Helsingin seudun liikenne

Transkriptio

1 Helsingin seudun liikenne

2 YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA HSL:n alustavaan Toiminta- ja taloussuunnitelmaan HSLH

3 Lausuntopyyntö alustavasta Toiminta- ja taloussuunnitelmasta Jäsenkunnilta pyydettiin lausuntoa mennessä: HSL:n strategiasuunnitelmasta (strategiaan perustuvasta toimintasuunnitelmasta), liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, kuntaosuuksien tasosta, lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, tarkastusmaksun korottamisesta, kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella , HSL:n roolista osana liikkumispalveluja, kuntaosuuslaskentamallin uudistamisesta (seudullinen rahoitusmalli), infrakorvausten käsittelystä kuntaosuuksien laskennassa, jäsenkuntien halukkuudesta rahoittaa sähköbussien lisähankintoja, seudullisten bussivarikoiden järjestämisestä ja jäsenkuntien koululaisryhmien retkien maksuttomuudesta. 3

4 Lausunnot strategiasuunnitelmasta 4

5 Nostoja strategiasuunnitelmasta Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen MAL-suunnittelun kehittäminen Saavutettavuus ja poikittaisliikenne Selkeät tavoitteet ja niiden seuranta (mittarit) Hankinta- ja sopimuskäytänteiden kehittäminen Kustannustehokkuus Asiakaslähtöisyys, palvelut ja digitaaliset tuotteet 5

6 Jäsenkunta Espoo STRATEGIASUUNNITELMA Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä. Näiden linjausten toteuttamisessa on liikkumisen ja joukkoliikenteenkehittämisen kannalta HSL:n toiminta ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö hyvin merkittävässä asemassa. Espoon strategisena tavoitteena on kehittää Espoon kaupunkirakennetta osana metropolialuetta taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Espoon palvelukeskittymien saavutettavuutta halutaan parantaa joukkoliikenneyhteyksien avulla sekä kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Espoon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että HSL jatkaa tiivistä yhteistyötä, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta vastaavien Espoon kanssa sekä ottaa suunnitelmissa ja toiminnassaan huomioon Espoossa maankäytön ja liikenteen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Espoon keskeiset maankäytön kehittämiskohteet sijoittuvat vuosina Länsimetron ja sen jatkeen asemien tuntumaan. Myös Raide-Jokerin suunnittelu ja toteutus käynnistyvät suunnitelmakaudella. HSL:n tulee omalta osaltaan edistää Länsimetrolle ja Raide-Jokerille Espoossa asetettujen joukkoliikenteen ja maankäytön kehitystavoitteiden toteutumista. HSL:n strategisia tavoitteita tulisi terävöittää päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönoton vauhdittamiseksi. HSL:n ympäristötavoitteessa ensisijalle tulisi asettaa päästötön, sähkökäyttöinen liikennöinti, jota biopolttoainepohjainen kalusto täydentää. Espoon liityntäbussilinjojen ja joukkoliikenteen raskaan runkoverkon päästöttömyyden osalta tavoitteisiin tulisi päästä jo ennen vuotta Helsinki Tulevassa HSL:n strategian päivityksessä tulee erityisesti kiinnittää huomiota tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Strategian toteutumisen seurantaan tulee kehittää riittävän laaja mittaristo, joka kertoo mm. toiminnan taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja suunnittelun laadusta. Tunnuslukuja ja niiden muuttumista tulisi seurata kulkumuodoittain ja liikennesektoreittain. Tunnuslukujen aikasarjat antaisivat mahdollisuuden seurata ja analysoida pidemmän aikavälin muutoksia toiminnassa ja taloudessa. Käytettävät mittarit sekä niiden toteutuman aikasarjat ja tavoitetasot tulee esittää selkeästi toiminnan ja talouden suunnitelmassa. Suurten joukkoliikenteen infrahankkeiden kustannusvaikutusten selvittämiseen on edelleen panostettava. Jatkossa tulisi, esim. osana MAL-prosessia, selvittää erilaisten liikenteen kehitysskenaarioiden mukaiset pitkän aikavälin kustannusvaikutukset. Vain tällä tavalla kokonaisuutta arvioimalla kaupungeilla on mahdollisuus vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun ja ajoitukseen myös HSL:n tuottavuuskehitys huomioiden. Suunnitelmakauden panostukset asiakaspalvelun kehittämiseen ja digitaalisiin palveluihin, mm. mobiililippuihin ja nettitilauksiin, ovat kannatettavia. Digitaalisia palveluja lisättäessä tulee kuitenkin voimakkaasti kiinnittää huomioita myös palvelujen käytettävyyteen, mm. lipunoston esteettömyyteen. Kuljettajien lipunmyynnistä luopuminen raitiovaunuissa on oikea toimenpide raitioliikenteen nopeuttamiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Strategian päivitystyön yhteydessä on hyvä seurata myös automaattiliikenteen kehittymistä ja sen merkitystä HSL:n toiminnassa. 6 HKL:n kulkuneuvoissa vuoden 2017 aikana HSL:n kanssa pilotoitu pikapalautejärjestelmä tulee sujuvoittamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan merkittävästi kehitystoimien kohdentamista. HKL:n vuosittaisia mystery shopping -tutkimuksia voitaisiin myös nykyistä laajemmin hyödyntää yhteistyössä HSL:n kanssa.

7 Jäsenkunta Kauniainen STRATEGIASUUNNITELMA Kokoavana teemana uudistettavassa strategiassa tulisi olla edelleen HSL:n vision 2025 mukaisesti Helsingin seudun aseman vahvistaminen älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjänä. Runkolinjojen Iiityntäliikennettä suunniteltaessa on nykyistä paremmin voitava erottaa ne yhteystarpeet, jotka eivät suuntaudu runkolinjoille. Bussien tulisi kerätä asiakkaat ei vain harvoilta pääkaduilta, vaan myös muiltakin kaduilta vaikka sitten harvemmalla aikataululla. Joukkoliikenteen saavutettavuus on laajalla seudulla tärkeämpää kuin kaukana kulkevan linjan tiheämpi vuoroväli. Joukkoliikenneyhteydet lähikouluihin, terveysasemille ja muihin lähipalveluihin tulee jatkossakin turvata. Samalla on otettava huomioon kuntarajojen yli suuntautuvat palvelutarpeet. Seudun poikittaisliikennettä on lisäksi edelleen kehitettävä uusilla runkoyhteyksillä. Sähköbussit saattavat mahdollistaa raiderunkoyhteyksiä joustavammat ja investointikustannuksiltaan edullisemmat palvelut, ympäristövaikutuksista tinkimättä. Uudeksi strategiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa raideliikenteen turvallisuuden lisääminen. Selkeä palvelu ja ajantasaisen tiedon saatavuus on olennainen osa nykyaikaista laadukasta joukkoliikennejärjestelmää. Lipunmyyntijärjestelmän muutos kohti ainoastaan itsepalvelu- ja sähköisiä kanavia on sen sijaan selkeyttä vaarantava tekijä. Lipun hankkimisen tulee olla yksinkertaista ja helppoa kaikenikäisille ja myös satunnaisille matkustajille. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus työmatkaliikenteessä on jo kiitettävän korkea Helsingin seudulla ja kasvupotentiaalia olisi varsinkin satunnaisten käyttäjien keskuudessa. Palvelun selkeys on tälle kohderyhmälle tärkein markkinointikeino. Kaarimaiset vyöhykkeet eivät lisää selkeyttä lipun hinnoittelussa ja kahden vyöhykkeen minimiostopakko kertoo Iähtökohtaisesti epäonnistuneesta järjestelmästä. Aktiivisella markkinoinnilla ja liityntäpysäköinnin kehittämisellä voidaan edesauttaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista. Liityntäpysäköinnin merkittävän lisärakentamisen edellytyksenä on rahoituksen järjestyminen. Suunniteltu rahoitusmalli valtion, koti- ja kohdekunnan välillä edellyttää hankekohtaisia neuvotteluja ja kaikkien osapuolien sitoutumista kustannusjakoon. Vaihtoehtoisesti rakentaminen voitaisiin kytkeä osaksi runkolinjoja ja infrakorvausjärjestelmää. Palvelut tulee tuottaa kustannustehokkaimmalla tavalla ja eri rahoitusvaihtoehtoja selvittää. Ratkaisujen taloudelliset vaikutukset tulee selvittää ennen uusien hankkeiden ja varsinkin uusien liikenneinvestointihankkeiden käynnistämistä. Taloutta ei tule paikata kuntaosuuksia nostamalla. Merkillepantavaa on, että Iausuntoaineiston mukaan HSL:n toimintamenojen kasvu ylittää selvästi yleisen kustannustason nousun. Kerava Strategiasuunnitelmassa on käsitelty niukasti pitkän aikavälin tavoitteita, eikä se anna selkeää kuvaa joukkoliikennejärjestelmän ja HSL:n pitkän aikavälin visiosta. HSL:n tulee tehdä välittömästi valtuustokauden alussa strategiatyö, jossa paneudutaan pitkän aikavälin kysymyksiin. Tuusulan liittyminen HSL:ään luo uuden mahdollisuuden poikittaisliikenteen kehittämiseen. HSL:n tulee ottaa selvästi aiempaa vahvempi ote poikittaisen liikenteen kehittämiseen. Tätä edellyttävät myös Tuusulan rykmentinpuistossa ja Sipoon Talmassa käynnistymässä olevat maankäytön kehittämishankkeet. Tuusulan ja Sipoon Keravaan kytkevä joukkoliikennejärjestelmä muodostaa Keravasta liikennesolmun, joka mahdollistaa entistä vahvemman keskuksen rakentumisen. 7 HSL:n on tärkeää kehittää bussiliikenteen hankintaperiaatteita. Mm. Keravalla käytössä ollut kysyntäkannustesopimus on osoittautunut hankalaksi ja osittain toimimattomaksi ja edellyttää kehittämistä. Muutosten toteuttaminen kesken sopimuskauden tulee olla nykyistä helpommin toteutettavissa. Tärkeää on myös etsiä uudenlaisia sopimuskäytäntöjä kehysalueen harvemmin liikennöiville linjoille, joiden suunnittelussa olisi mahdollista hyödyntää myös liikennöitsijöiden resursseja. Liikennöitsijöiden suunnitteluosaaminen korostuu harvassa liikenteessä, jossa aikataulusuunnittelu kytkeytyy tiiviimmin myös työvuorosuunnitteluun.

