Lapsi ja sisäkorvaistute
|
|
- Kaarlo Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsi ja sisäkorvaistute
2 Kannen kuva Jan Fredriksson Taitto ja kuvitukset Verstas Visuals Tuomas Häli Painopaikka Waasa Graphics Oy, Vaasa 2013
3 Lapsi ja sisäkorvaistute Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen kuntoutus on muuttunut merkittävästi viimeisten viidentoista vuoden aikana. Sisäkorvaistute on tuonut lähes kaikille lapsille mahdollisuuden kuulla ympäristön ääniä, puhetta, laulua ja naurua. Yli 95 % lapsista, joilla todetaan kuulovamma, syntyy vanhemmille, joiden oma kuulo on normaali ja jotka käyttävät viestinnässään puhuttua kieltä. Istute on sen vuoksi mahdollistanut valtaosalle lapsista kuulevien perheiden tunnekielen, puhutun kielen, oppimisen. Suomessa ensimmäinen syntymästään kuuro lapsi sai sisäkorvaistutteen vuonna Sen jälkeen sisäkorvaistutehoito vakiinnutti paikkansa lasten tärkeänä hoitomuotona varsin nopeasti. Toivomme, että mahdollisimman monet lapsensa sisäkorvaistutehoitoa harkitsevat vanhemmat, isovanhemmat, muu lapsen lähipiiri sekä päivähoidon ja koulujen aikuiset saavat tämän oppaan luettavakseen. Lapsi ja sisäkorvaistute -opas on koko lasta ympäröivän verkoston tietopaketti, johon on koottu keskeisimmät lapsen sisäkorvaistutehoitoon ja siihen liittyvään kuntoutukseen liittyvät asiat.
4 Sisällysluettelo Mikä on sisäkorvaistute? Auttaako sisäkorvaistute minun lastani? Use it or lose it käytä tai kadota Ennen leikkausta Sisäkorvaistuteleikkaus Istutteen päälle kytkeminen ja säätäminen Kuulon ja kielen kuntoutuminen Toimiva verkosto lapsen kuntoutumisen tukena Aikuinen, auta lasta oppimaan! Istutteen käytössä huomioon otettavia asioita Vertaistuki voimaannuttaa Lisätietoja s.5 s.6 s.6 s.7 s.8 s.9 s.10 s.11 s.12 s.13 s.14 s.15 4 Lapsi ja sisäkorvaistute
5 Mikä on sisäkorvaistute? Sisäkorvaistute on sähköinen kuulonapuväline, joka koostuu leikkauksessa asetettavissa sisäisistä osista ja ulkoisista osista. Sisäisiä osia ovat vastaanotin, magneetti ja eletrodinauha. Ulkoisia osia puolestaan ovat ääniprosessori, lähetinkelajohto ja lähetinkela. Lähetinkela pysyy paikoillaan korvan takana magneetin avulla. Ääniprosessoria voidaan pitää korvalehden takana tai esimerkiksi vaatteisiin kiinnitettynä. Sisäkorvaistute saa virran ääniprosessorissa sijaitsevasta ladattavasta akusta tai kertakäyttöisistä paristoista. Kuva: Cochlear Miten sisäkorvaistute toimii Kuva: MED-EL Puheprosessorin A lähetinkelaa B pidetään korvan takana Istute C sijoitetaan ihon alle, korvan taakse 1 Puheprosessori muuntaa äänet digitaaliseksi signaaliksi 2 B 2 Puheprosessori siirtää digitaaliset signaalit kelan läpi ihon alla olevaan istutteeseen. 3 Istute muuntaa digitaaliset signaalit sähkösignaaleiksi ja lähettää ne simpukassa sijaitsevalle elektrodiketjulle. 4 3 C A 1 4 Istutteen elektrodit stimuloivat sisäkorvan kuulohermoa, joka välittää signaalit aivoihin kuuloaistimuksen tuottamiseksi. 1. Mikrofoni ottaa vastaan äänen Kuva: Cochlear 2. Äänisignaali siirtyy puheprosessoriin Lapsi ja sisäkorvaistute 5
