Aikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta"

Transkriptio

1 Aikuinen ja sisäkorvaistute Tietoa sisäkorvaistutteesta 1

2 Nykypäivän teknologialla kuuloa voidaan palauttaa Kuuroutuminen tai vaikean kuulovamman saaminen sairauden tai onnettomuuden seurauksena voi olla traumaattinen kokemus. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että mahdollisuutta kuulemiseen ei enää ole. Sisäkorvaistute antaa vaikeasti kuulovammaiselle mahdollisuuden kuulemiseen, puhumiseen ja erilaisten ääniympäristöjen kokemiseen. Sisäkorvaistute on tekninen apuväline, jonka avulla kuuloaistia on mahdollista palauttaa. Se on todettu hyväksi kuntoutusmenetelmäksi kuuroille ja vaikeasta kuulovammasta kärsiville lapsille ja aikuisille joka puolella maailmaa. Luettuasi tämän esitteen ymmärrät paljon paremmin, miten sisäkorvaistute toimii. Saat myös tietoa siitä, mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia istute voi tarjota. SISÄKORVAISTUTTEEN JA KUULOKOJEIDEN EROT. Sisäkorvaistute luonnollisessa koossaan Kuulokojeet on rakennettu siten, että ne vahvistavat ääntä. Vaikka ne voivatkin vahvistaa äänen moninkertaiseksi, on useimmalla vaikeasta kuulovammasta kärsivällä vaikeuksia kuulla ääntä kirkkaasti ja selkeästi. Sisäkorvaistute on rakennettu siten, että se jäljittelee sisäkorvan toimintaa ja ohittaa sisäkorvan vaurioituneet osat stimuloiden kuulohermoa suoraan. 2 3

3 Miten normaali kuulo toimii? Jotta ymmärtäisit, miten sisäkorvaistute toimii, kuvailemme ensin normaalin kuulon toimintaa. Korvalehti Alasin Vasara Jalustin Kuulohermo 4 Korvakäytävä Tärykalvo Kuulosimpukka (Koklea) Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Normaalisti kuulo toimii seuraavien tapahtumien ketjuna: Ääniaallot kulkevat korvakäytävää pitkin tärykalvoon. Ääniaallot saavat tärykalvon ja kolme keskikorvan luuta värähtelemään. Värähtely kulkeutuu sisäkorvan kuulosimpukan nesteisiin ja se saa simpukassa olevat pienet karvasolut liikkumaan. Karvasolujen liike tuottaa hermoimpulsseja, jotka lähetetään kuulohermoa pitkin aivoihin, jossa se tulkitaan ääneksi. HÄMMENNYITKÖ TERMEISTÄ? Koklea (englanniksi cochlea) on kierukan muotoinen kuulosimpukka, joka sijaitsee sisäkorvassa. Cochlear (isolla alkukirjaimella) on sisäkorvaistutteita valmistava yritys. 4 5

4 0 Arkipäivän ääniä audiogrammissa Taajuus (Hertsi) Kuulovamma Ihmisellä katsotaan olevan kuulovamma silloin, kun hän ei aisti ääntä normaalilla tavalla. Kuulokynnystaso (desibeli) Kuulovammoja on monen asteisia. Kuulovammasi voi olla tasoltaan mitä tahansa lievän tai erittäin vaikean väliltä. Lievässä kuulovammassa käytetään yleensä kuulokojetta. Jos kuulovammasi on vaikea tai erittäin vaikea, voi tavallisen kuulokojeen teho olla riittämätön ja siinä tapauksessa sisäkorvaistute saattaa olla sinulle sopiva ratkaisu. Audiologilääkäri tai kuulontutkija osaa kertoa sinulle, mihin kuulosi sijoittuu audiogrammissa. Mitä audiogrammi eli kuulokäyrä kuvaa? Taajuus: äänen taajuuden yksikkö on hertsi (Hz), joka ilmoittaa ääniaaltojen värähtelyn lukumäärän sekunneissa mitä nopeampi värähtely, sitä korkeampi ääni. Tämä esitetään audiogrammikuvan yläreunassa vasemmalta oikealle matalasta taajuudesta korkeaan taajuuteen eli matalista korkeisiin ääniin. Äänenvoimakkuus: äänenvoimakkuuden yksikkö on desibeli (db). Voimakkuus esitetään audiogrammikuvan vasemmassa reunassa ylhäältä alas heikosta/hiljaisesta äänenvoimakkuudesta lujaan äänenvoimakkuuteen. Audiogrammin 0-taso vastaa yleensä heikointa ääntä, jonka terve korva pystyy kuulemaan erilaisilla taajuuksilla. Jos kuulokynnystasot koko taajuusalueelta mitattuna ovat paremmat kuin 20 db, ei kuulonkuntoutustarvetta ole. Kuulokynnys: matalin eli hiljaisin äänitaso, jolla tietyllä taajuudella oleva ääni kuullaan. Mitä huonompi kuulo, sitä matalammalla kuulokynnys näkyy audiogrammissa. Sisäkorvaistutekäyttäjien kuulokynnys on ennen leikkausta yleensä hyvin alhaalla audiogrammissa (vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma). Sensorineuraalinen kuulovamma Sensorineuraalisiksi kuulovammoiksi kutsutaan kuulovammoja, jotka johtuvat vaurioista kokleassa eli kuulosimpukassa tai kuulohermossa. Kuulosimpukan karvasolut voivat olla vioittuneita. Tällöin äänen kulkuun kuulosimpukasta aivoihin tulee katkos, ja kuulemisprosessi häiriintyy. Sensorineuraalinen kuulovamma voi olla joko synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt. Synnynnäisellä kuulovammalla on usein perinnöllinen tausta, mutta se voi olla myös sikiöaikana tapahtuneiden kehityshäiriöiden seurausta. Myöhemmin kehittynyt kuulovamma voi olla esimerkiksi bakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen seurausta

