Otsikko Sivu. 5 asuinalueelle 147 Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti Suolahden yhtenäiskouluhankkeen kustannusarvio ja

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus AIKA kello 14:00 17:50 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 144 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastus Tuki vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamiseen Hirvimäen 5 asuinalueelle 147 Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti Suolahden yhtenäiskouluhankkeen kustannusarvio ja 15 rakennusurakoiden hankinta 149 Koiviston koulun laajuus Jätehuollon järjestäminen / Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen 22 Sammakkokangas Oy:lle 151 Äänekoski 2030 osayleiskaava Kotakennään asemakaava I Tonttien hinnat / Kotakennään asemakaava I Keski-Suomen opiston alueen asemakaavan muutos / Suolahti Onkelantien asemakaava I Korttelin 24 (osa) asemakaavan muutos TeliaSonera Finland Oyj:n poikkeamishakemus Esitys liittymisestä KL-Kuntahankintojen sopimukseen KLKH It-laitteet ja niihin liittyvät palvelut 159 Hallintosäännön muuttaminen Perusturvajohtajan virka Lausunto Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksesta / Uurainen Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset 93

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 14:00 17:50 puheenjohtaja Halttunen Jari 14:00 17:50 jäsen poissa 146 Kainu Keijo 14:00 17:50 jäsen Lindell Leila 14:00 17:50 2. varapuheenjohtaja poissa 146 Lunttila Tommi 14:29 17:50 1. varapuheenjohtaja poissa Martins Sirpa 14:00 17:50 jäsen Närhi Merja 14:00 17:50 jäsen Piilonen Pentti 14:00 17:50 jäsen Tuominen Marke 14:00 17:50 jäsen Pellinen Tarja 16:00 16:15 varajäsen poissa , Lax Lauri 16:00 16:15 varajäsen poissa , POISSA Tuononen Matti kaupunginjohtaja Hämäläinen Tapani talousjohtaja MUU Tiusanen Matti 14:02 17:50 valtuuston puheenjohtaja poissa Nyholm Rolf 14:00 17:50 valtuuston 1. varapuh.joht. Virtanen Matti 14:00 17:50 valtuuston 2. varapuh.joht. Tani Jaana 14:00 17:50 valtuuston 3. varapuh.joht. poissa 154, 162 Heikkilä Aleksi 14:00 17:50 hallintojohtaja Kriivarinmäki Arja Leena 14:00 17:50 henkilöstöjohtaja poissa 164 Ruuska Tuula 14:00 17:50 tekninen sihteeri Kinnunen Olli 14:09 15:14 kaavoituspäällikkö poissa ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Arja Leena Kriivarinmäki Tuula Ruuska Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Merja Närhi Pentti Piilonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 12:00 15:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään tiistaina 23. päivänä toukokuuta 2017 klo 11 mennessä ja tarkastetun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä keskiviikkona 24. päivänä toukokuuta 2017 klo 12:00 15:00 Ää nekosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Merja Närhi ja Pentti Piilonen. Päätös: Hyväksyttiin. Kokous keskeytettiin klo 14:02 16:00 väliseksi ajaksi.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tuki vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamiseen Hirvimäen asuinalueelle KH Vesihuoltolaitoksen talous ja kunnan tuki Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen ve si huolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi ter vey del lises ti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympä ris tön suo je lun kannalta asianmukainen viemäröinti (1 ). Ve sihuol to lai tos huolehtii toiminta alueellaan vesihuollosta yh dys kun take hi tyk sen tarpeita vastaavasti kunnan tekemän toiminta alueen hyväk sy mis pää tök sen mukaisesti (9 ). Lain mukaan sen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee kunnan kehittää ve si huol toa alu eel laan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alu een sa ve si huol to lai tos ten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jäte ve siä kä sit te le