6 Auttaako sisäkorvaistute minun lastani? Sisäkorvaistutehoitoa voidaan harkita silloin, kun lapsella havaitaan vaikea tai erittäin vaikea kuulovamma, eikä perinteisillä kuulokojeilla voida saavuttaa riittävän hyvää kuuloa puhutun kielen oppimiseksi. Sisäkorvaistutteen käytön tarkoituksena on mahdollistaa lapselle ympäristön äänien ja puheen kuuleminen ja sitä kautta puhutun kielen omaksuminen. Istutteen avulla ei saavuteta täysin normaalia kuuloa, mutta valtaosa istutetta käyttävistä lapsista hyötyy laitteesta niin merkittävästi, että puhutun kielen oppiminen mahdollistuu. Saavutettavan tuloksen tarkka ennustaminen on mahdotonta. Kuntoutumistulokseen vaikuttavat muiden muassa lapsen yksilöllinen kielenomaksumiskapasiteetti, mahdolliset muut vammat tai erityisvaikeudet sekä korvan ja kuuloradan rakennepoikkeamat. Myös sisäkorvaistutteen käytön määrä sekä vanhempien, päivähoidon ja koulun kuntoutusmotivaatio vaikuttavat saavutettaviin tuloksiin. Sisäkorvaistutehoito on mahdollinen myös sellaisissa tilanteissa, joissa jo puhutun kielen oppinut lapsi, nuori tai aikuinen menettää kuulonsa tai aiemmin perinteisillä kuulokojeilla selviytyneen henkilön kuulovika etenee merkittävästi. Use it or lose it käytä tai kadota Ääni kulkee ulkokorvan kautta ensin välikorvaan ja sitten sisäkorvaan, jonka aistinsolut välittävät sen kuulohermolle. Kuulohermo puolestaan kuljettaa tiedon kuuloaivokuoren käsiteltäväksi. Kuulohavaintoihin, äänien tunnistamiseen ja puheen ymmärtämiseen tarvitaan siis toimivan korvan lisäksi aivoja. Aivoissa ärsykkeet havaitaan ( Oho, ääni! ), erotellaan ( Tuo ei ollut koira! ), tunnistetaan ( Kissa naukuu! ) ja muistetaan. Kärjistetysti voikin sanoa, että emme kuule korvilla, vaan aivoilla. 6 Lapsi ja sisäkorvaistute
7 Puhutun kielen oppimisen kannalta varhainen kuulonkuntoutus on hyvin tärkeää, sillä pienen lapsen aivot ovat muokkautuvat, plastiset. Aivojen voidaan ajatella olevan kuin auki oleva ikkuna avoinna ottamaan vastaan tietoa. Aivojen plastisuuden vahvin herkkyyskausi kestää kolmen, kolmen ja puolen ensimmäisen ikävuoden ajan. Tämän vuoksi varhainen kuulon ja kielen kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli kuuloaivokuorta ei aktivoida kuuloärsykkeillä, alkavat ikkunat hiljalleen sulkeutua ja muut aistit tai toiminnot valtaavat kuulolle varatun alueen. Aivoissa vallitsee viidakon laki: use it or lose it käytä tai kadota! Tärkein ikävaihe arkikuntoutukselle Optimaalinen ikä sisäkorvaistutteelle Osaan ja opin yksilöllisellä tuella Herkkyyskausi puhutun kielen kehitykselle Kuvassa esitetyt aikarajat ovat nykytietämyksen mukaisia mutta viitteellisiä. Ennen leikkausta Kun lapsen kuulonalenemadiagnoosi on varmistunut, pohtii kuulokeskuksen työryhmä yhdessä vanhempien kanssa lapselle sopivia kuntoutusvaihtoehtoja. Tekninen kuulonkuntoutus aloitetaan yleensä kuulokojeilla. Mikäli lapsi hyötyy kojeista, hän oppii kuulemaan ympäristön ääniä ja puheääniä. Jos puheen ja kielen omaksuminen etenee toivotusti, voidaan todeta kojeiden olevan lapselle sopiva apuväline. Jos kojeilla saavutettu kuulo ei riitäkään puhutun kielen oppimiseen, voidaan selvittää sisäkorvaistutehoidon mahdollisuutta. Lapsi ja sisäkorvaistute 7
