Ihanteellinen apuväline oman kuulon ollessa
|
|
- Armas Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Kuulemisen uudet apuvälineet Jukka Ylikoski ja Matti Raivio Kymmenellä prosentilla väestöstä on merkittävä kuulovika, ja noin 6 % tarvitsee teknisen apuvälineen. Yleisimmin käytettyjen tavanomaisten kuulokojeiden antaman avun ulottumattomiin jää ryhmä vaikeimmin kuulovammaisia. Nämä henkilöt saavat merkittävää hyötyä uusista implantoitavista apuvälineistä, etenkin ohimoluuhun kiinnitettävästä kuulokojeesta ja kokleaimplantista. Ihanteellinen apuväline oman kuulon ollessa riittämätön olisi näkymätön, ilman ulkoista energiaa toimiva ja kuulovian yksilölliset ominaisuudet tarkkaan kompensoiva laite. Vaikka elektroniikan kehitystaso ja nykyiset materiaalit jättävät nykyiset laitteet vielä kauas tästä päämäärästä, olemme selvästi lähempänä ihannetta kuin Alexander Graham Bell yrittäessään kehittää kuurolle pojalleen kuulokojetta. Puhelimenhan hän tosin tuli sivutuotteena keksineeksi. Bellin periaatteella toimiva mikrofonin, vahvistimen, virtalähteen ja kuulokkeen muodostama tavallinen kuulokoje oli aikoinaan erinomainen apu johtotyyppiseen kuulovikaan. Nykyään kuuloa parantavalla kirurgialla (esim. otoskleroosileikkaukset) voidaan auttaa suurinta osaa potilaista, joilla on johtotyyppinen kuulovika. Kuulokojeen käyttäjiksi miellämme sensorineuraalisesti huonokuuloiset, joista valtaosa on ikähuonokuuloisia. Tavallisen kuulokojeen vuosikymmenten mittainen kehitys on tehnyt siitä yhä paremmin sisäkorvankin vikoihin sopivan. Antotason rajoittimien ja äänenvärin säädön ohjelmoitavuus tai automaattisäädöt käyttötilanteen mukaan ovat esimerkkejä parannuksista. Kojeiden koko on niinikään pienentynyt. Kaikki neljä komponenttia mahtuvat korvakäytävässä pidettävään laitteeseen. Tavallisen kuulokojeen antaman avun ulottumattomiin jää kuitenkin osa huonokuuloisista. Tulehdus tai poikkeava anatomia estää kuulokojeen tai sen osan pitämisen korvakäytävässä. Vaikeat johtotyyppisen ja sensorineuraalisen kuulovian yhdistelmät vaativat niin paljon ottoäänen vahvistusta, että akustinen kierto panee tarkastikin sovitetun tavallisen kuulokojeen vinkumaan. Kuulokojeesta ei myöskään ole hyötyä, jos kierteis- eli Cortin elin on täydellisesti tuhoutunut tai jos kuulohermo on jouduttu katkaisemaan esimerkiksi akustikusneurinoomaleikkauksen yhteydessä. Vaikeasti kuulovammaisten kokonaismäärään (noin 3 % väestöstä) verrattuna näiden potilaiden joukkoa voidaan pitää pienenä marginaaliryhmänä. Koska kommunikaatiohaitta on juuri näillä potilailla kaikkein suurin, on tärkeää, että heille tarjotaan juuri heille tarkoitettuja uusia, implantoitavia sähköakustisia apuvälineitä. Näitä on neljää päätyyppiä. 1) Ohimoluuhun kiinnitettävistä kuulokojeista on apua potilaille, joiden simpukka toimii hyvin mutta joilla on vaikea konduktiivinen kuulovika. 2) Välikorvaimplantit (värähtelijät) soveltuvat parhaiten tapauksiin, joissa tavanomaisen kuulokojeen käyttö ei onnistu, ja erityisesti potilaille, joilla on sekatyyppinen kuulovika. 3) Sisäkorvaproteesit eli kokleaimplantit on tarkoitettu kuulohermon suoraan stimulaatioon kuuroille tai lähes kuuroille. 4) Aivorunkoimplantit tulevat kyseeseen, kun kuulohermo puuttuu kokonaan esimerkiksi kun neurofibromatoosipotilaan molemmat kuulohermot on jou- Duodecim 113: ,
2 duttu katkaisemaan akustikusneurinooman takia. Aivorunkoimplantteja on kokeiltu jo joitakin vuosia ja alustavat tulokset ovat kohtalaisen lupaavia, mutta varma näyttö niiden hyödyllisyydestä puuttuu vielä. Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kohtien 1 3 implantteja. Ohimoluuhun kiinnitettävät kuulokojeet Tehokaskaan hoito ei aina pysty kuivattamaan märkivää välikorvantulehdusta, vallankaan jos korvakäytävässä pidetään kuulokojetta. Ulkokorvan epämuodostuman takia kojeen korvakappaletta ei voi tiiviisti sovittaa paikalleen, eikä koje pysy paikallaan, kun potilaalla ei ole korvalehteä (mikrotia tai trauma). Näissä tapauksissa tulee kyseeseen luujohtokuulokoje (bone anchored hearing aid, BAHA). Sillä saavutetaan paras hyöty, jos se kiinnitetään ohimoluuhun implantoituun ruuviin. BAHA-kojeiden tarpeeksi on ruotsalaisen tutkimuksen mukaan esitetty / miljoona ihmistä. Näistä pienempi luku tuntuisi olevan lähempänä oikeaa. Ohimoluuhun kiinnitettävä titaaninen ankkuriruuvi välittää ottoäänen taajuutta ja äänenpainetta vastaavan äänen kallonpohjaan (kuva 1). Luujohtokuulemisen periaatteiden mukaan Cortin elimeen aiheutuu aaltoliike ja aistinsolut depolarisoituvat. Kojeen käyttö edellyttää lähes normaalia simpukan toimintaa. Ainoat kuullun äänen laatua rajoittavat tekijät ovat kojeen akustiset ominaisuudet ja se, miten värinän siirto kuulokojeesta ankkuriruuviin onnistuu. Siirtoperiaate voi olla perkutaaninen, jolloin ihon läpäisevä titaaninen välike kiinnitetään ankkuriruuviin ja kuulokojeen värähtelijä välikkeeseen, tai transkutaaninen, jolloin energian siirto kojeesta ankkuriruuviin tapahtuu ihon läpi magneettisella induktiolla. Perkutaaninen laite on nykyisin ainoa potilaille tarjottava. Se antaa noin 10 db enemmän vahvistusta kuin transkutaaninen (Tjellström 1989, Granström ym. l993). Sen kiinnitys on myös lujempi ja pitää korvalehdettömälläkin potilaalla kojeen paikallaan, ja välikettä ympäröivän ihon pelätty tulehtuminen tapahtuu vain, mikäli potilas ei kykene pitämään aluetta puhtaana normaalisti pesten (Mylanus ym. 1994). Luuhun ankkuroidun kuulokojeen asennus K u v a 1. Luuhun ankkuroitu kuulokoje (BAHA) toimii siten, että ohimoluuhun kiinnitetty»ankkuriruuvi» välittää ottoäänen taajuutta ja äänenpainetta vastaavan mekaanisen värähtelyn ohimoluuhun ja luujohtokuulemisen periaatteiden mukaan edelleen Cortin elimeen. tehdään aikuiselle nykyään yksivaiheisena ja paikallispuudutuksessa. Siihen kuluu tottuneelta korvakirurgilta noin puolitoista tuntia. Ruuvin annetaan integroitua ohimoluuhun ainakin kolme kuukautta. Sen jälkeen kuulontutkija sovittaa ja säätää kuulokojeen. Lapsipotilas leikataan nukutuksessa ja toimenpide tehdään kaksivaiheisena. Ankkuriruuvin koskettelu ja liikuttamisyritykset leikkausta seuraavina kuukausina estävät kiinnittymisen. Siksi se on lapsilla parasta peittää integroitumisajaksi ihon alle. Etenkin nuoria epämuodostumapotilaita leikattaessa on varauduttava siihen, ettei squama temporaliksesta löydy riittävän paksua (>3 mm) kovaa luuta. Tämä vaatii luukalvon kohottamista esimerkiksi Gore Tex -lapulla ankkuriruuvin integroitumisajaksi, joka on tällöin 7 9 kuukautta. Luuhun ankkuroidun perkutaanisen kojeen ja sen asennuksen hinnaksi tulee yli mk, joten kyseessä ei ole tavallisen kojeen vaihtoehto. Se auttaa pientä ryhmää, joka ei voi käyttää tavallista kuulokojetta tai silmälaseihin asennettua luujohtokojetta ja jolle vanhanaikainen jousipannan paikallaan pitämä kuulokoje on sekä kivulias että kosmeettisesti kohtuuttoman häiritsevä. BAHA-kojeita on asennettu maailmassa noin ja Suomessa noin 30, niistä pääosa Kuulohuoltoliiton BAHA-projektin yhteydessä J. Ylikoski ja M. Raivio
3 K u v a 2.»Kuulolinssi» eli välikorvavärähtelijä voidaan kiinnittää tärykalvoon tai kuuloluihin (kuten kuvassa malleukseen). Vahvistin voi olla korvakäytävässä (kuva) tai korvan takana. (Kuva: BMJ 309: 653, 1994) Välikorvaan asetettavat värähtelijät Normaalisti toimiva välikorvamekanismi vahvistaa tärykalvolle tulevaa ääntä noin 25 db. Tämä vahvistus tuhlaantuu jo lievähköön välikorvavikaan, jota kuitenkin voi olla hankala tai mahdotonta korjata leikkauksella. Tilanne on usein samanlainen tavallisessa kroonisessa välikorvantulehduksessakin. Jos samassa korvassa on huomattava perseptiivinen kuulon heikentymä, tilanne on ongelmallinen. Vahvoja kojeita (nimellisvahvistus yli 60 db) voidaan toki rakentaa, mutta akustinen kierto ja antoäänen säröytyminen asettavat rajansa. Ratkaisua ollaan etsimässä välikorvaan sijoitettavasta värähtelijästä, ns. välikorvaproteesista. Sisäkorvaan tulevan äänen pitäisi olla sitä käytettäessä sekä voimakkaampi että akustiselta laadultaan parempi kuin tavanomaisella kuulolaitteella aikaansaatava. Värähtelijän liike aiheutetaan magneettisella induktiolla tai