8 Jäsenkunta Kirkkonummi STRATEGIASUUNNITELMA Länsimetron liityntäliikenteen vaikutuksia on syytä seurata tarkasti ja tarvittaessa tehdä muutoksia. Kirkkonummen bussiyhteyksien Hkiin muuttuessa vaihdollisiksi on vaihtojen sujuvuuteen panostettava aiempaa enemmän. Uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita on syytä jatkuvasti kehittää, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että asiakaspalvelun laatu pysyy myös uusien tuotteiden myötä korkeana. HSL:n myynti- ja markkinointinäkyvyyttä on syytä nostaa myös Kirkkonummella, jotta suurempi osa potentiaalisista käyttäjistä saadaan joukkoliikenteen pariin ja ruuhkaantumisen kasvua saadaan hidastettua. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta tulisi mitata vuosittain kattavasti ja yhteneväisesti koko seudulla. Joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa yksityisautoiluun tulee pyrkiä edelleen parantamaan ruuhkautumisen ehkäisemiseksi ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Olisi kannatettavaa, että HSL osallistuisi aktiivisemmin ja voimakkaammin maankäytön kehityksen tukemiseen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta suotuisampaan suuntaan. Sipoo Sipoo katsoo, että tavoitteissa ja niiden viemisessä käytäntöön tulee korostaa matkustajamäärien, asiakastyytyväisyyden ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden kasvattamista sekä menojen hillitsemistä. Strategian toimeenpanoa tulee konkretisoida siten, että kaikille tavoitteille on asetettavissa mittarit. Sipoon osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota joukkoliikennepalveluiden kustannustehokkuuteen, liityntäyhteyksien ja vaihtojen toimivuuteen sekä joukkoliikenteen järjestämiseen niin paikallisesti kuin seudullisesti. Joukkoliikenteen vuorovälit Sipoossa ovat yleensä niin pitkiä, että liityntäyhteyksien ja vaihtojen tarkka yhteensovittaminen parantaa merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja luotettavuutta. Sipoon kunta edellyttää, että erityisesti koululaisten käyttämien vuorojen vaihtoyhteydet tulee olla hyvin suunniteltuja ja turvallisia sekä tarvittaessa liityntävaihdot tulee kirjata joukkoliikenteen aikatauluihin siten, että bussit odottavat toisiaan. Sipoo pitää erittäin tärkeänä, että HSL huomioi Itä-Uudellemaalle laaditun liikennestrategian HLJ-työn laadinnassa. Sipoon kannalta pääkaupunkiseudun itäisen kehityskäytävän merkitys on suuri. Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030 toimenpideohjelmassa tärkeimmiksi strategisiksi kehitystehtäviksi on nostettu mm. Kerava Nikkilä -rataan tukeutuvan maankäytön kaavoittaminen sekä itämetron toteutumisen edistäminen hankkeita tukevalla maankäytön suunnittelulla. Lisäksi toimenpideohjelmassa on todettu, että Sipoonlahden eritasoliittymässä valtatiellä 7:llä on syytä tarkastella eritasoliittymän kehittämistä niin, että se mahdollistaa linjaautopysäkkien toteuttamisen moottoritietä ajavalle bussiliikenteelle. Siuntio Siuntion kanta on, että HSL kehittää bussiliikenteen hankintaperiaatteita. On myös tärkeää, että HSL etsii kehysalueen harvemmin liikennöiville linjoille uudenlaisia sopimuskäytäntöjä. Yksityiskohtaisessa aikataulusuunnittelussa ja linjojen aikataulujen yhteen kytkennän kehittämisessä sujuvien vaihtoyhteyksien takaamiseksi olisi mahdollista hyödyntää myös liikennöitsijöiden resursseja. Tämän merkitys korostuu harvassa liikennöinnissä, jossa aikataulusuunnittelu kytkeytyy tiiviimmin myös työvuorosuunnitteluun. 8

9 Jäsenkunta Tuusula STRATEGIASUUNNITELMA Yleisesti Tuusulan kunta toteaa, että HSL:n vuoden 2014 strategia on edelleen ajanmukainen ja sovellettavissa tämän päivän tilanteessa. On ilmeistä, että liikkumisen palvelujen kehittyminen on näkökulma, joka tulee ottaa uudella tavalla huomioon strategiaa päivitettäessä. HSL -alueen laajentuminen uusiin kuntiin vuonna 2018 on myös asia, joka tulee strategiapäivitystä laadittaessa ottaa huomioon, niin strategiaa laadittaessa kuin sen sisältöä muotoiltaessakin. Uusien kuntien joukkoliikennekysynnän taso sekä maantieteellinen sijainti palveluverkon ja työssäkäyntialueen sisällä kulkevine HSL-alueen rajoineen luo tilanteen, jossa runkoverkko-liityntäliikenne -suunnitteluperiaatetta tulee ensisijaisesti soveltaa tavalla, joka luo edellytykset kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoilun kustannuksella. Selkeän palvelun tavoitteen osalta tulisi mm. mittaroida uuden vyöhykemallin ja lipputuotteiden asiakasviestinnän laatua. Vyöhykemalliin siirtyminen on keskeinen muutos vuosikymmeniä vallinneeseen tilanteeseen. Siirtymän onnistuminen tulisi nostaa selkeämmin esiin kauden tavoitteissa. Matkustajainformaation jakelussa tulee toimia tarkoituksenmukaisella tavalla poissulkematta esimerkiksi aikataulujen jakelua liikennevälineissä tarpeen vaatiessa. Joukkoliikenteen käytön määrää seurattaessa Helsingin niemen rajan ja Kehä l:n tason poikittaislinjojen lisäksi Tuusulan, kehyskuntien ja uuden vyöhykemallin kannalta olisi informatiivista seurata joukkoliikenteen osuutta myös vyöhykkeiden B ja C rajalla (ns. Kehä III:n tasalla). Vantaa HSL:n strategiset tavoitteet ja visio 2025 vastaavat keskeisilta osiltaan Vantaan maankäytön ja Iiikenteen tavoitteita, kuten mm. joukkoliikennekäytävien varsien kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä Iiikenteen vähäpäästöisyyden edistäminen. Joukkoliikenteen kustannustehokkuuden tehostaminen ja koko Iiikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden vahvistaminen edellyttävät tehokasta joukkoliikenteen hoitoa linjastosuunnittelusta autokiertoon. Vantaan kaupunki pitää edelleen tärkeänä, että HSL jatkossa kehittää toiminnan tehokkuutta nykyistä paremmin kuvaavia mittareita yhteistyössä kuntien omistajaohjauksesta vastaavien tahojen kanssa. Vantaa pitää myös tärkeänä, että yleiskustannusten kuten mm. henkilöstökustannusten kasvu saa olla korkeintaan samaa tasoa kuin kaupungeilla. 9