8 Kuulokeskuksen työryhmä keskustelee vanhempien kanssa istutteesta, sen toiminnasta, rajoitteista ja mahdollisuuksista ja istutehoitoon liittyvästä tiiviistä kuntoutuksesta. Mikäli vanhemmat ja sairaalan työryhmä päätyvät keskustelujen jälkeen sisäkorvaistutehoitoon, tehdään tutkimuksia, joissa selvitetään esimerkiksi korvan rakennetta. Leikkauspäätös tehdään tutkimusten jälkeen, ja lapsi saa tarvittavat suojarokotukset. Sisäkorvaistuteleikkaus Leikkauspäivä on jännittävä koko perheelle ja lapsen muulle lähipiirille. Oman lapsen nukuttaminen ja nukutuksesta herääminen sekä lääkäriltä erityistaitoja vaativa leikkaus ovat vanhemmille usein henkisesti raskaita ja tunteikkaita hetkiä. Leikkaavat lääkärit ja koko leikkaussalin henkilökunta ovat kuitenkin kokeneita asiantuntijoita, joiden käsiin lapsen voi jättää turvallisin mielin. Kun lapsi on leikkauksessa ja heräämössä, yritä ajatella muita, mukavia asioita. Tee asioita, joista nautit: soita ystävälle, lähde lenkille tai herkuttele kaupungin suurimmalla korvapuustilla. Muista, että on muitakin vanhempia, jotka ovat kokeneet saman tilanteen ja todennäköisesti samat tunteet. Voit soittaa esimerkiksi Satakieliohjelman koulutetuille vertaistukihenkilöille. Vertaistukihenkilöistä löydät tueksesi kuuntelevan ja ymmärtävän ihmisen. Ne sano, että menkää kahville. Miten voin muka juoda kahvia, kun jännittää ja ahdistaa niin, että hengittäminenkin on vaikeaa. Suomessa sisäkorvaistuteleikkauksia tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa (HUS/HYKS, Tays, TYKS, KYS, OYS). Leikkauksessa asetetaan paikoilleen istutteen sisäiset osat: elektrodinauha viedään sisäkorvan simpukkaan, ja vastaanotin kiinnitetään päänahan alle. Leikkauksen kesto vaihtelee esimerkiksi valitun leikkaustekniikan mukaan. Siihen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, korvan rakenteet ja se, asetetaanko samassa leikkauksessa yksi vai kaksi istutetta. Yleensä leikkaus kestää kolmesta viiteen tuntia, mutta leikkauksen venyminen ei tarkoita sen epäonnistumista joskus lisäaika on tarpeen, jotta kaikki osaset saadaan paikoilleen parhaalla mahdollisella tavalla. 8 Lapsi ja sisäkorvaistute
9 Suomessa käytetään kahta sisäkorvaistutemerkkiä: Cochlear ja MED-EL. Molempia merkkejä käytetään kaikissa sairaaloissa, ja niillä saadut kuntoutustulokset ovat yhtä hyviä. Käytettävän istutemerkin ja -mallin päättää leikkaava lääkäri. Yleensä lapsi viettää sairaalassa leikkauspäivää seuraavan yön, joskus pidempäänkin. Haavan hoidossa ja muissa leikkauksen jälkeen huomioon otettavissa asioissa teitä ohjaa osaston osaava henkilökunta. On hyvä muistaa, että vaikka sisäiset osat ovatkin nyt paikallaan, ei leikatussa korvassa ole vielä kuuloa. Istutteen päälle kytkeminen ja säätäminen Sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen haavan annetaan umpeutua ja kudosten parantua rauhassa muutaman viikon ajan. Istutteen ulkoiset osat (ääniprosessori ja lähetinkela) otetaan käyttöön noin neljän viikon kuluttua leikkauksesta, ja samalla laite aktivoidaan eli kytketään toimimaan. Ensimmäiset istutteen avulla saadut kuulokokemukset voivat olla hämmentäviä, jopa pelottavia. Osa lapsista ei kuitenkaan näytä aluksi reagoivan äänille lainkaan. On myös todennäköistä, että lapsi ottaa istutteen käytön ensimetreillä laitteen toistuvasti pois. Näin käy varsinkin silloin, kun hän ei ole tottunut kuulokojeen käyttöön korvalehden