vien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesi huol lon alueelliseen yleissuunnitteluun (5 ). Lain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyt tömak sua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjoh det ta van jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja lai toksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla eri suurui sia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai ai heut ta mis pe ri aat teen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vas taavas ta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus. (19.) Vesihuoltolaitoksen perimien vesihuollon maksujen määrittelystä sää de tään lain 18 :ssä. Pääsäännön mukaan vesihuollon mak sujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve sihuol to lai tok sen uus ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Mak suihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tu lee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. (18 :n 1 2 mom.) Pääsäännöstä huolimatta vesihuoltoa voidaan kuitenkin tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Tuki on otettava huo mioon kustannuksia katettaessa. (18 :n 3 mom.) Suomen Kuntaliitto ry on vuonna 2013 julkaissut kirjan "Ve si osuuskun nat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat", joka muun ohella sisäl tää kunnan antamia tu kia koskevia tulkintoja ja suosituksia. Seuraa vas sa lainataan tässä yhteydessä tärkeimpiä kohtia kirjasta. "Vesihuoltolain (119/2001) 18 :n mukaan vesihuoltoa voidaan tukea kuntien, valtion ja EU:n varoista. Valtion tuesta ve si huol to lai toksil le säädetään laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004), jonka

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus mu kaan valtion tuki on tyypiltään harkinnanvaraista in ves toin ti avustus ta, joka maksetaan kertakorvauksena. Myös EU:n myöntämä tuki on investointiperusteista. Kuntien vesihuollolle myöntämä tuki voi sen sijaan olla muutakin kuin investointiavustuksia." ( ) "Vesiosuuskunnat ovat perinteisesti saaneet varsinkin toimintansa al ku vai hees sa erilaisia tukia ja investointiavustuksia kunnilta, val tiolta ja EU:lta. Myös kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat saada in vestoin ti avus tuk sia valtiolta ja EU:lta, lisäksi varsinkin pienet kunnat joutu vat subventoimaan varoistaan kunnallisia vesihuoltolaitoksia." ( ) "Vaikka vesihuoltolain 18 mahdollistaa vesihuollon tukemisen, se edel lyt tää myös kustannusvastaavuutta vesihuoltotoiminnassa. Toisin sanoen vesihuoltotoiminnasta aiheutuvat kustannukset tulee kat taa vesihuoltopalveluiden toimittamisesta kerättävillä maksuilla, ei ul ko puo li sel la rahoitustuella. Tämän takia tuen vesihuoltolaitoksille ja vesiosuuskunnille pitäisi olla tukea niiden toiminnassa tapahtuville muu tok sil le, ei vesihuoltolaitoksen normaalille ylläpidolle. "Muutoksella tarkoitetaan esimerkiksi verkostolaajennuksia, joita voidaan tukea kertaluonteisella investointituella. Vesihuoltolaitosten, mu kaan lukien kuntien vesihuoltolaitosten, toimintaa ei pidä tukea jat ku vas ti verovaroilla." ( ) "Kunnan on suositeltavaa tukea vesihuoltoverkostojen rakentamista ja vesiosuuskuntien perustamista investointituin silloin, kun on kyse alu ees ta, jossa kunnalla on vesihuoltolain (119/2001) 7 :n mu kainen vesihuollon järjestämisvelvollisuus, joka edellyttää sen si säl lyt tämis tä vesihuoltolaitoksen toiminta alueeseen. Tällöin alueelle tulee ra ken taa vesihuoltoverkostot joka tapauksessa joko kunnallisen vesi huol to lai tok sen tai muun toimijan, kuten vesiosuuskunnan, toi mesta." ( ) "Tukea on järkevää myöntää keskitetyille järjestelmille myös silloin, kun keskitetyn järjestelmän toteuttamisella kyseisen alueen ym pä ristö kuor mi tus vähenee selvästi kiinteistökohtaisten järjestelmien raken ta mi seen verrattuna. Mikäli selkeää tarvetta keskitetylle vie