10 Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset 10

11 Palvelutasosta lausuttua Länsimetro ja sen liityntäliikenne Runkolinjat Poikittaisliikenne Lisääntyviin asukasmääriin tai uusiin asuinalueisiin varautuminen 11

12 Jäsenkunta Espoo LIIKENTEEN PALVELUTASO JA PALVELUTASON MUUTOKSET Espoo edellyttää, että HSL varaa vuonna 2018 riittävästi resursseja länsimetrosta ja uusista liityntälinjoista saatujen kokemusten ja palautteen käsittelyyn ja seurantaan sekä tarvittaessa varautuu joukkoliikenteen palvelujen nopeaan hienosäätöön. HSL:n tulee varata joukkoliikenteen suunnitteluresursseja myös Länsimetron jatkeen liityntälinjaston suunnitteluun ja muihin Espoon kannalta merkittäviin, osin ennalta arvaamattomiin, maankäytön ja liikenneverkon kehittämishankkeisiin liittyvään linjaston suunnitteluun. HSL esittää, että runkolinjan 560 liikennöinti aloitettaisiin Lintulaaksontien jatkeen toteuttamisen lisäksi uuden runkolinjan liikennöinti edellyttää, että Matinkylän bussiterminaalissa on riittävästi kapasiteettia runkolinjaa 560 ja sen bussien ajantasausta varten. Runkolinjan 560 liikennöinti Espoon Matinkylään voi alkaa vasta, kun Lintulaaksontien jatke ja Länsimetro Kivenlahteen ovat valmistuneet. Ennen TTS:n ja liikennöintisuunnitelman hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista mahdollisista muutostarpeista Espoon kaupungin kanssa. Erityisesti HSL:n ja Espoon yhteistyönä tulee selvittää, mitä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia on hoitaa lähellä metro-tai juna-asemia sijaitsevien asuin-ja työpaikka-alueiden liityntäliikennettä sukkuloivien sähköbussien avulla siten, että alueita saadaan viihtyisimmiksi, joukkoliikenteen käyttöastetta saadaan nostetuksi ja kalliiden pysäköintipaikkojen rakentamistarvetta voidaan pienentää. Poikittaisliikenteen kehittämistä tulee jatkaa tiiviisti raidejokerin ja 560 runkolinjan lisäksi, huomioiden erityisesti Kehä III työmatkaliikenne. HSL:n tulee varautua viestinnässään välittämään Espoon asukkaille ja yrityksille kattavaa ja oikea-aikaista tietoa Espoon joukkoliikennejärjestelmän ja liityntäpysäköinnin uusista palveluista ja niissä syyskaudella 2017 tapahtuvista muutoksista. Helsinki 12 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa 2018 tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Raskaan raideliikenteen ja raitiolinjaston kehittäminen ja niiden liikenteeseen tehtävät muutokset ovat Helsingin tavoitteiden mukaisia.

13 Jäsenkunta Kauniainen LIIKENTEEN PALVELUTASO JA PALVELUTASON MUUTOKSET Lipunmyynnin loppuminen lähijunissa on palvelutasoa heikentävä tekijä. Lipunmyynnin keskittäminen itsepalvelukanaviin saattaa olla kustannustehokasta, mutta hankalaa satunnaisille käyttäjille ja vanhuksille. Matkustajien turvallisuuden kannalta konduktöörin läsnäolo junissa olisi niin ikään suotavaa. Uudet Flirt-lähijunat ja polkupyörien kuljetusmahdollisuus parantavat palvelutasoa. TTS:ssa esitetyt Kauniaisten bussilinjojen 548 ja 549 muutokset ovat vähäiset ja perustellut. Aikaisemmin, vastoin paikallistuntemusta ja kaupungin tahtotilaa tehdyt palvelutasoheikennykset eivät ole hyväksyttäviä. Kauniainen muistuttaa bussilinjan 51 virheellisestä poistamisesta, johon HSL ei ole antanut korjaavaa ratkaisua. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden tulisi lähteä siitä, että joukkoliikenteen järjestäminen suuntautuu asukkaiden käyttämiin alue- ja paikalliskeskuksiin kuntarajoista riippumatta. Muutkin HSL:n uudistukset perustuvat kuntarajojen häivyttämiseen Iiikenteessä. Kauniainen on osalle Espoon alueita lähin tai käytetyin paikalliskeskus esimerkiksi koululaisten, terveyspalveluiden ja kaupallisten palveluiden osalta. Tätä ei kuitenkaan Kauniaisten toistuvasta palautteesta huolimatta ole otettu huomioon riittävästi. Kerava 13 Tuusulan linjastosuunnitelman yhteydessä on syytä tarkastella myös Keravan linjastoa, jotta linjasto toimii yhtenä optimaalisena kokonaisuutena. Tuusulan suunnan linjojen aikataulurakennetta tulee selkeyttää siten, että ne yhdessä Keravan sisäisen liikenteen kanssa muodostavat nykyistä paremman palvelutason. Mahdolliset päällekkäisyydet linjastoissa tulee poistaa. Sipoo Nikkilästä ja Tuusulan Hyrylästä tuleva poikittainen liikenne on mahdollista kytkeä Keravalla raideliikenteeseen, mikä on sujuvin tapa Helsinkiin kulkemisessa. Keravalle esitetyt palvelutasoparannukset ilta- ja viikonloppuliikenteeseen vuodesta 2019 alkaen tulee yksilöidä tarkemmin Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman yhteydessä. Tarkasteluun tulee ottaa mm. Keinukallion ulkoilualue, joka on hyvin suosittu seudullisesti merkittävä virkistysalue. Linjan 978 osalta tulee selvittää, millä toimenpiteillä se saadaan palvelemaan nykyistä paremmin rakentumassa olevaa Kytömaan pientaloaluetta ja Huhtimon teollisuusaluetta.