takana. Uusi laite ja hiljalleen avautuva äänimaailma vaativat sinnikästä totuttelua ja ympäristön ihmisten antamaa tukea ja rohkaisua. Sisäkorvaistutetta säädetään kuulokeskuksessa tietokoneen avulla yksilöllisesti lapsen reaktioita seuraten. Aluksi käyntejä on useammin, myöhemmin niitä on vain noin kerran vuodessa. On hyvin tärkeää, että vanhemmat seuraavat lapsen kuulohavaintoja arjessa ja kertovat niistä sairaalan henkilökunnalle. Lapsen kasvaessa myös hänen oman havaintonsa kuulemisesta ovat tärkeitä. Lasta voi myös ohjata kertomaan äänien kuulumisesta tai mahdollisista häiriöstä siinä esimerkiksi piirtämällä tai ääntelemällä. Lapsi ja sisäkorvaistute 9
10 Kuulon ja kielen kuntoutuminen Alussa sisäkorvaistutteen avulla kuuluvat ympäristön äänet ovat lapselle usein uusia ja vieraita, sillä hän ei ole kuullut ääniä aiemmin. Mikäli aiempia kuulokokemuksia on ollut, saattavat äänet kuulostaa istutteen avulla kuunneltuina erilaisilta kuin aikaisemmin. Lapsi saattaa havaita äänien olemassaolon, mutta ei vielä kuitenkaan erota tai tunnista ympäristön ääniä. Hän ei tiedä, että juna tuuttaa, mikro piippaa tai koira haukkuu. Äänet on opeteltava arjessa yksi kerrallaan. Meidän puheterapeutti soitti aluksi ovikelloa aina kolmesti. Ensimmäistä soittoa lapsi ei kuullut, vaan jouduin herättelemään hänet. Toinen soitto kuunneltiin yhdessä lapsen kanssa, ja kolmannella soitolla juostiin ovelle. Se oli ovikello! Kuulon kuntouttaminen ja puheen oppiminen vaativat kärsivällisyyttä ja paljon toistoja. Kuuleva lapsikin oppii puhetta ja kieltä vähitellen ensin vain kuunnellen, sitten äännellen ja jokeltaen. Vähitellen hän alkaa tuottaa yksittäisiä sanoja ja hiljalleen myös yhdistellä niitä. Lausetasoisen puheen oppimiseen kuluu normaalistikin kuulevalla lapsella aikaa noin kaksi vuotta, ehkä enemmänkin. Puheen omaksumisaikataulun on tutkimuksissa todettu olevan samantapainen myös varhain sisäkorvaistutteen saaneilla lapsilla. On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että jokaisen lapsen kehityspolku on erilainen ja etenee eri tahdissa kuin muilla. Normaalisti kuulevienkin lasten puheen ja kielen kehitysvauhdissa on suuria, yksilöllisiä eroja. Suoritinpa laskutoimituksen: Jos Pekka käyttää istutetta neljä tuntia päivässä, se tekee vuodessa 1460 tuntia. Mutta jos istutetta käytetään kymmenen tuntia päivässä, tulee käyttötunteja vuodessa 3650 sama tuntimäärä saavutetaan neljän tunnin käytöllä vasta kahdessa ja puolessa vuodessa! 10 Lapsi ja sisäkorvaistute
11 Kuulokeskuksen istutetyöryhmä useimmiten suosittelee puheterapiaa kuulon, kielen ja puheen oppimisen tueksi. Koska toistoja tarvitaan paljon, on arjen tilanteet tärkeä hyödyntää oppimisessa kuulokeskuksen puheterapeutti tai kuntouttava puheterapeutti ohjaa vanhempia ja muita lapsen lähiympäristön ihmisiä kuulon ja kielen kehittymisen tukemisessa kotona ja päivähoidossa. Puheterapeutti sanoi, että normaalisti kuuleva lapsi sisäistää uuden sanan merkityksen kuultuaan sanan kymmenen kertaa ja lapsi, jolla on kuulovamma, oppii sanan kuultuaan sen kaksisataa kertaa. Koska taustahäly ja kaiku helposti haittaavat sanojen kuulemista, toistot ovat kuulemma sanahahmojen mieleen painamisessa tärkeitä. Toimiva