pietsosähköisesti. Alvar Wilskan (1935) kehittämää tärykalvon liikkeen mittauslaitetta pidetään ensin mainitun toimintaperiaatteen ensisovellukseksi. Magneettinen värähtelijä voidaan kiinnittää tärykalvon ulkopintaan (kuva 2) tai syvemmälle ehjään kuuloluuketjuun. Pietsosähköinen värähtelijä taas asennetaan jalustimen nupille, jolloin mahdollisesti ehyt nivel on purettava. Kummassakin tapauksessa värähtelijää on käytettävä korvakäytävässä tai korvan takana pidettävällä kojeella, joka sisältää ensiokäämin, vahvistimen, mikrofonin ja virtalähteen (kuva 2). Pietsosähköinen laite vaatii ohimoluuhun upotettavan toisiokäämin vahvistimineen; magneettivärähtelijä ei toisiokäämiä tarvitse. Kummankaan välikorvaproteesityypin suunnittelun motiivina ei selvästikään ole pienen marginaaliryhmän auttaminen vaan se, että esimerkiksi Yhdysvaltojen 24 miljoonasta kuulokojeen omistajasta vain joka kahdeksas käyttää kojettaan jatkuvasti. Magneettivärähtelijä, jolle äänilinssiksi kutsuttuna ehdittiin päivälehdistöä myöten ennustaa loistavaa tulevaisuutta, näyttää kuitenkin olevan vielä tuotekehittelyasteella. Pietsosähkökojeen kehittäjät (Yanigihara 1987) uskovat olevansa lähempänä ratkaisua, ja he ovat saaneet laitteen hyväksytyksi Japanissa jopa sairausvakuutuksen maksettavaksi. Sisäkorvaproteesit eli kokleaimplantit Kokleaimplantissa elektrodi on kirurgisesti implantoitu simpukkaan. Se on yhteydessä korvan taakse luukuoppaan asennettuun vastaanottimeen ja ihon läpi ulkoisen osan muodostaviin lähettimeen ja prosessoriin. Kokleaimplantti on tarkoitettu kuulohermon suoraan stimulaatioon vaikeasti kuulovammaisilla, jotka eivät hyödy kuulokojeesta. Näillä potilailla on lähes aina primaarinen vika Cortin elimessä. Tästä seuraa myös kuulohermon hidas degeneroituminen, joka voi kestää joskus jopa kymmeniä vuosia. Kokleaimplantti on selvästi osoitettu merkittäväksi vaihtoehdoksi kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten kuntoutuksessa. Ensimmäiset aikuispotilaat saivat kokleaimplantin yli 25 vuotta sitten, ja jo 1979 aloitettiin ensimmäinen lasten kokleaimplanttiprojekti Yhdysvalloissa. Maailmanlaajuisesti yli potilasta, heistä noin neljännes lapsia, on saanut jonkinasteisen äänielämyksen kokleaimplantin avulla. Monikanavaisesta kokleaimplantista on tullut laajasti hyväksytty kuuloproteesi sekä aikuisille että lapsille. Laitteen tekninen kehitys ja ennen kaikkea uudet menetelmät, joilla puheääni muunnetaan sähköimpulsseiksi, ovat merkittävästi parantaneet tuloksia niin, että yhä useampi kokleaimplantin Kuulemisen uudet apuvälineet 1225
4 A B C K u v a 3. Kokleaimplantin ulkoinen systeemi näyttää tavalliselta kuulolaitteelta (A). Ihon alle implantoidusta vastaanotinstimulaattorista elektrodikimppu viedään simpukkaan (B) pyöreän ikkunan kautta siten, että se kiertää scala tympanissa (C). (Kuvat A ja B: MED-EL, kuva C: Cochlear) käyttäjä ymmärtää puhetta. Nykyään kokleaimplanttia suositellaan paitsi kuulolaitteesta hyötymättömille käytännössä kuuroille (profound hearing loss) henkilöille myös siitä vain vähän apua saaville vaikeasti kuulovammaisille (severe hearing loss). Toimintaperiaate. Mikrofoni muuntaa ulkoa tulevan äänienergian jännite-eroksi. Prosessori muuntaa tätä signaalia ja laite komprimoi sitä edelleen, jotta se sopisi korvan varsin kapealle dynaamiselle alueelle. Erilaisia suodattimia käytettäessä kokleaimplantilla on mahdollista ottaa vastaan 0.1 ja 4.0 khz:n välillä olevaa akustista informaatiota. Prosessoitu signaali kulkee ihon läpi vastaanottimeen ja edelleen kokleassa olevaan elektrodiin (kuva 3). Elektrodeja voi olla yksi tai useita, ja stimulaatio voi olla mono- tai bipolaarinen. Kaupallisesti on saatavilla monien eri valmistajien tuotteita. Viime aikoina ns. monikanavaimplantit ovat käytännössä syrjäyttäneet yksikanavaiset, ja koko ajan tapahtuu edistystä erityisesti puheen erottamisen kannalta oleellisen signaalin prosessoinnin alueella. Kokleaimplanttien (platina-iridiumelektrodit peitettynä Silasticilla) yhteensopivuus elävän kudoksen kanssa ja luotettavuus ovat hyvät. Kenelle