikutukseen liittyvät kysymykset, seudullisten joukkoliikennepalveluiden kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Liikenneturvallisuuden osalta seututason avainkysymyksiä ovat taajamaalueiden liikenneturvallisuuden parantaminen, kuntien liikenneturvallisuustyön aktivointi (elinikäinen liikennekasvatus) sekä liikenneturvallisuustyön ja kestävän liikkumisen edistämisen (liikkumisen ohjaus) yhteensovittaminen. Seudullista liikennejärjestelmätyötä koordinoidaan maakunnallisissa liikennejärjestelmätyöryhmissä. Liikenneturvallisuusasioiden käsittely osana maakuntien ja seutujen liikennejärjestelmätyötä varmistetaan jatkossa kerran vuodessa järjestettävillä liikenneturvallisuuden teemakokouksilla. Kokousten valmistelusta vastaavat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä (ELY, poliisi, Liikenneturva, SKAL) ja liikenneturvallisuustoimija. Myös liikennejärjestelmätyöryhmien koordinaattorikonsultteja kuullaan valmistelun yhteydessä. Teemakokoukset ajoitetaan kevääseen, jolloin tuoreet onnettomuustilastot ovat saatavissa ja seurannan tulokset käytettävissä. Kokousten sisältö jaetaan kahteen osaan: maakuntatason liikenneturvallisuuskysymyksiin, kuten pääteihin ja rajaliikenteeseen liittyviin liikenneturvallisuusasioihin, ja seutujen liikenneturvallisuuskysymyksiin. Liikenneturvallisuustyön organisointi kunnissa Paikallisen liikenneturvallisuustyön tavoitteena on, että toiminta tavoittaa kaikki kuntalaiset. Tavoite edellyttää, että eri kunnan eri toimialat sekä keskeiset sidosryhmät ovat kattavasti mukana liikenneturvallisuustyössä ja ottavat liikenneturvallisuuden huomioon omassa toiminnassaan. Aktiivisten kuntalaisten ja paikallistoimijoiden ottaminen mukaan liikenneturvallisuustyöhön kannattaa, sillä ns. ruohojuuritason toiminnalla on suuri merkitys paikallisen ilmapiirin ja yhteisvastuullisen liikennekäyttäytymisen luomisessa. Kaakkois- Suomessa lähtökohtana on valtakunnallinen tavoitetila, jossa kuntien liikenneturvallisuustyön koordinointi toteutetaan poikkihallinnollisten liikenneturvallisuustyöryhmien kautta. Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmissä ohjataan ja koordinoidaan paikallisen tason liikenneturvallisuustyötä, jonka perustana on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuustyöryhmän kokoonpanon perustan muodostavat kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan ja paikallisen poliisin edustajat. Työryhmään voidaan kutsua myös paikallisia sidosryhmiä, jotka parhaimmillaan tuovat toimintaan tärkeitä resursseja ja verkostoja. Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan perustan muodostavat 2 4 kertaa vuodessa pidettävät kokoukset. Kokoukset on tarkoitettu toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun ja tehtävienjakoon. Liikenneturvallisuustoimijamallin käytön laajentaminen Kaakkois-Suomessa on tavoitteena laajentaa liikenneturvallisuustoimijamallin käyttöä siten, että lähivuosina kaikki alueen kunnat olisivat toimijanmallin piirissä esimerkiksi maakunnallisten toimijoiden ja/tai koko Kaakkois-Suomen alueen kattavan toimijatyön kautta. Vastaavia maakunnallisia tai tätä laajempia liikenneturvallisuustoimijamalleja on jo käytössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, Lapin ELY-keskuksen alu- 32

34 eella ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella. Lisäksi liikenneturvallisuustoimijamalli on käytössä useilla seuduilla ja kunnissa eri puolella Suomea. Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuustoimijamalli on tällä hetkellä käytössä Imatran seudulla (neljä kuntaa). Liikenneturvallisuustoimijan tehtävänä on tukea ja aktivoida Kaakkois-Suomen kuntien liikenneturvallisuustyötä sekä lisätä seudullista ja maakunnallista yhteistyötä liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Liikenneturvallisuustoimijalla voidaan nähdä kaksi toimintatasoa: alueellinen ja paikallinen taso. Alueellisella tasolla liikenneturvallisuustoimijan tehtäviin kuuluu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän toiminnan tukeminen sekä alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen edistäminen ja liikenneturvallisuustilanteen seuranta. Kunta- ja seututasolla liikenneturvallisuustoimijan tärkein tehtävä on kannustaa, opastaa ja aktivoida kuntia käytännön liikenneturvallisuustyössä. Kuntien tukemisen toimintamuotoja ovat mm. erilaisten tapahtumien, tempausten ja koulutusten järjestäminen, tiedottaminen ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken sekä käytännön tuki kuntien liikenneturvallisuustyöryhmille. Paikallisuus ja toiminnan konkreettisuus motivoi kuntatyössä Liikenneturvallisuustyöryhmän tehtävänä on edistää vastuullista ja turvallista arkiliikkumista vauvasta-vaariin-periaatteella kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden keskuudessa. Työryhmätoiminnan merkittävimpiä etuja on liikennekasvatustyön pitäminen aktiivisena ja ajantasaisena kunnan eri toimialoilla, säännöllinen ja suunnitelmallinen toiminta, selkeämpi vastuunjako ja toimien vaikuttavuuden arviointi. Liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnassa on tärkeää keskittyä konkreettiseen paikallistason toiminnan suunnitteluun; liikennekasvatuksen rutiinien kehittämiseen eri toimialoilla, alueen järjestöjen ja yhteisöjen aktivoimiseen liikenneturvallisuustyössä sekä liikenneturvallisuusasioiden näkyväksi tekemiseen mediassa ja tapahtumissa. Jääkö liikennekasvatus liikenneympäristökysymysten jalkoihin? Ihannetilanteessa liikenneturvallisuustyöryhmässä keskustellaan koko liikenneturvallisuustyön kentästä, eli niin liikenneympäristöön, valvontaan kuin liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvistä toimenpiteistä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tasapainon löytäminen teemojen välille voi joskus olla vaikeaa ja liikenneympäristöön liittyvät ongelmat ovat saaneet hallitsevan roolin. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että liikennekasvatukseen liittyvät toiminta ei ole saanut sen edellyttämää painoarvoa ja etenkin kunnan eri toimialojen ja muiden liikennekasvatuksesta vastuullisten henkilöiden motivaatio osallistua työryhmän toimintaan on laskenut. Hyväksi toimintamalliksi on osoittautunut se, että liikenneturvallisuustyöryhmän päätehtäväksi asetetaan liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvien tehtävien edistäminen. Liikenneympäristöön liittyviä asioita voidaan sivuta kokouksissa, mutta niistä ei tehdä kokoontumisten pääasiaa. Liikenneympäristöön liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella myös teemakokouksissa. Entä jos liikenneturvallisuustyöryhmää ei haluta perustaa? Joissakin kunnissa erillisen liikenneturvallisuusasioihin keskittyvän työryhmän perustaminen koetaan raskaaksi. Mikäli kunnassa ei haluta perustaa liikenneturvallisuustyöryhmää, on liikennekasvatukseen ja -tiedotukseen liittyvien toimenpiteiden edistäminen mahdollista ottaa osaksi jotakin olemassa olevaa poikkihallinnollista työryhmää. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hyvinvointityöryhmät ja turvallisuustyöryhmät. Näihin toimintamalleihin liittyy kuitenkin seuraavia kysymyksiä: Saavatko liikenneturvallisuusasiat kokouksissa riittävän painoarvon? Käsitelläänkö asiaa kerran vuodessa vai joka kokouksessa? Ovatko hyvinvointi-/turvallisuustyöryhmien jäsenet motivoituneita (tai oikeita henkilöitä) paneutumaan liikennekasvatustoimien edistämiseen konkreettisella tasolla? Voidaanko avainsidosryhmät Liikenneturva ja poliisi (ja liikenneturvallisuustoimija) kutsua näiden ryhmien kokouksiin silloin kun liikenneturvallisuusasioita käsitellään? Miten kunnan eri toimialojen ja liikenneturvallisuustoimijan välinen vuoropuhelu hoidetaan? 33

35 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustoimijan/-toimijoiden tehtäväkenttää aluetasolla ja kunnissa: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän toiminnan tukeminen Toimija osallistuu aina kokouksiin ja auttaa kokousten ja tilaisuuksien (foorumitapaamiset, LJSteemakokoukset) suunnittelussa ja valmistelussa, toimii kokousten ja tilaisuuksien sihteerinä. Seuraa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumista (mittarit). Avustaa tiedotteiden laatimisessa sekä liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden jalkauttamisessa kuntiin (hyvien käytäntöjen jakaminen). Tukee Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusasiantuntijoiden työtä (liikenneympäristön toimenpiteisiin liittyvien aineistojen valmistelut, vaikutustarkastelut, toimenpidetarkastelut). Kuntien ja seutujen liikenneturvallisuustyön tukeminen: Auttaa kuntien/seutujen liikenneturvallisuustyöryhmiä (jos on) kokousten suunnittelussa ja kokouksissa sovittujen asioiden edistämisessä. Edistää eri hallintokuntien tietämystä ja osaamista liikenneturvallisuustyössä sekä hallintokuntien välistä yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä. Avustaa eri hallintokuntia sisällyttämään liikenneturvallisuustavoitteita ja -tehtäviä toimintaa ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin ( osaksi hallintokuntien arjen työtä). Avustaa kuntia liikennekasvatus- ja tiedotustoiminnan suunnittelussa, liikenneturvallisuusmateriaalien hankinnoissa, henkilöstökoulutusten ja tempausten järjestelyissä. Välittää kunnille tietoa ajankohtaisista asioista, hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista. Seuraa seutujen ja kuntien liikenneturvallisuustilanteen kehitystä. Avustaa liikenneturvallisuuteen liittyvän tiedotuksen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimii asiantuntija-apuna ja keskustelukumppanina liikenneympäristön liikenneturvallisuusparannuksia koskevassa suunnittelussa ja kaavoitusasioissa (auditoinnit). Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen oman toiminnan kehittäminen Liikenneturvallisuus on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen perustienpidon tärkeimpiä tavoitteita. ELYkeskus edistää liikenneturvallisuutta sekä tienpidon toimilla että tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin ja kuntien kanssa. Liikenneturvallisuusnäkökulma on keskeinen kaikessa ELY-keskuksen toiminnassa: se otetaan huomioon niin maankäytön ohjauksessa, liikennejärjestelmän suunnittelussa, tiestön hoidossa, sen kunnon ylläpitämisessä kuin investointipäätöksissäkin. Myös ELY-keskuksen toimintaa rajaavat taloudelliset ja henkilötyöresurssit. Tämä vaikuttaa niin hankkeiden toteuttamiseen kuin mahdollisuuksiin osallistua paikallistason toimintaan. ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyö painottuu sen vastuulla olevan liikenneympäristön turvallisuuden kehittämiseen. Viime vuosina liikenneturvallisuuden parantamisessa ovat korostuneet pienet ja kustannustehokkaat toimet, joita suunnitellaan ja ohjelmoidaan kuntien ja seutujen liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Pienten liikenneturvallisuustoimien toteuttamista pyritään enenevässä määrin sisällyttämään myös osaksi väylien hoitoa ja ylläpitoa. Maanteiden turvallisuuden parantamistoimien lisäksi kasvatus- valistus- ja tiedotustyöhön osallistumista pidetään tärkeänä ja sitä tuetaan resurssien puitteissa mm. osallistumalla kuntien ja seutujen liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan sekä tukemalla kuntatyötä palvelevaa liikenneturvallisuustoimijamallia. 34