verkosto lapsen kuntoutumisen tukena Kun lapsella todetaan kuulovika, on perhe tekemisissä monien eri ammattiryhmien kanssa. Lapsen ja perheen asioita saattaa hoitaa parikymmentäkin asiantuntijaa sairaalassa, Kelassa, kotikunnassa ja päivähoidossa/koulussa. Kaikki nämä ihmiset ovat tärkeitä, heillä on oma roolinsa, ja jokainen asiantuntija tekee työtään perheen parhaaksi. Kuntoutusohjaaja, yksi perheen lähimmistä tukijoista, on tärkeä linkki perheen, päivähoitopaikan tai koulun ja sairaalan välillä. Alueesi kuntoutusohjaaja on ihminen, joka tuntee sekä perheiden arjen haasteet että sairaalan käytänteet. Hän opastaa perhettä muun muassa arvioimalla kodin ja päiväkodin tai koulun kuunteluolosuhteita sekä neuvoo niiden muutostöissä. Lisäksi hän ohjaa päivähoidon ja koulun henkilökuntaa kuulemiseen ja tekniikkaan liittyvissä asioissa sekä mahdollisissa apuvälineasioissa (esim. FM-laitteet). Hyvin toimivan verkoston tunnistaa tästä: kun verkoston yhtä kulmaa vedetään, koko verkosto heiluu. Lapsi ja sisäkorvaistute 11
12 Aikuinen, auta lasta oppimaan! Lapsen kanssa aikaa viettävällä aikuisella on tärkeä tehtävä lapsen kuuntelutaitojen harjaannuttamisessa ja puhutun kielen omaksumisessa. Aikuisen tehtävänä on huolehtia, että istute toimii ja se on käytössä koko lapsen valveillaoloajan. varmistaa, että kuunteluolosuhteet ovat riittävän hyvät. Pitäisikö TV tai ikkuna laittaa kiinni tai kodinhoitohuoneen ovi sulkea, jotta hälyääntä olisi vähemmän? antaa lapselle aikaa kuunteluun ja puheen ymmärtämiseen lapsi tarvitsee niihin aikaa enemmän kuin aikuiset puhua itse riittävän selkeästi normaali puheääni kuitenkin riittää innostaa lasta kuuntelemaan erilaisia ääniä: kodinkoneita, soittimia, luonnon ääniä, Lingin äänteitä (/m, u, i, a, s, sh/) jne. iloita lapsen kuuntelutaidoista kannustaa lasta tuottamaan ääntelyä ja puhetta, laulua ja lirkutusta tarjota kehitystasoon sopivia kielellisiä kokemuksia: ääntelyleikit, laulut, asioiden nimeäminen, tunnetilojen nimeäminen, kuulumisten kertominen ja keskustelu kehittävät kuuntelutaitoja ja kieltä kielellistää ympäristöä nimeämällä, kuvailemalla, kertomalla ja keskustelemalla 12 Lapsi ja sisäkorvaistute
13 Aikuisen tärkein työkalu on kuitenkin asenne. Myönteinen, lasta kannustava ja rohkaiseva asenne sekä halu auttaa lasta mahdollistavat parhaan lähtökohdan kuntoutumiselle. Lapsi ei voi odottaa, puhutun kielen oppimisen aika on juuri nyt. Isona haluan oppia puhumaan myös venäjää. Ja olisi kyllä kiva opiskella muitakin kieliä, vaikka ranskaa tai viittomakieltä. Istutteen käytössä huomioon otettavia asioita Muista, että sisäkorvaistute on tekninen laite. Suojaa se lialta, kolhuilta, vedeltä ja katoamiselta aivan kuten suojaat puhelimesikin. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, mutta joitakin asioita on hyvä pitää mielessä: Vesi on märkää! Sisäkorvaistutteen ulkoiset osat eivät kestä vettä, joten ne tulee joko ottaa pois suihkun ja uinnin ajaksi tai suojata tarkoitusta varten erikseen suunnitellulla vesipussilla. Kosteutta ja hikeä istutteet on suunniteltu sietämään, joskin huolellisesta kuivauksesta tulee huolehtia valmistajan ohjeiden mukaisesti. Saunaan mennessä ulkoiset osat otetaan pois. Sähköä ilmassa! Staattinen