14 Jäsenkunta Kirkkonummi Sipoo LIIKENTEEN PALVELUTASO JA PALVELUTASON MUUTOKSET On kannatettavaa, että HSL varaa Kirkkonummen seutulinjoille yhden autopäivän lisäyksen arkiliikenteen toimivuuden varmistamiseksi länsimetron liityntälinjastoon siirryttäessä. Ratakapasiteetin lisääntymien myötä tulee selvittää onko mahdollista lisätä Kirkkonummelle nopeita Y- ja X- junayhteyksiä. Sipoo toteaa, että HSL:n tulee varautua siihen, että joukkoliikenteen palvelutasoa tulisi pyrkiä parantamaan sitä mukaa kuin maankäyttö kehittyy ja asukasmäärä kasvaa. Sipoon kunta edellyttää, että HSL seuraa aktiivisesti asiakaspalautteita ja asiakastyytyväisyyttä sekä reagoi tarvittaessa nopealla aikataululla. Siuntio Siuntion HSL-jäsenyys alkaa vuoden 2018 alussa ja liikenteessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Viikonlopun junaliikenneyhteyden pääkaupunkiseudulle tulee turvata palvelutaso-määrittelyssä riittävällä tavalla, niin että liikkuminen pääkaupunkiseudulle ja sieltä takaisin on käytännössä mahdollista viikonloppuna vähintään aamulla, päivällä ja illalla. Lisaksi Siuntion rautatieasemalla tulee olla toimiva lippuautomaatti. Lisaksi HSL:n tulee keskeisenä toimijana edistää toimialueellaan länteen suuntautuvan rantaradan infran parantamista niin, että lähi- ja kaukoliikenteen kehittäminen yhdessä on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että HSL edistää kaksiraiteisen yhteyden rakentamista Siuntioon asti. Tuusula 14 Tuusula toteaa, että TTS:ssä kirjattu etenemistapa Tuusulan suunnan linja-autoliikenteen kehittämisessä on ollut esillä kunnassa HSL-liittymispäätöksenteossa aiemmin vuonna Lisäksi kunta pitää myönteisenä Herttoniemi-Pasila-Meilahti-Otaniemi käytävän runkolinjojen 500 ja 51 0 toteutumiseen tähtääviä toimenpiteitä pitäen tärkeänä em. linjojen kykyä toimia matkaketjun osana myös Tuusulan suunnan joukkoliikenteessä.

15 Jäsenkunta Vantaa LIIKENTEEN PALVELUTASO JA PALVELUTASON MUUTOKSET Vantaan pitää esitettyjä muutoksia hyvinä ja edelleen tärkeänä sitä, että Keimolanmäen asuinalueen palvelutasoa parannetaan sitä mukaa kun rakentaminen alueella etenee ja asukkaiden määrä kasvaa. Vantaan voimassa oleva linjastosuunnitelma on valmistunut Linjastosuunnitelman valmistumisen jälkeen Kehärata on aloittanut Iiikennöintinsä ja Vantaan kaupunkirakenne sekä asukasmäärä ovat kehittyneet paljon ennakoitua nopeammin. Lisaksi vyöhyketariffiuudistus tule vaikuttamaan linjastoratkaisuihin, kuten myös Tuusulan Iiittyminen HSL:aan. Em. perusteilla Vantaan kaupunki esittää, että HSL laatisi lähivuosina uuden linjastosuunnitelman Vantaalle. Runkolinjalle 560 on esitetty vuorovalin tihentämistä sunnuntaisin 15 minuutista 10 minuuttiin syysliikenteen 2018 alusta. Tällä mahdollistetaan toimiva tahdistus metroon sekä suurien matkustajakuormien palvelu. Olisi perusteltua joka toisen vuoron päättäminen Malmille, koska Malmin ja Myyrmäen väliset matkustajamäärät ovat nykyisellään vähäiset eikä lähivuosina ole odotettavissa merkittävää matkustajamäärien kasvua. Lisaksi runkolinjan 560 jatkamista Myyrmäestä Matinkylään on esitetty vuoden 2020 elokuulle. Vantaan kaupunki esittää, että Linjan 560 jatkoa Matinkylään suunnitellaan ja toteutetaan vasta myöhemmin, kun Keran aseman rakentaminen on käynnistynyt ja länsimetron vaikutukset työmatkaliikenteeseen selvillä. Vantaan kannalta yhteydet Otaniemi - Leppävaara alueelle nyt linjalla 510 (tuleva 555) ovat tärkeät ja linja tarjoaa vaihdollisia yhteyksiä Leppävaarasta Keraan ja Turuntien suuntaan. Muutokset Kalasatamaan koskevat vuotta 2019, joten muutosten vaikutuksia tulee vielä selvittää tarkemmin vantaalaisten matkustajien kannalta. Vantaa esittää edelleen tutkittavaksi, olisiko tarkoituksenmukaista säilyttää Honkanummen hautausmaata, Vantaan akselin työpaikkoja (mm Metso) ja Porttipuiston aluetta palvelevan linjan 722 päätepysäkki Rautatientorilla. Vantaa osallistuu mielellään Tuusulan linjastosuunnitelman tekoon Vantaata koskevin osin. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää Epinkoskentien mahdollinen jatko Tuusulan puolelle, mikä mahdollistaisi uuden Iiityntälinjan Hyrylästä Ilolan läpi Leinelän aseman kautta Tikkurilaan. Kaupunki esittää selvitettäväksi, voitaisiinko kehäradan yöllisestä neljän tunnin Iiikennöintikatkosta luopua tai vaihtoehtoisesti Iyhentää sitä siten, että kehärata palvelisi paremmin aamun ensimmäisillä lennoilla matkaavia sekä 24/7 avoinna olevan lentoasema-alueen henkilökunnan työssäkäyntiä. Kaupunki on neuvotellut asiasta mm. Finavian kanssa. Suorat julkisen liikenteen yhteydet Peijaksen sairaalaan eri asuinalueilta ovat työssäkäynnin ja esteettömän liikkumisen kannalta tärkeitä. Mahdollisimman monen reitin toivotaankin kulkevan sairaalanmäen pysäkin kautta, jotta liikuntarajoitteisten tilanne saadaan huomioitua nykyistä paremmin. Erityisesti tallainen tarve on noussut esille bussilinja 587 Mellunmäki-Leppäkorpi osalta. 15

16 Lausunnot kuntaosuuksien tasosta 16

17 Kuntaosuuksien tasosta Osa tyytyväisiä Helsinki: Toiminnan tuottavuuteen ja menojen kasvun hillitsemiseen tulee kiinnittää huomiota Kauniainen: Kuntaosuuden kasvu huolestuttava 17

18 Jäsenkunta Espoo Helsinki KUNTAOSUUKSIEN TASO HSL:n alustavaa taloussuunnitelmaa laadittaessa on lähtöoletuksena, että Länsimetron ja sen liityntälinjojen liikennöinti alkaa syyskaudella HSL:n arvion mukaan Espoon maksettavaksi koituvat 2018 kuntaosuudet ilman alijäämää ovat yhteensä 87,6 milj. euroa. Lisäystä on 18,5 milj. euroa HSL:n voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaiseen Espoon 2017 kuntaosuuteen nähden. Espoon kuntaosuuksien kasvu johtuu infra-ja yleiskustannusten noususta sekä HSL:n esittämästä lipunhintojen jäädyttämisestä vuoden 2017 tasolle. Kuntaosuudet ovat olleet kasvussa koko HSL:n toiminnan ajan. Joukkoliikenteen suunnittelun ja palvelujen hankinnan keskittämisellä tavoiteltiin synergiahyötyjä, joiden avulla myös kustannusten nousua voidaan hillitä. Toiminnan tuottavuuteen ja menojen kasvun katkaisemiseen tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomioita. Helsingin kaupungilla on hidastettu velkaantumiskehitystä pyrkimällä pitämään käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella. Ensi vuonna HSL käyttää muiden palvelujen ostoon lähes yhtä paljon rahaa kuin metroliikenteen ostoon. Näin merkittävän taloudellisen panostuksen vaikutukset esimerkiksi tuottavuuteen tai lipputulojen kasvuun olisi perusteltua arvioida. Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2018 talousarvioehdotuksen raamissa on Helsingin HSL-kuntaosuuteen varattu 200 M (TTS-esitys 203,9 M ), joka pohjautui HSL:n hallituksen hyväksymään toiminta-ja taloussuunnitelmaan. Helsingin kuntaosuuden sopeuttaminen 200 milj. euron tasoon vuonna 2018 tulee tehdä ensisijaisesti kustannusten kasvua rajoittamalla ja lipputuloja kerryttämällä sekä tarvittaessa kuntakohtaisen ylijäämän käyttöä lisäämällä. Yhdessä sovituista joukkoliikenteen palvelutason muutoksista tulee kuitenkin pitää kiinni. 18