5 Mikä sisäkorvaistute on? Sisäkorvaistute on suunniteltu siten, että se mahdollistaa optimaalisen puheen ymmärryksen, mutta myös ympäristön äänet kuuluvat hyvin.sekä lapset että aikuiset voivat näin olla aktiivisia ympäristönsä jäseniä ja osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kun aikuinen saa sisäkorvaistutteen, hänen on helpompi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa niin työpaikalla kuin sosiaalisissa tilanteissa. Pieniltäkin tuntuvat asiat, kuten perheen keskusteluhetket ruokapöydän äärellä, ovat jälleen mahdollisia. Sisäkorvaistute on keinotekoinen aistinelin, joka kommunikoi hermojärjestelmän kanssa. Istutteen elektrodiketju ympäröi simpukan eli koklean vaurioituneita karvasoluja ja stimuloi kuulohermon säikeitä sähköisten signaalien välityksellä. B 2 C 1 A 4 3 Sisäkorvaistutejärjestelmässä on sekä sisäisiä että ulkoisia osia: Puheprosessorin A lähetinkelaa B pidetään korvan takana. Istute C sijoitetaan ihon alle, korvan taakse Puheprosessori sieppaa äänet ja muuntaa ne koodatuiksi digitaalisiksi signaaleiksi. Puheprosessori siirtää koodatut digitaaliset signaalit kelan läpi ihon alla olevaan istutteeseen. Istute muuntaa koodatut digitaaliset signaalit sähkösignaaleiksi ja lähettää ne kuulosimpukassa sijaitsevalle elektrodiketjulle. Istutteen elektrodit stimuloivat sisäkorvan kuulohermoa, joka välittää signaalit aivoihin kuuloaistimuksen tuottamiseksi. Voit säädellä kuulemistasi kaukosäätimen avulla tai suoraan puheprosessoristasi. 8

6 Onko sisäkorvaistute sopiva vaihtoehto? Jotta saataisiin selville onko sisäkorvaistute sinulle sopiva vaihtoehto, on ensin otettava yhteys terveyskeskuksen/yksityisen lääkäriaseman lääkäriin, joka ohjaa tarkempiin tutkimuksiin alueen kuuloasemalle. Sieltä saat tarvittaessa lähetteen sisäkorvaistutteisiin erikoistuneeseen yliopistolliseen sairaalaan. Tutkimusten jälkeen selviää, onko sisäkorvaistute sinulle sopiva vaihtoehto. Tärkeitä kysymyksiä ovat: Onko sinulla vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma molemmissa korvissa? Onko kyseessä sensorineuraalinen kuulovamma? Jos olet asiasta epävarma, pohdi vielä seuraavia kysymyksiä: Oletko riippuvainen huulilta luvusta puhetta ymmärtääksesi? Onko sinulla vaikeuksia käyttää puhelinta? Onko sinun vaikea kuulla puhetta, vaikka käytät kuulokojetta? Onko kuuloasi joskus stimuloitu (oletko käyttänyt kuulokojetta)? Sensorineuraalinen kuulovamma johtuu lähes aina sisäkorvan karvasolujen tuhoutumisesta. Ääni koetaan tuolloin heikkona ja epäselvänä. Kuulokoje vahvistaa ääntä, ja tämä auttaa silloin kun karvasoluja on tuhoutunut vain jonkin verran. Jos karvasoluja on jäljellä vain vähän, ei kuulokojeen tuottama stimulaatio ole riittävää puheen ymmärtämiseksi. Tuolloin voi olla aika pohtia sisäkorvaistutetta. Sisäkorvaistute ei vahvista ääntä se kuljettaa äänen vaurioituneiden kohtien ohi ja stimuloi kuulohermoa sähköisesti, jolloin puheesta ja äänestä tulee selkeää ja helposti ymmärrettävää. Jotta sisäkorvaistutteen avulla pystyy kuulemaan, tulee kuulohermon ja aivojen kuulokeskuksen toimia hyvin. Mitä vähemmän aikaa korva on ollut toimimaton, sitä paremmat ovat edellytykset hyvien tulosten saamiseksi Kuulon lisäksi arvioidaan monia muitakin taustatekijöitä, kuten terveydentilaa, ikää ja kuulohistoriaa. Ikä ei ole ratkaiseva tekijä, mutta kuuntelemisen opettelu implantin avulla vaatii harjoittelua ja voimia. Erityyppiset sairaudet eivät ole esteenä, mikäli ne ovat hallinnassa