märöin nil le tai vedenhankinnalle ei ole, tukea tulee myöntää vain siinä ta pauk ses sa, että alueelle on tulevan yhdyskuntakehityksen vuoksi jär ke vää rakentaa keskitetyt vesihuoltoverkostot. Tällaisessa ta paukses sa maankäyttöön liittyvät suunnitelmat ja vesihuollon ke hit tä missuun ni tel ma ovat avainasemassa ja kyseessä on panostus alueen hou kut te le vuu teen tulevaisuudessa. Investointitukea voidaan antaa myös kustantamalla esimerkiksi verkostojen suunnittelu, ra ken ta misen valvonta tai vesiosuuskunnan kunnallisen vesihuoltolaitoksen ver kos toi hin liittäminen.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus "Investointitukea myönnetään tavallisimmin erillisen vuosittaisen mää rä ra han puitteissa tai vaihtoehtoisesti jonkin tietyn pro sent tiosuu den suuruinen summa hankkeen kokonaiskustannuksista. Kunnan myöntämän investointituen tavoitteena järjestämisvelvollisuuden pii riin kuuluvilla alueilla on mahdollistaa vesihuoltoverkostoihin liit tymi nen kohtuullisin kustannuksin. Tuelle ei ole perusteita, jos ve sihuol to ver kos to jen rakentaminen voidaan ilman tukeakin toteuttaa koh tuul li sin kustannuksin. Toisaalta tukea ei useimmissa ta pauk sissa ole järkevää myöntää hankkeille, joissa kiinteistökohtainen liit tymis kus tan nus on hyvin korkea, eikä investointituen myöntäminen koh tuul lis ta liittymiskustannusta." Hirvimäen alueen vesihuolto Äänekosken kaupungin länsiosassa Hirvimäen ase ma kaa va alu eella ei tällä hetkellä ole sellaista vesihuoltoverkostoa, jota kaavan toteut ta mi nen edellyttää. Kaavassa alue on osoitettu pääasiassa asuin oma ko ti ja asuinpientalojen alueeksi. Rakentamisen edis tä minen vaatii vesi ja viemäriliittymien saatavuutta ja sitä, että niiden hin ta ta so ei muodostu poikkeuksellisen korkeaksi. Hirvimäen alue lukeutuu Äänekosken Energia Oy:n ve si huol to lai toksen toiminta alueeseen. Kaupungin ja yhtiön kesken on keskusteltu asuin alu een rakentamisen edellyttämästä vesihuoltoverkoston laajen ta mi ses ta. Keskusteluissa on todettu, että jos vesihuoltoverkosto ra ken ne taan tavanomaisten kus tan nus vas taa vuus ja ai heut ta mispe ri aat tei den mukaisesti, tonttikohtainen liit ty mä hin ta nousee huomat ta van korkeaksi, jopa euroon. Täl lai nen hinta vähen tää oleellisesti alueen houkuttelevuutta esi mer kik si Hirvimäen län si puo lel la sijaitsevaan Uuraisten kunnan alu ee seen nähden. Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitoksella ei ole muita tu lon lähtei tä kuin sen asiakkaiden maksamat vesihuollon maksut ja toisaalta mah dol li nen julkinen tuki investoinneille. Tässä tilanteessa katsoo kau pun gin viranhaltijajohto aiheelliseksi esittää, että Äänekosken kau pun ki tukisi vesihuoltoverkoston laajentamista Hirvimäen alueelle ve si huol to lais sa tarkoitettuna kunnan tukena. Tuki myönnettäisiin ja maksettaisiin investointitukena voimassa olevan asemakaavan mukaisen Hirvimäen asuinalueen rakentamisen edis tä mi sek si. Tuen tavoitteena on, että tonttikohtaisten vesi ja viemä ri liit ty mien hinta Hirvimäen alueella olisi vastaava tai enintään 10 pro sent tia kalliimpi kuin muilla kaupungin asemakaava alueilla. Kaupungin tuella rakennettu verkosto olisi Äänekosken Energia Oy:n ja sen vesihuoltolaitoksen omistuksessa ja hallinnassa samaan ta paan kuin muukin vesihuoltoverkosto.