19 Jäsenkunta Kauniainen. KUNTAOSUUKSIEN TASO Vyöhykemallin käyttöönotto ja seudullisen kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen nostavat Kauniaisten kuntaosuutta kohtuuttomasti, jopa nelinkertaistaen sen. Lausuntoaineistossa esitetty Kauniaisten kuntaosuuksien ennustettu kehitys on huolestuttava eikä se vastaa jäsenkunnan omistajaohjauksen lausunnoissaan asettamia taloudellisia tavoitteita. Kustannuskehitystä ei voida pitää hallittuna. Lausuntoaineiston kuntaosuuksiin on arvioitu uuden vyöhykejärjestelmään siirtymisen vaikutuksia suuntaa-antavina, siis tulevat lippujen hinnat eivät vielä ole lopullisesti tiedossa. Sama koskee seudullisen kuntaosuuslaskentamallin laskelmia. Uudistuksilla on erityisesti Kauniaisten kuntaosuuteen hyvin suuri korottava vaikutus, joten on erittäin valitettavaa, että lausuntohetkellä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa niiden vaikutuksista. Kerava Kirkkonummi Sipoo Siuntio Kerava pitää esitettyä kuntaosuuden tasoa tarkoituksenmukaisena. Kirkkonummen kuntaosuus on TTS-suunnitelman mukaan selvästi pienenemässä nykyiseen tasoon verrattuna. Kirkkonummi on positiivinen kuntaosuuden sekä subventioasteen pienentymiseen. Sipoon kunta toteaa, että HSL:n tulisi selkeämmin esittää kuinka suuri osuus tulojen ja menojen kasvusta on uusista jäsenkunnista johtuvaa ja kuinka suuri osuus jostain muusta. Sipoon kuntaosuuden voimakas jatkuva nousu on TTS-suunnitelman mukaan taittumassa. Siuntio pitää esitettyä kuntaosuuden tasoa tarkoituksenmukaisena. Tuusula Tuusula katsoo, että kuntaa koskeva linjastosuunnittelutyö tulee laatia aikataulullisesti siten, että vuosien kuntaosuuden taso on perustellusti tarkennettavissa seuraavaan TTS-kierrokseen mennessä. Vantaa Vantaa esittää vuoden 2018 kuntaosuudekseen yhteensä korkeintaan 50,0 M ilman ylijäämähyvitystä, jolloin vuoden 2018 subventioasteeksi muodostuu n. 46,6 %. Esitys on n. 2,8 M pienempi kuin HSL:n esitys. Kaupungin esitys perustuu siihen, että useana viime vuotena Vantaan vuosittainen kuntaosuuden ylijäämä on kasvanut HSL:n ylivarovaisen budjetoinnin vuoksi, vaikka sitä on ollut tarkoitus leikata. 19

20 Lipunhintojen keskimääräiset muutokset 20

21 Lipunhintojen muutokset Hintojen säilymistä ennallaan pidetään hyvänä joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta Espoo: huomioitava parantuva palvelutaso sekä tuleva vyöhykehinnoittelu Helsinki: senioriliput 21

22 Jäsenkunta Espoo LIPUNHINTOJEN KESKIMÄÄRÄISET MUUTOKSET Espoo on valmis hyväksymään HSL:n esityksen, jonka mukaan lippujen hintoja ei koroteta vuonna Espoo pitää kuitenkin tärkeänä, että kuntien subvention sijasta korostetaan aikaisemmilta vuosilta säästyneiden varojen käyttöä sekä toteutetaan muut tässä lausunnossa esitetyt joukkoliikenteen käyttöä ja lipputulojen kasvua koskevat toimenpiteet pois lukien lipun hintojen korotus. Erityisen merkityksellistä on länsimetron ja sen käyttöä tukevan liityntäliikenteen hyvä palvelutaso. Espoo edellyttää, että HSL tukee pks-kuntien pyrkimystä kasvattaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palvelutasoa raideliikenneinvestointien ja toimivan liityntäliikenteen avulla. Tavoitteena on näin turvata tulojen kasvu vastaamaan vuonna 2018 ja tulevina vuosina odotettua operointikustannusten kasvua. Espoon kannalta hinnankorotuksen tarve korostuu vuonna 2018, jolloin toteutetaan samanaikaisesti useita isoja järjestelmämuutoksia; Länsimetro, sen liityntälinjasto ja lippujen uusi vyöhykehinnoittelu. Vuonna 2018 metro Matinkylään ja sen liityntälinjasto ovat ensimmäistä kertaa koko vuoden käytössä. Länsimetron laadukas infrastruktuuri ja tiheävuoroinen liikennöinti parantavat matkustajille tarjottavaa palvelua, mutta samalla kasvattavat Espoolle joukkoliikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Vuoden 2018 aikana HSL aikoo ottaa lippujen hinnoittelussa käyttöön uuden vyöhykejärjestelmän. HSL:n aikaisempien selvitysten mukaan uusi vyöhykehinnoittelu pienentää Espoolle kohdistuvia joukkoliikenteen lipputuloja. HSL talousarvioesitykseen ei sisälly tietoja uusien vyöhykelippujen hinnoista ja niiden vaikutuksesta kuntaosuuksiin. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL selvittää uusien vyöhykelippujen hintojen kustannusvaikutukset ja kuulee jäsenkuntia ennen kuin vyöhykelippujen 2018 tariffit viedään HSL:n hallitukselle hyväksyttäviksi ja vahvistettaviksi. Yhden maksuvyöhykkeen Espoo palvelisi espoolaisia joukkoliikenteen käyttäjiä tasa-arvoisesti. Espoo haluaa selvittää, mitkä ovat kustannukset b-vyöhykkeen laajentamiseksi koko kaupungin alueelle ja vaihtoehtoisesti rajattuna Kehä III - vyöhykkeen sisäpuolelle ja millä aikataululla muutos voidaan tehdä. 22 Vuodelle 2018 ajoittuu useita poikkeuksellisen isoja muutoksia, joilla on HSL:n aikaisempien selvitysten perusteella mittavia vaikutuksia lipunmyyntiin ja matkustajamääriin. Näin ollen Espoo edellyttää, että ennen TTS vahvistamista HSL tarkistaa lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta ylöspäin ja ottaa Espoon osalta huomioon Länsimetron matkustamista ja lipunmyyntiä lisäävän vaikutuksen.

23 Jäsenkunta Helsinki LIPUNHINTOJEN KESKIMÄÄRÄISET MUUTOKSET Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta on hyvä asia, että lippujen hintoihin ei tulevana vuonna esitetä korotuksia. Helsinki toteaa, että HSL:n olisi syytä tutkia mahdollisuutta poistaa tai muuttaa seniorilipun (yli 70-vuotiaat) aikarajoja (klo 10-14). On tärkeää, että yli 70-vuotiaat asukkaat liikkuvat ja osallistuvat, jotta he pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman kauan. Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo 23 Lausuntoaineiston esitys lippujen hintojen keskimääräistä alenemista on vaikeasti perusteltavissa tilanteessa, jossa kuntayhtymän kustannukset nousevat keskimääräistä kustannustasoa enemmän, lukuisat uudet infrahankkeet lisäävät valmistuessaan kustannuspaineita ja vyöhykemallin käyttöönotto siirtää rahoituksen painopistettä kuntaosuuksien puolelle. Entistä pienempi osa kustannuksista rahoitettaisiin jatkossa lipputuloilla. Tilanteessa, jossa niin lipputulot kuin kuntaosuudet ovat vyöhykejärjestelmään siirtymisen takia vielä epäselvät, on Iyhytnäköistä laskea lippujen hintoja. Kerava kannattaa periaatetta, ettei lipunhintoja koroteta, koska edelliset korotukset vuodelle 2017 olivat huomattavan suuret. Mobiililipun hinnan alentaminen arvolipun tasolle on hyvä ratkaisu. HSL:n tulee pyrkiä pitämään lipputulokertymä sen verran suurena, että lipunhintojen nostoon ei tulisi tarvetta lähivuosinakaan. Sipoo puoltaa esitettyjä lipun hintojen muutoksia, joissa on onnistuttu välttämään infrakorvausten kasvusta johtuvia korotuspaineita lippujen hintoihin. Lippujen hinnat ovat jo nykyisin korkeat ja hintojen jatkuva korottaminen vaikuttaa varmasti joukkoliikenteen käyttöön etenkin niillä asiakkailla, joilla on mahdollisuus valita myös henkilöauto.