7 Egon Kärnbo Egon on aina nauttinut nikkaroinnista. Tästä näkyy tyylikkäitä merkkejä hänen vuonna 1939 rakennetusta talossaan, jossa hän asuu vaimonsa kanssa. Hän pitää kaikenlaisesta puuhastelusta ja auttaa vaimoaan tämän taideteosten kanssa, joita löytyy ympäri taloa. Egon on toiminut suuren osan elämästään hammaslääkärinä ja epäileekin kuulovammansa olevan tämän seurausta. Korkeataajuuksisten porien vihlova ääni on jättänyt jälkensä. Egon ei ainoastaan menettänyt kuuloaan, vaan hänelle kehittyi samanaikaisesti vaikea tinnitus. Ihmettelin jatkuvasti, missä hyttynen oikein inisee, mutta mitään hyttystä ei koskaan ollut mailla eikä halmeilla, kertoo Egon. Samoihin aikoihin myös arkipäivän tilanteissa alkoi usein syntyä väärinkäsityksiä. Kun joku ei kuule kunnolla, on hyvin tärkeää puhua erittäin selkeästi. Sitä yrittää pysytellä mukana ja vetää johtopäätöksiä, mutta ne menevät usein väärin ja tuolloin tuntee olonsa hieman typeräksi. Egon sai aluksi kuulokojeen, mutta viiden vuoden päästä hänen toinen korvansa oli kokonaan kuuroutunut. Vuonna 2003 hän sai ensimmäisen sisäkorvaistutteensa. Jotta hän pärjäisi tinnituksensa kanssa, myös toiseen korvaan operoitiin istute vuonna Kaksi istutetta toimivat odotetulla tavalla ja Egon koki elämänlaatunsa kohoavan merkittävästi. Nykyään hän voi unohtaa tinnituksensa ja hän myös kuulee paljon paremmin, mistä suunnasta ääni tulee. Musiikki, tavalliset ääniympäristöt ja tv:n katselu tuntuvat taas miellyttäviltä. Ennen istutetta Egonin oli mahdotonta saada selvää televisiosta kuuluvasta puheesta ja tavallisen uutislähetyksen seuraaminen oli mahdotonta. Pystyin seuraamaan ainoastaan tekstitettyjä ohjelmia, kertoo Egon. Into nikkarointia kohtaan tuo elämäniloa Egonin arkeen. Hänen itse rakentamansa suuri, englantilaistyylinen huonekalu koristaa heidän kotiaan. Vapaa-aikanaan Egon myös puuhailee lastenlastensa kanssa ja toimii aktiivisesti seurakunnassaan