36 Taulukko 3. Yhteistyön kautta toiminta aktiiviseksi ja näkyväksi: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Liikenneturvallisuustoimijamallin laajentaminen - Liikenneturvallisuustoimijan käyttöönottaminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän tarpeisiin (2014) - Etelä-Karjalan liikenneturvallisuustoimijan käyttöönotto (Imatran toimijamallin laajentaminen) (2014) - Kymenlaakson liikenneturvallisuustoimijan valmistelu (2014) ja käyttöönotto (2015) ELY, Kunnat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmän kokoonpanoa laajennetaan kuntaedustuksella (1 2 kuntaedustajaa) Ensimmäinen liikenneturvallisuusfoorumin kokoontuminen: teemana liikenneturvallisuustyön hyödyt ja päätöksentekijöiden rooli Ensimmäiset maakunnalliset liikenneturvallisuuden teemapalaverit ELY-keskuksen (ja ELY:n vetämälle yhteistyöryhmälle) liikenneturvallisuustyölle varataan vuosittain rahalliset resurssit ELY-keskus ja kunnat laativat/päivittävät liikenneturvallisuussuunnitelmia jatkuvana prosessina siten, ettei toimialueella ole yhtään vanhentunutta liikenneturvallisuussuunnitelmaa: - vanhentuneena suunnitelmana pidetään maaseutukunnissa yli 10 vuotta ja kaupunkikunnissa yli 6 vuotta Kuntien/seutujen liikenneturvallisuussuunnitelmien seurantaa ja toteutumista parannetaan: - suunnitelmiin kirjataan seurantakokous kaksi vuotta suunnitelman valmistumisesta - suunnitelmiin hankintaan sisällytetään 1 2 vuoden seurantatyö, jonka aikana varmistetaan liikenneturvallisuustyön käynnistyminen ELY-keskus kehittää hankintatoimintaansa siten, että hoito- ja ylläpitourakoiden yhteydessä voidaan toteuttaa nykyistä enemmän ja joustavammin pieniä parannustoimenpiteitä Lisätään ELY-keskuksen eri vastuualueiden välistä vuorovaikutusta kaikissa suunnitteluvaiheissa (erityisesti L- ja Y-vastuualueet) Terävöitetään ELY-keskuksen sisäistä tiedonvälitystä liikenneturvallisuusasioissa ja varmistetaan, että liikenneturvallisuus on sisällytetty käytössä oleviin toimintamalleihin Varmistetaan, että tienpito- ja liikenneturvallisuustyötä tekevillä tahoilla on kootusti käytettävissä kaikki tarvittava ajantasainen ylläpito- ja suunnittelutieto (mm. suunnittelu- ja toteutussopimukset) Kehitetään ELY-keskukseen saapuvien nopeusrajoitus-, liikenneturvallisuus- ja joukkoliikennealoitteiden käsittelyä Alueurakan, urakoitsijan ja ELY-keskuksen välistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua sekä toimenpidetarpeiden ja tehtyjen toimenpiteiden raportointia parannetaan Lisätään tutkijalautakunta-aineistojen käyttöä alueellisessa liikenneturvallisuustyössä ja sen seurannassa (kevät) 2014 (kevät) Litu-yhteistyöryhmä, litu-toimija Litu-yhteistyöryhmä, litu-toimija Litu-yhteistyöryhmä, litu-toimija ELY ELY, Kunnat ELY, Kunnat ELY ELY ELY ELY ELY ELY ELY, VALT Päättäjät mukaan liikenneturvallisuustalkoisiin Suomella on pitkät perinteet menestyksekkäästä liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvallisuuden parantumiseksi on tarvittu runsaasti turvallisuusmyönteisiä päättäjiä ja päätöksiä niin valtakunnantasolla kuin kunnissa. Muun muassa vuosikymmenien aikana tehty lainsäädäntötyö on luonut pohjan sille, että liikenne on tänä päivänä moninkertaisesti turvallisempi kuin edellisinä vuosikymmeninä. Myös tulevaisuudessa liikenneturvallisuus paranee vain jos turvallisuusnäkökulmille löytyy vahvoja puolestapuhujia. 35

37 Eduskunnassa ja valtion liikennehallinnonalalla tehtävät päätökset lainsäädäntöä, suunnitteluperiaatteita sekä liikenneturvallisuustyön rahoitusta koskien ovat keskeinen lähtökohta liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiselle maakunnissa, seuduilla ja kunnissa. Paikallisen liikenneturvallisuustyön toteutuminen on kuitenkin kiinni kuntien päätöksentekijöistä, joiden vallassa ja vastuulla on luoda edellytyksiä, arvopohjaa ja kannustavaa henkistä ilmapiiriä paikalliselle liikenneturvallisuustyölle. Sitoutuakseen liikenneturvallisuustyöhön päätöksentekijät tarvitsevat tietoa päätöstensä tueksi. Päätöksentekijöille eri alueilla tehtyjen kyselyiden perusteella (mm. Helsingin seudulla, Hämeenlinnan seudulla) jopa noin puolet päättäjistä kokee tekevänsä päätöksiä hieman tai aivan liian puutteellisilla tiedoilla. Lisää tietoa kaivataan eri liikkujaryhmien turvallisuudesta ja riskeistä, eri toimialojen tehtävistä, onnettomuuksista (turvattomimmat paikat, tyypillisimmät onnettomuudet), liikenneympäristön parantamistoimenpiteisiin liittyvistä periaateratkaisuista ja eri toimenpidevaihtoehtojen turvallisuusvaikutuksista. Yleisimmin lisätietoja toivottiin asiantuntijaesityksinä ja vierailuina sekä valtuusto/lautakunta-alustuksina, jolloin tilaisuudessa olisi mahdollisuus myös kysyä asiantuntijalta tarkennuksia. Päätöksentekijöitä voidaan myös haastaa nykyistä enemmän itse toimimaan esimerkkinä. Käytännön työn kannalta on tärkeää, että liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat saadaan nivottua kattavasti eri toimijoiden arjen työhön ja rutiineihin. Liikennekasvatus- ja ympäristöosiot sisältävät liikenneturvallisuussuunnitelmat sekä poikkihallinnolliset liikenneturvallisuustyöryhmät ovat tässä keskeinen työkalu. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että liikenneturvallisuussuunnitelmille on vaikea saada sellaista painoarvoa, että poikkihallinnollisuus ja etenkin liikennekasvatustyöhön liittyvät tehtävät automaattisesti toteutuisivat eri toimialoilla. Liikenneturvallisuuteen liittyvien tavoitteiden ja tehtävien sisällyttäminen läpäisyperiaatteella kunnan muihin strategioihin ja viime kädessä eri toimialojen käytännöntyön sisältöä ja toimintaresursseja ohjaaviin asiakirjoihin on vähintään yhtä tärkeää kuin liikenneturvallisuussuunnitelmien laatiminen ja liikenneturvallisuustyöryhmien perustaminen. Tässä työssä päätöksentekijät ovat keskeisessä roolissa. Liikenneturvallisuuteen ja arkiliikkumiseen liittyviä mittareita ja edistämistoimia voidaan luontevasti liittää esimerkiksi osaksi kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja edelleen hyvinvointikertomusta ja valtuustolle vuosittain tehtävää hyvinvointiselontekoa. Taulukko 4. Päättäjät mukaan liikenneturvallisuustalkoisiin: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmä osallistuu aktiivisesti valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen (kannanottoja, pilottihankkeita, jne.) Lisätään päättäjille suunnattua tiedotusta liikenneturvallisuustyöstä ja sen hyödyistä: - Laaditaan päättäjille vuosittain tietoiskuja liikenneturvallisuustilanteesta ja kustannuksista - Uusille päättäjille laaditaan joka neljäs vuosi tietoisku liikenneturvallisuustyön poikkihallinnollisuudesta ja kunnan tehtävistä Kutsutaan päättäjät mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen järjestämiin liikenneturvallisuusseminaareihin (foorumitapaaminen 2014) Päättäjävuorovaikutuksen lisääminen liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintavaiheessa Liikenneturvallisuussuunnitelmien esittely kunnanhallituksella ja keskeisillä lautakunnilla (kullekin lautakunnalle räätälöidyt esittelyt sitouttavat paremmin) Liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitetyt linjaukset, eri toimialoja koskevat jatkotoimenpiteet (kvt-toimet) ja mittarit sisällytetään soveltuvin osin kunnan muihin strategioihin, esim.: - Hyvinvointisuunnitelma-/strategia à hyvinvointikertomus - Turvallisuussuunnitelma Haastetaan päättäjiä mukaan valtakunnallisiin viisaan liikkumisen tempauksiin ja teemapäiviin ELY, Liikenneturva, poliisi, SKAL Kunnat, Liikenneturva, ELY ELY, Liikenneturva ELY, kunnat Kunnat Kunnat (ko. toimialat) Kunnat, Liikenneturva 36

38 Laadukasta ja monipuolista liikennekasvatus- ja tiedotustyötä Ihmisten liikennetaidot ja tietoisuus riskeistä, fyysiset kyvyt, liikkumistottumukset, tyypilliset kulkutavat ja liikkumisen motiivit ovat erilaisia eri elämänvaiheissa. Siten myös riskit liikenteessä, tapahtuneet onnettomuudet sekä niiden syyt ja seuraukset ovat erilaisia. Turvallisen ja vastuullisen liikkumisen tieto- ja arvoperusta luodaan säännöllisellä ja kaikki liikkujaryhmät kattavalla liikennekasvatustyöllä. Hyvät tavat opitaan lapsena ja ne ohjaavat koko eliniän valintojamme ja käyttäytymistämme. Kunnan tehtävänä, yhteistyössä alueellisten asiantuntijatahojen kanssa, on huolehtia henkilöstönsä osaamisesta liikennekasvatustyössä, tarjota asukkailleen kulloinkin tärkeää ja ajantasaista tietoa liikenneturvallisuuteen ja liikkumiseen liittyvistä asioista sekä tukea muita toimijoita, esimerkiksi lasten vanhempia sekä järjestöjä, liikennekasvatustyössä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on kaiken perusta Kunnissa ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä ja liikkumisvalintoihin vaikuttamista tehdään käytännön tasolla jokapäiväisessä virkamiestyössä sekä suorassa kanssakäymisessä asukkaiden kanssa; neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kouluterveydenhoidossa, nuorisotaloissa, iäkkäiden kuntoutuksessa, terveyskeskuksissa, palvelutaloissa, jne. Liikennekasvatustyön sisällöt ja toteutustavat vaihtelevat ikäryhmittäin ja myös toimintamallit ja materiaalit uudistuvat jatkuvasti. Kunnan henkilöstölle säännöllisesti järjestettävät täydennyskoulutukset/tietoiskut auttavat pysymään ajanhermolla ja sisäistämään liikennekasvatustyön osaksi omaa arjen työnkuvaa. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa toimijoiden liikennekasvatusosaamista, motivoida liikennekasvatusasioiden käsittelyyn ja aktivoida toimintaan konkreettisten toimintamallien avulla. Koulutukset räätälöidään aina kohderyhmän mukaan ja niiden kautta tutuksi tulevat niin ko. ryhmän onnettomuuksien erityispiirteet, liikennesäännöt, turvalaiteasiat, kasvatustyön sisällöt ja arjen toimintatavat sekä erilaiset valmiit materiaalit. Kun henkilökunta on omaksunut liikennekasvatustyön tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat, on huomattavasti helpompi välittää viisaan liikkumisen sanomaa eteenpäin kuntalaisten kanssa toimiessa. Kunta voi järjestää koulutuksia/tietoiskuja myös sidosryhmien edustajille. Tehdään turvallisesta ja vastuullisesta liikkumisesta näkyvää Ihmiset liikkuvat usein vanhojen tottumustensa ja rutiinien ohjaamana. Liikkumistottumusten muuttamisen suurimpana haasteena, oli sitten kyse kulkutavan valinnasta tai liikennesääntöjen noudattamisesta tai turvavälineiden käytöstä, on usein se, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi tekemiinsä ratkaisuihin tai valintoihin liittyviä seurauksia tai riskejä. Oivalluksen, ja myöhemmin muutoksen, syntyyn johtavalle ajattelulle voidaan antaa herätteitä jakamalla riittävästi tietoa liikkumisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, liikkumisen riskeistä eri vuodenaikoina ja eri kulkutavoilla, liikennesääntöjen rikkomusten vaikutuksista, nykyisistä liikenneturvallisuusongelmista ja vaaranpaikoista. Myös yleisen keskustelun herättäminen yksilöiden vastuusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa turvallisuuteen, ympäristöön ja terveyteen, on tärkeää. Tiedotustyötä tekevät lukuisat eri tahot, mutta julkisen sektorin toimijoilla (Liikennevirasto, Trafi, ELY, kunnat, Liikenneturva, poliisi) on siinä luonnollisesti keskeinen rooli. Hyvä tiedottaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ajantasaista ja eri liikkujaryhmien erityisongelmat huomioon ottavaa. Tiedotuksen sisältöä voidaan jäsentää valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin liikenneturvallisuusteemoihin. Lisäksi voidaan erikseen puhua ulkoisesta ja organisaatioiden sisäisestä tiedotuksesta. Ulkoisen tiedotuksen kohderyhmänä ovat kansalaiset, asukkaat tai esimerkiksi eri tienkäyttäjäryhmät, kun taas sisäisessä tiedotuksessa korostuvat oman väen liikkumisen turvallisuus ja organisaation toiminnan kehittäminen. Erilaisia tiedotuksen tapoja ja kanavia on useita, ja usean viestintäkanavan käyttö kannattaa. Alueellisen ja paikallisen tiedotuksen peruskanavia ovat eri toimijoiden Internet-sivut, sosiaalinen media, paikalliset lehdet ja radio. Tietoa on hyvä olla tarjolla myös kuntien eri toimipisteissä, vaikka tehokkaampaa tiedon jakaminen on suorassa kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. Liikenneturvallisuusteeman esille tuominen erilaisissa yleisötapahtumissa on tehokas keino tavoittaa samalla kertaa paljon ihmisiä, ja usein niitäkin, jotka eivät aktiivisesti hakeudu erikseen järjestettäviin tempauksiin. 37

