Punkalaitumen kunta Sastamalan kaupunki Vesilahden kunta. Lounais-Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma

Transkriptio

1 Punkalaitumen kunta Sastamalan kaupunki Vesilahden kunta Lounais-Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelma 1 Suunnitelman tavoitteet ja yleiskuvaus Suunnittelutehtävänä on laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja sopivasti kunnan eri toimialojen ja ELY-keskuksen sekä muiden liikenneturvallisuustyön osapuolten toimintaa ohjaava liikenneturvallisuussuunnitelma Eteläisen Pirkanmaan alueen kunnille (Punkalaidun, Sastamala, Vesilahti). Liikenneturvallisuuden parantamista tarkastellaan liikennejärjestelmänäkökulmasta; kaikki liikennemuodot huomioiden sekä ihmisten liikkumisen valintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti tarkastellen. Suunnitelman ja siinä esitettävien toimenpiteiden aikajänne on noin kymmenen vuotta. Liikenneympäristön ratkaisuissa pääpaino on alueelle räätälöityjen suunnitteluperiaatteiden kuvauksessa sekä näitä tukevissa pienissä ja kustannustehokkaissa toimissa. Liikkumistarve Toimintojen sijoittuminen ja saavutettavuus Asuminen Palvelut Työpaikat Liikkumisvalinnat Matkojen ajankohta, kohteet ja reitit Matkojen ketjuttaminen ja kulkutapojen yhdistely Kulkutavan valinnat Liikkumistavat Turvallinen liikkuminen Liikenneturvallisuustietämys ja -osaaminen Liikkumistaidot Liikennekäyttäytyminen Ajokyky ja -kunto Ajoneuvojen turvallisuus Tiedotus ja markkinointi Kasvatus, koulutus ja neuvonta Liikenteen valvonta Maankäytön ratkaisut Liikennejärjestelyt ja -palvelut Kuva 1. Kokonaisvaltainen lähestymistapa liikenneturvallisuustyössä. Suunnitelmassa kuvataan liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen sekä arvioidaan liikenneturvallisuustyön ja kestävän liikkumisen edistämiseksi tehdyn työn nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kuvausten

2 pohjalta liikenneturvallisuustyölle asetetaan pitkän aikavälin visio sekä käytännön työtä ja seurantaa palvelevat tavoitteet. Toimenpiteiden suunnittelu kohdennetaan erikseen määritettäville painopistealueille. Työssä laaditaan myös ehdotus jatkuvan liikenneturvallisuustyön toimintamallista sekä kuvataan muut kriittiset toimenpiteet suunnitelman jalkauttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Työn aikana perustetaan kuhunkin suunnittelualueen kuntaan oma poikkihallinnollinen liikenneturvallisuusryhmä ja mietitään malli alueellisen kuntayhteistyön toteuttamiseksi liikenneturvallisuustyössä. Konsulttitehtävä sisältää option liikenneturvallisuuskoordinaattorin tehtävästä eli poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön tuesta suunnitelman valmistumisen jälkeen 12 kuukauden ajaksi. Option käyttöönotosta sovitaan erikseen liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen loppuvaiheessa. 