8 Jakob Mattsson Jalkapallo on aina ollut tärkeä osa Jakobin elämää. Kiinnostus syttyi jo kolmen vanhana hänen kotikaupungissaan Borlängessä. Tänään Jacob on 22-vuotias ja opiskelee Lundin yliopistossa insinööriksi maanmittaus pääaineenaan. Jacobin ollessa 11-vuotias tapahtui jotain, mitä ei tähänkään mennessä ole osattu selittää. Hänen herättyään aivan tavallisena aamuna hän oli menettänyt noin 70 prosenttia toisen korvansa kuulosta. Lääkärit olivat ymmällään lukuisten testien jälkeenkin. Vuotta myöhemmin sama tapahtui uudelleen, mutta tuolloin Jakobin korva kuuroutui kokonaan ja terveeseen korvaan tuli vaikea kuulonalentuma. Jakob sai pian kuulokojeen kokeiltavakseen, mutta tulokset eivät olleet toivotunlaisia. Vuonna 1998 Jakobin toiseen korvaan operoitiin sisäkorvaistute ja tulokset olivat onnistuneet. Jakob koki äänen alkuun robottimaiseksi, mutta tämä on mennyt ajan myötä ohi ja tänään Jakob kuulee suurimmaksi osaksi samoin kuin ennen kuulon menetystä. Ajan myötä kypsyi päätös siitä, ettei toiseen korvaan asenneta istutetta. Tänään Jakob on hyvin tyytyväinen sisäkorvaistutteeseensa eikä kadu päätöstä. Kyky kuulla ja puhua oli luonnollinen osa Jakobin elämää ennen kuulon menetystä. Näin ollen hänellä ei ole ollut ongelmia sopeutua uudentyyppiseen kuulemiseen eikä kuulovamma vaikuta hänen puheeseensa. Elämänlaatu on löytynyt uudelleen niin sosiaalisessa elämässä kuin myös opiskelun suhteen. Hän on iloinen päästyään eroon huulilta luvusta. Joskus luennoilla on vaikea kuulla ja on tilanteita, joissa ääntä on vaikea ymmärtää, mutta tämä helpottuu induktiosilmukan avulla tai asettumalla riittävän lähelle puhujaa. Opiskelut Lundin yliopistossa ovat tällä hetkellä jalkapalloinnostusta tärkeämpiä. Jakob pohti pitkään, menisikö kuulovammaisille tarkoitetulle luokalle, mutta tuli lopulta siihen päätökseen että kuulee riittävän hyvin pystyäkseen seuraamaan tavallista opetusta. Opiskelu sisäkorvaistutteen kanssa ei ole ollut mikään ongelma. Ja entäs jalkapallo? Vaikka harjoittelu ei olekaan enää yhtä vakavahenkistä kuin ennen sisäkorvaistutetta, jolloin hän pelasi kuurojen maajoukkueessa, on intohimo yhä säilynyt ja nykyään Jakob pelaa aktiivisesti yliopistonsa joukkueessa

9 Carina Säfström Carina on hyvin kiinnostunut moottoripyöristä ja liikkuu aktiivisesti samanhenkisten ihmisten kanssa. Minun maailmani on kuuleva, ajattelee Carina. Ja tämä ajatus motivoi hänet menemään sisäkorvaistuteleikkaukseen. Kuulo-ongelmat ovat yleisiä Carinan suvussa. Jopa seitsemällä hänen äitinsä sisaruksesta on ongelmia kuulon kanssa ja neljällä heistä on sisäkorvaistute. Carina kävi koulunsa ilman suurempia ongelmia vaikka hänen kuulonsa alkoikin alentua jo kuusitoistavuotiaana. Ensimmäisen kuulokojeensa hän sai aikuisiällä, samoihin aikoihin kun hän sai poikansa. Sen avulla hän ei kuitenkaan kuullut enempää ääntä koje vain vahvisti niitä ääniä, joita hän jo kuuli ja tämä väsytti Carinaa. Carina leikattiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun hänen äidilleen oli asetettu sisäkorvaistute. Hän oli päättänyt olla kuuleva aivan niin kuin maailma, jossa hän elää. Kuulo ei palautunut heti leikkauksen jälkeen, vaan äänen määrä lisääntyi ajan myötä. Viikko puheprosessorin sovituksen jälkeen hän koki suurimman osan äänistä feminiinisiksi tämä johtui siitä, ettei hän ollut kuullut korkeataajuuksisia ääniä pitkiin aikoihin. Se, että Carina pystyi jälleen kuulemaan, merkitsi suurta muutosta koko perheelle. Lapsilla kesti kauan tottua siihen, ettei heidän enää tarvinnut lopettaa puhumista jos katsekontakti katosi, ja Carinan piti kehottaa heitä monta kertaa jatkamaan puhetta. Carina kokee puhelinkeskustelut vielä hieman epämukavina, mutta on joka kerta siinä onnistuttuaan iloisesti yllättynyt. Suurin etu kuulemissa on toki se, että hän pystyy kuulemaan perheensä äänet, mutta se helpottaa myös hänen työelämäänsä ja häntä aiemmin vaivannut väsymys on vähentynyt merkittävästi. Sisäkorvaistute ei tuota Harley Davidsonilla ajamiseenkaan Carinalle ongelmia se mahtuu hyvin kypärän alle, ei ole tiellä ja se leikkaa pois kaikki liian kovat moottorin äänet. Kesät hän viettääkin mielellään miehensä kanssa heidän moottoripyöriensä parissa ja he käyvätkin paljon erilaisissa moottoripyörätapaamisissa. Myös innostus musiikkia kohtaan on jälleen palannut ja Carina kuuntelee mielellään musiikkia autossa. Ennen sisäkorvaistutetta hän erotti kuulokojeen avulla prosenttia yksitavuisista sanoista. Nyt hän ymmärtää noin 60 prosenttia yksitavuisista sanoista ja 95 prosenttia lauseista