39 Taulukko 5. Laadukasta ja monipuolista liikennekasvatus- ja tiedotustyötä: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Järjestetään säännöllisesti eri ikäryhmien parissa työskentelevälle kuntien henkilöstölle sekä järjestöille (toiminnan vetäjät) liikennekasvatustyön perehdyttämiskoulutuksia. Esimerkiksi: - Päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö + kerhotoimintaa järjestävät - Opettajien täydennyskoulutukset, rehtorikokousten tietoiskut, opettajailtapäivät, jne. - Nuoriso- ja vapaa-aikatoimen henkilöstö + seurat ja yhdistykset - Neuvola- ja kouluterveydenhoitohenkilöstö - Iäkkäiden parissa työskentelevän henkilöstö + järjestöt - Päihdetyötä ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät Huolehditaan eri liikkujaryhmien liikennetaitojen ylläpidosta: - Koululaiskuljettajille suunnatut koulutustilaisuudet - Ikäautoilijoille suunnatut kuntokurssit - Iäkkäille suunnatut Pysy pystyssä -tilaisuudet - Avaimet arkipyöräilyyn kurssit/teematilaisuudet - EAK/REAK-kouluttajakurssit (autoilijat, motoristit, raskas liikenne) - Taloudellisen ajotavan koulutukset Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää liikenneturvallisuussivujensa sisältöä siten, että sieltä löytyy (linkityksinä) mm.: - Kuntien ja seutujen liikenneturvallisuussuunnitelmat - Kootusti tietoa alueen liikenneturvallisuustilanteesta - Keskeiset liikenneympäristön suunnitteluohjeistukset Kunnat kehittävät omia www-sivujaan siten, että sieltä löytyy selkeästi oma kokonaisuus liikenneturvallisuudesta: - kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma - tietoa kunnan liikenneturvallisuustilanteesta - vinkkejä liikenneturvallisuustyöhön eri ikäryhmissä (toimintamalleja ja aineistoja) Lisätään säännöllistä tiedottamista liikenneturvallisuuteen ja viisaaseen liikkumiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Huolehditaan, että tiedottaminen on tarpeen vaatiessa alueellista. Esimerkki vuositiedotuksen muodostamisen rungoksi: - Valtakunnalliset teemapäivät; esim. Pyöräilyviikko (kevät), Liikkujan viikko (syksy), Energiansäästöviikko (syksy), Tapaturmapäivä (pe 13.päivä), Ehkäisevän päihdetyön viikko, Vanhusten viikko ja päivä, jne. - Vuodenajan mukaan suunnattavia teemoja; liukastumiset, pimeässä näkyminen, pyöräilyn ja mopoilun turvallisuus, päihdeasiat, ajonopeudet, turvalliset tieylitykset, lapset liikenteessä (kytkeytyy osin edellisiin) - Seurannan tuloksia; onnettomuuskehitys ja -paikat, valvonnan, turvalaitetarkkailujen ja liikennekäyttäytymisen seurannan tuloksia (kytkeytyy osin edellisiin) Tuodaan liikenneturvallisuusteemaa säännöllisesti esille paikallisissa yleisötapahtumissa (valitaan kulloinkin sopivat tapahtumat, teema ja toteutustapa tapahtumakohtainen) Kunnat, järjestöt, Liikenneturva Kunnat, järjestöt, yritykset, autokoulut, Liikenneturva ELY Kunnat Kunnat, ELY, Liikenneturva, Poliisi, järjestöt Kunnat, järjestöt, (Liikenneturva) 38

40 Turvallisen liikkumisen edellytykset lähtökohdaksi kaavoissa ja liikennesuunnitelmissa Kaavoituksella määritettävä maankäyttö ja palvelurakenne, eli missä mikäkin toiminto sijaitsee, vaikuttavat olennaisesti matkojen pituuksiin, käytettävissä oleviin kulkutapoihin ja mahdollisuuksiin luoda turvallista liikkumisympäristöä. Mitä lähempänä arkipäiväisten tarpeiden täyttämiseksi vaadittavat palvelut ovat asuinalueita, sitä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi saadaan kävely, pyöräily ja joukkoliikenne yksityisauton korvaavana liikennemuotona. Toimintojen sijainnin lisäksi kaavoituksen yhteydessä tehdään monia yksityiskohtaisia ratkaisuja koskien eri kulkumuotojen keskinäistä priorisointia, liikennemuotojen erottelua, kävelyja pyöräily-yhteyksiä ja niiden laatua, joukkoliikennejärjestelyjä, liittymäjärjestelyjä, teiden ja katujen hierarkiaa, pysäköinninjärjestämistä, jne. Oman haasteena on huolehtia kaavoissa esitettyjen ratkaisujen toteutumisesta. Liikenneturvallisuuden kannalta keskeiset ratkaisut (esim. alikulkukäytävät) ovat monesti kustannussyistä karsintalistan kärjessä. Ongelmia voi aiheutua myös toteutusjärjestyksestä: vaikka kaavassa on varaus asianmukaisiin liikenneyhteyksiin, maankäyttö on saattanut toteutua ennen liikennejärjestelyjä. Kaavojen ohella toimivista ja turvallisista ratkaisuista pitää huolehtia erilaisten tie- ja katusuunnitelmien yhteydessä. Suunnitelmissa esiintyy valitettavan usein liikenneturvallisuuden näkökulmasta huonoja ratkaisuja ja puutteita useista eri syistä: kiireelliset suunnitteluaikataulut, suunnittelijoiden kokemattomuus, riittämätön maastossa käynti, huomion kiinnittäminen vain yhteen liikennemuotoon (usein autoliikenteeseen), kompromissiratkaisut, vuoropuheluun liittyvät puutteet tai suunnitteluohjeisiin perehtymättömyys. Omana suunnitelmakokonaisuutena on rakentamisenaikaisten liikennejärjestelyiden suunnittelu. Etenkin kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta työnaikaiset järjestelyt ovat usein retuperällä. Kunnilla ja ELY-keskuksella on väylänpitäjinä velvollisuus huolehtia myös työnaikaisten liikennejärjestelyiden laatua. Taulukko 6. Turvallisen liikkumisen edellytykset lähtökohdaksi kaavoissa ja liikennesuunnitelmissa: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Palveluverkon muutoksia tehtäessä (esim. koulun lakkauttaminen) arvioidaan vaikutukset liikkumiseen ja kuljetustarpeisiin Hyödynnetään vyöhyke- ja saavutettavuustarkasteluita strategisten maankäytönsuunnitelmien (rakennemallit, yleiskaavoitus) laadinnassa Kaavojen vaikutustenarvioinnissa tuodaan esille vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja kestävän liikkumisen edellytyksiin - Arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevia tarkistuslistoja (omat oppaat olemassa kävelyn ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuuden huomioimisesta kaavoituksessa) Huolehditaan tie- ja katusuunnitelmien liikenneturvallisuustarkistuksista ja varmistetaan suunnitelmien mukaisten ratkaisujen toteutuminen Kunnat Kunnat, (ELY) Kunnat, (ELY) Kunnat, ELY Tarkistetaan kaduilla ja maanteillä tehtävien töiden (työnaikaisten liikennejärjestelyjen) ohjaamiseen ja valvontaan liittyvät toimintamallit (suunnittelu, valvonta, tiedottaminen, laiminlyöntien sanktiointi) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen oman toiminnan kehittäminen: - Vaikutetaan kaupallisten palvelujen sijainnin ohjaukseen osallistumalla maankäytön suunnitteluun ja valvomalla kaavojen noudattamista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla menettelytavoilla - Osallistutaan vyöhyketarkasteluiden valtakunnalliseen kehitystyöhön ja käyttöönottoon ja tuetaan kuntia niiden hyödyntämisessä - Huolehditaan koulutuksen, tietopankin, ohjeiden pilotoinnin avulla siitä, että oma henkilöstö tuntee maankäytön suunnittelun tueksi laaditut julkaisut ja muistilistat - Viedään muistilistoja aktiivisesti kuntien viranhaltijoiden tietoon sekä edellytetään niissä esitettyjen kysymysten käsittelemistä kaavatöiden yhteydessä - Liikenneturvallisuustarkistuksen vakiinnuttaminen ELY-keskuksen suunnitteluprosesseihin (yhteistyö muiden ELY-keskusten kanssa) - Työnaikaisten liikennejärjestelyiden tarkistamisen ulkoistaminen ulkopuoliselle taholle ja sakotuskäytäntöjen tehostaminen Kunnat, ELY ELY, (Liikennevirasto) 39

41 4.2 Viisasta liikkumista pienestä pitäen Liikenne aiheuttaa suurimman osan lasten ja nuorten tapaturmaisista kuolemista ja on toiseksi yleisin syy joutua hoidettavaksi sairaalan vuodeosastolle. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella alle täysi-ikäiset muodostavat reilun neljänneksen ja nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) noin viidenneksen kaikista liikenneonnettomuuksien uhreista. Alle kouluikäisten lasten liikenneonnettomuuksista suurin osa tapahtuu auton kyydissä matkustettaessa. Kouluikäisiä alle 15-vuotiaita lapsia kuolee ja loukkaantuu erityisesti jalankulkijoina ja polkupyöräilijöinä sekä edelleen myös henkilöautoissa matkustajina. Lapsilla suurimmat riskitekijät liikenteessä liittyvät kokemusten ja taitojen puutteeseen. Lapset eivät tiedosta riskejä ja heidän havainnointitaidot eivät ole vielä kehittyneet huomaamaan liikenteen moninaisuutta. Lapsen käyttäytyminen on usein impulsiivista ja keskittyminen liikenteeseen herpaantuu helposti. Nämä riskit korostuvat lapsen elinpiirin laajetessa ja itsenäisen liikkumisen määrän lisääntyessä. Myös aikuisten vääränlaiset käyttäytymismallit liikenteessä voivat olla riskitekijöitä lapsille, jotka oppivat turvalliseen liikkumiseen vähitellen aikuisista mallia ottaen vuotiaiden ikäryhmässä liikenneonnettomuudet tapahtuvat mopolla, moottoripyörällä tai autonmatkustajana liikuttaessa ja vuotiaiden ikäryhmässä auton kuljettajana tai matkustajana liikuttaessa. Onnettomuusriski muuhun väestöön nähden on poikkeuksellisen korkea vuotiaiden ikäryhmässä, joka muodostaa 37 % uhreista, mutta vain 11 % alueen väestöstä. Nuorille on tyypillistä omien ajotaitojen yliarviointi ja tavallista suurempi riskinotto on sitten kyse moposta, moottoripyörästä, mopo-autosta tai henkilöautosta. Myös sosiaalinen paine vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Turvallisuudesta piittaamaton ajotapa näkyy etenkin nuorten kuolonkolareissa. Tutkijalautakuntien mukaan yli 70 % henkilöautolla ajetuista kuolonkolareista kysymys on ollut tahallisesta riskinotosta: on ajettu yli 20 km/h ylinopeutta, alkoholia on ollut veressä yli rangaistavuuden rajan, turvalaitteita ei ole käytetty tai on ajettu ilman ajo-oikeutta. Mopo-onnettomuuksien taustalla on samanlaisia tekijöitä: mopon virittämistä, liian korkeita tilannenopeuksia, kypärän käyttämättömyyttä ja päihteiden käyttöä. Liikenneturvallisuusasioiden rinnalle ovat viime vuosina yhä enemmän nousseet lasten ja nuorten liikkumattomuuden mukanaan tuomat ongelmat, joilla on kytköksiä myös liikenneturvallisuuteen. Lisääntynyt autoilu ja lasten kuskaaminen paikasta toiseen on vähentänyt lasten itsenäistä liikkumista ja arkiliikunnan määrää. Mopoilun yleistyminen on vähentänyt nuorten arkiliikkumisen jo hälyttävän alhaiselle tasolle, puhumattakaan mopoilun mukanaan tuomista liikenneturvallisuusongelmista. Omin voimin liikkumisen vähentymisen myötä myöskään kokemukset erilaisista kulkutavoista ja liikenneympäristöistä eivät pääse karttumaan. Lasten ja nuorten tukeminen itsenäiseen liikkumiseen, erityisesti kävellen ja pyöräillen, on tärkeää niin liikenneturvallisuuden kuin heidän terveytensä vuoksi. Vastuullisiksi liikkujiksi oppiakseen ja ylipäänsä liikenteessä selviytyäkseen lapset ja nuoret kaipaavat säännöllistä kunkin ikäryhmän tarpeisiin räätälöityä liikennekasvatusta sekä aikuisten esimerkinantoa. Kodin ja vanhempien rooli lasten ja nuorten liikennekasvatustyössä on luonnollisesti merkittävä. Ensimmäinen malli eri kulkutapojen käytöstä ja liikennekäyttäytymisestä sekä myös tietämys liikenteen riskeistä saadaan kotoa, vanhemmilta tai muilta läheisiltä. Varhaisessa vaiheessa mukaan tulevat myös kunnan eri toiminnot, neuvola, päivähoito, koulu ja harrastustoiminta. Kuntasektorilla on merkittävä rooli liikennekasvatustyössä osana arjen työtä neuvolasta kouluihin, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on tukea lasten ja nuorten vanhempia ja muita yhteisöjä liikennekasvatustehtävässä. Parhaiten lapset omaksuvat turvalliset ja vastuulliset liikkumisen mallit, kun päivähoidossa, kouluissa ja kotona on yhteneväinen toimintakulttuuri ja pelisäännöt. 40

42 Kouluissa erityishaasteena on liikennekasvatuksen turvaaminen integroimalla se koulun arkeen ja osaksi perusopetusta kaikilla vuosiluokilla. Nykyisin liikennekasvatuksen osuus opetuksessa vähenee selvästi siirryttäessä peruskoulun vuosiluokilla ylöspäin. Yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa liikennekasvatuksen tavoitteet toteutuvat hyvin satunnaisesti. Liikenneturvan kehittämä liikennekasvatuksen vuosikello on käyttökelpoinen ja helppo työkalu liikennekasvatuksen sisällyttämiseksi opetukseen kouluaineesta riippumatta. Vuosikellon lähtökohtana on se, että liikennekasvatusta on jokaisella vuosiluokalla vähintään neljä tuntia lukuvuodessa ja ajankohtaisia liikenneasioita käsitellään eri vuodenaikoina. Vuosikelloon perustuva toimintamalli sopii myös päivähoitoon. Parhaassa tapauksessa liikennekasvatuksen vuosikello laaditaan opettajien ja oppilaiden yhteistyönä, mikä sitouttaa osapuolia. 41