sähkö voi aiheuttaa sisäkorvaistutteen käyttäjälle häiriöääniä, kuuloaistimuksen vääristymiä tai epämiellyttäviä tuntemuksia. On myös mahdollista, joskin äärimmäisen harvinaista, että istutteen säädöt menevät sekaisin tai istutteen osia rikkoutuu voimakkaan staattisen sähkön aiheuttaman jännitteen vuoksi. Ota staattinen sähkö huomioon arjessa, ja tarkkaile lapsen reaktioita tilanteissa, joissa staattista sähköä usein esiintyy: muovisessa liukumäessä, trampoliinilla, sähköistyviä vaatteita käytettäessä tai esimerkiksi autoon koskettaessa. On myös hyvä ottaa tavaksi koskea lasta ensin olkapäähän ennen kuin kosket istutteeseen. Silloin staattinen sähkö purkautuu kädestäsi olkapäähän, eikä istutteen osiin. Lapsi ja sisäkorvaistute 13
14 Hei me lennetään! Lentokentän turvatarkastuksen laitteet (sekä kauppojen tuotesuojaportit) muodostavat sähkömagneettisia kenttiä, jotka saattava vääristää kuultua ääntä tai aiheuttaa häiriöääniä. Kytke istutteen ääniprosessori tarvittaessa hetkeksi pois päältä. Istutteessa käytetyt materiaalit saattavat myös aiheuttaa hälytyksen metallinpaljastimissa. Pidä lapsesi istutepotilaskorttia aina mukanasi. Lentokoneen nousun ja laskun aikana kaikkien elektronisten laitteiden on oltava suljettuina. Mars harrastuksiin! Sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi ja nuori voi harrastaa melkein mitä vain. Ainoastaan rajuja kontaktilajeja, kuten nyrkkeilyä, ei suositella harrastukseksi, koska niissä vaarana ovat päähän kohdistuvat iskut. Vertaistuki voimaannuttaa! Huoli lapsen kuuloon, kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista sekä vanhempana jaksamisesta ovat tuttuja tunteita kaikille kuulovammaisten lasten vanhemmille. Myös riemu lapsen saavuttamista kehitysvaiheista, jotka normaalisti kuulevien lasten vanhemmille ovat ehkä itsestäänselvyyksiä, on tärkeä saada jakaa. Ilot ja surut on turvallista jakaa koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa. Heillä on omakohtaisten kokemusten pohjalta kykyä ja halua toimia vastaavassa elämäntilanteessa olevan tukena. Vanhempien lisäksi myös lapsi, nuori tai isovanhempi voi kaivata vertaistukea. Tukihenkilön kanssa koetaan yhteisyyttä, vaihdetaan kokemuksia ja rohkaistutaan. Kokemusasiantuntijuus on Satakieliohjelman kouluttamien vertaistukihenkilöiden valttikortti - yhteystiedot löydät osoitteesta Myös sosiaalisessa mediassa on vanhempien ryhmiä, joissa voi käydä keskustelua ja jakaa tunnelmiaan. 14 Lapsi ja sisäkorvaistute
15 Lisätietoa Lapsi ja sisäkorvaistute 15
16 Satakieliohjelma Valtakunnallinen verkostoja yhteistyöohjelma Ilkantie Helsinki Snellmaninkatu 2C Kokkola
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotKuulo ja ikääntyminen
Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotMuistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari
Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotUUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotKuule - luonnollisesti
Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotOpas korvantauskuulokojeen käyttäjälle
Opas korvantauskuulokojeen käyttäjälle Lapin keskussairaala Kuuloasema PL 8041 96101 ROVANIEMI p. (016) 328 7607 Oppaan tekijät: Assi Perämäki ja Tuulikki Ahola Lapin keskussairaala Kuuloasema 2016 SISÄLLYS