10 Mikael Sturén Kaikkein hienointa on se, että voi jälleen kuulla läheistensä äänet ruokapöydän ympärillä, kertoo Mikael. Matkustelu, uusien kokemusten saaminen ja luonnossa liikkuminen ovat aina olleet tärkeitä asioita Mikaelille. Eräällä matkallaan hän sitten sairastui ja alkoi menettää kuuloaan. Lääkärit eivät tarkkaan tiedä, mitä tapahtui, mutta Mikaelin korvan värekarvojen toiminta alkoi heikentyä. Kuulo huononi asteittain vuosien aikana ensin oikeasta, sitten vasemmasta korvasta ja Mikael menetti myös tasapainoaistinsa. Tästä tuli seurauksia niin työkuin yksityiselämässä. Mikael ei pystynyt keskustelemaan tavallisesti perheensä, ystäviensä tai työkavereidensa kanssa ja tämä oli kaikille raskasta. Mikael sai ensimmäisen kuulokojeensa 40-vuotiaana ja se auttoi vahvistamaan niitä ääniä, joita hän pystyi kuulemaan. Kuulokojeet kuitenkin väsyttivät häntä korkeiden kynnysarvojen vuoksi. Tuona aikana Mikael oppi lukemaan huulilta sekä tulkitsemaan ihmisten eleitä ja liikkeitä ja tarkkailemaan niiden avulla, oliko heillä jotain tärkeää sanottavaa. Vaikeina aikoina hevoset ovat olleet tärkeitä Mikaelille niin ystävinä kuin tervehtymisen apuna. Hän ei pysty seisomaan ilman kiintopistettä ja sulkiessaan silmänsä hän saattaa kaatua. Magni-hevosen selässä istuminen on hieman parantanut Mikaelin tasapainoa, mutta se merkitsee hänelle myös rentoutumista arjen keskellä hän kokee saavansa hevosilta ymmärrystä ja tukea. Työelämässä Mikaelin oli aina vain vaikeampi seurata keskusteluja ja puheluita, jonka vuoksi hän ryhtyi viestimään yhä enemmän sähköpostin ja tekstiviestien avulla. Syyskuussa 2007 Mikaelille laitettiin sisäkorvaistute. Hän oli hyvin tietoinen siitä, että tulokset vaihtelevat yksilöiden välillä ja näin ollen saattaisi kestää, ennen kuin toivotunlaisiin tavoitteisiin päästäisiin. Mikael alkoi kuulla ääntä välittömästi käynnistyksen yhteydessä, mihin sairaalainsinööri suhtautui alkuun epäilevästi. Useiden testien jälkeen oli selvää, että Mikael pystyi kuulemaan ja vieläpä erittäin hyvin. Hän kokee saaneensa istutteen avulla ainakin 20 vuotta takaisin. Jokapäiväinen elämä on muuttunut istutteen myötä ja elämänlaatu on löytynyt uudelleen. Vaikka sähköposti ja tekstiviestit ovatkin Mikaelista edelleen mukavia viestintäkeinoja, on työelämä helpompaa kun voi taas puhua puhelimessa ja keskustella työkavereiden kanssa. Suurimmat hyödyt löytyvät toki kuitenkin yksityiselämän puolelta. Suurin osa ihmisistä pitää itsestäänselvyytenä keskusteluhetkiä perheenjäsenten kanssa ruokapöytään kokoontuessa nyt ne ovat jälleen osa myös Mikaelin elämää. Konserttien kaltaiset nautinnot rikastuttavat arkipäivää. En ole päässyt nauttimaan musiikkikokemuksista 20 vuoteen ja nyt kävin kuuntelemassa filharmonista orkesteria. Se ei olisi ollut mahdollista ilman istutetta, toteaa Mikael