2 Suunnittelun organisointi 3 Suunnitelman sisältö 3.1 Työvaiheet Suunnitelman laadintaa ohjaamaan perustetaan poikkihallinnollinen ohjausryhmä, jossa on edustus ainakin suunnittelualueen kunnista, Pirkanmaan ELYkeskuksesta, Liikenneturvasta ja Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Tavoitteena on, että kunnista ohjausryhmään saataisiin mahdollisuuksien mukaan teknisen toimen edustajien lisäksi myös esim. perusturva- ja sivistystoimen edustajia. Ohjausryhmä koordinoi työn etenemistä yleisellä tasolla ja tarvittavat päätökset työn eri vaiheissa. Ohjausryhmän merkitys poikkihallinnollisena keskustelufoorumina on keskeinen. Ohjausryhmän lisäksi järjestetään tarvittava määrä pienemmän joukon suunnittelu-/työpalavereita, joissa suunnitelman eri teemoihin (esim. liikenneympäristö, joukkoliikenne, maankäyttö, hallintokuntien liikenneturvallisuustyö) paneudutaan yksityiskohtaisemmin. Tehtävä sisältää seuraavat päätyövaiheet: Nykytilan analyysit Vision, tavoitteiden ja painopistealueiden asettaminen Toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpideohjelman laatiminen Liikenneturvallisuustyön toimintamallin kuvaus ja poikkihallinnollisten liikenneturvallisuusryhmien perustaminen Suunnitelman vaikuttavuuden arviointi Poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön tuki 12 kk suunnitelman valmistumisen jälkeen (esitetään konsulttitehtävässä optiona, jonka käyttöönotosta ja sopimuksen laatimisesta sovitaan erikseen viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman laatimisen loppuvaiheessa)

3 Nykytilan analyysit raportoidaan kalvosarjoina ja työmuistioina. Suunnitelmasta laaditaan loppuraportti ja esittelykalvosarja. 3.2 Nykytilan analyysit Nykytilan analyysit sisältävät katsauksen turvallisen ja kestävän liikkumisen kannalta keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin, liikenneturvallisuuden nykytilaan, nykyisiin liikkumistottumuksiin ja liikkumisessa koettuihin ongelmiin. Myös liikenneturvallisuustyön ja kestävän liikkumisen edistämisen (liikkumisen ohjaus) nykytila ja haasteet kartoitetaan. Nykytilan analyysin lopuksi laaditaan yhteenvetoanalyysi alueen liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämisen kannalta keskeisimmistä ongelmista nyt ja lähitulevaisuudessa. Analyysi toimii lähtökohtana tavoitteiden ja suunnittelun painopisteiden määrittelyssä. Nykytilanteen analyysit laaditaan asiantuntijahaastatteluihin (kunnat, ELYkeskus, poliisi, Liikenneturva, muut sidosryhmät jne.), kyselyihin, alueelta vastaanotettuihin kansalaisaloitteisiin ja -palautteisiin, maastokäynteihin, olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä onnettomuustilasto- ja paikkatietoanalyyseihin perustuen. Seuraavassa on kuvattu nykytilan analyysien keskeistä sisältöä. Toimintaympäristö Esimerkkejä käsiteltävistä asioista: Väestökehitys ja väestörakenne Yhdyskuntarakenne (maankäyttö) ja sen muutokset Palveluverkon kehitys ja palveluiden saavutettavuus Muita alueelle keskeisiä ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavia toimintaympäristöntekijöitä Myös muutokset laajemmissa yhteiskunnallisissa tekijöissä (lainsäädäntö, ajoneuvoteknologian kehitys, liikennepolitiikka, päästönvähennysvelvoitteet, talouden kehitys, jne.) ja niiden kytkentä liikenneturvallisuuteen ja kestävän liikkumisen edellytyksiin on hyvä tuoda esille.