kokleaimplantti? Koska kokleaimplantilla ei voida parantaa kuurouteen johtanutta sairautta eikä myöskään palauttaa kuuloelimen toimintaa normaaliksi, tulee potilaan kliinisessä valinnassa jatkuvasti arvioida saavutettavissa olevan hyödyn ja riskien suhdetta. Valinnassa tulisi täyttää seuraavat kriteerit (NIH Consensus Conference 1995): 1) ikä kaksi vuotta tai enemmän, 2) vaikea huonokuuloisuus, 3) ei hyötyä tai vain marginaalinen hyöty kuulolaitteesta, 4) ei lääketieteellisiä vasta-aiheita, 5) hyvä motivaatio ja realistiset odotukset ja 6) suostumus osallistumisesta kuntoutusohjelmaan. Simpukka on syntymän aikaan samankokoinen kuin aikuisella, mutta korvalokerosto ja ohimoluun paksuus alkavat vasta noin kahden vuoden iässä olla riittävän kehittyneitä nykyisille laitteille. Kuuloradan kehityksen kannalta mahdollisimman varhainen implantaatioajankohta olisi ainakin teoriassa paras. Kuitenkaan kokleaimplantaatio tuskin tulee tulevaisuudessakaan kyseeseen ennen yhden vuoden ikää jo siksi, että varmuus vaikean kuulovamman diagnoosista saavutetaan usein vasta silloin. Kokeellisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että kuulorata kehittyy sitä paremmin, mitä varhaisemmin pääte-elintä stimuloidaan. Siksi etenkin ennen puheen kehitystä kuuroutuneiden (useimmiten syntymäkuuroja) lasten tulisi saada implantti mahdollisimman varhain. Yläikärajaa ei ole; ainakin yhdelle 88-vuotiaalle on asetettu kokleaimplantti. Aluksi pidettiin tiukasti kiinni periaatteesta, että kokleaimplantti tuli kyseeseen vain, jos potilaalle ei ollut kuulokojeesta minkäänlaista hyötyä. Kehityksen myötä on laitteita alettu implantoida myös vaikeasti huonokuuloisille, jotka vielä hyötyvät kuulokojeesta. Tällöin on havaittu, että osalle potilaista kokleaimplantti on parempi vaihtoehto kuin tavanomainen kuulokoje. Numeerisena rajana pidettiin aikaisemmin 90 db:n keskiarvoa äänesaudiogrammissa ja enintään noin 10 %:n puheenerotusta. Nyt aikuisten raja on Yhdysvalloissa 70 db:n tasolla äänesaudiogrammissa ja 30 %:n arvossa puheenerotuksessa (Balkany ym. 1996). Implantaatioleikkaus on tavanomainen vaativa korvaleikkaus, jossa korvan taakse muodostetaan tavallista isompi iholappu peittämään 1226 J. Ylikoski ja M. Raivio
5 implanttipakkausta. Täydellisen mastoidektomian jälkeen avataan tympanum ns. fasiaaliresessustietä, etsitään pyöreän ikkunan syvennys ja tehdään kokleostomia. Kokleostomia-avauksen läpimitta on syytä olla vähän asennettavan elektrodivyyhden läpimittaa suurempi, tavallisesti 0.5 mm. Suurin kirurginen ongelma on luutunut simpukka (labyrinthitis ossificans), joka usein kehittyy esimerkiksi meningiitin jälkeen jo jopa vuodessa. Sitä pidettiin aikaisemmin leikkauksen vasta-aiheena, mutta muunnetulla leikkausmenetelmällä on luutuneenkin simpukan implanteista saatu viime aikoina hyviä tuloksia. Simpukan tilasta on magneettikuvauksella mahdollista saada luotettava kuva, niin että jo ennen leikkausta tiedetään, mitä on odotettavissa. Leikkauksen jälkeen haavan annetaan parantua noin neljä viikkoa, minkä jälkeen implantti aktivoidaan ja viritetään. Nykyisiä monikanavaimplantteja käytettäessä tämä vie paljon aikaa ja vaatii insinööritietoa. Leikkauskomplikaatiot, jotka tavallisesti liittyvät korvantausiholappuun, ovat suhteellisen harvinaisia; niitä esiintyy noin 5 %:ssa tapauksista. Kliiniset hoitotulokset. Vaikka kuulovian etiologia ei sinänsä ole merkittävä ennustetekijä, sitä tärkeämpi on kuuroutumisen ajankohta. Odotettavissa olevan hyödyn perusteella kokleaimplantaatioehdokkaat voidaankin jaotella kolmeen pääryhmään. 1) Puheen kehityksen eli 4 5:nnen ikävuoden jälkeen kuuroutuneiden puhe heikkenee ymmärrettävyydeltään usein dramaattisesti pian kuulon menetyksen myötä. Tämä voidaan useimmiten estää kokleaimplantilla, ja nämä ns. ideaalipotilaat saavat takaisin myös osan puheenerottamiskyvystään, niin että he ymmärtävät puhetta huuliltaluvun tuella tai jopa ilman sitä. Lopputuloksen kannalta tärkein tekijä on se, kuinka kauan kuuroutumisesta implantaatioon on kulunut. Tämä johtuu siitä, että kuulohermon hyvinvointi on riippuvaista hermokasvutekijöistä, joita simpukan aistinsolut tuottavat paitsi kehityksen aikana myös aikuisiässä (Pirvola ym. 1992, Ylikoski ym. 1993). Jos aistinsolut kuolevat kuten yleensä tapahtuu kuuroutuessa hermokasvutekijöiden tuotanto loppuu ja kuulohermo alkaa vähitellen degeneroitua (Ylikoski ym. 1975). 