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Tukea tulisi maksaa takaisin kaupungille siltä osin kuin Hirvimäen asuin aluet ta hyödyttävän vesihuoltoverkoston rakentamiseen on myö hem min mahdollista saada maksuosuuksia muilta kunnilta tai mui den kuntien ylläpitämiltä vesihuoltolaitoksilta. Tällä ehdolla varmis tet tai siin, että maksuvastuu poikkeuksellisesti verovaroilla ra hoitet ta vas ta verkoston laajennuksesta jakaantuisi oikeudenmukaisesti kaik kien siitä hyötyvien kuntien kesken. Tarvittavan tuen määrä varmistuu suunnittelutyön edetessä, mutta se olisi enintään euroa. Jos kaupunginhallitus ja edelleen valtuusto hyväksyy tässä tar koi tetun tuen, tukemisen vaatimat muutokset kaupungin vuoden 2017 talous ar vi oon valmistellaan erikseen päätettäväksi. Valtiontukia koskeva sääntely Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja eri tyi ses ti sen 107 artiklassa säännellään valtion ja muiden jul kis yhtei sö jen varoista annettavia tukia. Tämä valtiontukisääntely ei tule so vel let ta vak si tässä tapauksessa, koska vesihuoltolaitoksella on lakiin pe rus tu va monopoli sille vahvistetulla toiminta alueella ja luonnol li nen monopoli muulla alueella. Koska vesihuoltolaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ve sihuol to lai tok sel le annettava investointituki ei vääristä tai uhkaa vääris tää kilpailua eikä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (Vrt. vuo den 1995 kuntalain 2 a :n 2 mom. 5 kohta; vuoden 2015 kun talain 126 :n 2 mom. 5 kohta; Euroopan komission päätös , N 588/06, Alankomaat ja Vital Gelderland.) (valmistelu hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) päättää, että Äänekosken kaupunki tukee Hirvimäen asuin alueen asemakaavan mukaisen rakentamisen edellyttämää ve sihuol to ver kos ton laajentamista myöntämällä Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitokselle tähän investointitukea ve si huol tolain mukaisesti. Tuen enimmäismäärä on yhteensä enintään euroa; 2) päättää, että Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitoksen tulee maksaa saamaansa tukea takaisin kaupungille siltä osin kuin Hirvimäen asuinaluetta hyödyttävän vesihuoltoverkoston ra ken ta mi seen on myöhemmin mahdollista saada mak su

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus osuuk sia muilta kunnilta tai muiden kuntien ylläpitämiltä ve sihuol to lai tok sil ta; ja 3) oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään edellä kohdassa 1 tar koi te tun tuen myöntämisen tarkemmista ehdoista ja tuen mak sa mi ses ta sekä edellä kohdassa 2 tarkoitettua tuen ta kaisin mak sua koskevasta vaatimuksesta. Päätös: Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle. Leila Lindell ja Tommi Lunttila totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Äänekosken Energia Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Anna Riitta Pentinpuro ja Tarja Pullinen osallistuivat varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. KH (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Hallintojohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) päättää, että Äänekosken kaupunki tukee Hirvimäen asuin alueen asemakaavan mukaisen rakentamisen edellyttämää ve sihuol to ver kos ton laajentamista myöntämällä Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitokselle tähän investointitukea ve si huol tolain mukaisesti. Tuen enimmäismäärä on yhteensä enintään euroa; 2) päättää, että Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltolaitoksen tulee maksaa saamaansa tukea takaisin kaupungille siltä osin kuin Hirvimäen asuinaluetta hyödyttävän vesihuoltoverkoston ra ken ta mi seen on myöhemmin mahdollista saada mak suosuuk sia muilta kunnilta tai muiden kuntien ylläpitämiltä ve sihuol to lai tok sil ta; ja 3) oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään edellä kohdassa 1 tar koi te tun tuen myöntämisen tarkemmista ehdoista ja tuen mak sa mi ses ta sekä edellä kohdassa 2 tarkoitettua tuen ta kaisin mak sua koskevasta vaatimuksesta. Päätös: Sirpa Martins esitti Kari Kiiskisen kannattamana, että kohdat 1, 2 ja