4 Liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytila Esimerkkejä käsiteltävistä asioista: Liikenneturvallisuustilanne ja koettu turvattomuus: - Onnettomuuskehitys - Onnettomuuksien vakavuus, onnettomuusriskitarkastelut - Onnettomuudet ja niiden erityispiirteet ikä- ja liikkujaryhmittäin - Maanteiden ja taajama-alueiden onnettomuuskehitys ja erityispiirteet - Pahimmat onnettomuuspaikat - Koettu liikenneturvallisuus, turvattomat liikkujaryhmät, syyt turvattomaksi kokemiselle - Liikennekäyttäytyminen ja -asenteet - Onnettomuuskustannukset Liikkumisen nykytila ja koetut ongelmat: - Autoistuminen, liikennemäärät - Työssäkäynnin suuntautuminen ja työmatkapituuksien kehitys - Nykyiset liikkumistottumukset erilaisilla arjen matkoilla ja eri liikkujaryhmissä - Liikkumisessa koetut esteet ja ongelmat eri kulkutavoilla liikuttaessa sekä eri liikkujaryhmissä - Liikennejärjestelmän eri osa-alueiden kehittämisen tärkeys (eniten panostusta vaativat osa-alueet) Nykyisen liikennejärjestelmän yleiskuvaus esitetään osana liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytila-analyyseja. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa liikenneverkot (kävely, pyöräily, mopoilu ja ajoneuvoliikenne) ja niiden ominaisuudet (yhteys- ja laatupuutteet, liikennemäärät, nopeusrajoitukset, jne.), joukkoliikennejärjestelmä, pysäköintijärjestelyt ja -politiikka yleisellä tasolla, jne. Onnettomuustarkasteluissa analysoidaan viimeisen kymmenen vuoden aikana alueella tapahtuneita poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Päähuomio kiinnitetään henkilövahinko-onnettomuuksiin, mutta niiden muodostamaa kuvaa täydennetään tarpeen mukaan omaisuusvahinko-onnettomuuksia koskevilla tiedoilla. Kuolonkolarien taustalla olevia syitä (päihteiden, suurten ylinopeuksien, ajoterveyden, itsemurhien yms. osuus kuolonkolareista) analysoidaan tutkijalautakuntien aineistoista. Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikennekäyttäytymisen ominaispiirteitä sekä kokemuksia liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta, liikenneympäristöstä ja liikenneturvallisuuden parantamiskeinoista kartoitetaan erillisellä koululaiskyselyllä. Yläkoululaisilta ja lukiolaisilta kysytään myös mopoiluun ja autoiluun liittyviä kysymyksiä. Liikenneturvallisuustyön nykytila Liikenneturvallisuustyön nykytilaa selvitetään esimerkiksi haastatteluiden, työpalaverien tai kyselyiden avulla. Liikenneturvallisuustyön toimintamallin laadinnan pohjaksi selvitetään mm.: Miten liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan alueella nykyisin ja keiden toimesta?

5 Palveleeko nykyinen toimintatapa poikkihallinnollisen näkökulman huomioimista ja laajan keinovalikoiman hyödyntämistä? Miten liikenneturvallisuus ja kestävä liikkuminen huomioidaan eri hallintokuntien arjessa (ml. teknisellä toimialalla)? Ovatko kunnan eri hallintokunnat riittävän tietoisia omasta roolistaan liikenneturvallisuustyössä? Tekevätkö hallintokunnat keskenään yhteistyötä? Minkälaisia toimenpiteitä alueella on toteutettu (erityisesti KVTtoimenpiteet)? Onko liikkumisen ohjauksesta kokemuksia? Minkälaisia odotuksia eri toimijoilla on tulevaisuuden yhteistyömallille? Tukeeko kunnan päätöksenteko liikenneturvallisuustyötä ja kestävän liikkumisen edistämistä? 