43 Taulukko 7. Viisasta liikkumista pienestä pitäen: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Turvataan liikennekasvatuksen asema ja henkilöstön koulutusmahdollisuudet toimialakohtaisissa strategioissa ja suunnitelmissa: varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa, nuorisotyön strategioissa, jne. Huolehditaan lasten ja nuorten parissa työskentelevän henkilöstön riittävästä liikennekasvatusosaamisesta (ks. edellä) Tarjotaan lasten ja nuorten vanhemmille tukea ja neuvoja liikennekasvatustehtävässä (herkkyysvaiheet): - neuvolat: valmista materiaalia (esim. Lapsen turvallinen kuljettaminen autossa), keskustelut vuositarkastuksissa ja perhevalmennuksessa, jne. - päivähoito: valmista materiaalia (esim. Lapsi liikenteessä), keskustelut hoitosopimusta tehtäessä ja teemavanhempainilloissa - koulut: valmista materiaalia etenkin luokan oppilaiden, mopoilijan, yläasteelle siirtyvän vanhemmille, teemavanhempainillat - kouluterveydenhoito: valmista materiaalia, keskustelut käynneillä, joilla huoltaja mukana Aktivoidaan koti- ja kouluyhdistyksiä lasten liikennekasvatustyöhön, erityisesti erilaisten tapahtumien ja tempausten järjestämiseen Kunnat Kunnat, Liikenneturva Kunnat, Liikenneturva Kunnat, Liikenneturva Kannustetaan päiväkoteja ja kouluja laatimaan liikennekasvatuksen vuosikelloja jatkuvan liikenneturvallisuustyön tueksi Kannustetaan kouluja liikenneturvallisuussuunnitelmien (tai koulumatkojen vaaranpaikkakartoitusten) laadintaan Kannustetaan kouluja osallistumaan valtakunnallisiin teemapäiviin ja tempauksiin, esimerkiksi toimintavinkkejä tarjoamalla: - Pyöräilyviikko ja pyörällä kouluun päivä (kevät) - Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikko (syksy) Otetaan käyttöön vertaiskasvatuksen menetelmiä ja nuoria osallistavia työskentelytapoja: - todellisiin esimerkkeihin perustuvia tietoiskuja (mm. Menossa mukana -vierailut, Jarmon pitkä matka ja Elämää täysillä -videot) - nuorten vetämät draamatyöpajat, ryhmäkeskustelut, liikenneprojektit, turvalaitetarkkailut - kannustetaan nuoria osallistumaan valtakunnallisiin liikenneturvallisuusprojekteihin (esim. Päätä itse!) - järjestetään ideointitilaisuuksia nuorisofoorumien/oppilaskuntien kanssa nuorten omista keinoista liikenneturvallisuustyössä Järjestetään säännöllisesti moporatsioita (mopojen katsastus + tietoisku kuljettajille) Sisällytetään liikenneturvallisuusteema kuntien ennaltaehkäisevään päihdetyöhön (esim. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla) Seurataan lasten ja nuorten liikenneturvallisuustilanteen kehittymistä ja erityispiirteitä Kaakkois-Suomen alueella, tiedotetaan asiasta Kunta, Liikenneturva Kunnat, koulu- ja kotiyhdistykset, Liikenneturva, ELY Kunnat, Liikenneturva, järjestöt Koulut, Nuorisotyö, Liikenneturva Poliisi, Koulut Kunnat, Liikenneturva ELY, Liikenneturva 42

44 4.3 Ajokunto ja -terveys tarkempaan syyniin Päihdekuljettajista ja rattinukkumateista eroon Kuljettajalla voi olla puutteellinen ajokunto monista syistä. Yleisin ongelma on alkoholi. Jo varsin pienet promillemäärät heikentävät kuljettajan kykyä selviytyä liikenteessä. Kun alkoholimäärä kuljettajan veressä lisääntyy, nousee onnettomuusriski nopeasti yli kymmenkertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus kaikista liikenteessä kuolleista on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Rattijuoppoja kaikista kuoleman johtaneiden onnettomuuksien pääaiheuttajista on Kaakkois-Suomen alueella noin 29 % (koko maassa n. 25 %). Alkoholin ohella, ja siihen monesti liittyen, ajokuntoon vaikuttavat kuljettajan vireys- ja mielentila. Väsymykseen ja vireystilan laskuun liittyviä yleisimpiä syitä ovat uniapnea ja narkolepsia. Muita syitä ovat mm. alkoholin ja lääkeaineiden käyttö, valvominen tai epäsäännölliset työajat. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella tapahtuneissa kuolonkolareissa väsymys tai vireystilan lasku on mainittu välittömänä riskinä 7 % tapauksista. Huolehditaan ikäautoilijoiden ajokunnosta Kuljettajien terveydentilalla ja ajokyvyllä on niin ikään tärkeä merkitys turvallisen liikkumisen kannalta ja asian merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä ja ikäkuljettajien määrän kasvaessa. Yhä suurempi osa kuolonkolareista johtuu sairaskohtauksista ja riskikuljettajia arvellaan olevan tuhansia. Koko maan osalta tietoon tulleiden sairaskohtausten määrä on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana ja jopa joka neljännen kuolonkolarin taustalla on kuljettajan sairaus. Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa sairauskohtaus tai tajunnan menetys on ollut välittömänä riskinä noin joka kymmenennessä onnettomuudessa (9 %). Päävastuu riskikuljettajien seulomisessa on lääkäreillä. Heillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos potilaan terveydentila haittaa pysyvästi ajokykyä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntejä kuitenkin tapahtuu. Ongelmia liittyy myös ajoterveyden testausmenetelmiin, jotka ovat hyvin vahvasti näkökykyä painottavia. Tutkijalautakuntien tilastoista ei kuitenkaan löydy kovinkaan montaa tapausta, joissa näköön liittyvät tekijät olisivat olleet välittämänä syynä onnettomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo tehostanut ikäautoilijoiden terveystarkastuksia. Uudet määräykset ja ohjeistukset ovat olleet voimassa vuoden 2013 alusta. Uusien määräysten tavoite on ollut löytää aiempaa paremmin henkilöt, joiden ajokyky on heikentynyt. Valtakunnan tasolla vireillä olevia ajokunnon ja -terveyden edistämisen toimia: - Tieliikennelain muutos koskien valvontaviranomaisten mahdollisuutta puuttua päihtyneiden kuljettajien toimintaan - Rattijuopumusrikoksista määrättävien ajokieltojen vähimmäispituuksien pidentäminen ja kuljettajatutkinnon uusinta pitkään ajokieltoon määrättyjen kuljettajien ajo-oikeuden palauttamiseksi - Alle 25-vuotiaiden rattijuopumuksesta epäiltyjen päihdetilanteen kartoituksen käynnistäminen - Kehitetään menettely koskien ajokorttikokelaiden päihteiden käytön selvittämistä lääkärintarkastuksen yhteydessä - Rattijuopumukseen syyllistyneiden alkolukon käytön edistäminen lainsäädännöllisin keinoin - Alkolukon pakollisuus kaikissa julkisissa kuljetustilauksissa sekä ammattimaisessa liikenteessä - Alkolukko pakolliseksi varusteeksi uusiin ajoneuvoihin (EU-tasolle vaikuttamista) - Rattijuopumuksen promillerajan laskeminen 0,5 à 0,2 - Ajoterveyden arviointijärjestelmän kehittäminen ja ajoterveyden arviointi osaksi kuljetusalan työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa - Liikennelääketieteen opetus lääkäreiden peruskoulutuksessa kartoitetaan ja kartoituksen tulokset huomioon lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opetustavoitteita kehitettäessä - Tutkimushankkeita: iäkkäiden ajoterveyden arviointi, lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuden toimivuus 43

45 Taulukko 8. Ajokunto ja -terveys tarkempaan syyniin: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Alkoholiongelmien ehkäisyä tehostetaan tukemalla varhaisen puuttumisen mallin käyttöönottoa sosiaali- ja terveyssektorilla Varmistetaan perehdyttämiskoulutuksin riskiryhmien parissa työskentelevien osaaminen ajokuntoon ja -terveyteen liittyvissä asioissa: - päihdetyötä ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevien sekä koulutustilaisuudet/tietoiskut - ikäihmisten parissa työskentelevien koulutustilaisuudet/tietoiskut Jatketaan päihteiden käytöstä liikenteessä aiheutuvien riskien ja seuraamusten käsittelyä yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa: - Poliisin vierailut oppilaitoksissa - Selvä peli -koulutukset (Ehyt ry) - Liikenneturvallisuus Ehkäisevän päihdetyön -viikon teemana - Teeman käsittely vanhempainilloissa yläkouluissa ja lukioissa Jaetaan kuljetusyrittäjille tietoa väsyneenä ajamisen vaaroista Kunnat Kunnat, Järjestöt, Liikenneturva Koulut, Liikenneturva, Poliisi ELY, SKAL, Liikenneturva Huolehditaan säännöllisestä ja riittävästä rattijuopumusvalvonnasta Poliisi Valvotaan kotimaisten ja ulkomaisten kuorma- ja linja-autojen kuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamista Edistetään alkolukon käyttöä - kuntien tilaamissa kuljetuksissa (kaikissa) - alueurakoiden käyttämissä ajoneuvoissa ja työkoneissa - ELY-keskuksen leasing- ja virka-autoissa - alueella toimivissa kuljetusyrityksissä Ikääntymisen ja lääkkeiden vaikutuksesta ajokykyyn tiedotetaan - kuntien terveyspalveluiden kautta - eläkeläisjärjestöjen kautta - ottamalla asia esille ikääntyneille järjestettävissä tilaisuuksissa Järjestetään ikäautoilijoiden kuntokursseja ja toteutetaan vapaaehtoisia ajoharjoittelumahdollisuuksia ajotaidon edistämiseksi Poliisi Kunnat, ELY, SKAL Kunnat, Liikenneturva, järjestöt Kunnat, Autokoulut, Liikenneturva, Poliisi ELY-keskus lisää täristäviä keski- ja reunaviivoja väsymyksestä aiheutuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi 2014 ELY Tiedottaminen paikallismediassa (keskustelun herättäminen): - päihdeonnettomuuksien määrä Kaakkois-Suomessa - rattijuopumusonnettomuuksien seuraamukset - kuljettajien väsymykseen liittyvät riskit, väsyneenä ajamisen tunnistaminen ja toimintatavat, väsyneenä ajamisen kieltävät säädökset - poliisin valvontaan ja sen tuloksiin liittyvä tiedottaminen Kuntien litu-ryhmät, Liikenneturva, Poliisi, ELY 44

46 4.4 Kävelyn, pyöräilyn ja mopoilun liikenneturvallisuuden parantaminen taajamissa Ajonopeudet turvalliselle tasolle Ajonopeus on yksi merkittävimmistä onnettomuusriskiin (havainnointiin, ajoneuvon hallintaan, pysähtymismahdollisuuteen, jne.) ja onnettomuuksien seurauksiin (kuljettajan tai uhrin selviämismahdollisuudet) vaikuttavista tekijöistä. Nopeusrajoitusten alentaminen on myös tehokas keino edistää kaikille viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. Siellä missä kävely ja pyöräily kohtaavat autoliikenteen, ajonopeudet ovat keskeinen turvallisuustekijä. Nopeuksien laskusta on hyötyä myös autoilun turvallisuudelle. Pidempi reaktioaika ehkäisee onnettomuuksia ja alhaisempi törmäysnopeus lieventää niiden seurauksia. Nopeuden laskiessa kuljettajalle jää enemmän aikaa liikennetilanteiden, liikenteen ohjauksen ja ympäristön havainnointiin ja hallintaan. 45

47 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa ( ) ajonopeuteen liittyviä taustariskejä on ollut läsnä noin joka kolmannessa onnettomuudessa. Pääaiheuttajakuljettajista ylinopeutta (vähintään 10 km/h) ajoi 39 %. Noin joka kolmannessa tapauksessa kuljettaja ajoi 20 km/h ja joka neljännessä yli 30 km/h. Ylinopeudet ovat yleisin asukkaiden esille nostama liikenneturvallisuusongelma ja eniten koettua turvattomuutta aiheuttava tekijä (kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat). Ylinopeudet aiheuttavat turvattomuutta erityisesti lapsissa ja heidän vanhemmissaan, iäkkäissä, jalankulkijoissa ja pyöräilijöissä. Liikenneturvan valtakunnallisen kyselytutkimuksen (2012) mukaan lähes kaikki kuljettajat myöntävät ajaneensa ylinopeutta, ja huomattavaa ylinopeuttaa ainakin silloin tällöin ilmoittaa ajavansa jopa joka neljäs suomalainen. Ihmisten suhtautuminen ylinopeuden ajamiseen on kaksijakoista. Suurten ylinopeuksien riskit tiedostetaan ja nopeusvalvontaa kannatetaan, mutta samaan aikaan huomattavan moni kuljettaja katsoo, ettei oma ylinopeus ole paheksuttavaa. Lähes puolet on sitä mieltä, että liikenteen rytmin noudattaminen on tärkeämpää kuin nopeusrajoitusten mukaan ajaminen. Ylinopeusongelmaan ei ole yhtä ratkaisua. Tarvitaan nopeusrajoitusten ja niitä tukevien erilaisten liikenneympäristön ratkaisujen, nopeusvalvonnan sekä kuljettajiin suunnatun tiedotuksen ja asennekasvatuksen yhdistelmää. Myös siirrettävät ja kiinteät nopeusnäyttötaulut on havaittu tehokkaaksi keinoksi alentaa ajonopeuksia. Taulukko 9. Ajonopeudet turvalliselle tasolle: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Jatketaan taajamien nopeusrajoitusten muutoksia olemassa olevan käytännön mukaisesti: - taajamien keskustoissa ja asuinalueilla tavoitteena 30 km/h - muualla taajamassa (pää- ja kokoojakaduilla) 40 km/h - päiväkotien ja koulujen kohdalla paikasta riippuen km/h Laajennetaan nopeusnäyttötaulujen käyttöä: - siirrettävien nopeusnäyttötaulujen hankkiminen kunnissa - nopeusnäyttötaulujen käyttö tietyömaakohteissa Lisätään automaattista kameranvalvontaa: - Vt 6 välillä Koskenkylä Kouvola, ulottuu Uudenmaan ELYkeskuksen alueelle (automaattivalvonnan ykköskohde) - Vt 6 välillä Ruokolahti Parikkala - Vt 13 välillä Lappeenranta Mikkeli, ulottuu Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueelle - Vt 15 Hyväntuulentie Kotkassa - Kt 62 välillä vt 6 Virmutjoki - Mt 364 välillä Koria Kouvola - Mt 370 välillä Kouvola Heparo - Myllykoskentie Kouvolassa (katuverkon osuus taajamaan tultaessa) - Lappeenrannan keskustan pääkadut (Helsingintie, Valtakatu, Lauritsalantie ja Muukontie) Kunnat, ELY Kunnat, ELY 2014 ELY, Kunnat, (Poliisi) Huolehditaan liikenteen valvonnan määrällisen ja laadullisen tason säilymisestä tulevista organisaatiomuutoksista riippumatta Säännöllinen tiedottaminen (keskustelun herättäminen): - ajonopeuksien vaikutus onnettomuus- ja kuolemanriskiin, ylinopeuksien rooli liikennekuolemissa, ajonopeuksien sovittaminen olosuhteisiin, nopeusvalvonta ja sen tulokset Poliisi Kunnat, Liikenneturva, Poliisi, ELY 46