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus poistetaan kokonaisuudessaan ja avustusasia otetaan uudelleen käsittelyyn, kun investointisuunnitelmat ja kustannukset on päätöksentekoa varten selvitetty. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty hallintojohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka ovat hallintojohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA, ja ne, jotka ovat Sirpa Martinsin esittämän ja Kari Kiiskisen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 0 JAA ääntä ja 8 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu, yksi jäsen poissa. Puheenjohtaja totesi Sirpa Martinsin ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Jari Halttunen, Leila Lindell ja Tommi Lunttila totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Äänekosken Energia Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tarja Pullinen ja Lauri Lax osallistuivat varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Liitteet Liite 1 Äänestysluettelo, kh , 146

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti KH Äänekosken kaupunki ja Crystone Oy ovat neuvotelleet uu den laises ta toteuttamistavasta Hirvaskankaalla sijaitsevan ra ken ta mat toman Hirvimäen asemakaava alueen tonttien osalta. Kaupunki möisi yritykselle kaikki lainvoimaisessa asemakaavassa alu eel le kaavoitetut 65 erillispientalojen ja asuinpientalojen (AO, AP) tont tia ja 2 asuin pien ta lo jen ja yleis ten rakennusten (APY) tonttia. Crys to ne Oy vastaisi alu een katujen ja kunnallistekniikan ra ken ta mises ta sekä tonttien mark ki noin nis ta ja myynnistä. 12 vuoden so pi mus ai ka na yhtiön tulee luo vut taa alueelta vähintään 48 tonttia eli kes ki mää rin vähintään 4 tont tia/vuo si. Mikäli kunakin kol mi vuo tis jak so na luovutettaisiin vä hem män kuin 12 tonttia, laukeai si so pi mus sak ko me net te ly. Rakentamiseen tarkoitettujen korttelien kauppahinnaksi on neu vo teltu euroa. Kaupunki hyvittää Crystone Oy:lle katujen ra kenta mi ses ta osana kauppahintaa euroa, jolloin rahana makset ta va kauppahinta on euroa. Crystone Oy rakentaa kustannuksellaan kaikki alueen kadut kaupungin hy väk sy mien suunnitelmien mukaisesti siten, että pääkatu (Kruu nun tie) on valmis asfaltoituna ja kaksi tonttikatua (Kannustie ja Rat su pol ku) sorapintaisina viimeistään Katujen ra ken ta mi sen alus ta va kus tan nus ar vio on euroa (täsmentyy ka tu suun ni tel mien laadinnan yhteydessä). Yhtiö luovuttaa valmiit ka dut kor vauk set ta Äänekosken kaupungille, joka vastaa niiden kun nos sa pi dos ta. Vesi ja viemäriverkon Crystone Oy rakentaa Äänekosken Energia Oy:n kanssa sovittavalla tavalla ja verkosto myös luovutetaan yl lä pitä jäl le. Kauppakirjaan sisältyy purkava ehto: kauppa peruuntuu, mikä li ostaja ja Äänekosken Energia Oy eivät allekirjoita sopimusta alu een vesi ja viemäriverkoston rakentamisesta men nessä. Crystone Oy luovuttaa alueelta uusille asukkaille vähintään 48 tonttia 12 vuoden sopimusaikana. Neljänä sopimusaikaan sisältyvänä kol mi vuo tis jak so na tulee alueelle rakentaa vähintään 12 tonttia/ asuin ra ken nus ta kunnes alueelle on rakennettu vähintään 48 tonttia/asuin ra ken nus ta. Rakennetuksi katsotaan käyttöönotettu ra kennus. Sopimusaika alkaa , minkä jälkeen rakentamisen edis ty mistä arvioidaan kolmen vuoden välein. Mikäli kolmen vuoden aikana alu eel le valmistuu vähemmän kuin 12 tonttia/asuinrakennusta, mak

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: saa Crystone Oy sopimussakkoa Äänekosken kaupungille eu roa / rakentamaton tontti. Kauppakirjaan sisältyy myös sopimussakon koh tuul lis ta mis mah dol lisuus mm. tapauksissa, joissa rakentamisvelvoiteaika ylittyy kor keintaan 6 kuukautta tai muusta kaupunginhallituksen hyväksymästä syystä. Kadun kadunrakentamisvelvoite täytyy olla tällöin täytetty. Katujen rakentamisvelvoitteiden (Kruununtie, Kannustie ja Rat su polku) sekä tonttien rakentamisvelvollisuuden täyttämisen vakuudeksi os ta ja antaa kaupungille yhteensä euron suuruiset kiin ni tetyt panttikirjat parhaalla etusijalla kauppakirjalla muodostettavaan kiin teis töön ja siitä edelleen muodostettaviin kiinteistöihin. Va kuu tena voi olla myös muu kaupungin hyväksymä turvaava vakuus. Vakuus palautetaan osittain tai vaihdetaan pienemmäksi, sitä mukaa kuin alueen kadut (Kruununtie, Kannustie ja Ratsupolku) on hy väksyt tä väs ti toteutettu ja rakentamisvelvoitetta on täytetty. Äänekosken kaupunki on tilannut kaupan kohteesta SKV Oy:ltä kiinteis tö ar vion: arvo on euroa +/ 20 %. Ottaen huomioon osta jan toteutettavaksi tuleva asemakaava alueen katujen ra ken ta minen (kustannusarvio euroa) sekä maksama kauppahinta ( euroa), kauppa ei sisällä valtiontukea. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh ja kaa voi tus pääl lik kö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan kauppa kir jan, jolla Äänekosken kaupunki myy Crystone Oy:lle noin 10,5455 hehtaarin määräalan tilasta Hirvimäki RN:o hin taan euroa. Oikeutetaan kaupunginjohtaja hyväksymään teknisluonteiset tar kistuk set kauppakirjaan ennen sen allekirjoittamista. Päätös: Asia päätettiin yksimielisesti jättää pöydälle. Leila Lindell ja Tommi Lunttila totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Äänekosken Energia Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Anna Riitta Pentinpuro ja Tarja Pullinen osallistuivat varajäseninä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH Hirvimäen alueen toteuttamista varten on laadittu kiin teis tö kaup pakir ja ja yhteistyösopimus. Hallintojohtajan ehdotus: Kauppakirjan mukaan Äänekosken kaupunki myy Crystone Oy:lle noin 10,5455 hehtaarin määräalan tilasta Hirvimäki RN:o hintaan euroa. Kauppakirja sisältää ehdot rakentamisvelvoitteesta sekä niihin liittyvistä sanktioista. SKV Oy:n tekemän kiinteistöarvion mukaan kaupan kohteen arvo on euroa +/ 20 %. Kiinteistöarvio tarkoittaa myytävän alueen ar voa siinä tilanteessa jolloin alueen kadut ja kunnallistekniikka olisi ra ken net tu, minkä johdosta tontit olisivat myytävissä rakentajille. Kun Äänekosken kaupunki ei rakenna alueen katuja eikä kun nal listek niik kaa, on alueen arvo tämän johdosta huomattavasti al hai sempi. Toisaalta kun kaupunki on ostanut alueen hintaan noin 0,46 /m2, on tämän kauppakirjan mukainen myyntihinta 2,61 /m2 alueen han kin ta kus tan nus ta huomattavasti korkeampi. Tämä kiin teis tökaup pa ei sisällä näin ollen valtiontukea. Allekirjoitettavan yhteistyösopimuksen mukaan Crystone Oy ra kentaa kaikki Hirvimäen alueen kadut kustannuksellaan. Kaupunki osallis tuu Kruununtien rakentamiseen eurolla, Ratsupolun raken ta mi seen eurolla ja Kannustien rakentamiseen eu rol la. Muilta osin Äänekosken kaupunki ei osallistu Hirvimäen asema kaa va alu een kadunrakentamiskustannuksiin. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh ja kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan kauppakirjan, jol la Äänekosken kaupunki myy Crystone Oy:lle noin 10,5455 heh taa rin määräalan tilasta Hirvimäki RN:o hintaan euroa. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan yh teis työ so pimuk sen. Oikeutetaan kaupunginjohtaja hyväksymään teknisluonteiset tar kistuk set kauppakirjaan ja yhteistyösopimukseen ennen niiden allekirjoittamista. Päätös: Hyväksyttiin.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunginhallituksen kokouksessa tätä asiaa käsiteltäessä Leila Lindell ja Tommi Lunttila olivat läsnä. Pöytäkirjamerkintä heidän esteellisyydestään ja poissaolostaan on virheellinen eivätkä varajäsenet Anna Riitta Pentinpuro ja Tarja Pullinen näin ollen olleet paikalla. Liitteet Liite 2 Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti, kauppakirja, kh Liite 3 Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti, YRVA, kh , kh Liite 4 Hirvimäen asemakaavan asuintonttien myynti, yhteistyösopimus, kh