3.3 Vision, tavoitteiden ja painopistealueiden asettaminen Liikenneturvallisuustyölle asetettavien vision ja tavoitteiden muodostamisen lähtökohtana ovat nykytilan analyysien esille nostamat ongelmat ja haasteet sekä alueellisten ja valtakunnallisten suunnitelmien tavoitteet ja painotukset. Päätöksentekijöiden sitoutumista asetettaviin tavoitteisiin ja painopistealueisiin voidaan edesauttaa esimerkiksi kyselyn tai tietoiskun kautta. Suunnitelman onnistumisen kannalta yhteisen tahtotilan eli vision muodostaminen on erittäin tärkeää. Visioon kiteytetään liikenneturvallisuuden, kestävän liikkumisen, liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen sekä yhteistyöhön ja toimintatapoihin liittyvät tavoitetilat. Liikenneturvallisuusvisiota konkretisoidaan kahdentasoisilla tavoitteilla: vaikutustavoitteilla (määrälliset tavoitteet) ja toiminnallisilla tavoitteilla. Vaikutustavoitteet liittyvät nimensä mukaisesti mitattavissa oleviin suunnitelmalla tavoiteltaviin vaikutuksiin, kuten liikennekuolemien määrään, pyöräilyn kulkutapaosuuteen tai vaikka kypärän käyttöasteeseen. Vaikutustavoitteille kuvataan mittarit seurantaa varten. Toiminnallisten tavoitteiden voidaan ajatella täsmentävän sitä, kuinka tavoiteltaviin vaikutuksiin päästään (eri organisaatioiden jokapäiväiset toimintatavat, yhteistyömallit). Toiminnallisissa tavoitteissa on hyvä korostaa liikenneturvallisuustyön ja kestävän liikkumisen edistämisen poikkihallinnollisuuden tärkeyttä sekä liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja näkyvyyden parantamista. Nykytilan analyysien ja tavoitteiden perusteella kunnan liikenneturvallisuustyölle määritellään toiminnan painopistealueet, joihin suunnitelman aikajänteellä erityisesti panostetaan. Painopistealueita määritettäessä huomioidaan turvallisen liikkumisen ohella näkökulmat kestävistä ja turvallisista yhdyskuntarakenteen ratkaisuista ja kestävistä liikkumisvalinnoista. 3.4 Toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpideohjelman laatiminen Toimenpiteiden suunnittelu kohdennetaan ensisijaisesti valituille painopistealueille laajasti eri toimijoiden keinovalikoimaa hyödyntäen. Suunnitelmassa tarkasteltavat toimenpidetyypit on esitelty tarjouspyynnön liitteessä X.

6 3.5 Liikenneturvallisuustyön toimintamalli Liikenneympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelun lähtökohdaksi kuvataan ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen tavoiteverkot sekä näihin liittyvät kehittämisperiaatteet. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset johdetaan asiantuntija-analyysina (konsultti, ELY-keskus, kunnat, poliisi, muut sidosryhmät) tavoiteverkkokuvauksista ja suunnitteluperiaatteista sekä kyselyiden tuloksista. Toimenpide-ehdotukset esitetään tarjouspyynnön liitteenä X olevalla excel-lomakkeella. Konsultin, kuntien edustajien, ELY-keskuksen, poliisin ja tarvittaessa Liikenneturvan kesken tehtävät maastoinventoinnit ovat keskeinen toimintamalli nykytilan analyysien esille nostamien ongelmien ymmärtämisen, tavoiteverkkojen ja niihin liittyvien kehittämisperiaatteiden kuvauksen sekä konkreettisten toimenpiteiden määrityksen kannalta. Suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden aikajänne on noin kymmenen vuotta, mutta lähivuosien toimenpiteet ohjelmoidaan tarkemmin. Tavoitteena on, että liikenneturvallisuussuunnitelma toimii sekä pidemmällä aikavälillä toimintaa ohjaavana asiakirjana että kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän (ks. luku 3.5) lähivuosien toimintasuunnitelmana. Toimenpideohjelmaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimenpiteiden vastaavuuteen lähtötilanneselvityksissä havaittujen ongelmien kanssa, käytettävissä oleviin rahallisiin ja henkilöresursseihin, toteutusaikataulun realistisuuteen ja toimenpiteisiin sitoutumiseen. Kustakin toimenpiteestä esitetään kustannusarvio (liikenneympäristön parantamistoimenpiteet) tai henkilöresurssiarvio (kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimenpiteet), ajoitus ja