2) Synnynnäisesti tai muuten ennen puheen kehitystä kuuroutuneet lapset ovat suurin ryhmä vaikeasti kuulovammaisia tai kuuroja. Kokleaimplantista on hyötyä heille kaikille, mutta puheen ymmärtämisen osalta on tyypillistä suuri hajonta eri yksilöiden välillä. Arviomme mukaan kokleaimplantista on puheen erottamisen kannalta hyötyä %:lle syntymäkuuroista ja hyöty on sitä suurempi, mitä aikaisemmin implantointi on tehty ja kuulohermon ja -radan stimulaatio aloitettu. Varhainen implantointi auttaa myös puhetaidon kehittymistä. 3) Ennen puheen kehitystä kuuroutuneet (syntymäkuurot) aikuiset tai vanhemmat lapset (yli 16 v) eivät yleensä juuri opi ymmärtämään puhetta, mutta useimmat kokevat ympäristöäänten kuulemisen siinä määrin tärkeäksi, että käyttävät implanttiaan säännöllisesti. Kokleaimplantti Suomessa. Kansainvälinen arvio kokleaimplantin tarpeesta on ollut yksi implantti ihmistä vuodessa, mikä merkitsisi Suomessa 25:tä potilasta. Tosin käyttöaiheiden laajeneminen lisännee tulevaisuudessa tarvetta. Viittomakieltä käyttäviä kuurojahan on Suomessa noin 3 000, ja vuosittain syntyy kuntoutusta tarvitsevia kuulovammaisia lapsia noin 60 (1 ), joista ainakin puolelle tulisi asentaa kokleaimplantti. Tähän mennessä Suomessa on yliopistosairaaloissa asennettu noin 35 implanttia potilaille, joista yksikään ei ole ollut ennen puheen kehitystä kuuroutunut. Koska kunkin sairaalan potilasmäärät jäävät vähäisiksi, on palautteen saamisen kannalta tärkeää, että preja postoperatiivisessa testauksessa ja kuntoutuksessa käytettävistä menetelmistä sovitaan yhteisesti. Eräs kokleaimplantin käytön este on ollut korkea hinta, noin mk. Seurantatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yli kaksi kolmasosaa implantin saaneista lapsista tulee toimeen normaalikoulussa, jolloin voidaan ajatella, että kaiken kaikkiaan kokleaimplantilla päästään yhteiskunnan kannalta mittavaan säästöön. Kokleaimplantti ja kuurojen yhteisöt. Kokleaimplantti on alusta saakka herättänyt voimakasta, ajoittain aggressiivistakin vastustusta kuurojen yhteisöissä, aluksi Yhdysvalloissa mutta viime vuosina myös Euroopassa. Kuurojen yhteisöjen johtajat näkevät siinä uhan jäsenistön sitoutumiselle. He esittävät, että kuurous ei sinänsä ole vamma, koska kuurot tulevat hyvin toimeen viittomakielellään omassa yhteisössään. Koklea- Kuulemisen uudet apuvälineet 1227
6 implantin myötä kuurosta sen sijaan tulee vammainen kuulevien yhteisöön. Vastustus on ymmärrettävää, koska kokleaimplantti on niin hyvä menetelmä, että kuurojen yhteisöihin sitoutuneitten jäsenten lukumäärä on vaarassa vähentyä. Herää kuitenkin kysymys, ovatko kuurojen johtajat ajamassa omia vai jäsentensä etenkin kuurojen lasten etuja. Tiedetään, että syntymäkuurojen lasten vanhemmista 90 % on normaalikuuloisia ja jopa 97 %:ssa tapauksista syntymäkuuron lapsen vanhemmista ainakin toinen kuulee normaalisti. Viittomakielen opetteleminen ei ole helppoa ainakaan kaikille perheenjäsenille. Pyrkimys puheviestintään tuntuisi parhaalta ratkaisulta perheen yhtenäisyyden kannalta. Sen ratkaiseminen, asennetaanko lapselle kokleaimplantti, tulisi olla vain vanhempien asia. Vaikka kokleaimplantista on kiistattomasti hyötyä sekä kuuroutuneille aikuisille että lapsille, avoimia kysymyksiä on vielä monia. Etukäteen ei ole mahdollista luotettavasti arvioida, paljonko kokleaimplantista on hyötyä kullekin potilaalle, ja siksi odotukset ja implantaation avulla saavutettu hyöty saattavat olla ristiriidassa. Tämä epävarmuus heijastuu erityisesti Pohjoismaissa esitetyistä kuurojen vanhempien kannanotoissa (esim. Helsingin Sanomat ), joissa on asetettu vastustamaan kokleaimplantin asentamista syntymäkuuroille lapsille. Näyttää siltä, että kannanotot perustuvat virheelliseen