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Suolahden yhtenäiskouluhankkeen kustannusarvio ja rakennusurakoiden hankinta 64/ /2016 TELA Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt Suolahden yhtenäiskoulun hankesuunnitelman ja korjatun kustannusarvion kokouksessaan Hyväksytty kustannusarvio on (alv 0 %). Tilaajavastuualue on kilpailuttanut rakennustekniset työt (maanrakennusurakka, rakennusurakka, putkiurakka, IV urakka, rakennusautomaatiourakka ja sähköurakka). Pelkästään rakennusteknisten töiden urakoiden yhteissummaksi tulee (alv 0 %). Teknisen johtajan ehdotus: Hankintalain 125 mukaan hankinta voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankinnan keskeytyksestä tulee tehdä jälkilmoitus HILMA:aan. 1. Tekninen lautakunta päättää käsitellä tämän pykälän kokouskutsun ulkopuolisena asiana. 2. Tekninen lautakunta päättää keskeyttää Suolahden yhtenäiskoulun hankinnan ja hylkää saadut tarjoukset, koska saadut tarjoukset ylittävät reilusti hankkeen kustannusarvion (hankintalaki 125 ). 3. Tekninen lautakunta päättää, että hankkeen suunnitelmat tarkistetaan siten, että hankkeen kokonaiskustannukset pysyvät hyväksytyn kustannusarvion mukaisina. Päätös: Hyväksyttiin. KH Tekninen lautakunta käsitteli Suolahden yhtenäiskouluhankkeeseen kuu lu vis ta rakennusurakoista saatuja tarjouksia pi tä mässään kokouksessa (34 39 ). Tekemillään päätöksillä lautakunta hylkä si kaikki saadut tarjoukset ja keskeytti hankinnan, sillä tarjousten pe rus teel la hankkeen kustannukset olisivat muodostuneet mer kit täväs ti suuremmiksi kuin mihin on varauduttu kaupunginhallituksen (203 ) hyväksymässä kustannusarviossa. Kau pun gin hal lituk sen hyväksymä kustannusarvio sitoo teknistä lautakuntaa, joten mah dol li suut ta muuhun ratkaisuun ei käytännössä ollut.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Hallintojohtajan ehdotus: Kustannusarvion tietoja on käytetty valtuuston (73 ) hyväk sy män kaupungin vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjana. Kaupunginhallitus tai sen alai nen lautakunta ei voi tehdä hankintapäätöstä, jonka täy tän töönpa no johtaisi valtuuston talousarviossa osoittamien määrärahojen ylit ty mi seen. Kaupunginhallituksen pitämän kokouksen yhteydessä keskus tel tiin Suolahden yhtenäiskouluhankkeen tilanteesta ja käy tet tävis sä olevista vaihtoehdoista. Tuolloin todetun mukaisesti kau pungin hal li tus voi muuttaa aiemmin hyväksymäänsä kustannusarviota ja käyt tää vuoden 1995 kuntalain (365/1995) 51 :ssä tarkoitettua otto oi keut ta teknisen lautakunnan tekemiin päätöksiin. Otto oi keu den nojalla käsiteltäväkseen ot ta mis saan asioissa voi kaupun gin hal li tus tehdä lautakunnan päätöksistä poikkeavia ratkaisuja. Jos kustannusarvion muutoksella on tai saattaa olla vai ku tuk sia kulu van vuoden talousarvion toteutumiseen ja ensi vuoden ta lous arvion valmisteluun, tulisi muutokselle saada myös valtuuston hy väksyn tä ennen kuin kaupunginhallitus tekee hankintapäätöksiä (esim. päät tää saatujen tarjousten hyväksymisestä). Kustannusarvion muutosta on valmisteltu viranhaltijatyönä. Samaan ai kaan kaikkia tarjoajia on myös pyydetty täydentämään tar jouk siaan toimittamalla kaupungille eräitä hankintailmoituksessa ja tarjous pyyn tö asia kir jois sa tarkoitettuja tietoja tarjoajan teknisestä suo ritus ky vys tä (referenssit) ja ammatillisesta pätevyydestä (työnjohtajan ni meä mi nen). Näillä tiedoilla kaupunki pyrkii varmistumaan, että han kin ta toteutuu kaikilta osin Euroopan unionin ja kansallisessa lain sää dän nös sä edellytetyn mukaisesti. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus voisi tehdä tarpeel li sek si katsomansa hankintapäätökset tarkistetun kus tan nus arvion puitteissa ja täydennettyjen tarjousten perusteella. Kaupunginhallitus: (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) 1) päättää muuttaa kohdassa 203 tekemäänsä päätös tä Suolahden yhtenäiskoulun hankesuunnitelmasta ja kustan nus ar vios ta niin, että kustannusarvion loppusummaa euroa lisätään eurolla. Kustannusarvion lop pu sum ma lisäyksen jälkeen on tällöin euroa;