48 Turvallisesti tien yli Laissa määriteltyjen väistämissääntöjen mukaan jalankulkijan tulee käyttää suojatietä ajotien ylittämiseen jos sellainen on lähellä. Suojatiellä ajoneuvojen on annettava esteetön kulku jalankulkijalle. Pyörätien jatkeella väistämissäännöt ovat erilaiset kuin suojatiellä, ja väistämisvelvollisuus riippuu siitä, missä pyörätien jatke sijaitsee. Kaikki eivät tunne tai noudata sääntöjä, ja suojateillä ja pyörätien jatkeilla tapahtuu vuosittain useita henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Rikkeisiin ja huolimattomuuteen syyllistyvät niin jalankulkijat, pyöräilijät kuin autoilijat. Suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittaminen on yksi vaarallisimmista jokapäiväisistä liikennerikkeistä. Kaakkois-Suomessa taajama-alueilla vuosina tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista jalankulkija- ja polkupyöräilijäonnettomuuksista 47 % tapahtui suojateilla. Jalankulkijaonnettomuuksista suojateillä tapahtuu 43 % ja polkupyöräonnettomuuksista 50 %. Taajamien ulkopuolella suojatieonnettomuudet muodostavat noin yhdeksän prosenttia jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksista. Kaikista jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksista 43 % ja suojatieonnettomuuksista 47 % ajoittuu pimeään vuodenaikaan syys-tammikuulle. Merkittävä osa suojatieonnettomuuksista johtuu siitä, että autoilija ei ole nähnyt pimeässä kulkevaa jalankulkijaa. Tienylitysten turvattomuus on ylinopeuksien ohella eniten asukkaiden keskuudessa huolta herättävä asia (kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat). Ja usein nämä kaksi asiaa kytkeytyvät toisiinsa. Ylinopeuksien ohella suojateiden turvattomuuden perusteluina mainitaan suojatie- ja väistämissääntöjen noudattamattomuus, suojateiden näkemiin ja havaittavuuteen liittyvät puutteet ja tiellä/kadulla kulkevan liikenteen vilkkaus. Autoilijoiden kommenteissa korostuvat puolestaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaittavuuden vaikeudet heijastimien ja pyörävalojen käytön laiminlyöntien takia. Tutkimusten mukaan suojatieonnettomuuksien taustalla on aina niin osallisten toimintaan kuin liikenneympäristöön liittyviä tekijöitä. Näin ollen ongelman ratkaisuun pitää pureutua laaja-alaisesti eri keinoin. Suojateiden turvallisuuden parantaminen edellyttää mm.: autoliikenteen ajonopeuksien alentamista (ks. edellä), suojatien rakenteellisen turvallisuuden ja havaittavuuden parantamista, pyörätiejärjestelyjen havaittavuuden ja yksiselitteisyyden parantamista, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden havaittavuuden parantamista (heijastimet ja pyörävalot), autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sääntötuntemuksen parantamista, sääntöjen kunnioituksen parantamista ja noudattamisen valvontaa. Suojateiden turvallisuutta voidaan parantaa myös osana kunnallista pysäköinninvalvontaa. Esimerkiksi Helsingin pysäköinnintarkastajat ovat elokuussa koulujen alkaessa tempausluontoisesti valvoneet pysäköintiä koskevan suojatiesäännön noudattamista. Tehostetulla valvonnalla pyritään muistuttamaan autoilijoita pysäköintisääntöjen merkityksestä ja tätä kautta parantamaan liikenneturvallisuutta. Liian lähelle suojateitä pysäköidyt autot heikentävät tietä ylittävien näkyvyyttä. 47

49 Taulukko 10. Turvallisesti tien yli: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot ELY-keskus osallistuu aktiivisesti valtakunnallisten suunnitteluohjeiden (kävelyn ja pyöräilyn suunnitteluohje, nopeusrajoitusohje) laatimistyöhön ja välittää tietoa uusista ohjeista kuntiin Suojatiejärjestelyiden kehittämistarpeet kartoitetaan ja ohjelmoidaan kuntien/seutujen liikenneturvallisuussuunnitelmissa - Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomio liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitetyt priorisoinnit omassa ohjelmoinnissaan ELY käy läpi maanteiden suojateiden poistamistarpeet (nykyisen ohjeistuksen vastaiset suojatiet 60 km/h nopeusrajoitusalueella) ELY-keskuksen ja kunnan tiemestarit käyvät vuosittain läpi koulujen kohtien ajoratamaalaukset, liikennemerkkien kunnon ja keskeisten suojateiden näkemät Valvotaan tempausluonteisesti jalankulkijoiden liikennevalojen noudattamista, jalankulkijoiden ja autoilijoiden suojatiekäyttäytymistä sekä autojen pysäköintiä suojateiden kohdilla Säännöllinen tiedottaminen ja tempaukset liittyen: - väistämis- ja suojatiesääntöihin ja ajonopeuksiin ja kuolemanriskiin - heijastimen käyttöön, pyörävalojen käyttöön, suojateiden kunnioittaminen ja liikennevalojen noudattaminen - seurantaan (suojatieonnettomuudet, riskikäyttäytyminen) ELY Kunnat, ELY 2014 ELY, (Kunnat) ELY, Kunnat Poliisi, sidosryhmät Kunnat, Liikenneturva, poliisi, järjestöt 48

50 Lisää panostusta kävely- ja pyöräteiden laatuun Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi on panostettava entistä enemmän nykyisten kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatutason parantamiseen. Suurin potentiaali kävelyyn ja pyöräilyyn on kaupunkiseutujen ja kuntien taajama-alueilla sekä niiden lievealueilla. Taajama-alueiden kevyen liikenteen verkostot ovat jo nykyisellään varsin kattavia, mutta jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien laatuun ja yksityiskohtien toimivuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. On myös huomattava, että kävely ja pyöräily ovat kaksi erillistä ja toisistaan huomattavasti poikkeavaa kulkutapaa, eikä niitä voi liikennesuunnittelussakaan niputtaa yhteen kevyeksi liikenteeksi. Olosuhteet on luotava sellaisiksi, että asukkaat kokevat kävelyn ja pyöräilyn sujuvaksi, mukavaksi ja turvalliseksi matkantekotavaksi. Kunnossapito kuntoon Kävely- ja pyöräteiden kunto on monin paikoin vaarallisen huono ja korjaustoimet hitaita. Asukkaille suunnatuissa liikenneturvallisuuskyselyissä kevyen liikenteen väylien kuntoon liittyvät ongelmat (talvikunnossapito, väylien päällysteen kunto) ovat kärjessä heti ylinopeuksien ja turvattomaksi koettujen tienylitysten jälkeen. Etenkin talvikunnossapidolla on olennainen vaikutus kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen. Jalankulkijoiden liukastumistapaturmat aiheuttavat Suomessa vuosittain tuhansia luunmurtumiin johtavia onnettomuuksia ja niissä kuolee vuosittain noin kymmenen henkeä. Kevyen liikenteen väylien kunnossapito käsittää väylien hoidon ja ylläpidon. Hoitotoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa liukkaudentorjunta ja lumenpoisto talvella sekä hiekoitushiekan poisto ja kasvillisuuden raivaus kesällä. Ylläpitoon kuuluvat puolestaan päällyste- ja routavaurioiden korjaaminen, uudelleenpäällystäminen sekä rakenteen ja kuivatuksen parantaminen. Kunnossapidosta vastaavat useat eri tahot väylän tyypistä riippuen joko kunta, ELY-keskus tai kiinteistöt/tontinomistajat mikä osaltaan on myös väylien kunnossapitoon liittyvien ongelmien taustalla. Tilanne hankaloituu etenkin taajamien keskusta-alueilla, joissa lyhyelläkin matkalla voi olla useampi kunnossapitäjä ja kunnossapidon laatutaso voi vaihdella suuresti. Keinoja talvihoidon parantamiseksi ovat esimerkiksi lumenpoisto- ja liukkaudentorjuntamenetelmien kehittäminen, hoitovastuiden selkeyttäminen, laatuvaatimusten kehittäminen, eri vastuutahojen talvihoidon laatukriteeristön yhtenäistäminen ja vastuurajat ylittävien reittien yhtenäinen hyvä hoito (pääreitit). Liukastumistapaturmia voidaan ennaltaehkäistä myös tiedotuksella ja kannustamalla pitävämpien jalkineiden, liukuesteiden käyttöön tai nastarenkaiden käyttöön pyöräillessä talviaikaan. Väylien päällysteiden kunnon parantaminen edellyttää säännöllisiä kuntotarkastuksia ja parannustoimien ohjelmoinnin kehittämistä. 49

51 Pyöräily turvalliseksi ja sujuvaksi laatua parantamalla Tanskalaisten ja hollantilaisten kaupunkien kokemukset osoittavat, että pyöräilyn suosio kasvaa vain, jos pyörä on helppo, käytännöllinen ja turvalliseksi koettu tapa tehdä arjen matkoja. Jos nykyisiä automatkoja halutaan korvata pyörämatkoilla, pyörän tulee olla myös nopeudeltaan riittävän kilpailukykyinen vaihtoehto. Väylien kunnossapidon ohella, pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvitaan laajasti nykyistä toimivampia liikenneratkaisuja ja harkitumpia yksityiskohtia. Erityisesti kaupunkimaisilla alueilla monet ratkaisut ovat pyöräilijöille hankalia, epäselviä ja vaarallisia, esimerkkeinä risteysjärjestelyt, pyörätien päättymiskohdat, alikulut ja reunakivet. Myös kävelyn ja pyöräilyn yhdistäminen samoille väylille aiheuttaa monin paikoin sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Pyöräily sujuisi usein juoheammin ja turvallisemmin ajoradalla muiden ajoneuvojen tapaan kuin jalankulkijoiden seassa reunakiviä väistellen ja autoilijoillekin vaikeasti tulkittavia väistämissääntöjä noudattaen. Ensivaiheessa olisi nostettava tärkeimpiä pyöräilyvirtoja palvelevien pääreittien tasoa (laatukäytävät). Paikallisella tasolla on oleellista suunnitella maankäyttöön hyvin kytkeytyvä, katkeamaton ja tärkeimpiä pyöräilyvirtoja hyvin palveleva tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko. Reitistö voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös viihtyisiä tienvarsien ulkopuolisia reittejä. Pääreiteillä huolehditaan myös hoidon, kunnossapidon ja opastuksen korkeasta laatutasosta. Taulukko 11. Lisää panostusta kävely- ja pyöräteiden laatuun: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Tarkistetaan kävely- ja pyöräteiden talvihoidon laatuvaatimukset (ml. yhtenäisyys) ja hoitomenetelmät ja listataan kehittämistarpeet Kehitetään jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnon (päällysteiden kunto, kasvillisuudesta aiheutuvat näkemähaitat, jne.) seurantaa ja korjaustoimenpiteiden ohjelmointia Selvitetään miltä osin kunnossapitokäytännöistä olisi perusteltua sopia jo tilaajien välillä ja miten varmistetaan riittävä yhteistoiminta urakoitsijoiden välillä Määritetään seudullisina tai maakunnallisina selvityksinä pyöräilyn laatukäytävät ja pääreitit sekä ohjelmoidaan tarvittavat toimenpiteet (yhteistarpeet, pääverkon laatutason parantaminen) Kunnat, ELY Kunnat, ELY ELY, Kunnat 2014 ELY, Kunnat Toteutetaan ja laajennetaan jalankulkupainotteisia keskusta-alueita Kunnat, (ELY) ELY-keskuksen linjauksia oma toimintaa koskien: - Lisätään kevyen liikenteen väylien päällystysmääriä väylien kunnon säilyttävälle ja kohtuullisen päällystekierron edellyttämälle tasolle - Kehitetään hankintatoimintaa siten, että hoito- ja ylläpitourakoiden yhteydessä voidaan toteuttaa nykyistä enemmän ja joustavammin pieniä väylien parannustoimenpiteitä - Selvitetään erilaisten aurausterien käyttöä sekä jalankulkijoita (karheus) että pyöräilijöitä (tasaisuus) mahdollisimman hyvin palvelevan aurausjäljen aikaansaamiseksi - Nostetaan vilkkaimpien bussipysäkkien ja pysäkkiyhteyksien talvihoidon tasoa Säännöllinen tiedottaminen ja tempaukset: - Taajama-alueilla toteutetaan kriittisiä kävelyretkiä ja esteettömyyskävelyitä yhdessä vanhusjärjestöjen kanssa - Jalankulku- ja pyöräilyväylillä tarjottavasta talvihoitotasosta ja sen perusteista tiedotetaan asukkaille - Tiedottaminen ja kampanjointi liukastumisonnettomuuksista ja niiden ennaltaehkäisystä - Liikenneturvan Pysy pystyssä -tilaisuudet 2014 ELY (yhteistyö muiden ELYjen kanssa) Kunnat, Liikenneturva, ELY, järjestöt 50