11 Sisäkorvaistutteen saaminen Sisäkorvaistutteen leikkaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat kehittyneet vuosien saatossa. Yli vaikeasta kuulonalentumasta kärsivää tai kuuroa on jo läpikäynyt prosessin. Kuinka prosessi etenee, kun kyseessä on äkillinen kuulonalentuma tai progressiivinen kuulonalentuma? Äkillisen kuulonalentuman yhteydessä on syytä hakeutua korvalääkärin tutkimuksiin niin nopeasti kuin mahdollista. Tutkimuksissa selvitetään, miten vaikeasta kuulonalentumasta on kyse ja pyritään selvittämään siihen johtaneet syyt. Jos kuulonalentuma on pysyvä ja vaikea, voi sisäkorvaistute olla sopiva kuntoutusmuoto. Kuulohermon ja aivojen kuulokeskukseen kulkevien hermojen tulee myös olla toimivia. Tämä selvitetään joko magneettiresonanssikuvauksen tai tietokonetomografian avulla sekä erilaisten elektrofysiologisten mittausten kautta. Äkillinen kuulon menetys merkitsee suurta muutosta sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen. Kuulonkuntoutuksessa huomioidaan myös kuurouden psykososiaaliset seikat ja niihin annetaan tukea Kun kyseessä on progressiivinen kuulonalentuma eli ajan myötä heikkenevä kuulo, on hoitosuhde kuulokeskuksen kanssa yleensä jatkunut jo pitkään ja voi olla aika pohtia, olisiko sisäkorvaistute sopiva vaihtoehto. Tällöin mietitään varsinkin sitä, miten hyvä puheenerotuskyky on tehokkaimpia kuulokojeita käytettäessä. Jos puheenerotuskyky on heikko, ovat sisäkorvaistutetutkimukset tarpeen. Nämä koostuvat sekä lääketieteellisistä tutkimuksista kuten magneettiresonanssikuvauksesta tai tietokonetomografiasta ja elektrofysiologisista mittauksista että psykososiaalisista arvioinneista. Millaiset odotukset aikuisella tulisi olla sisäkorvaistutetta kohtaan ja miten erilaiset lähtökohdat vaikuttavat? Sisäkorvaistutteen avulla saatavia tuloksia ei voida varmuudella tietää etukäteen. Tulokset riippuvat monista eri tekijöistä. Tärkeä seikka on se, kuinka kauan kuurous/vaikea kuulovamma on kestänyt. Kuulohermo ja aivojen kuulokeskus ovat toimintakykyisiä vielä pitkään sen jälkeenkin, kun karvasolut ovat vaurioituneet. Mutta mitä vähemmän aikaa ehtii kulua, sitä paremmat ovat mahdollisuudet saada hyviä tuloksia sisäkorvaistutteen avulla. Kuunteleminen sisäkorvaistutteen avulla on uudenlainen tapa kuulla, ja siihen voi olla vaikeaa sopeutua, jos on tottunut siihen että äänen tulisi kuulostaa tietynlaiselta. Kuulokeskuksen henkilöstö auttaa uusien ääniaistimusten tulkitsemisen opettelussa ja näin ääni kuulostaa jatkossa luonnollisemmalta. Ennen leikkausta tehtävien tutkimusten yhteydessä keskustellaan myös niistä odotuksista, joita sisäkorvaistutehoitoa harkitsevalla on istutetta kohtaan. Sisäkorvaistutetta tarjotaan kuntoutusmuodoksi heille, joilla katsotaan olevan hyvät edellytykset onnistuneiden tulosten saamiseksi

12 Millainen on prosessorin ohjelmointiprosessi? Puheprosessori sovitetaan sisäkorvaistuteklinikalla noin kuukausi leikkauksen jälkeen. Tuolloin testataan, millaisia stimulointitasoja tarvitaan jotta heikoista äänistä saadaan selvää ja vastaavasti se, kuinka kova ääni voi olla ilman että se tuntuu epämiellyttävältä. Tämä tehdään äänialue/kanava kerrallaan ja se tuntuu usein samanlaiselta kuin aiemmin tehdyt kuulotestit. Tämän jälkeen käyttäjällä on mahdollisuus kuulla ensimmäistä kertaa, miltä ääni kuulostaa istutteen avulla kun kaikki äänialueet/kanavat aktivoidaan samanaikaisesti ja mikrofonien poimima ääni voidaan kuulla. Ääniä opetellaan aluksi kuulemaan yksi kerrallaan ja matalalla tasolla. Tasoja nostetaan vähitellen, kun ääneen ja siihen, miltä se kuulostaa on totuttu. Samalla käydään läpi prosessorin toiminnot ja käyttäjä voi ottaa prosessorin mukaansa. Kuulokeskuksen henkilökunnan kanssa on mahdollista keskustella omista tuntemuksistaan ja he myös antavat vinkkejä kuulemisen harjoitteluun. Yleensä ensimmäisten viikkojen aikana tarvitaan 3 5 säätökertaa, jotta sopivat tasot löydetään. Tämän jälkeen tarvitaan vain aikaa ja harjoittelua, jotta kaikki äänet opitaan tulkitsemaan. Seuraava tarkistuskäynti on yleensä noin puolen vuoden kuluttua jos kaikki on sujunut odotusten mukaisesti. Tämän jälkeen aikuiset käyvät klinikalla seuraavan kerran yleensä vuoden päästä. Jatkossakin vuosittaiset seurantakäynnit ovat useimmiten riittäviä. Onko bilateraalinen (eli molemminpuolinen) implantointi käytäntönä aikuisilla? Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä lasten bilateraalisen implantoinnin suhteen. Joissain maissa myös aikuiset saavat molemminpuolisen istutteen. Monet tutkimustulokset osoittavat, että molemminpuolisella kuulemisella saavutetaan hyötyä. Suomessa aikuiset saavat pääsääntöisesti yhden istutteen tiettyjä erikoistapauksia lukuunottamatta ja molemminpuolista istutetta saatetaan harkita esim. kuulonäkövamman tai aivokalvontulehduksen ollesssa kyseessä. Bilateraalisen implantoinnin etuja ovat: Suurempi toimintavarmuus Paremmat valmiudet puheen ymmärtämiseen jokapäiväisissä tilanteissa Kuuleminen meluisissa ympäristöissä helpottuu Paremman kuulemisen seurauksena: äänen suunnan tunnistaminen on helpompaa. tuntuma ympärillä olevaan äänimaailmaan on selkeämpi ja miellyttävämpi. on helpompi keskittyä niihin ääniin, joita haluaa kuulla. Mitkä ovat yleisimmät kuurouden syyt aikuisiällä? Monet aikuisiällä syntyneet kuulonalentumat johtuvat geneettisistä syistä. Tyypillisintä on kuitenkin se, ettei syytä varmuudella saada selville. Eräät melko yleiset sisäkorvan sairaudet voivat aiheuttaa vaikeita kuulonalentumia. Näitä ovat Menièren tauti ja otoskleroosi. Kuulonalentuma voi olla myös ulkoisten tekijöiden seurausta. Äärimmäisen kovat äänet, räjähdykset ja kallonmurtumia aiheuttavat tapaturmat voivat vahingoittaa kuuloa. Niin virusten kuin bakteerienkin aiheuttamat infektiot voivat vaikuttaa kuuloon. Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on vakava sairaus, joka saattaa vaurioittaa kuuloa pahoin mikäli hoitoa ei päästä aloittamaan hyvin nopeasti