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotVahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.
Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,
LisätiedotMINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa
MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotVälikylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Välikylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kasvattajat sanoittavat lapsille päivittäin huomaamiaan positiivisia asioita lapsissa ja heidän toiminnassaan, näin opetamme lapsia
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotJOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN
JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotKuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto
Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotConnexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com
Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotPlantronics Blackwire C610-M Blackwire C620-M
Plantronics Blackwire C610-M Blackwire C60-M KÄYTTÖOPAS TERVETULOA PAKKAUKSEN SISÄLTÖ Tervetuloa Plantronicsin kuuloketuoteperheen pariin. Plantronics tarjoaa laajan tuotevalikoiman, joka kattaa tavoitteiden
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotMLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin)
MALLI: Nexa MLR-1105 MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) Oppimispainike Äänenvoimakkuuden valintapainike Soittoäänen
LisätiedotKeinumetafora osallisuudesta
Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotNeuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä
Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi. Entistä useampi suomalaisvanhempi
LisätiedotLafayette Smart Käyttöopas
Lafayette Smart Käyttöopas DC-70 Smart Yhteystieto: 032344300 www.hjorth.fi www.lafayette.eu Lafayette AB 2017 1 Sisällysluettelo Virran kytkeminen s.3 Normaalitila s.4 Kanavatila s.5 Pikavalinnan/suosikin:
LisätiedotEsteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä
Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotKäyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet
Käyttöohje Dynamic yksilölliset kuulokojeet Sisältö: Kuulokoje sivu 2 Kuulokojeella kuuntelu sivu 3 Äänenvoimakkuuden säätö sivu 4 Pariston vaihto sivu 4 Kuulokojeen hoito sivu 6 Käyttöohje Dynamic, yksilölliset
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotSiemens Pure kuulokojeiden käyttöohje. www.kuulotekniikka.com
Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje www.kuulotekniikka.com Sisällysluettelo Kuvaus Pure kuulokojeista sivu 3 Pure kuulokojeen pariston vaihto sivu 4 Tilanneohjelmat ja kuulokojeen virtakytkin sivu 5
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotVESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA
VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla
LisätiedotAPUPYÖRÄ. Lapsen kielen kehityksen rikastuttaminen arjessa
APUPYÖRÄ Lapsen kielen kehityksen rikastuttaminen arjessa Pirkko Posti Sari Vikman TAYS/kuulokeskus 2007 SISÄLTÖ Johdanto..1 Lapsen pysäyttäminen vuorovaikutukseen..2 Kuuntelemisen herättely...3 Yhteinen
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
Lisätiedot