52 Turvallisesti mopolla Mopojen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin paikoin jopa 2 3-kertaiseksi vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Samaan aikaan mopoilijoiden aiheuttamien henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kasvu on ollut suhteellisesti jopa kaksinkertaisesti mopojen määrän kasvua suurempaa. Mopo- ja kevytmoottoripyöräonnettomuuksista valtaosa tapahtuu vuotiaille nuorille. Ensimmäinen vuosi mopokortin saamisen jälkeen on tutkimusten mukaan mopoilijoille erityisen onnettomuusaltista aikaa. Tuona aikana tyttöjen onnettomuuksista tapahtuu yli 75 % ja poikien onnettomuuksista jopa 90 %. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella mopo-onnettomuuksien uhrit muodostavat 17 % (koko maa 12 %) kaikista liikenneonnettomuuksien uhreista. Uhreista yli 80 % on vuotiaita. Henkilövahinkoon johtaneista mopo-onnettomuuksista yli 80 % on tapahtunut taajama-alueilla. Onnettomuuksista noin 70 % on tapahtunut ajoradalla, joista reilu puolet risteysalueella. Mopoiluun liittyvät liikenneturvallisuusongelmat ovat moninaisia. Tutkijalautakuntien mukaan tyypillisimmät mopoilijan kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat risteysonnettomuuksia tai samaan suuntaan kulkeneen toisen ajoneuvon eteen kääntymisiä. Yleisiä ovat myös tieltä suistumiset ja esteeseen törmäämiset. Onnettomuuksissa riskitekijöinä korostuvat kuljettajan kokemattomuus mopon kuljettajana ja tienkäyttäjänä sekä riskinotto: havainnoinnin ja ennakoinnin puutteet kääntymisen tai risteysajon yhteydessä huomion siirtyminen pois liikenteestä kaveriseurassa ajamisen yhteydessä, ryhmässä ajaminen päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen mopon virittäminen tai mopojen heikko kunto kypärän käyttämättömyys tai kypärän hihnan puutteellinen kiinnitys. Mopo-onnettomuuksien määrän kasvun taustalla on myös liikennejärjestelyihin liittyviä seikkoja. Mopojen määrän moninkertaistuminen on herättänyt keskustelua mopon paikasta liikenneympäristössä. Kevyen liikenteen väylillä kulkiessaan mopot aiheuttavat koettua turvattomuutta jalankulkijoissa ja pyöräilijöissä. Ajoradalla kulkiessaan negatiivista palautetta tulee autoilijoilta, eivätkä mopoilijat itsekään aina viihdy autojen seassa. Liikennevirastolta valmistui alkuvuodesta 2013 uusi ohje mopon paikasta liikenneympäristössä. Ohjeessa on esitetty aikaisempaa selkeämpi linjaus siitä, että mopon paikka liikenteessä on ensisijaisesti ajoradalla, varsinkin taajamaympäristössä. Ohjeet ovat suosituksia, joita tulisi mahdollisuuksien mukaan noudattaa. Mopoilijalle, jalankulkijalle ja pyöräilijälle on tärkeää, että toiminnallisesti yhtenäisillä seuduilla käytetään samanlaisia ratkaisuja samanlaisissa paikoissa. Taulukko 12. Turvallisesti mopolla: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Laaditaan kuntakohtaisia tai seudullisia suunnitelmia mopojen siirtämisestä kevyen liikenteen väyliltä ajoradalle (sis. opastus- ja viitoitussuunnittelun) (uuden ohjeen mukaisesti) 2014 Kunnat, ELY, Poliisi Yläkouluissa järjestetään vuosittain mopoiluaiheinen vanhempainilta 7.-luokkalaisten vanhemmille (voi olla yläkoulujen yhteinen) Yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutetaan kerran vuodessa moporatsia (mopojen katsastus ja tietoisku kuljettajille) Säännöllinen tiedottaminen ja tempaukset: - Autoilijoille suunnattu tiedottaminen mopoilijoista liikenteessä ja autoilijan vastuista ja velvollisuuksista - Vanhempien mopotietouden lisääminen (mm. Trafin ja Liikenneturvan mopoaiheiset Internet -sivut ja muu aineisto) - Tiedottaminen moporeiteistä (etenkin muutoksista) Koulut, Liikenneturva, Poliisi Poliisi, koulut Kuntien litu-ryhmät, Liikenneturva, ELY 51

53 4.5 Pääteiden liikenneturvallisuuden parantaminen Kohtaamisonnettomuuksien määrän vähentäminen Kohtaamisonnettomuudet muodostavat noin kolmanneksen (28 %) Kaakkois-Suomessa tapahtuneista kuolonkolareista. Kuolemaan johtaneista kohtaamisonnettomuuksista noin 70 % on tapahtunut valtateillä, ja niiden osuus kaikista valtateiden kuolonkolareista on noin puolet. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut valtatiellä 6. Vuosien aikana Kaakkois-Suomen pääteiden kohtaamisonnettomuuksissa menehtyi keskimäärin viisi henkeä vuodessa. Ajonopeus on suurin riskitekijä vakavissa kohtaamisonnettomuuksissa. Tutkimusten mukaan pääosa kuolemaan johtaneista kohtaamisonnettomuuksista tapahtuu teillä, joiden nopeusrajoitus oli vähintään 80 km/h. Lisäksi noin kolmannes onnettomuuksien pääosallisista aiheuttajista ajaa ylinopeutta, tavallisimmin ylinopeutta oli km/h. Tyypillisiä muita syitä kohtaamisonnettomuuksien taustalla ovat muun muassa kuljettajan huomion hetkellinen herpaantuminen, nukahtaminen, ajohallinnan menettäminen, epäonnistunut ohitusyritys, tekninen vika tai jopa tahallisuus (itsemurhat). Myös liukkaus, tien kapeus ja olosuhteisiin nähden suuri ajonopeus lisäävät riskiä joutua vastaantulijan kaistalle. Yksiajorataiset päätiet ovat kohtaamisten kannalta sitä ongelmallisempia, mitä suurempia ovat liikennemäärät ja ajonopeudet. Ajosuuntien rakenteellinen erottelu keskikaiteilla on ainoa toimenpide, jolla voidaan huomattavasti tai lähes kokonaan vähentää kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kaakkois-Suomen alueelta on tunnistettu ne päätieosuudet, joilla keskikaiteen toteutus olisi tarpeen ja mahdollista. Teiden varustaminen keskikaiteilla on kuitenkin kallista ja siksi mahdotonta toteuttaa heti tai koko päätieverkolla. Kohtaamisonnettomuuksia voidaan vähentää myös halvemmilla ratkaisuilla. Täristävillä keskiviivoilla ja leveillä ja täristävillä keskialuemerkinnöillä on tutkimusten mukaan mahdollista vähentää kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia %. Keliolosuhteista johtuvia kohtaamisonnettomuuksia voidaan vähentää oikein ajoitetulla liukkauden torjunnalla, ajantasaisella kelitiedotuksella ja muuttuvilla nopeusrajoituksilla. Myös pääteiden ajonopeuksien laskeminen muulloinkin kuin huonolla säällä parantaisi liikenneturvallisuutta. Käytännössä kahden nykyaikaisen henkilöauton ajonopeudet eivät saisi ylittää 70 km/h, jotta törmäävissä ajoneuvoissa olevilla ihmisillä olisi mahdollisuuksia selvitä hengissä törmäyksestä. Pääteiden nopeusrajoitusten laskemista tälle tasolle tai edes 80 km/h ei ainakaan toistaiseksi pidetä hyväksyttävänä ratkaisuna. 52

54 Taulukko 13. Kohtaamisonnettomuuksien määrän vähentäminen: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot LISÄ- JA OHITUSKAISTAOSUUDET (kartta nykytilanteesta ja kohteista liitteenä 3) Vt 6 Utin kohta: leveäkaistatien rakentaminen ELY Vt 6 Taavetti Lappeenranta: keskikaiteellinen 2+2-tiejakso ELY Vt 12 Keltti Tillola: 2+2-tiejakso ELY Vt 15 Hyväntuulentie: keskikaide nykyiselle 2+2-tiejaksolle ELY Vt 26 Hamina Taavetti 1. vaihe: 2+1-ohituskaistat (2 kpl) ELY TÄRISTÄVÄT REUNA- JA KESKIMERKINNÄT, LEVEÄT KESKIMERKINNÄT JA AJORATAMERKINNÄT (kartta nykytilanteesta ja kohteista liitteenä 3) Täristävien reuna- ja/tai keskimerkintöjen lisääminen vilkkaimmille tieosuuksille: - Vt 13 välillä Imatra Nuijamaa - Vt 15 Hyväntuulentie Kotkassa - Kt 62 välillä Imatra Svetogorsk Leveän keskimerkinnän lisääminen: - Vt 6 välillä Koskenkylä Kouvola, ulottuu Uudenmaan ELYkeskuksen alueelle - Vt 6 välillä Tillola Utti Ajoratamerkintöjen lisääminen: - Mt 377 välillä Savitaipale Tuohikotti (ykköskohde) - Mt 363 välillä Jaala Vierumäki, ulottuu Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle - Mt 368 välillä Valkeala Mäntyharju, ulottuu Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueelle NOPEUSRAJOITUKSET 2014 ELY 2014 ELY 2014 ELY Nopeusrajoituksien ja pienten liikenteenohjaustoimien tarkistaminen turvattomimmissa liittymissä Liittymien pistemäisten talvinopeusrajoituksien lisääminen (ensimmäisenä vaiheena selvitetään potentiaaliset kohteet) Vaihtuvan nopeusrajoituksen rakentaminen (kartta nykytilanteesta ja kohteista liitteenä 3): - Vt 6 välillä Koskenkylä Kouvola, ulottuu Uudenmaan ELYkeskuksen alueelle - Vt 12 Kouvola Lahti, ulottuu Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle - Mt 370 välillä Kouvola Valkeala - Nykyisen valtatien 6 välin Selkäharju vt 13 vaihtuvan nopeusrajoitusjakson jatkaminen valtatien 13 liittymästä Joutsenon suuntaan (muutama vaihtuva merkki riittää) 2014 ELY 2014 ELY 2014 ELY PÄÄTEIDEN TALVIKUNNOSSAPITO Talvikunnossapidon yhtenäistäminen ja kehittäminen urakka-alueiden kesken (vuonna 2013 käynnistyneen esiselityksen mukaisesti) Alemman tieverkon yleisnopeusrajoituksella merkittyjen teidän nopeusrajoituksen alentaminen 80 => 70 km/h - ensimmäisenä vaiheena muutamien pidempien tiejaksojen valinta 2014 ELY 2014 ELY 53

55 Pääteiden riskiliittymien ja onnettomuuskasaumien määrän vähentäminen Autoliikenteen onnettomuuksista suurin osa tapahtuu risteyksissä tai risteysalueilla. Myös asukaspalautteet autoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskien kohdistuvat enimmäkseen liittymäjärjestelyihin tai tienylityksiin. Liikenneturvallisuustoimien kohdentamisella onnettomuuskasaumaliittymiin ja muihin asukkaiden esille nostamiin riskiliittymiin vähennetään merkittävästi onnettomuusmääriä ja -riskiä sekä lisätään turvallisuuden tunnetta. Turvallisten ja selkeiden liittymäjärjestelyjen tarve korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun väestö ikääntyy ja iäkkäiden autoilijoiden määrä lisääntyy. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen turvattomimmat liittymät on määritetty helmikuussa 2012 valmistuneessa selvityksessä. Kaikki merkittävimmät liittymissä sijaitsevat onnettomuuskasaumat sijoittuvat Kouvolan lähistölle päätieverkolle (Liite 2). Etenkin suunnittelutarpeiden ohjelmoinnissa tulee pistemäisten ongelmakohtien rinnalla huomioida myös verkkotason ongelmat. Onnettomuusasteen ja -tiheyden perusteella pystytään määrittämään turvattomimpia yhteysvälejä ja yhdessä onnettomuuskasaumien kanssa kohdistamaan toimenpiteitä niihin kohteisiin, joissa saavutetaan suurimmat turvallisuushyödyt (Liitteet 1-2). Taulukko 14. Pääteiden riskiliittymien ja onnettomuuskasaumien määrän vähentäminen: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Pahimpien liittymien havaittavuuden parantaminen ajoratamaalauksin, portaalein ja/tai opastustauluin: - Vt 6 välillä Luumäki Ansari (ykköskohde) Perustienpidon kärkihankekorien laatiminen olemassa olevan liittymäselvityksen pohjalta euron hankkeet, ensimmäinen vaihe korin hankkeiden ja suunnitelmatarpeiden määrittäminen 2014 ELY 2014 ELY Kuva 17. Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Kaakkois-Suomen maanteillä vuosina