24 Jäsenkunta Siuntio LIPUNHINTOJEN KESKIMÄÄRÄISET MUUTOKSET Siuntio kannattaa periaatetta, ettei lipunhintoja koroteta, koska edelliset korotukset vuodelle 2017 olivat huomattavan suuret. Mobiililipun hinnan alentaminen arvolipun tasolle on hyvä ratkaisu. Lipputuotevalikoimaa kehitettäessä tulee suosia sellaisia lipputuotteita, joiden lipunmyynnistä ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset ovat nykyistä alhaisemmat. Tuusula Tuusula kannattaa periaatetta, ettei matkalippujen hintoja koroteta. Mobiililipun hinnan alentaminen arvolipun tasolle on hyvä ratkaisu. Mobiililipun roolia korostaa myös konduktöörien lipunmyynnin loppuminen. Lipputuotevalikoimaa kehitettäessä kannattaa suosia sellaisia lipputuotteita, joiden lipunmyynnistä ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Samalla tulee pyrkiä siihen, että asiakkaan kotikunta pystytään määrittämään lipputuotteen myynnin yhteydessä. Vantaa Vantaa kannattaa HSL:n esitystä. 24

25 Tarkastusmaksun korottaminen 25

26 Jäsenkunta Espoo Helsinki Kauniainen TARKASTUSMAKSUN KOROTTAMINEN Espoo esittää tarkastusmaksujen korottamista vielä HSL:n esitystä korkeammaksi aina lain sallimaan 115 euroon liputta matkustamisen tehokkaammaksi ehkäisemiseksi. Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon ei ole perusteltua. Samalla on tehostettava matkalippujen tarkastusta. Toiminnan painottaminen asiakkaiden informointiin uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on hyvä asia. Nykyinen tarkastusmaksu 80 on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia. Kaupungin kanta on edelleen, että matkalippujen tarkastustoiminnan ainoa tavoite tulee olla liputta matkustamisen väheneminen. Kerava & Tuusula Kirkkonummi Sipoo Siuntio Vantaa 26 Kunnat pitävät tärkeänä, että tarkastusmaksu korotetaan 100 :oon. Nykyinen tarkastusmaksun taso on suhteessa LS3-lipun hinnan tasoon liian alhainen, mikä voi houkutella liputta matkustamiseen erityisesti avorahastuksella toimivassa junaliikenteessä. Kirkkonummi kannattaa esitettyä tarkastusmaksun korotusta. Sipoo puoltaa tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. Siuntio ei näe estettä sille, että tarkastusmaksua korotetaan 100 euroon. Lausunnossa ei kannanottoa tarkastusmaksun suuruuteen.

27 Kuntakohtaisen yli- /alijäämän käyttö 27

28 Jäsenkunta YLI-/ALIJÄÄMÄN KÄYTTÖ Espoo HSL:n arvion mukaan Espoolle aikaisemmilta vuosilta kertynyt HSL:n lipputulojen ylijäämä käytetään loppuun vuoden 2017 aikana. Espoon 2017 tilinpäätöksen laatiminen ja 2018 talousseuranta edellyttävät, että HSL toimittaa Espoon kaupungille *) mennessä ennakkotiedon HSL 2017 tilinpäätöksen kuntakohtaisesta toteutumisesta sekä arvion HSL:n tilinpäätöksen mukaisesta vuonna 2017 toteutuneesta Espoolle kohdistuvan HSL-ylijäämän käytöstä. Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Siuntio Tuusula Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2018 talousarvioehdotuksen raamissa on Helsingin HSL-kuntaosuuteen varattu 200 M. Muutoin kuntakohtaisen ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarvioissa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely. Kertynyt ylijäämä tulee käyttää tasaisesti vuosien aikana. Kirkkonummi kannattaa ehdotusta, että kunnalle kertynyt ylijäämä hyvitetään tasaerinä seuraavan kolmen vuoden kuntaosuuksissa. Sipoo puoltaa esitystä käyttää kertynyt ylijäämä kuntaosuuksiin tasaisesti seuraavan kolmen vuoden aikana. Mahdollinen kertyvä ylijäämä tulee käyttää tasaisesti vuosien aikana. Yleinen periaate kuntien ylijäämien käyttämisestä tasaamaan TTS-vuosien laskutettavia kuntaosuuksia on kannatettava. Vantaa 28 Vantaa kannattaa HSL:n esitystä, että vuoden 2018 kuntaosuudesta hyvitetään aikaisempien vuosien ylijäämäkertymää yhteensä n. 8,4 milj. euroa.

29 HSL:n rooli osana liikkumispalveluja 29

30 HSL ja liikkumispalvelut Monitoimijakenttä, yhteistyö eri toimijoiden kesken HSL roolista hieman eri suuntaisia näkemyksiä (aktiivisuuden aste) Lippu-, markkinointi- ja muun yhteistyön kehittäminen Reittioppaan hyödyntäminen, avoin rajapinta Kokeilut ja pilotit Kuntien subventointi huomioitava 30