13 Sisäkorvaistutteen hyödyt Sisäkorvaistutteen avulla voidaan palauttaa kuuloaistia eri syistä kuulonsa menettäneille aikuisille. Mitä sisäkorvaistute merkitsee jokapäiväisessä elämässä? Voit kuulla kaikki taajuusalueet: niin linnun laulun, tuulen suhinan kuin myös tärkeät liikenteen ja hälytysten äänet. Puheen ymmärryksesi voi parantua merkittävästi, minkä seurauksena kommunikointimahdollisuutesi palautuvat suurilta osin. Monet sisäkorvaistutekäyttäjät voivat käyttää puhelinta muiden kanssa keskustellakseen. Parantuneen kuulon ansiosta säätelet hyvin myös omaa ääntäsi, joka kuulostaa luonnollisemmalta. Paremman puheenerotuskyvyn seurauksena keskustelu sujuu nopeammin ja näin ollen sosiaalinen kanssakäyminen on miellyttävää. Parantuneet kommunikointimahdollisuudet antavat vapautta, kun et enää ole riippuvainen toisista selvitäk- sesi jokapäiväisistä asioista. Voit esimerkiksi matkustella yksin. Jos olet työikäinen, voit jatkaa ammatissasi ja olla taloudellisesti riippumattomampi. Perheen piirissä voit nauttia lastesi ja lastenlastesi seurasta eri tavalla ja myös matkustelu ja sosiaalinen elämä on vaivattomampaa. Monet sisäkorvaistutekäyttäjät ovatkin kertoneet, että juuri mahdollisuus seistä omilla jaloillaan on istutteen suurin etu