56 Kasvavan kansainvälisen liikenteen turvallisuuden varmistaminen Venäjän vaikutus näkyy Kaakkois-Suomen liikenteessä muuta Suomea voimakkaammin. Kasvava itäliikenne nähdään ennen kaikkea merkittävänä kansantaloudellisena mahdollisuutena. Tulevaisuudessa kaakkoiseen Suomeen voi jäädä jopa miljardi euroa venäläismatkailijoiden palvelujen ja tavaroiden ostoina ja koko maahan vielä huomattavasti enemmän. Alue hyötyy myös matkailun kasvattamasta palvelujen ja kaupan monipuolistumisesta ja tarjonnasta. Tämä puolestaan luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa kotimaista kilpailukykyä. Myös alueen asukkaat hyötyvät parantuneesta palvelutarjonnasta (Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden edellyttämät toimenpiteet). Kaakkois-Suomen sijaintiedun hyödyntäminen vaatii merkittävää rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Rajaliikenteen johdosta raskasta liikennettä on paljon, samoin onnettomuuksia, joissa raskas liikenne on osallisena. Ulkomaalaisten kuljettajien osuus liikenneonnettomuuksien osallisista on korkea. Tutkijalautakuntien analyysien mukaan joka kymmenennen kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttajakuljettaja on ollut ulkomaalainen. Henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista ulkomaalaisten osuus on hieman alle kymmenen prosenttia. Itäliikenteen kasvu on lisännyt myös raskaan liikenteen valvontatarvetta. Valvonnoissa syystä tai toisesta kiinnijääneiden ulkomaalaisten kuljettajien määrä on korkea. Tyypillisimmät kiinnijäämisen syyt ovat kuljettajien päihtyneisyys tai kaluston kuntoon liittyvät puutteet. Suomella ja Venäjällä on pitkät perinteet liikenneturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Pohjoismaisen ja suomalaisen liikenneturvallisuusosaamisen välittäminen venäläisille liikennealan ammattilaisille ja viranomaisille parantaa liikenneturvallisuutta niin Venäjällä kuin myös Suomessa. Yhteistyöhankkeissa on mm. laadittu venäläisille kuljettajille suunnattuja esitteitä liikenneturvallisuudesta ja turvallisesta ajamisesta (liikennesäännöistä ja ajokulttuurista) Suomen teillä, kehitetty raskaan ajoneuvon kuljettajien koulutusta ja ajoneuvojen kunnon valvontaa ja katsastustoimintaa Venäjän puolella sekä viety Venäjälle suomalaista liikennekasvatustyön osaamista. Yhteistyön jatkaminen on erittäin tärkeää. 55

57 Parhaillaan Kaakkois-Suomessa laaditaan rajaliikenteen kuormittavan tiestön liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on rajaliikenteen kokemien ja aiheuttamien ongelmien vähentäminen niin liikenneympäristöön kohdistuvin toimenpitein kuin tiedotuksen keinoin. Liikenneturvallisuussuunnitelma on osa laajempaa Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittävän liikenteen liikenneturvallisuusprojektia (ENPI South- East Finland Russia European Neighbourhood and Partnership Instrument , CBC "Cross-Border Road Traffic Safety" -project), jonka keskiössä on tieliikenneturvallisuuden parantaminen Leningradin alueella Venäjällä ja Kaakkois-Suomessa. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa Suomen ja Venäjän liikennekulttuuria ja tie- ja liikennesuunnittelun periaatteita ja käytäntöjä. Vuonna 2011 Suomen ja Venäjän liikenneministeriöt käynnistivät Helsinki-Pietari älykäytävän kehittämishankkeen (FITRUS, Finland ITS Russia). Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on laatia älykäytävän toimintamalli, ns. kehityspolku (Road Map) tarvittavien palvelujen toteuttamiseksi sekä pilottisuunnitelmat ensimmäisten yhteisten toteutusten pohjaksi (Automaattiset sää- ja keliolojen palvelut, Automaattiset häiriöiden hallinta- ja varoituspalvelut, Ajantasaiset liikenteen ja matka-ajan palvelut, Ajantasaiset joukkoliikenteen palvelut). Taulukko 15. Kasvavan kansainvälisen liikenteen turvallisuuden varmistaminen: Toimenpide-ehdotuksia lähivuosille. Toimenpide tai käyttöön otettava toimintapa Ajoitus Vastuutahot Jatketaan Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä liikenneturvallisuuden lähialueyhteistyötä Rajaliikenteen kuormittavan tiestön liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen Hyödynnetään älyliikenteen ratkaisuja rajaliikenteen hallinnassa mm. häiriötilanteiden hallinnassa, jonojen ohjaamisessa, rajanylitysten sujuvoittamisessa: - FISTRUS-hankkeen pilotit (Helsinki-Pietari älyliikennekäytävän kehittäminen) Raskaan liikenteen valvonta (kuljettajan ja ajoneuvon kunto, ajo- ja lepoaikojen noudattaminen, kuormaus, liikenne- ja kuljetusluvat, ADR/VAK-määräysten noudattaminen, jne.) säilytetään vähintään kohtuullisena Kehitetään rajaliikenne.fi-sivun tietosisältöä liikennekasvatuksellisesta näkökulmasta ja lisätään sivuston markkinointia venäläisille Liikenneturvallisuuden näkökulmasta keskeisiä rajaliikenteen kehittämishankkeita lähivuosina: - Vaalimaan rekkaparkin rakentaminen - Nuijamaan rajaliikenteen järjestelyt - Imatran rajanylityspaikan liikennejärjestelyt - E 18 Koskenkylä Loviisa Kotka - Haminan ohitus ja Hamina Vaalimaa - Vt 6 Taavetti Lappeenranta - HaminaKotka-sataman tieyhteyksien parantaminen (Vt 15 Hyväntuulentie) Liikennevirasto, ELY, Poliisi, Venäjän viranomaiset ELY, Kunnat, poliisi, Liikenneturva LVM, Liikennevirasto, ELY, Tulli, Venäjän viranomaiset Poliisi LVM, Liikennevirasto, ELY, Tulli ELY, Liikennevirasto, Kunnat 56

58 5. Suunnitelman seuranta ja vaikutukset 5.1 Suunnitelman seuranta ja edistäminen Liikenneturvallisuustyö on pitkäjänteistä ja yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia liikennekäyttäytymisen ja liikkumistottumusten muutoksina, ja lopulta parantuneena liikenneturvallisuutena, on usein vaikea nähdä. Kehitys näkyy onnettomuusmääriä ja väestön hyvinvointia kuvaavissa tilastoissa usein vasta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ja siihen vaikuttavat useat toimenpiteet ja yhteiskunnan muutossuunnat yhdessä. Haasteista huolimatta liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen tavoitteiden ja toimenpide-esitysten jatkuva seuranta on tarpeen. Seurannan kautta varmistetaan, että tehty työ on oikeansuuntaista ja toimenpiteet vaikuttavat toivotulla tavalla. Liikenneturvallisuussuunnitelman seurantatehtävät voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden seurantaan ja tavoitteiden eli toimien vaikuttavuuden (vaikutusten) seurantaan. Toimenpiteiden seurannan tavoitteena on paitsi seurata liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvattujen toimenpide-ehdotusten etenemistä ja huolehtia toimenpidelistojen ajantasaisuudesta, myös aktiivisesti edistää toimenpiteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumisen seurannan lähtökohtana ovat liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettu liikenneturvallisuusvisio sekä sitä tukevat liikenneonnettomuustavoitteet ja painopistealueet. Mittarit kuvaavat pelkistetysti eri näkökulmista liikenneturvallisuustyön edistymistä asetettuihin tavoitteisiin. Määrälliset tavoitteet itsessään muodostavat vaikuttavuuden seurannan perustan ( päämittarit ). Muut mittarit on johdettu asetetuista painopistealueista ja ne on jaettu erikseen onnettomuuksien määrää ja riskikäyttäytymistä kuvaaviin mittareihin (Taulukko 16.). Liikenneturvallisuustyön toimintaympäristöön (mm. yhdyskuntarakenteen kehitys, väestön ikääntyminen, autoistuminen, kulkutapajakaumat, jne.) liittyvää seurantaa tehdään maakunnallisen liikennejärjestelmätyön puitteissa. 57

59 Vastuu nyt laaditun liikenneturvallisuussuunnitelman seurannasta (toimenpiteet ja tavoitteet) kuuluu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liikenneturvallisuusyhteistyöryhmälle. Toimenpiteiden seurantaa (toteutuminen ja edistäminen) tehdään työryhmän säännöllisissä kokoontumisissa sekä osana työryhmän jäsenten omaa toimintaa (mm. osallistuminen jatkuvaan liikenneturvallisuustyöhön ja suunnitteluhankkeisiin). Suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen tilanne kootaan kerran vuodessa (alkuvuodesta) kun tilastot ovat valmistuneet. Koonnin laatimisessa avustaa liikenneturvallisuustoimija. Koko seurantakokonaisuus kootaan kerran vuodessa tiedotteen tai muiston muotoon Katsaus Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöhön, joka välitetään kuntiin ja muille alueellisille toimijoille sekä medialle. Seurannan tuloksia on myös hyvä käsitellä osana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tienpidon ohjelmointia ja toimenpiteiden suunnittelua. Liikenneturvallisuustoimija avustaa myös seurantakatsauksen laadinnassa. Taulukko 16. Liikenneturvallisuussuunnitelman seurantamittarit. PÄÄMITTARIT (uhria tai onnettomuutta / vuosi) Ka Tavoite 2020 Lähde Liikenteessä kuolleiden määrä TK Liikenteessä vakavasti loukkaantuneiden määrä Pronto Liikenteessä loukkaantuneiden kokonaismäärä TK Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä TK PAINOPISTEALUEISTA JOHDETUT ONNETTOMUUSMITTARIT (uhria tai onnettomuutta / vuosi) Ka Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden alle 15-vuotiaiden määrä (%:a kaikista uhreista) Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden vuotiaiden määrä (%:a kaikista uhreista) Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden vuotiaiden määrä (%:a kaikista uhreista) Mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä (%:a kaikista uhreista) Jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä (%:a kaikista uhreista) Liikenteessä kuolleiden tai loukkaantuneiden yli 64-vuotiaiden ha-kuljettajien määrä (%:a kaikista uhreista) Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden ulkomaalaisten määrä (%:a kaikista uhreista) Taajama-alueilla tapahtuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien määrä (%:a kaikista hevaonn.) Taajamissa suojatiellä tapahtuneiden jkpp-hevaonnettomuuksien määrä (%:a kaikista jkpp-onn.) Henkilövahinkoon johtaneiden alkoholionnettomuuksien määrä (kulj.alkoh.) (%:a kaikista hevaonn.) Pääteillä tapahtuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien määrä (%:a kaikista hevaonn.) Henkilövahinkoon johtaneiden kohtaamisonnettomuuksien määrä pääteillä (%:a kaikista pääteiden hevaonn.) Henkilövahinkoon johtaneiden risteysonnettomuuksien määrä pääteillä (%:a kaikista pääteiden hevaonn.) Pääteiden henkilövahinko-onnettomuudet, joissa raskas ajon. osallisena (%:a kaikista pääteiden hevaonn.) Tavoite 2020 Lähde 43 (7 %) 45 (7 %) laskee TK 128 (20 %) 106 (17 %) laskee TK 117 (18 %) 112 (18 %) laskee TK 155 (24 %) 123 (20 %) laskee TK 108 (17 %) 100 (16 %) laskee TK 26 (4 %) 36 (6 %) laskee TK 40 (6 %) 47 (8 %) - OR 264 (56 %) 236 (54 %) laskee OR 38 (48 %) 46 (56 %) laskee OR 48 (10 %) 45 (10 %) laskee OR 101 (21 %) 109 (25 %) laskee OR 13 (13%) 15 (14 %) laskee OR 30 (30 %) 22 (20 %) laskee OR 23 (23%) laskee OR PAINOPISTEALUEISTA JOHDETUT RISKIKÄYTTÄYTYMISTÄ KUVAAVAT MITTARIT Heijastimen käyttöaste taajamissa pimeään aikaan Tavoite 2020 Lähde - Etelä-Karjala 42 % 48 % kasvaa LT - Kymenlaakso 53 % 56 % kasvaa LT Pyörävalojen käyttöaste pimeään aikaan - Etelä-Karjala 29 % kasvaa LT - Kymenlaakso 33 % kasvaa LT Pyöräilykypärän käyttöaste - Etelä-Karjala 27 % 31 % kasvaa LT - Kymenlaakso 24 % 28 % kasvaa LT Turvavyön käyttöaste etupenkillä taajamissa - Etelä-Karjala 90 % 92 % kasvaa LT - Kymenlaakso 96 % 95 % kasvaa LT Turvavyön käyttöaste etupenkillä taajamien ulkopuolella - Etelä-Karjala 95 % 97 % kasvaa LT - Kymenlaakso 97 % 98 % kasvaa LT Rattijuoppojen osuus (BAC 0,5 ) liikennevirrassa - Etelä-Karjala 0,16 % laskee Poliisi - Kymenlaakso 0,11 % laskee Poliisi Mittarit, joiden seuranta aloitetaan vuonna 2014: Keskinopeudet LAM-pisteissä Liikennevaloja noudattavien autoilijoiden osuus (seutukeskuksissa) Liikennevaloja noudattavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus (seutukeskuksissa) ELY Kunnat Kunnat TK = Tilastokeskus, LT=Liikenneturva, OR=Onnettomuusrekisteri 58