31 Jäsenkunta Espoo HSL:N ROOLI OSANA LIIKKUMISPALVELUJA MaaS, uudet liikkumispalvelut ja niitä koskeva lainsäädäntö ovat vasta muotoutumassa, joten Espoolla ei ole valmiita vastauksia HSL:n esittämiin kysymyksiin. Lähtökohtaisesti Espoo korostaa, että HSL:n tulee edistää Liikkuminen Palveluna -toiminnan nopeaa kehittämistä siten, että liikkumismuotojen yhteensopivuutta lisätään käyttäjälähtöisesti tavoitellen liikkumisen terveydellistä, toiminnallista ja ajankäytöllistä hyötyä. Espoon tavoitteena on, että HSL ja sen jäsenkunnat muodostavat yhdessä alan toimijoiden kanssa monitoimijaverkon, jonka kautta voidaan HSL:n joukkoliikenteeseen tukeutuen luoda jäsenkuntia ja niiden asukkaita palvelevia uusia liikkumiseen palveluja, mahdollisesti yksityisten tahojen järjestäminä. Joukkoliikenteen ja liikkumispalvelujen kannalta on tärkeää, että HSL laajentaa joukkoliikenteen lippu-, tieto- ja markkinointiyhteistyötä muiden viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. HSL:n rooli lippujen myynnin ja palvelujen kehittäjänä on tärkeää kaikille potentiaalisille MaaS-toimijoille. Espoo kiirehtii avoin data periaatteen mukaisia toimenpiteitä, joilla HSL julkisrahoitteisena liikenneviranomaisena avaa omat järjestelmät, kuten maksujärjestelmät ja reittioppaan siten, että eri palvelujen tarjoajat voivat niihin helpommin kytkeytyä ja käyttäjiä palveleva tarjonta lisääntyy. Espoon näkökulmasta on tärkeää, että uusia liikkumispalveluja pilotoidaan yhdessä alan toimijoiden kanssa. Lähtökohdaksi tulee asettaa kestävien, joukkoliikennettä tukevien liikkumismuotojen edistäminen ja henkilöautoilun vähentäminen. Helsinki Uudet MaaS-palvelut voivat tarjota joukkoliikennettä täydentäviä liikkumispalveluja, joita myös HSL voi hyödyntää osana omaa toimintaansa ja osana matkaketjujen kokonaisuutta. Lippuyhteistyön laajentaminen muiden viranomaisten ja yksityisten toimijoiden suuntaan on kannatettavaa. On tärkeää, että HSL hakee aktiivisesti ratkaisuja lipputarjonnan kehittämiseksi niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee myös MaaS-toimijoita. Näin on mahdollista kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä erityisesti niissä asukasryhmissä, jotka eivät lainkaan käytä joukkoliikennettä taikka käyttävät sitä vain satunnaisesti. Reittioppaan kehittäminen siten, että se huomioi myös muut liikkumispalveluiden tuottajat, parantaa palvelun laatua ja täydentää muiden palvelutuottajien vastaavia sovelluksia. Kun digitaalisten tietovarantojen muodostamien rekisterien toteuttamisessa hyödynnetään avoimia rajapintoja, mahdollistetaan usean toimijan markkinat. Liikkujat hyötyvät monipuolisesta tarjonnasta ja välttävät yhden toimijan varassa toteutetun järjestelmän haitat. Julkisten toimijoiden pääasiallisena tehtävänä on mahdollistaa uusien liikkumispalveluiden kehittyminen markkinalähtöisesti. HSL:n tulisi avata omaa palvelutarjontaansa niin, että joukkoliikennepalvelut ovat mahdollisimman vaivatta kytkettävissä ja paketoitavissa eri palvelutarjoajien tuotteiden osaksi. Ensisijaisesti tulee tarjota mahdollisuus markkinalähtöiselle MaaS-toiminnan kehittymiselle. Kun joukkoliikenne on toteutettu kilpailukykyisesti, muut liikkumispalvelut eivät ole uhka sen menestykselle. Silloin ei ole tarvetta myöskään valikoida yhteistyökumppaneita, vaan avata palvelu kaikille halukkaille. MaaS-palvelujen toteuttamisessa kannattaa edetä kokeilujen ja pilottien kautta, jotta löydetään parhaat käytännöt. On tärkeää, ettei julkinen toimija omalla toiminnallaan rajoita uusien innovaatioiden syntymistä. Kauniainen 31 Tulevaisuuden Iiikkumispalveluiden markkinat muuttuvat todennäköisesti monella tavalla. Tässä tilanteessa on perusteltua selvittää HSL:n tulevaisuuden rooli strategiatyössä. HSL on luotettava asiantuntija, jopa edelläkävijä toimialallaan ja sen rooli kaupunkiseudun Iiikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne, on luonteva. On silti muistettava, että HSL on jäsenkuntiensa omistama kuntayhtymä ja sen tulee noudattaa strategiatyössä hyväksyttyjä ja omistajaohjauksen kautta määriteltyjä tavoitteita. Toiminnan painopiste tullee vielä vuosia olemaan nykyisissä tehtävissä, joukkoliikennepalveluiden suunnittelijana ja toteuttajana. Muiden Iiikkumispalveluiden tuottajien mukaan ottaminen Reittioppaaseen on hyvä ensiaskel kohti Iiikkumispalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden tarjontaa. Joukkoliikennetarjontaa korvaavat ja täydentävät uudet liikkumispalvelut syntynevat markkinalähtöisesti eikä niitä pidä tuottaa verovaroin

32 Jäsenkunta HSL:N ROOLI OSANA LIIKKUMISPALVELUJA Kerava HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita, eikä tätä tehtävää tulee laajentaa koskemaan myös välitys- ja yhdistelypalveluita, vaan palvelut tulee jättää kaupallisten toimijoiden tehtäväksi. HSL:n tulee kohdella liikkumispalveluyrityksiä tasapuolisesti, mikä muodostaa myös markkinointiyhteistyön yksittäisten yritysten kanssa ongelmalliseksi. Ennen yhteistyön käynnistämistä tulee hyvin selkeästi määritellä, millä ehdoilla yhteistyö on mahdollista. Esim. reittioppaassa esitettävät palveluntarjoajat tulee kilpailuttaa määräajoin tasapuolisuuden varmistamiseksi. HSL:n tulee muodostaa kattavasti järjestelmistään sellaisia, että ulkopuolisten liikkumispalveluita tarjoavien operaattoreiden on helppoa hyödyntää myös HSL:n tarjoamaan joukkoliikennepalvelua mm. siten, että ne voivat tehdä yhteistyötä HSL:n kanssa. Lippuyhteistyössä tulee erotella kausilipputuotteet, joihin kuntien merkittävin tuki kohdistuu. Kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea ei saa kohdistaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille. Tärkeä kuitenkin luoda menetelmä, jossa kausilipputuotteitakin voidaan myydä tuettuun hintaan HSL-alueen asukkaille myös yritysten kautta. Liikkumispalveluita tarjoavat yritykset saavat tällöin hinnoiteltua palvelunsa kilpailukykyisemmäksi HSL-alueen asukkaille ja saavutettua kannattavan liiketoiminnan kannalta riittävän volyymin, mikä kokonaisuutena lisännee HSL:n tarjoamien palveluiden kysyntää. HSL:n tulee myös selvittää, olisiko mahdollista saada lisättyä joukkoliikenteen matkustajamäärää ruuhka-aikojen ulkopuolisessa liikenteessä lisäämällä lippuvalikoimaan pelkästään operaattoreille tarjottavia lipputuotteita, joiden hinta määräytyisi ko. ajankohdan kysynnän mukaan. Kirkkonummi Lippuyhteistyö ja monipuolisten liikkumispalveluiden mahdollistaminen avoimien rajapintojen kautta on kannatettavaa. HSL:n tulee aktiivisesti osallistua kehittämiseen ja mahdollistaa uusien liikkumispalveluiden syntyminen tavalla joka tukee seudun liikkumista ja samalla varmistaa julkisten liikkumispalveluiden tehokkaan rahoituksen. Liikkumispalvelut tulee nähdä suurena mahdollisuutena varsinkin haja-asutusalueen liikkumisratkaisujen kehittäjänä. Haja-asutusseudulla uudet erilaiset, myös henkilöautolla toteutettavat, liikkumispalvelut eivät uhkaa joukkoliikenteen kilpailukykyä johtuen joukkoliikenteen palvelutason alhaisuudesta. Sipoo Sipoo edellyttää, että mahdollisessa lippuyhteistyössä tulee erotella lipputuotteet, joihin jäsenkunnat kohdentavat merkittävän määrän subventiota. Kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea ei saa kohdentaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille. HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita. Sipoon mahdollinen subventio liikkumispalvelujen kehittämiseen pitäisi kohdentaa harvakseltaan asuttujen alueiden uusiin liikkumispalveluihin ja niiden pilotoimiseen. Sipoo kannustaa HSL:ää kehittämään uudentyyppisiä liikkumisen palveluita ja palveluiden yhdistelmiä, joita voidaan toteuttaa haja-asutusalueella kustannustehokkaana liikkumisen muotona. Siuntio Siuntio sisäisen liikenteen kehittämisen kannalta on myönteistä, että HSL kehittää yhteistyötä liikkumispalveluita yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. 32

33 Jäsenkunta Tuusula HSL:N ROOLI OSANA LIIKKUMISPALVELUJA Liikkumispalveluiden kehityksen ollessa vielä alussa, palveluiden pilotointi on keskeinen tapa seurata ja tutkia seudun asukkaiden liikkumiskulttuurin muutosta sekä asukkaiden valmiuksia uusien palvelutapojen hyödyntämiseen. Tuusula esittää, että kutsuohjatun joukkoliikennetarjonnan paikallisen pilotoinnin toteuttamistarkastelu otetaan osaksi Tuusulan alueelle laadittavaa linjastosuunnitelmatyötä. Tuusula katsoo kuitenkin, että HSL:n ensisijainen tehtävä on tarjota joukkoliikennepalveluita. Tätä tehtävää ei tule toistaiseksi laajentaa koskemaan matkojen välitys- ja yhdistelypalveluita, vaan palvelut tulee jättää kaupallisten toimijoiden tehtäväksi. HSL:n tulee muodostaa kattavasti järjestelmistään sellaisia, että ulkopuolisten liikkumispalveluita tarjoavien operaattoreiden on helppoa hyödyntää HSL:n tarjoamaa joukkoliikennepalvelua mm. siten, että ne voivat tehdä lippuyhteistyötä HSL:n kanssa. Lippuyhteistyössä tulee erotella kausilipputuotteet, joihin kunnat kohdentavat merkittävän määrän tukea. Kuntien asukkailleen tarkoittamaa tukea ei saa kohdentaa liikkumispalveluita tarjoavien yritysten kautta HSL-alueen ulkopuolisille asukkaille. Tärkeää on kuitenkin luoda menetelmä, jolla kausilipputuotteitakin voidaan myydä tuettuun hintaan HSL-alueen asukkaille myös yritysten kautta. Yksittäisiin matkoihin tarkoitetut kerta-, arvo- ja mobiililiput soveltuvat laajaan lippuyhteistyöhön. HSL:n tulee myös selvittää, olisiko mahdollista saada lisättyä joukkoliikenteen käyttöä ruuhka-aikojen ulkopuolisessa liikenteessä Iisäämällä lippuvalikoimaan pelkästään operaattoreille tarjottavia lipputuotteita, joista HSL:Ile perittävä maksu määrittyisi suhteessa kyseisen ajankohdan joukkoliikennetarjontaan. Hyötynä tästä tulisi tavoitella koko järjestelmän kustannustehokkuuden parantumista hyödyntämällä ruuhka-aikojen ulkopuolista vapaata kalustokapasiteettia. HSL:n tulee kohdella liikkumispalveluyrityksiä tasapuolisesti. Tuleekin selkeästi määritellä, millä ehdoilla kaupallisten toimijoiden ja HSL:n yhteistyö on mahdollista. Jos liikkumispalveluita tarjoavien yritysten määrä lisääntyy merkittävästi ja tarve esittää palveluntarjoajien tarjontaa reittioppaassa on kokonaisuuden viestimiselle sekä järjestelmän kustannustehokkuudelle eduksi tulee esitettävät palveluntarjoajat valita soveltuvalla tasapuolisuutta tukevalla hankintamenettelyllä määräajoin. Vantaa Vantaan kaupunki pitää selvitystä HSL:n roolista Iiikkumispalveluiden markkinoilla tärkeänä ja alustavia linjauksia toiminnasta hyvinä. Erityisen kannatettavaa on HSL:n osallistuminen sellaisten liikkumispalveluiden pilotointiin, joilla voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa korvata hyvin vähällä käytöllä olevia bussilinjoja. Kaupunki edellyttää kuitenkin, että jatkossa HSL:n valitsemat kumppanit ja tuotteet pystyvät toimimaan markkinaehtoisesti eivätkä tukeudu rahoituksessaan HSL:aan tai kuntiin. 33

34 Kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen 34

35 Seudullinen rahoitusmalli Nykyisessä kuntaosuuksien jakomallissa nähdään kehittämistarvetta Eri suuntaisia näkemyksiä ehdotetusta ratkaisusta (kysyntä vs. tarjonta) Kauniainen: ei kannata Kuntien vaikutusmahdollisuudet omaan rahoitusosuuteensa nähdään tärkeänä Edellyttää jatkokehittämistä 35

36 Jäsenkunta Espoo KUNTAOSUUSLASKENTAMALLIN UUDISTAMINEN (SEUDULLINEN RAHOITUSMALLI) Espoon talousohjauksen kannalta HSL:n nykyinen kustannusten jakotapa on hidas ja vaikeaselkoinen; kuntakohtaiset tiedot joukkoliikenteen toteutuneista kustannuksista saadaan vasta jälkikäteen HSL:n tilinpäätöksen yhteydessä; myöhemmin kuin Espoon oma tilinpäätösaikataulu edellyttäisi. Espoo edellyttää, että kaupunki jatkossakin voi omilla päätöksillään vaikuttaa alueensa joukkoliikennepalvelujen laatuun ja määrään sekä Espoolta perittävien joukkoliikenteen kuntaosuuksiensa tasoon. Jotta Espoon rahoittamien joukkoliikennepalvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida, tulee HSL:n jatkossakin tuottaa tietoja joukkoliikenteen kuntakohtaisesti toteutuneesta joukkoliikenteen käytöstä kuntalaisuustietojen perusteella. HSL:n esittämä Seudullinen rahoitusmalli vaikuttaa Espoon näkökulmasta kehityskelpoiselta vaihtoehdolta nykyiseen laskentatapaan verrattuna. Lausuntoaineiston ja annetun aikataulun puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista ottaa kantaa HSL:n esittämiin kysymyksiin tarkemmin. Helsinki Kustannusten jakomallin tarkistaminen tai muuttaminen edellyttää kuntien tiivistä osallistumista jatkovalmisteluun ja seudullinen rahoitusmalli edellyttäisi myös HSL:n perussopimuksen tarkistamista. HSL:n tulee työstää rahoitusmallia ja selvittää nyt esitettyä tarkemmin nykyisen ja uuden kuntaosuusmallin kustannusvaikutuksia yhdessä jäsenkuntien kanssa. Espoon kaupunki edellyttää, että HSL jatkaa neuvotteluja kuntien kanssa yhteisen kannan muodostamiseksi. Joukkoliikenneinvestointien vaikutus hintoihin on monimutkaisempi. Helsingin mielestä HSL:n esittämä malli on osittain heikosti perusteltu, eivätkä mallin tueksi esitetyt esimerkit ole riittäviä tuomaan esiin mallin vaikutuksia. Mallin kehittämiseen käytetty aika oli asian vaikuttavuuteen nähden lyhyt ja tehdyt herkkyystarkastelut tämän vuoksi suppeita. Helsinki katsoo, että kuntaosuuksien jakotapaa tulisi kehittää nykyisestä, mutta tämä ei välttämättä edellytä laskentamallin periaatteiden kokonaisuudistusta. Nykyinen kohdistusmalli, jossa operointikulut jaetaan käytön mukaan kunnille, on oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi kuin HSL:n ehdottama tarjontaan perustuva malli. Esitetty tarjontaan perustuva malli ei huomioi sitä, minkä kunnan käyttäjille tarjontaa järjestetään. Nykyinen malli vastaa kustannusjaon osalta sitä periaatetta, jonka pohjalta HSL:n perussopimus on alun perin tehty. Nykyinen kysyntäperusteinen kustannusjakomalli ohjaa tarjontapohjaista mallia paremmin kustannus-tehokkaaseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Kysyntään perustuva malli kannustaa tarjontaperusteista mallia paremmin myös lipputulokertymän kartuttamiseen ja uusien matkustajaryhmien saamiseen lippujen hintojen kurissa pitämiseksi. Myös jatkossa joukkoliikennekysynnän ja asiakastarpeiden ymmärtäminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. Erityisesti kysyntätiedon laatua ja ajantasaisuutta tulisi kehittää, jotta kustannukset jakautuisivat mahdollisimman oikein. Operointikulujen kustannusjaon toteuttaminen nykymallilla onnistuu myös vyöhykemallissa tekemällä nykyiseen tapaan tutkimuksia joukkoliikenteen käytöstä, mm. joukkoliikenteen kysynnästä ja käyttäjien matkaketjuista. 36 Edellytyksiä kuntaosuuksien jakotavan kehittämisen johdosta tehtävälle perussopimuksen muuttamistarpeen harkinnalle on vasta huolellisen ja laajan selvitys-ja valmistelutyön jälkeen. Perussopimus on kokonaisuus, jonka yhden osan tarkasteleminen erillään muusta sopimuskokonaisuudesta sekä irrallaan sopimuksen taustalla olevista linjauksista ja lähtökohdista voi osoittautua haasteelliseksi.