14 Sisäkorvaistutteen historia Sisäkorvaistute on australialaisen tutkijaprosessorin Graeme Clarkin ja 70-luvuilla suorittaman käänteentekevän tutkimustyön tulosta. Hänen tutkimustaan edeltää pitkä historia. 1964: Tri Simmons Standfordin Yliopistosta onnistui implantoimaan kuusi elektrodia, joiden avulla potilas pystyi kuulemaan yksinkertaisia ääniä luku: Clark kehitti useampikanavaista, kuulosimpukkaa stimuloivaa laitetta. 1984: Suomessa operoitiin ensimmäiset yksikanavaiset istutteet. 1985: The United States Food and Drug Administration (FDA) hyväksyi Clarkin keksinnön aikuisten implantointiin. Ensimmäinen lapsipotilas sai istutteen. Käyttäjien puheenerotuskyky oli tällöin keskimäärin yli 85 %. 2002: FDA laski implantoinnin alaikärajan 12 kuukauteen. 2003: Implantointeja on tehty poikkeuksellisesti jopa vain puolen vuoden ikäisille lapsille mm. niissä tapauksissa, kun kuulon menetys on ollut aivokalvontulehduksen seurausta. Professori Clark kutsuttiin kunniajäseneksi The Royal Society of Medicineen ja pääsi näin muiden johtavien tiedemiesten, kuten Sigmund Freudin, Charles Darwinin ja Louis Pasteurin joukkoon. 2010: Cochlearin sisäkorvaistutteita käyttää noin ihmistä ympäri maailman Varhaisten kuulokokeilujen aikaa 1970 Clark työskentelee useampikanavaisen laitteen kehittämisen parissa Cochlear lanseerasi Nucleus 22 -implantin, ensimmäisen 22- kanavaisen istutejärjestelmän Nykypäivä Uutta tekniikkaa kehitetään jatkuvasti 1700-lopulla: Italialainen tiedemies Alessandro Volta stimuloi korvaa staattisella sähköllä ja kuuli poreilevia ääniä. 1850: Ranskalainen Duchenne kokeili kuulonsa stimulointia vaihtovirralla ja kuuli ääniä, joiden kuvaili kuulostavan hyönteisten pörinältä luku: Tutkijat havaitsivat, että sähkövirran avulla voidaan aikaansaada kuuloaistimuksia. 1957: Kaksi ranskalais-algerialaista kirurgia saivat potilaan kuulemaan ja erottamaan yksinkertaisia sanoja, kuten mama, papa ja haloo yhdistämällä sähköisiä elektrodeja kuulohermoon. 1977: Clark sai luonnossa ratkaisevan idean: hän löysi rannalta ihmiskorvaa muistuttavan simpukan ja pujotti ruohonkorren vaivatta sen sisään. Näin hän päätyi muotoilemaan ruohonkortta muistuttavan elektrodin, joka sopisi joustavasti ihmiskorvan simpukkaan. 1978: Clark implantoi laitteen australialaiselle potilaalle. Mies pystyi kuulemaan ulkoapäin tulevia ääniä, kuten tunnistamaan joitain musiikkikappaleita, muttei omaa ääntään. Laitteisto tarvitsi vielä kehittämistä. 1983: Cochlear lanseerasi Nucleus 22-implantin, joka oli ensimmäinen 22-kanavainen sisäkorvaistutejärjestelmä. 1990: FDA salli yli kaksivuotiaiden lasten implantoinnin. 1995: Suomessa operoitiin ensimmäiset monikanavaiset istutteet

15 Lisätietoa Olemme tehneet parhaamme, ettemme tässä esitteessä kuormittaisi sinua liian suurella tietomäärällä. Lisätietoja löydät mm. seuraavista internet-lähteistä. Tietoa Internetissä: Sanastoa Cochlear Nordic AB Täältä löydät mm. tietoa tuotteistamme, tuotetukea ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Kuuloliiton CI-toimikunta Täältä löydät tietoa sisäkorvaistutteesta, saat tietoa istutteen saaneiden kokemuksista ja löydät hyödyllisiä linkkejä. Bilateraalinen implantointi: istute asennetaan molempiin korviin. CE-merkintä: Euroopassa myytävien tuotteiden yhteinen laatustandardimerkintä. C-taso: voimakkain sähköinen stimulointitaso, jota voidaan käyttää puheprosessorin säätämisessä. Tasoa voimakkaammat äänet tuntuvat käyttäjästä epämiellyttäviltä. db(desibeli): äänenvoimakkuuden yksikkö. Progressiivinen kuulovamma: ajan myötä heikkenevä kuulo. Puheprosessori: sisäkorvaistutejärjestelmän osa, joka vastaanottaa äänen ja muuttaa sen koodatuiksi digitaalisiksi signaaleiksi. Sensorineuraalinen kuulovamma: sisäkorvan tai kuulohermon ongelmista aiheutuva kuulovamma. Sisäkorva: muodostuu kahdesta osasta, tasapainoelimestä ja kuuloelimestä eli kuulosimpukasta. Dynaaminen alue: äänialue, jonka istutteen käyttäjä kuulee. Karvasolut: kuulosimpukassa sijaitsevat hermosolut. Koklea: kuulosimpukka, sisäkorvassa sijaitseva kierukanmuotoinen ontelo, jossa ääni normaalissa kuulemisessa muuntuu sähköisiksi impulsseiksi. Tietokonetomografia: sisäkorvan röntgentutkimus. Yksi ennen sisäkorvaimplantointia suoritettavista tutkimuksista. T-taso: kynnystaso, heikoin sähköinen signaali, joka aikaansaa ääniaistimuksen. Koodausstrategia: strategia, jolla puheprosessori ohjaa implanttia stimuloimaan kuulohermoa. Kuuloluut: keskikorvan luut (vasara, alasin ja jalustin), jotka siirtävät äänen/tärykalvon värähtelyn sisäkorvaan. Kuulontutkija: henkilö, joka mm. suorittaa kuulotestejä sekä sovittaa kuulokojeita. Lähetinkela: ulkoinen osa, joka siirtää signaalit puheprosessorista istutteeseen. MAP: puheprosessorin ohjelma/äänikartta 28 29

16 Muistiinpanoja 30 31

17 Cochlear Nordic AB Myyrmäentie 2 B Vantaa Puh: /557 Fax: Cochlear and the elliptical logo are trademarks of Cochlear Limited. Grafic production: Xtrovert Media, Gothenburg 2010