informaatioon, joka tiiviimmällä yhteydenpidolla asiantuntijoiden ja vanhempien välillä saataneen korjatuksi. Lasten kannalta olisi erityisen tärkeää saada kokleaimplantti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kuulovamma on varmasti havaittu. Tällöin voidaan edistää stimuloimalla kuuloradan kehittymistä ja pitää kuulohermoa hengissä entistä tehokkaampien tulevaisuuden kuulolaitteiden käyttöä ajatellen. Kirjallisuutta Balkany T, Hodges A V, Lunz M: Update on cochlear implantation. Otolaryngol Clin North Am 29: , 1996 Granström G, Bergström K, Tjellström A: The bone-anchored hearing aid and bone-anchored epithesis for congenital ear malformations. Otolaryngol Head Neck Surg 109: 46 53, 1993 Mylanus E, Cremers C, Snik A, ym.: Clinical results of percutaneous implants in the temporal bone. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 120: 81 85, 1994 Pirvola U, Ylikoski J, Palgi J, ym.: Brain-derived neurotrophic factor and neurotrophin 3 mrnas in the peripheral target fields of developing inner ear ganglia. Proc Natl Acad Sci USA 89: , 1992 Raivio M, Akaan-Penttilä E, Ikonen M, ym.: What happens outside the OR? Management project for children with bilateral microtia by means of BAHA and aural epitheses. Kirjassa: Transplants and implants in Otology III s Toim. M. Portmann. Kugler Publications, Amsterdam 1996 Tjellström A: Osseointegrated systems and their applications in the head and neck. Adv Otolaryngol Head Neck Surg 3: 39 70, 1989 Wilska A: Eine Methode zur Bestimmung der Hörschwellenamplituden des Trommelfells bei verschiedenen Amplituden. Arch Scand Physiol 72: 161, 1935 Yanagihara N: Implantable hearing aid. Report of the first human application. Arch Otolaryngol 113: , 1987 Ylikoski J, Pirvola U, Moshnyakov M, ym.: Expression patterns of neurotrophin and their receptor mrnas in the rat inner ear. Hear Res 65: 69 78, 1993 Ylikoski J, Wersäll J, Björkroth B: Degeneration of neural elements in the cochlea of the guinea-pig after damage to the organ of Corti by ototoxic antibiotics. Acta Otolaryngol (Stockh) 32 [Suppl]: 23 41, 1975 JUKKA YLIKOSKI, professori, ylilääkäri HYKS:n korvaklinikka Helsinki MATTI RAIVIO, LL, ylilääkäri Vaasan keskussairaala Vaasa 1228
LÄHITULEVAISUUDEN SISÄKORVAISTUTETEKNOLOGIA. Ville Sivonen
LÄHITULEVAISUUDEN SISÄKORVAISTUTETEKNOLOGIA Ville Sivonen Sisäkorvaistutteet ovat viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana mullistaneet ne mahdollisuudet, jotka kuulonkuntoutus voi tarjota syntymäkuuroille
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotKOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA
KOKEMUKSIA KUUROJEN LASTEN MOLEMPIEN KORVIEN IMPLANTOINNEISTA Johanna Luukkanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSiemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia
Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotLasten sisäkorvaistutteet
Lasten korva-, nenä- ja kurkkutaudit Jussi Jero ja Erna Kentala Lasten sisäkorvaistutteet Sisäkorvaistute on kuulokojeeseen verrattava apuväline. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea sisäkorvatyyppinen
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotNäkymätön KANSO. KUULEMISEN ILO löytynyt
Näkymätön KANSO KUULEMISEN ILO löytynyt Esittelyssä KANSO, Cochlearin uusi, huomaamaton kuuloratkaisu VAIN REAKTIOSI PALJASTAA KANSON. Tietoja KANSOSTA Kanso on korvan ulkopuolella käytettävä kuuloratkaisu,
LisätiedotKuulo ja ikääntyminen
Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa
LisätiedotOPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE
OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa
LisätiedotKATSAUS NYKYAIKAISTEN KUULOKOJEIDEN TEKNIIKKAAN JA TOIMINTAPERIAATTEISIIN. Ville Sivonen
KATSAUS NYKYAIKAISTEN KUULOKOJEIDEN TEKNIIKKAAN JA TOIMINTAPERIAATTEISIIN Ville Sivonen Akustisten, ääntä vahvistavien kuulokojeiden keskeisiä osia ovat yksi tai useampi mikrofoni, digitaaliset signaalinkäsittelypiirit
LisätiedotKuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012
Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.
LisätiedotConnexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com
Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotKuulokojeet ja kuulon apuvälineet
Kuulokojeet ja kuulon apuvälineet Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka vaikuttaa kuulovammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Kuuloliiton päämäärä on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle
LisätiedotMalliratkaisu Kuulonsuojaimet
Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotHALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ
HALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ KAIKKI WIDEX BEYOND :N HUIKEAT OMINAISUUDET NYT LADATTAVANA Maailman parhaan äänenlaadun tarjoava iphonelle suunniteltu kuulokoje on nyt saatavana käytännöllisenä ladattavana
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotSisäkorvaistute Tärkeimmät kysymykset ja vastaukset lapsen sisäkorvaistutteesta
Sisäkorvaistute Tärkeimmät kysymykset ja vastaukset lapsen sisäkorvaistutteesta Nykytekniikalla kuuloa voidaan palauttaa. Kuulovammaisen tai kuuron lapsen saaminen on traumaattinen kokemus. Tämän ei kuitenkaan
LisätiedotSISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Helge Rask-Andersen
SISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA Helge Rask-Andersen Syvällä kallon sisällä kehon kovimman luun ympäröimänä sijaitseva sisäkorva on edelleen salaperäinen
LisätiedotLapsi ja sisäkorvaistute
Lapsi ja sisäkorvaistute Kannen kuva Jan Fredriksson Taitto ja kuvitukset Verstas Visuals Tuomas Häli Painopaikka Waasa Graphics Oy, Vaasa 2013 Lapsi ja sisäkorvaistute Vaikeiden ja erittäin vaikeiden
LisätiedotKuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä
KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä
LisätiedotEsteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen
Esteettömiä näkökulmia saavutettavuuteen Antti Raike Medialaboratorio, TaiK araike@uiah.fi http://www.uiah.fi/~araike/ http://elokuvantaju.uiah.fi/ 1/20 Esityksen rakenne Johdanto Esimerkkejä Huoneistokeskus
Lisätiedotk u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö
LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa
LisätiedotTinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari
Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.
LisätiedotLapsi ja sisäkorvaistute. Opas kuulovammaisen lapsen vanhemmille
Lapsi ja sisäkorvaistute Opas kuulovammaisen lapsen vanhemmille Nykypäivän teknologialla kuuloa voidaan palauttaa Kuulovammaisen tai kuuron lapsen saaminen voi olla traumaattinen kokemus. Tämän ei kuitenkaan
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotMeidän visiomme......sinun tulevaisuutesi
Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery
LisätiedotOpas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä
Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotVahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.
Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotLiity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot.
Kuuloliitto maksaa postimaksun KUULOLIITTO ry Tunnus 5005138 00003 Vastauslähetys Kuuloliitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki p. (09) 580 3830 info@kuuloliitto.fi www.kuuloliitto.fi Neuvontapuhelin: (09)
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotVerkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2
Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi
LisätiedotKuulokoje, joka avaa maailmasi
Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.