60 5.2 Vaikuttavuuden arviointi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetetaan erittäin tiukat tavoitteet liikenneonnettomuuksien määrän vähentämiseksi. Liikennekuolemien määrän tulisi puolittua vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2020 Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella liikenteessä menehtyy korkeintaan 9 henkeä (vuosina keskimäärin 18 kuollutta/v, vuonna 2012 menehtyi 20 henkeä). Liikennekuolemien puolittamistavoite on erittäin haastava. Pelkästään liikennesuoritteen ennustettu kasvu vuoteen 2020 mennessä nostaa kuolleiden vähenemätavoitteen yhdeksästä kymmeneen (liite 5.) Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä ja toimintatapoihin kohdistuvia linjauksia. Toteutuessaan toimenpiteet tukevat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mutta aukottoman vaikutustenarvioinnin tekeminen on haasteellinen tehtävä. Vaikutustenarviointia vaikeuttaa ensinnäkin se, että kaikkien suunnitelmassa esitettyjen toimenpidetyyppien vaikuttavuudesta (liikennekasvatustyö, yhteistyön lisääminen, suunnitteluperiaatteiden kehittäminen) ei ole tarkkaa tietoa. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksista on olemassa jonkin verran tutkimustietoa, mutta tieto on hajanaista, laadultaan vaihtelevaa ja tuloksiltaan jopa ristiriitaista. Toisekseen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat esitettyjen toimien ohella monet muut tekijät, kuten talouskasvu, autoistuminen ja ajoneuvokannan uudistuminen, itäliikenteen muutokset, seutujen yhdyskuntarakenteen muutokset ja liikennejärjestelmän kehittyminen (mm. lukuisat päätiehankkeet, raja-asemienjärjestelyt, jne.). Vaikutustenarvioinnin haasteista huolimatta liitteessä 5. on esitetty erilaisia karkeita laskelmia ja pohdintoja siitä, millaisilla toimenpiteillä asetettuihin tavoitteisiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella voitaisiin päästä. Tarkastelut on tehty yksinkertaisuuden vuoksi vain liikennekuolemien osalta. Arvioinnit perustuvat mm. Tarva-laskentoihin, VTT:n tutkimuksiin, LINTU-tutkimuksiin sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien havaintoihin kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Ongelmana analyyseissä on se, että ne ovat vain karkeita arvioita eikä yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia pysty useinkaan laskemaan yhteen toimenpiteiden päällekkäisyyksien takia. Yhteenvetona onnettomuuksien vähenemätarkastelusta voidaan kuitenkin todeta, että keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olemassa. Suurimpia haasteita ovat liikennekäyttäytymisen merkittävä parantaminen, kestävien liikkumismuotojen tukeminen ja liikenneinfrastruktuurin investointien rahoituksen voimakas lisääminen. Seuraavassa on esitetty poimintoja vaikutusten arvioinnista (Liite 5.). Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman ajokuntoon ja liikennekäyttäytymiseen liittyvien toimenpiteiden toteutukseen sisältyy Kaakkois-Suomen osalta noin 1-2 liikennekuoleman vuosittainen vähenemäpotentiaali. Mikäli kaikki tienkäyttäjät käyttäisivät laissa määrättyjä turvalaitteita (turvavyö, heijastin, pyöräilykypärä), voisi tutkijalautakuntien analyysien perusteella Kaakkois-Suomessa säästyä 3-5 henkeä vuosittain. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella käynnissä oleviin tai vuoteen 2020 mennessä käynnistettäviin pääteiden suuriin kehittämisinvestointeihin (E18, Vt6, Vt12, Vt15, Vt13) sisältyy karkeastikin arvioiden yhteensä 4-6 kuoleman vuosittainen vähenemäpotentiaali. Maanteiden nopeusrajoitusten määrätietoisella alentamisella taajama-alueilla (50 km/hà 40 km/h), yksiajorataisilla pääteillä (100 km/hà 80 km/h) ja yleisrajoitusosuuksilla (80 km/h à 70 km/h) voitaisiin saavuttaa kahden liikennekuoleman vähenemä vuodessa. Lisäämällä kameravalvontaa kaikille potentiaalisille tiejaksoille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella vähennettäisiin noin kaksi liikennekuolemaa vuodessa. 59

61 Lähteet Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Selvitystyö. Nuori Suomi Henkilöliikennetutkimus (HLT) (www.hlt.fi) Innostu ja opi liikenteestä. Opas liikennekasvatuksen toteutukseen päiväkodissa. Opinnäytetyö Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden edellyttämät toimenpiteet. Kaakkois-Suomen ELY -keskus, Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan liitto (2011) Kaakkois-Suomen kuntien liikenneturvallisuustyön nykytilaselvitys Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma Liikenneviraston suunnitelmia 2/2012. Lasten ja nuorten ennakoiva liikenneturvallisuustyö. Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 60. Tampere Liikenneturvallisuuden analysointi maanteiden onnettomuudet vuosina Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 2/2012. Liikenneturvallisuus. Opetusmoniste. Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2006. Kyllä vanha viisas on, vaikkei väkevä Iäkkäiden liikenneturvallisuus. Työryhmän raportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 58/2008 Kävely ja pyöräily kaavoituksessa. Liikenneviraston selvityksiä 51/2011. Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi. Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla vuosina Raportteja 8/2013. Mopon paikka liikenneympäristössä. Liikenneviraston ohjeita 1/2013. Suojateiden turvallisuus. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTUjulkaisuja 7A/2007. Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen LVM Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot Liikenneviraston ohjeita 21/2010. Tieliikenteen kasvun hillintä ja liikenneturvallisuus. LINTU-julkaisuja 5/2005. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman liikenneturvallisuusvaikutusten arvio. LINTU-julkaisuja 3/2012. Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman liikenneturvallisuusvaikutusten arvio. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 3/2012 Jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapito, kaatumistapaturmat ja ikääntyvien kotona selviytyminen. Yhteenvetoraportti. Tiehallinnon selvityksiä 4/2001. VALT-vuosiraportti Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet. Liikennevakuutuskeskus Onnettomuusanalyysien aineistot: Tieliikenneonnettomuudet Tilastokeskus, Liikenneturva. Suomen virallinen tilasto. Onnettomuusrekisteri Liikennevirasto 2012 (Tiira) Pelastuslaitoksen Pronto-aineisto (vakavat loukkaantumiset) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Liikennevakuutuskeskus

62 Liitteet Liite 1. Pääteiden onnettomuustiheys ja -aste Kaakkois-Suomessa Liite 2. Maanteiden onnettomuuskasaumaliittymät Kaakkois-Suomessa Liite 3. Toimenpidekarttoja koskien pääteiden parantamista - Kameravalvonta - Täristävät keski- ja reunaviivat - Ajoratamaalaukset - Vaihtuvat nopeusrajoitukset Liite 4. Pääteiden kehittäminen Kaakkois-Suomessa Liite 5. Vaikutustarkasteluja 61

63 LIITE 1. Pääteiden onnettomuustiheys ja -aste Kaakkois-Suomessa.

64 LIITE 2. Maanteiden onnettomuuskasaumaliittymät Kaakkois-Suomessa.

65 LIITE 3. Toimenpidekarttoja koskien pääteiden parantamista - Kameravalvonta

66 LIITE 3. Toimenpidekarttoja koskien pääteiden parantamista Täristävät keski- ja reunaviivat

67 LIITE 3. Toimenpidekarttoja koskien pääteiden parantamista Ajoratamaalaukset

68 LIITE 3. Toimenpidekarttoja koskien pääteiden parantamista Vaihtuvat nopeusrajoitukset

69 LIITE 4. Pääteiden kehittäminen Kaakkois-Suomessa

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN

VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Juha Heltimo, Strafica Oy VIISAS LIIKKUMINEN KOHTAA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN Asiantuntijoiden määritelmä Viisas liikkuminen: Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta?

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Liikenneonnettomuuksien tutkinta Liikennevakuutuskeskus

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 A. Onnettomuuksien päämittarit Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde 1 Kuolleiden määrä (henkilöä / vuosi) 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 ka 2008-2012

Lisätiedot

tarvitaan - mitä ELY-keskus tekee? Marko Kelkka ja Sonja Heikkinen

tarvitaan - mitä ELY-keskus tekee? Marko Kelkka ja Sonja Heikkinen Mihin liikenneturvallisuustyötä tarvitaan - mitä ELY-keskus tekee? Marko Kelkka ja Sonja Heikkinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Kanta-Hämeen ja ympäristökeskus liikenneturvallisuusfoorumi 14.3.2016

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT 15.6.2016 KALVOSARJAN SISÄLTÖ 1. Tilastokeskuksen/poliisin tilastot Onnettomuuskehitys ja uhrit Onnettomuusluokat ja -tyypit

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi HANKKEEN KUVAUS Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäjoki

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäjoki Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2016 Pyhäjoki Pyhäjoki kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 15 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

Mäntsälän ja Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma. Iltakoulu

Mäntsälän ja Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma. Iltakoulu Mäntsälän ja Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma Iltakoulu 23.10.2013 24.10.2013 Mäntsälän ja Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelmaa laaditaan Uudenmaan Elykeskuksen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kotkan liikenneturvallisuussuunnitelma

Kotkan liikenneturvallisuussuunnitelma Kotkan liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 Seudullinen suunnitelma Kotkan liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu osana koko Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Työn visio, tavoitteet

Lisätiedot

Miehikkälän liikenneturvallisuussuunnitelma

Miehikkälän liikenneturvallisuussuunnitelma Miehikkälän liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 Seudullinen suunnitelma Miehikkälän liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu osana koko Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Työn visio,

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä KOTKAN TOIMENPIDEKORTTI

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä KOTKAN TOIMENPIDEKORTTI llisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä KOTKAN TOIMENPIDEKORTTI LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN RAKENTEET 1/2 Kotkan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan kehittäminen; - vain yksi työryhmä, työryhmän

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Pyhtään liikenneturvallisuussuunnitelma

Pyhtään liikenneturvallisuussuunnitelma Pyhtään liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 Seudullinen suunnitelma Pyhtään liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu osana koko Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Työn visio, tavoitteet

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2015 LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 Työn tavoitteena oli tehdä kuntaan turvallista ja kestävää liikkumista edistävä liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyö. Liikenneturvallisuuden tila syksy 2015

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyö. Liikenneturvallisuuden tila syksy 2015 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyö Liikenneturvallisuuden tila syksy 2015 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä 2005-2014 laskenut 15 % Tieliikenneonnettomuustilasto,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä VIROLAHDEN TOIMENPIDEKORTTI (KAAKON KAKSIKON YHTEISET TOIMET)

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä VIROLAHDEN TOIMENPIDEKORTTI (KAAKON KAKSIKON YHTEISET TOIMET) llisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä VIROLAHDEN TOIMENPIDEKORTTI (KAAKON KAKSIKON YHTEISET TOIMET) LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN RAKENTEET 1/2 Poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyöryhmän

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA

Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 MÄNTTÄ-VILPPULA TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET 2000 2013 10.6.2015 ELY-seminaari Kalle Parkkari Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään Mitä tapahtui (Kuvaus ja

Lisätiedot

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät » 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Liikenneturvan strategia

Liikenneturvan strategia 1 Liikenneturvan strategia 2015-2017 2 Sisällysluettelo Liikenneturvan strategia 3 Liikenneturvan arvot 3 Toiminta-ajatus 4 Liikenneturvan visio 4 Toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset 5 Strategian

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä PYHTÄÄN TOIMENPIDEKORTTI

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä PYHTÄÄN TOIMENPIDEKORTTI llisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä PYHTÄÄN TOIMENPIDEKORTTI LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN RAKENTEET 1/2 Pyhtään liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan kehittäminen; - Kokousten teemoittelu

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Haminan liikenneturvallisuussuunnitelma

Haminan liikenneturvallisuussuunnitelma Haminan liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 Seudullinen suunnitelma Haminan liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu osana koko Etelä-Kymenlaakson liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Työn visio, tavoitteet

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari

Ajoterveys tilastojen valossa. PAMK seminaari Kalle Parkkari Ajoterveys tilastojen valossa PAMK seminaari 27.10.2016 Kalle Parkkari Säädöksiä (Trafin ajoterveysohjeesta) Tieliikenteen ajoterveyteen liittyvää sääntelyä on useissa eri kohdissa: - EU-direktiivissä

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN KUNNASSA

VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN KUNNASSA MONTA TOIMIJAA JA LAAJA TYÖKALUPAKKI Kunnan toiminta ja palvelut tavoittavat jokaisen suomalaisen jossakin elämänvaiheessa, mikä on hyvä perusta liikenneturvallisuustyölle. Kunnan liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle

Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus. Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuus Vaihtoehtoiset toimenpiteet katsastukselle Tausta Komission ehdotus ns. liikennekelpoisuus-paketti, sisälsi mm. moottoripyörien katsastusvelvollisuuden Suomessa

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes

Lisätiedot

Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma

Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma RAPORTTEJA 16 2012 Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma MIKKO LAUTALA ANNU KORHONEN JAANA MARTIKAINEN ALEKSI KRANKKA Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma Mikko Lautala, Annu Korhonen, Jaana Martikainen,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

kuvapaikka Juha Heltimo, Annu Korhonen Käsikirja kunnan liikenneturvallisuustyöhön

kuvapaikka Juha Heltimo, Annu Korhonen Käsikirja kunnan liikenneturvallisuustyöhön kuvapaikka Juha Heltimo, Annu Korhonen Käsikirja kunnan liikenneturvallisuustyöhön Kansikuva: Reijo Helaakoski / Linea Konsultit Oy Taitto: Hanna Aalto / Linea Konsultit Oy Valokuvat: Liikenneturva s.

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY AUTOKOULUJEN OPETUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 25.5.2016 Jarmo Jokilampi puheenjohtaja TULEVAISUUTTA EI VOI ENNUSTAA, TULEVAISUUS ON TÄSSÄ JA NYT! (Prince Ea) Suomen liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus

Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Suomalaisten liikennekäyttäytyminen ja sääntötuntemus Näin meillä seminaari 16.9.2014 Leena Pöysti Liikennekäyttäytymisen seuranta Seurantajärjestelmän tietoja kerätään tarkkailemalla ja automaattisilla

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys

Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois- Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle Alina Koskela projektiassistentti, Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot