Jätehuollon järjestäminen / Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jätehuollon järjestäminen / Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle 541/ /2016 KH Tämänhetkinen tilanne Jätelaissa (646/2011 muut.) ja erityisesti sen 5 luvussa on säädetty kun nal la olevasta jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta. Tällä hetkel lä Äänekosken kaupunki järjestää jätehuollon yksin. Pääosan jäte huol lon palvelutehtävistä kaupunki hankkii kuitenkin sopimuksella Sam mak ko kan gas Oy:ltä. Sammakkokangas on kahdeksan kes kisuo ma lai sen kunnan Saarijärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Uurai nen, Kinnula, Kannonkoski ja Kivijärvi omistama jätehuollon palve lu yh tiö. Äänekosken kaupungin ja Sammakkokangas Oy:n välisen so pi mussuh teen taustalla on kaupungin keväällä 2014 järjestämä tar jous kilpai lu, jonka yhtiö voitti. Sopimus on määräaikainen; sen voi mas sa olo alkoi ja päättyy Sopimukseen on kirjattu mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen ajal le Sammakkokangas Oy on kuitenkin tammi kuus sa 2017 ilmoittanut, ettei se enää suhtaudu suopeasti op tiokau den käyttöönottoon, sillä uudessa eli vuoden 2016 julkisista hankin nois ta annetussa laissa (1397/2016) rajoitetaan aiempaa voi makkaam min kuntiin sidosyksikköasemassa olevien yhtiöiden mah dol lisuut ta myydä palveluita muille kuin omistajilleen. Vuoden 2017 ajan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö voi myydä ulko puo li sil le enintään 15 % liikevaihdostaan, vuoden 2018 ajan enintään 10 % liikevaihdostaan ja lukien enintään 5 % lii ke vaihdos taan. Lisäksi lukien voimaan tulee myös eu ro mää räi nen raja, joka on enintään Suhteellisesta ja eu ro mää räi ses tä rajasta sovelletaan ankarampaa. Päävaihtoehdot Kaupungin on nyt nopealla aikataululla ratkaistava, miten kaupungin vas tuul la oleva jätehuolto järjestetään ja siihen kuuluvat pal ve lu tehtä vät tuotetaan lukien. Voidaan sanoa, että kaupungin käy

2 tet tä vis sä on kaksi päävaihtoehtoa. Toisaalta kaupunki voi järjestää jätehuollon palvelutehtävistä uuden tar jous kil pai lun ja tehdä hankintasopimuksen sen voittajan kanssa. On gel ma na on, että asianmukaiseen hankintamenettelyyn ja uuden toi mi jan tehtäväänsä valmistautumiseen ei ole enää riittävästi aikaa. Edel lä tarkoitetun julkisia hankintoja koskevan sääntelyn vuoksi on pi det tä vä epätodennäköisenä, että mikään lähialueella toimivista kun tien omistamista jätehuollon palveluyhtiöistä jättäisi tarjousta. Yksityisessä omistuksessa olevat jäteyhtiöt eivät tavallisesti ylläpidä yh dys kun ta jät teen käsittelyjärjestelmiä, sillä niiden liiketoiminta on kes kit ty nyt vaarallisiin jätteisiin, teollisessa toiminnassa syntyviin jättei siin ja yleensä siihen osaan jätehuoltoa, joka jätelain perusteella ei ole kunnan vastuulla. On lisäksi huomattava, että lainsäädäntö, jo ka rajoittaa kuntien omistamien jätehuollon palveluyhtiöiden mah dol lisuuk sia tarjota kapasiteettiaan Äänekosken kaupungille, ra joit taa tarjontaa myös yksityisille jäteyhtiöille. Onnistuneen tarjouskilpailun avulla voi parhaimmillaan syntyä toi miva jätehuoltoratkaisu lyhyelle aikavälille. Järjestelmä, joka perustuu muu ta mien vuosien välein toistuvaan tarjouskilpailuun, ei kuitenkaan mis sään tapauksessa ole pitkäjänteinen toimintamalli. Se myös vaatii, että kaupungilla on riittävästi henkilöstöä hoitamaan ti laa ja or ga nisaa tiol le kuuluvia tehtäviä ja muita sellaisia tehtäviä, joita ei voida han kin ta so pi muk sel la siirtää toiselle osapuolelle. Toisena päävaihtoehtona on, että kaupunki menisi osakkaaksi johon kin kuntien omistamaan jätehuollon palveluyhtiöön ja sen jälkeen siir täi si jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella. Edel lä olevat liikevaihdosta laskettavat rajat eivät koske yh teis toi mintaa, jonka osapuolten välillä on voimassa osakkuuden muo dos ta ma sidosyksikkösuhde. Jätehuollon eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on kaupunki teettänyt asias ta selvityksen konsultointiyritys Ramboll Finland Oy:llä. Sel vi tykses sä on muun muassa vertailtu lähialueella toimivia kolmea kun tien omistamaa jätehuollon palveluyhtiötä eli Jätekukko Oy:tä, Mus tankor kea Oy:tä ja Sammakkokangas Oy:tä. Konsulttiselvitystä ja erillistä viranhaltijatyönä laadittua ehdotusta jäte huol lon tulevaisuudesta on esitelty valtuustolle pi de tyssä valtuuston iltakoulussa. Viranhaltijajohdon näkemys Kaupungin viranhaltijajohto katsoo, että kaupungin ja kau pun ki laisten edut turvaa parhaiten jätehuollon järjestäminen ja jätehuollon

3 pal ve lu teh tä vien tuottaminen pitkäjänteisessä yhteistoiminnassa lä hialu een muiden kuntien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kau pun gin tulisi hankkia jonkin olemassa olevan, kuntien omistaman jä te huol lon palveluyhtiön osakkeita ja siirtää jätehuollon pal ve lu tehtä vät yhtiölle osakkuuden perusteella. Viranhaltijajohdon arviona on, että edellä mainituista kolmesta jä tehuol lon palveluyhtiöstä paras vaihtoehto olisi Sammakkokangas Oy. Kau pun gil ta vaadittu sijoitus yhtiön omaan pääomaan on Sam makko kan kaan tapauksessa selvästi pienempi kuin muissa esillä ol leis sa yhtiöissä. Toiminnallisesti Sammakkokangas tarjoaa kaikki kau pungil le ja kaupunkilaisille tarpeelliset palvelut tavanomaisella kus tannus ra ken teel la ja kustannustasolla. Joka tapauksessa ja jätelain 20 :n perusteella jätehuollon kus tannuk sis ta vastaa jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiem pi jätteen haltija. Jätehuoltoa ei siis saa rahoittaa verovaroilla. Edelleen voidaan todeta, että Äänekosken kaupungin maan tie teel linen sijainti soveltuu erinomaisesti Sammakkokangas Oy:n pal ve lu raken tee seen ja jätemateriaalivirtojen kulkuun keräysalueilta kä sit te lyalueil le. Sammakkokangas Oy:n piirissä noudatettavien periaatteiden mukaan osakkaaksi tulevan kunnan on hankittava yhtiön osakkeita 18 eu rol la asukasta kohden. Kun otetaan huomioon, että Äänekosken kau pun gin väkiluku oli asukasta, saadaan kaupun gin hankittavaksi tulevien osakkeiden kokonaishinnaksi eu roa. Tämä sijoitus merkittäisiin kokonaan osakepääomaan. Yhtiön osakkaana kaupunki saa edustuksen yhtiön hallitukseen yhtiö jär jes tyk sen ja osakkaiden kesken solmitun osakassopimuksen mu kai ses ti. Kaupungin tulisi myös liittyä tähän osakassopimukseen ja sitoutua siinä sovittuihin periaatteisiin. Siltä varalta, että kaupunki ei pääse liittymisen ja osakkuuden ehdois ta (esim. hallituspaikkojen määrä) ratkaisuun Sammakkokangas Oy:n tai sen omistajien kanssa, on toissijaisena vaihtoehtona pidetty kau pun gin osakkuutta Mustankorkea Oy:ssä. Jätehuollon viranomaistehtävät Jätelain 23 :n mukaan jos kunta on siirtänyt jätehuollon jär jes tä miseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiös sä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yh teis toi min ta alu een kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä. Sammak ko kan gas Oy:n omistajakuntien yhteisenä jä te huol to vi ran omaise na toimii Sydän Suomen jätelautakunta, jonka vas tuu kun ta na on

4 Kaupunginjohtajan ehdotus: Saarijärven kaupunki. Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle osak kuu den perusteella lukien tarkoittaisi, että Ää ne kos ken kaupungin aluetta koskevat jätehuollon viranomaistehtävät siir ret täisiin tekniseltä lautakunnalta Sydän Suomen jätelautakunnalle samas ta ajankohdasta lukien. Sen sijaan ympäristölautakunnalla oleviin jätehuollon laillisuusvalvontatehtäviin ja muihin ym pä ris tön suo jelu teh tä viin ei tule muutoksia missään vaihtoehdossa. Tässä tarkoitettuja jätehuollon viranomaistehtäviä ovat ennen kaikkea jätehuoltomääräysten antaminen, jätetaksan (jätemaksujen perus teet) hyväksyminen, jätemaksun määrääminen ja päätöksenteko jät teen kul je tus jär jes tel män valinnasta. Jätehuollon viranomaistehtävien antaminen Sydän Suomen jä te lauta kun nal le edellyttää kaupungin yhtymistä kuntien väliseen jul kisoikeu del li seen sopimukseen asiasta. Myös kaupungin hallintosääntöä on muutettava tältä osin. Aikataulu ja jatkotoimet Kaupungin viranhaltijajohto esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen valtuusto tekisivät helmikuussa 2017 poliittisen pe ri aa te pää töksen lukien käyttöön otettavasta jätehuollon toi min ta mal lis ta. Periaatepäätöksen nojalla viranhaltijajohto voi jatkaa asian val mis telua. Asiakokonaisuuteen kuuluvat yksittäiset ratkaisut tuodaan tämän jälkeen päätettäväksi eri toimielimissä kaupungin hallintosäännön mukaan. Aikataulu on melko haastava, joten esimerkiksi päätös Sammak ko kan gas Oy:n osakkeiden hankinnasta olisi tehtävä jo pi det tä väs sä kaupunginhallituksen kokouksessa. Osakkuuden tultua voimaan kaupunginhallitus ja valtuusto voisivat tou ko ke sä kuus sa 2017 päättää jätehuollon palvelutehtävien siir tämi ses tä Sammakkokangas Oy:lle ja jätehuollon viranomaistehtävien an ta mi ses ta Sydän Suomen jätelautakunnalle. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii lukien järjestämään jätehuollon ja tuottamaan jätehuollon palvelutehtävät yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa;

5 2) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii hankkimaan ensisijaisesti Sammakkokangas Oy:n ja toissijaisesti Mustankorkea Oy:n osakkeita voidakseen erillisellä päätöksellä siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella; ja 3) merkitsee tiedoksi, että jätehuollon palvelutehtävien siirtyessä kuntien omistamalle yhtiölle osakkuuden perusteella annetaan jätehuollon viranomaistehtävät yhtiön toiminta alueen kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle. Päätös: Tarja Pullinen esitti Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattamana, että kaupunki järjestää jätehuollon palvelutehtävistä tarjouskilpailun. KVALT Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Tarja Pullisen esittämän ja Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettin 6 JAA ääntä ja 3 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysluettelo liitteenä nro 9. Kaupunginvaltuuston päätös: Martti Isoviita esitti Jari Halttusen, Pentti Piilosen ja Lauri Laxin kannattamana seuraavan ehdotuksen: "Äänekosken kaupunki ei liity osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön. Äänekosken kaupunki hoitaa vastuullensa kuuluvan jätehuollon järjestämisen myös jatkossa itsenäisesti. Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan jatkossakin omana toimintana. Jätehuollon palvelutehtävistä ainakin

6 Äänekosken kaupungin vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely kilpailutetaan. Äänekosken vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyn kilpailutuksen valmistelu aloitetaan heti." Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka ovat kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Martti Isoviidan esittämän ja Jari Halttusen, Pentti Piilosen ja Lauri Laxin kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 24 JAA ääntä ja 18 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Yksi valtuutettu oli poissa. Äänestysluettelo on liitteenä nro 6. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi. Merkittiin, että hallintojohtaja Aleksi Heikkilä selosti asiaa kokouksessa, KH Kaupunginvaltuusto on (23 ) tekemällään päätöksellä hyväk sy nyt sen, että Äänekosken kaupunki pyrkii hankkimaan Sammak ko kan gas Oy:n osakkeita. Sammakkokangas Oy:n piirissä noudatettavien periaatteiden mukaan osakkaaksi tulevan kunnan on hankittava yhtiön osakkeita 18 eu rol la asukasta kohden. Kun otetaan huomioon, että Äänekosken kau pun gin väkiluku oli asukasta, saadaan kaupun gin hankittavaksi tulevien osakkeiden kokonaishinnaksi eu roa. Tämä sijoitus merkitään kokonaan osakepääomaan. Edellä mainitulla kokonaishinnalla Äänekosken kaupunki saa osakkei ta kappaletta. Määrä vastaa 33,203 % osakkeista ja myös ää ni val las ta. Omistuksen jakauma Äänekosken ja muiden omis ta jakun tien kes ken esitetään liitteenä.

7 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupungin hankittavaksi tulevat osakkeet ovat uusia osakkeita, jotka kau pun ki merkitsee suunnatussa maksullisessa osa ke an nis sa. Osakkuuden ehtoihin kuuluu, että Äänekosken kaupungin tulisi yh tyä omistajakuntien solmimaan osakassopimukseen. Osa kas so pi mus tarkoittaa yhtiön osakkaiden välistä so pi musta, jolla ne ovat so pi neet yhtiön toiminnassa ja hallinnossa nou da tet ta vis ta ta voit teis ta ja periaatteista. Osakassopimuksella voi daan tältä osin laajentaa ja täy den tää yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja asettaa pitkän aikavälin suun ta vii vo ja yhtiölle. Sammakkokangas Oy:n osakkaana kaupunki saa edustuksen yhtiön hal li tuk seen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaisesti. Voimassa olevan yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaan yhtiön hallitukseen kuu luu yksi jäsen jokaisesta omistajakunnasta. Kullakin jäsenellä on hen ki lö koh tai nen varajäsen. Yhteensä hallitukseen siis kuuluu tällä het kel lä kah dek san jäsentä ja kunkin henkilökohtainen varajäsen. Sa ma hal li tuk sen kokoonpanoa koskeva periaate sisältyy voimassa ole van osa kas so pi muk sen 6 kohtaan. Äänekosken kaupungin ja Sammakkokangas Oy:n kesken ja toi saalta yhtiön nykyisten omistajakuntien kesken on kuitenkin sovittu yh tiöjär jes tyk sen ja osakassopimuksen muut ta mi ses ta niin, että yh teis toimin nan suurimpana osapuolena Äänekosken kau pun ki tulee saamaan kaksi paikkaa yhtiön hallitukseen ja muilla omistajakunnilla säilyy yk si paikka kullakin. Jatkossa yhtiön hallituksen jäsenmäärä oli si siis kymmenen jäsentä ja kunkin henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikat kiertä vät eri kunnista valittujen jäsenten kesken. Liitteinä ovat voimassa oleva yhtiöjärjestys, luonnos uu dek si yh tiö järjes tyk sek si ja luonnos uudeksi osa kas so pi muk sek si. Tar koi tuk se na on, että Äänekosken kaupunki hy väk syi si ja allekirjoittaisi osa kas sopi muk sen tämän luonnoksen mu kai ses sa muodossa. Kaupunginhallitus: (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) 1) päättää, että Äänekosken kaupunki merkitsee kap pa letta Sammakkokangas Oy:n osakkeita hintaan 18 euroa/osake eli yhteensä eurolla; 2) toteaa, että osakkeista maksettava hinta merkitään kokonaan osa ke pää omaan;

8 3) päättää, että Äänekosken kaupunki yhtyy liitteenä nro 4 olevan luon nok sen mukaiseen osakassopimukseen; ja 4) määrää talousjohtajan yksin allekirjoittamaan osakemerkintää kos ke vat asiakirjat kaupungin puolelta ja kaupunginjohtajan ja hal lin to joh ta jan yhdessä allekirjoittamaan osakassopimuksen kau pun gin puolelta. Kaupunginjohtajan kokouksessa tekemä ehdotus: Kaupunginhallitus: 1) päättää, että Äänekosken kaupunki merkitsee kappaletta Sammakkokangas Oy:n osakkeita hintaan 18 euroa/osake eli yhteensä eurolla; 2) toteaa, että osakkeista maksettava hinta merkitään kokonaan osakepääomaan; 3) päättää, että Äänekosken kaupunki yhtyy liitteenä nro 10 olevan luonnoksen mukaiseen osakassopimukseen; 4) määrää talousjohtajan yksin allekirjoittamaan osakemerkintää koskevat asiakirjat kaupungin puolelta ja kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan yhdessä allekirjoittamaan osakassopimuksen kaupungin puolelta; ja 5) toteaa, että päätökset palvelutehtävien antamisesta ja viranomaistoimivallan siirtämisestä tehdään touko kesäkuussa Päätös: Keskustelun kuluessa Jari Halttunen esitti Marke Tuomisen kannattamana, että osakkeita ei osteta. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Jari Halttusen esittämän ja Marke Tuomisen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä

9 annettiin 5 JAA ääntä (Kari Kiiskinen, Jani Korhonen, Leila Lindell, Sirpa Martins ja Merja Närhi) ja 4 EI ääntä (Jari Halttunen, Tommi Lunttila, Pentti Piilonen ja Marke Tuominen). Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan kokouksessa tekemän ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. KH Kunnan velvollisuus jätehuollon järjestämiseen perustuu en si si jaises ti jätelain (646/2011) 32 :ään (Kunnan velvollisuus järjestää jä tehuol to). Sen 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä seu raavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako ja um pi kai vo lie te; 2) sosiaali ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yh dys kun ta jä te; 3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhtei sö jen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto ja pal velu toi min nas sa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yh dyskun ta jä te; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteis töl lä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tarkoi te tun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys tai muussa vas taa vas sa keräysjärjestelmässä. Säännöksen 2 momentin mukaan kunnan on lisäksi järjestettävä asu mi ses sa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja kä sit te ly kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta mää räs tä jätettä. Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toi mi te taan jätelain 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjes tä mään jätehuoltoon. Edellä olevia jätelain 32 :n säännöksiä täydentää 33 :ssä säädetty kun nan tois si jai nen vas tuu. Sen mukaan kunnan on järjestettävä muun kuin 32 :ssä tar koi te tun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tä tä muun pal ve lu tar jon nan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laa dul taan

10 ja mää räl tään so vel tuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jä tehuol to jär jes tel mäs sä. Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja sään nöl lises ti tar vit ta va jä te huol to pal ve lu, kunnan on tehtävä jätteen hal ti jan kanssa so pi mus, jonka kesto on enintään kolme vuotta ker ral laan. Jätelain 43 :n (Kunnan jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen kuntien omis ta mal le yhtiölle) mukaan kunta voi päätöksellään siirtää sil le jä te lais sa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja kä sit te lyn, jäte mak su jen laskutuksen ja jäteneuvonnan sekä näihin vä lit tö mäs ti liit ty vät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyt töä, tä tä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä mui den kuntien kans sa omistaa. Kunta vastaa siitä, että siirretyt jä te huol lon pal ve luteh tä vät tulevat hoidetuiksi jätelain ja sen nojalla an net tu jen säännös ten mukaisesti. Valtuusto on (23 ) tekemällään päätöksellä hyväksynyt sen, että Äänekosken kaupunki pyrkii hankkimaan Sam mak ko kangas Oy:n osakkeita voidakseen erillisellä päätöksellä siirtää jä te huollon palvelutehtävät yhtiölle. Kaupunginhallitus on (67 ) päättänyt, että Äänekosken kau pun ki merkitsee kappaletta Sammakkokangas Oy:n osakkei ta hintaan 18 euroa/osake eli yhteensä eurolla. Pää tös on täytäntöönpantu allekirjoittamalla merkintäsitoumus ja osa kas sopi mus. Kaupunki ei ole tehnyt päätöstä silllä olevien jätehuollon pal ve lu tehtä vien siirtämisestä Sammakkokangas Oy:lle. Siirto voi kos kea kaikkia kaupungilla jätelain perusteella olevia jätehuollon pal ve lu teh tä viä tai vain osaa niistä. On syytä huomata, että jos vain osa teh tä vis tä siir re tään, tulee kaupungin ja yhtiön välinen vastuunjako mää ri tel lä tar kas ti. Vastuunjako on myös kustannusten muo dos tu mi sen ja ja kami sen peruste. Jos samalla maantieteellisellä alueella osa jätehuollosta kuuluu kaupun gin vastuulle ja osa yhtiön vastuulle, alueella voidaan sanoa olevan eräällä tapaa kaksinkertainen jätehuoltojärjestelmä. Tällöin jä tehuol to jär jes tel mästä muodostuviin kokonaiskustannuksiin sisältyy kah den eri toi mi jan yleis ja muita kiinteitä kustannuksia. Kaikissa tapauk sis sa jä te huol lon ja jätehuoltojärjestelmän maksajana on jä telain 20 :n mu kai ses ti jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jät teen haltija, esimerkiksi kiinteistön haltija. Viranhaltijavalmistelussa ja kaupungin ja Sammakkokangas Oy:n välil lä käydyissä neuvotteluissa on katsottu, että kaikkien kau pun gil la jätelain perusteella olevien jätehuollon pal ve lu teh tä vien siirto yh tiöl le olisi selkein ja toimivin ratkaisu. Sen avulla kaupunki myös saisi osak kuu des taan täyden hyödyn.

11 Hallintojohtajan ehdotus: Toimivalta jätehuollon palvelutehtävien siirtämisessä on valtuustolla, kos ka toimivaltaa ei ole laissa säädetty eikä kaupungin omalla päätök sel lä määrätty tai siirretty muulle viranomaiselle. Siirtopäätöksen te ke mi nen ei ole jätelaissa tarkoitettu jätehuollon viranomaistehtävä, vaan luonteeltaan lähinnä palvelustrateginen ratkaisu kunnan osal listu mi ses ta jätehuoltoalan yhteistoimintaan muiden kuntien kanssa. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että Ää ne kos ken kaupunki siirtää kunnalle jätelaissa säädetyn jätteen vas taan oton, kuljetuksen ja käsittelyn, jätelain 82 :ssä tarkoitetun jä te mak su jen laskutuksen ja jätelain 93 :n 1 momentissa tar koi te tun jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset teh tä vät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, Sam mak ko kan gas Oy:lle osakkuuden perusteella ja jätelain 43 :n no jal la lu kien. Päätös: Pentti Piilonen esitti Jari Halttusen kannattamana, että palvelutehtäviä ei siirretä Sammakkokangas Oy:lle. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty hallintojohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat hallintojohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Pentti Piilosen esittämän ja Jari Halttusen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA ääntä ja 4 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi hallintojohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. KVALT Kaupunginvaltuuston päätös: Keskustelun kuluessa Marke Tuominen teki Jari Halttusen ja Marko Laitisen ym. kannattamana seuraavan esityksen:

12 "Esitän hallintojohtajan ja kaupunginhallituksen äänestyksen kautta ( ) tulleesta esityksestä poiketen, että Äänekoski ei siirrä jätepalvelutehtäviä Sammakkokangas Oy:lle kokonaisuudessaan vaan siirtää ne vain osittain. Äänekoski liittyy yhtiöön Äänekoski on Sammakkokangas yhtiössä osakkaana ja maksaa osakkuutensa ilman apportointia. Osakkuutta vastaan Äänekoskella on oikeus tuoda jätettä Sammakkokankaan jätekeskukseen käsittelymaksua vastaan. Käsittelymaksu muodostuu jätekeskuksen investointi ja käyttökustannuksista. Äänekoski vastaa muilta osin alueensa jätehuollon järjestämisestä." Puheenjohtaja julisti 10 min. kokoustauon klo 18:59. Puheenjohtaja julisti kokouksen jatkuvan klo 19:13. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Marke Tuomisen esittämän ja Jari Halttusen ja Marko Laitisen ym. kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 29 JAA ääntä ja 14 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginvaltuusto oli paikalla täysilukuisena. Äänestysluettelo on liitteenä nro 6. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen kaupunginvaltuuston päätökseksi.

13 Marke Tuominen, Marko Laitinen, Jari Halttunen, Lauri Lax, Tarja Pullinen ja Mauri Ilves jättivät eriävän mielipiteen.