LisätiedotKuulonhuoltoliitto ry. Ikäkuulo. Kuulo ja ikääntyminen
Kuulonhuoltoliitto ry Ikäkuulo Kuulo ja ikääntyminen Sisällysluettelo Lukijalle 3 Kuulo ja kuuleminen 4 Kuulon tehtävät 4 Kuulovammaisuuden määrittelyä 4 Erilaiset kuulovammat 5 Ikäkuulo 5 Tinnitus eli
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotEcho MegaLoop+ Induktiovahvistin. Käyttöohje. Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI
Echo Induktiovahvistin Käyttöohje Maahantuoja: Audienta Oy Nuijamiestentie 5 A 00400 HELSINKI Tärkeitä turvaohjeita Kun käytät tätä laitetta, ota huomioon seuraavat turvaohjeet, jotta laitteen käyttö on
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotMuista vaaratilanneilmoitus
Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset
LisätiedotAKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA
HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä
LisätiedotSWITEL. Itkuhälytin BCE25. Käyttöohjeet. Yleiskatsaus. Lähetin. Vastaanotin. 2. Virran merkkivalo. 3. Herkkyyden säädin. 4.
SWITEL COMMUNICATIONS PRODUCTS Itkuhälytin BCE25 Käyttöohjeet Yleiskatsaus Lähetin 1. Pehmeä antenni 2. Virran merkkivalo 3. Herkkyyden säädin 4. Mikrofoni 5. Verkkovirtapistoke 6. Yövalokytkin (ei toimi
LisätiedotTimo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat
Timo ja Marjo Juntunen 2013 Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Taustaa! Pojan palvelusuunnitelmaan kirjattiin aikoinaan toiveeksi, että
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotSISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä
SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä Heidi Kenttälä ja Helena Näätänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin
LisätiedotEtäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin
Etäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin ideaalinen olosuhde neuvottelulle. Hyvällä taustamelua vaimentavalla
LisätiedotHyvä palvelu Qluu kaikille
Hyvä palvelu Qluu kaikille Kuunteluympäristöön ja kuulon apuvälineisiin liittyvä lainsäädäntö ja tekniset standardit Juha Nikula Yrittäjä, toimitusjohtaja Qlu Oy https://www.kuuloliitto.fi/esteettomyyden-teemavuosi-2018/
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotKoe nyt ensimmäistä kertaa älykäs suuren kuulonaleneman kuulokoje
Koe nyt ensimmäistä kertaa älykäs suuren kuulonaleneman kuulokoje Älykäs ratkaisu suureen kuuloalenemaan ReSound ENZO tarjoaa ensimmäistä kertaa älykästä teknologiaa suuresta kuulonalenemasta kärsiville,
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
Lisätiedot1 1 JOHDANTO Jopa noin 700 000 suomalaisella arvioidaan olevan jonkinasteinen kuulon alenema ja heistä noin 300 000 hyötyisi kuulokojeen käytöstä (Kuuloliitto 2009). Kuitenkin Suomessa on vain 75 000-100
LisätiedotKuule - luonnollisesti
Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla
LisätiedotLapsille. Lapsille. Siemennesteen pakastaminen. Hyvä tietää ennen näytteenottoa
Lapsille Lapsille Siemennesteen pakastaminen Hyvä tietää ennen näytteenottoa Nämä tiedot on suunnattu kaikille, joille tarjotaan mahdollisuutta siemennesteen pakastamiseen. Sisällysluettelo Miksi siemennestettäni
LisätiedotStratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin
Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut
LisätiedotAikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta
Aikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta 1 Nykypäivän teknologialla kuuloa voidaan palauttaa Kuuroutuminen tai vaikean kuulovamman saaminen sairauden tai onnettomuuden seurauksena voi olla
LisätiedotKuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa
Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotEsku. Esteetön Kuunteluympäristö Induktiosilmukat ja niiden asentamisessa huomioitavat tekijät Esteetön kuunteluympäristö / Jukka Rasa
Esku Esteetön Kuunteluympäristö Induktiosilmukat ja niiden asentamisessa huomioitavat tekijät 1 Kuka? Jukka Rasa Kuuloliitto ry erityisasiantuntija arkkitehti 2 Tämän esityksen sisältö Kuunteluolosuhteiden
LisätiedotMasennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.
Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan
LisätiedotToimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS
150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi
LisätiedotBosch CCS 800 Ultro -keskustelujärjestelmä Lisää innovaatiota...
Bosch CCS 800 Ultro -keskustelujärjestelmä Lisää innovaatiota... 2 CCS 800 Ultro -keskustelujärjestelmä...joustavalla, kaikenkattavalla kokousjärjestelmällä Ainutlaatuinen, sisäänrakennettu digitaalinen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotSISÄKORVAISTUTTEEN SAANEIDEN LASTEN KOULUVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA
SISÄKORVAISTUTTEEN SAANEIDEN LASTEN KOULUVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VANHEMPIEN NÄKÖKULMASTA Päivi Sipilä Ilona Spiliotopoulos Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotToivota maailman viisain kuulokoje tervetulleeksi
Toivota maailman viisain kuulokoje tervetulleeksi Kuvittele uudenlainen kuulokoje, joka saa kaiken kuulumaan. Kuulet kaiken täysin luonnollisena. Kuvittele, miltä helposti ymmärrettävä puhe kuulostaa.
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
Lisätiedot