toteutuksesta vastaavat tahot. Työssä laaditaan ehdotus kunnan liikenneturvallisuustyön toimintamallista. Toimintamallilla tarkoitetaan kuvausta siitä, miten ja kenen toimesta turvallista ja kestävää liikkumista edistetään suunnittelualueella suunnitelman valmistumisen jälkeen. Toimintamallin lähtökohtana on kunnallisen liikenneturvallisuustyöryhmän perustaminen (ellei sellaista jo ole). Työryhmän tehtävänä on edistää käytännön toiminnan tasolla laadittavan suunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä huolehtia toiminnan jatkuvuudesta. Myös alueellisen yhteistyöryhmän perustaminen on mahdollista, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Suunnitelmassa kuvataan ehdotus työryhmän organisoinnista ja toimintatavoista sekä työryhmän ja sen jäsentahojen tehtävistä liikenneturvallisuustyössä ja perustetaan ryhmä jo työn aikana. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata muut tarvittavat toimenpiteet suunnitelman jalkauttamiseksi: esimerkiksi: poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön tuki (liikenneturvallisuuskoordinaattorimalli, käyttöönotto optiona 12 kk), ks. kohta 3.8, liikenneturvallisuusryhmän toiminnan jatkon varmistaminen, päättäjien sitouttaminen,

7 suunnitelman kytkeminen eri toimialojen ja niiden alaisten yksiköiden toimintaa ohjaaviin strategioihin ja tavoitteisiin. 3.6 Seuranta 3.7 Vaikutusten arviointi Liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden kannalta seuranta on erityisen tärkeätä. Seurannan kautta voidaan osoittaa, että tehty liikenneturvallisuustyö on oikeansuuntaista. Seurannan kautta myös liikenneturvallisuustyö ja niukat resurssit osataan kohdentaa oikein. Suunnitelmassa tulee kuvata seurannan sisältö sekä se, miten ja kuinka usein sekä kenen toimesta seurantaa tehdään. Lisäksi tulee pohtia seurannan tarkoitusta (miten seurantatietoa hyödynnetään) sekä sitä, miten seurannan yhteydessä esiin nouseviin ongelmiin puututaan. Suunnitelman vaikutuksia sekä toteutukseen liittyviä haasteita ja riskejä arvioidaan sanallisesti asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Keskeistä on arvioida sitä, onko asetettujen tavoitteiden saavuttaminen esitetyillä toimenpiteillä tavoitevuoteen mennessä realistista ja minkälaisia haasteita tai riskejä toimenpiteiden toteutukseen liittyy (rahoitus, päätöksenteko, toimintaympäristön muutokset, jne.). Maanteille kohdistuvien liikenneympäristön parannustoimenpiteiden osalta esitetään TARVA-ohjelmalla laskettu henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä. Myös katuverkolle sijoittuvien liikenneympäristön parannustoimenpiteiden vaikutuksia henkilövahinko-onnettomuuksiin voidaan arvioida TARVA:n vaikutuskertoimia hyödyntäen. 3.8 OPTIO: Liikenneturvallisuuskoordinaattorin tehtävä Lounais-Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi alueella harkitaan otettavaksi käyttöön liikenneturvallisuuskoordinaattorimalli. Liikenneturvallisuuskoordinaattorilla tarkoitetaan ulkopuolista liikenneturvallisuusasiantuntijaa (konsulttia), joka avustaa kuntia käytännön liikenneturvallisuustyössä ja liikenneturvallisuustilanteen seurannassa. Eteläisen Pirkanmaan viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman tarjouspyynnössä tehtävä esitetään optiona ja tehtävän kesto on 12 kuukautta suunnitelman valmistumisesta eteenpäin. Tilaajan arvio tehtävän kokonaismäärästä on 140 tuntia. Liikenneturvallisuuskoordinaattoriksi tarjouksessa nimettävän henkilön tulee olla sama kuin viisaan ja turvallisen liikkumisen suunnitelman projektinvetäjä. Tilaajat ja toimittaja päättävät option käyttöönotosta erikseen suunnitelman edettyä lähelle valmistumista.

8 Liikenneturvallisuuskoordinaattorin tehtävä painottuu kasvatus-, valistus- ja tiedotustyöhön, mutta se voi suunnittelualueen erityispiirteistä riippuen sisältää myös liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden seuranta- ja tukitehtäviä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluvat mm. seuraavat kokonaisuudet: - eri hallintokuntien aktivointi liikenneturvallisuustyöhön niin strategisella (tavoitteet) kuin konkreettisellakin (arkityö) tasolla - ajankohtaisen liikenneturvallisuustiedon, käytettävissä olevan viestintämateriaalin ja hyvien käytäntöjen välittäminen sekä hyödyntämisen tuki eri hallintokunnissa - liikenneturvallisuuskoulutusten ja -tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa avustaminen - liikenneturvallisuusviestinnän sisältöjen laatiminen ja toteuttamisessa avustaminen käytettävissä olevia kanavia hyödyntäen - suunnitelmassa esitettyjen liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden toteutumisen seuranta - kuntien liikenneturvallisuustilanteen seuranta ja raporttien valmistelu LIITTEET Esimerkkejä liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettävistä toimenpiteistä

9 LIITE: Esimerkkejä suunnitelmassa esitettävistä toimenpiteistä Toimenpidetyyppi Tiedotus ja markkinointi Kasvatus, koulutus ja neuvonta Liikenteen valvonta Maankäytön suunnittelu Liikennejärjestelyt ja -palvelut Suunnitelmassa esitettäviä toimenpiteitä Toimenpiteet, joilla lisätään eri toimijoiden tietoisuutta turvallisesta ja kestävästä liikkumisesta ja tästä saatavista hyödyistä sekä parannetaan liikenneturvallisuustyön arvostusta: tiedotteita, tietoiskuja, mainontaa, tapahtumia, tempauksia, kilpailuja, seminaareja, jne. Toimenpiteet, joilla turvataan elinikäinen ja kaikki liikkujaryhmät kattava liikenneturvallisuustyö ja parannetaan eri liikkujaryhmien liikkumisen taitoja: koulujen ja oppilaitosten liikennekasvatus, henkilöstökoulutus, kuljettajien jatkokoulutus ja erilaiset itsearvioinnit, liikkumissuunnitelmat, vaaranpaikka- ja esteettömyyskartoitukset, kriittiset kävelyt ja pyöräilyt, neuvontapalvelut, jne. Paikalliset valvonnan painopistealueet: teemat, kohteet ja erityisesti suositeltavat liikenteen valvontakohteet, m.l. automaattivalvontakohteet (kiinteä ja siirrettävä) jne. Jalankulun, pyöräilyn (ja joukkoliikenteen) vyöhykkeiden määrittäminen Konkreettiset toimenpiteet liikenneturvallisuusasioiden ja kestävän liikkumisen huomioon ottamiseksi kaavoituksessa ja palveluverkkosuunnitelmissa Tavoiteverkkojen määrittäminen: Pyöräilyn tavoiteverkko ja hierarkia Mopoilun reitit Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko ja hierarkia Kehittämisperiaatteiden kuvaus (tavoiteverkkojen jäsennykseen kytkeytyen): Jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun olosuhteiden kehittämisperiaatteet: kulkumuotojen erottelu, risteämisjärjestelyt ajoneuvoliikenteeseen, uusien yhteyksien priorisointiperiaatteet, kunnossapidon periaatteet (yleisellä tasolla), jne. Ajoneuvoliikenneverkon kehittämisperiaatteet: etuajo-oikeudet, nopeusrajoitusjärjestelmä, liikenteen rauhoittamistoimenpiteet, ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen (kävely, pyöräily, mopoilu) erottelu- ja risteämisjärjestelyt Autojen ja pyörien pysäköintiin liittyvät kehittämisperiaatteet Konkreettiset liikenneympäristön ja -palveluiden parannustoimenpiteet: kevyen liikenteen järjestelyt (yhteystarpeet, risteämisjärjestelyt, jne.) autoliikenteen järjestelyt: liittymäjärjestelyt, teiden ja katujen parantamistoimet hidasteet, kavennukset, kiertoliittymät, reunaympäristön pehmentäminen, siirrettävien nopeusnäyttöjen asennuskohteet nopeusrajoitukset, väistämisvelvollisuudet, viitoitus, liikennemerkkijärjestelyt tievalaistus, näkemäraivaukset, liukkauden torjunta esteettömyyttä parantavat toimenpiteet autojen ja pyörien pysäköintiin liittyvät kehittämisehdotukset joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyt, yhteydet pysäkeille, liityntäpysäköinti joukkoliikenne-etuisuudet muut joukkoliikenteen (ja palveluliikenteen) kehittämistarpeet; vuorotarjonta, aikataulut, lippu- ja tariffijärjestelmät, jne.