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus ) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Suolahden yh tenäis kou lun hankesuunnitelman ja kustannusarvion edellä kohdas sa 1 päätetyn lisäyksen mukaisesti; 3) ottaa teknisen lautakunnan kohdissa kä sit tele mät asiat kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuntalain 51 :n no jal la; 4) kumoaa teknisen lautakunnan kohdissa te kemät päätökset; ja 5) jättää pöydälle Suolahden yhtenäiskoulun rakennusurakoitsijan va lin taa, Suolahden yhtenäiskoulun putkiurakoitsijan valintaa, Suo lah den yhtenäiskoulun IV urakoitsijan valintaa, Suolahden yh te näis kou lun sähköurakoitsijan valintaa ja Suolahden yh tenäis kou lun RAU urakoitsijan valintaa koskevien han kin ta päätös ten tekemisen niin, että kaupunginhallitus jatkaa asian kä sitte lyä kokouksessaan Päätös: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi Suolahden yhtenäiskoulun suunnitteluryhmään edustajakseen Kari Kiiskisen.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Koiviston koulun laajuus 182/ /2017 KASVOPPI Kaupunginvaltuusto päätti seuraavasti: 1. Koiviston koulu jatkaa toimintaansa Koiviston kylällä. 2. Opetuspalvelut ja tekninen toimi esittävät kaupunginhallitukselle vuosien aikana kokonaistaloudellisesti järkevimmän vaihtoehdon terveellisten ja ajanmukaisten koulutilojen saa misek si. Tilapalvelu on arvioinut, ettei nykyisiä Koiviston koulun tiloja kannata pe rus kor ja ta. Tekninen lautakunta arvioi eri vaihtoehtojen ra ken ta miseen liittyvät kustannukset ja niiden vaikutukset käyttötalouteen. Koulun opetusryhmät ja oppilasmäärä Koiviston koulun oppilasmäärä kasvaa helmikuun 2017 tilaston mukaan oppilaan välille vuosina Opetusryhmien luku mää rä nousee lukuvuonna neljään ja vaihtelee 4 ja 5 vä lil lä vuosina Muuton vaikutusta ei ole arvioitu. Liite nro 3. Kuljetuskustannukset Eri vaihtoehdoissa Suolahden yhtenäiskouluun kuljetettavat lapset ovat 5 ja 6 luokkien oppilaita. Luokilla 5 6 on 25 tuntia viikossa. Koulupäivät alkavat yhtenäiskoulun luokkien 1 9 kuljetusoppilailla klo Aamukuljetuksiin tullaan tarvitsemaan nykyistä suurempi au to kuljetettavien oppilaiden määrän kasvun vuoksi. Iltapäivisin jou du taan järjestämään Koiviston suuntaan yksi kuljetus enemmän kuin tällä hetkellä. Isompi auto ja yksi lisäkuljetus kasvattavat kustan nuk sia noin 200 euroa koulupäivälle ja euroa koko työvuo del le. Luokkien 1-6 koulu Mitoittaessa koulua kuudelle opetusryhmälle voidaan realistisena mak si mi op pi las mää rä nä Koiviston nykyisellä oppilaaksiottoalueella pi tää 90 oppilasta. Tämän oppilasmäärän saavuttaminen edellyttää alu een asuinrakentamisen voimakasta kasvua. Lukuvuosien aikana koulussa olisi ylimääräisiä perusopetustiloja 1 2 kap pa let ta riippuen vuodesta. Koulu tulisi suunnitella siten, että ylimää räi set tilat voitaisiin hyödyntää myös pienemmällä op pi las mää

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus räl lä mahdollisimman tehokkaasti. Koulussa tulisi olemaan ar vioin tijak sol la 4 5 opetusryhmää. Luokkien 1-4 koulu Mitoittaessa koulua 1 4 luokkien kouluksi voidaan realistisena maksi mi op pi las mää rä nä Koiviston nykyisellä oppilaaksiottoalueella pitää 70 oppilasta. Tämän oppilasmäärän saavuttaminen edellyttää alueen asuinrakentamisen voimakasta kasvua. Lukuvuosien aikana oppilasmäärä vaihtelee tuoreimman op pi las ennus teen mukaan 1 4 luokkien osalta lapseen. Opetusryhmien lu ku mää rä vaihtelee em. aikavälillä 2 4. Työyhteisön toimivuuden ja kou lun toiminnan kehittämisen näkökulmasta katsottuna tulisi pyrkiä rat kai suun, joka takaisi koululle vähintään kolme opettajaa. Luokat 5 6 kuljetettaisiin tässä vaihtoehdossa Suolahden yh te näiskou luun. Yhtenäiskoulun uudisrakennus valmistuu syksyllä Kul jet ta vien oppilaiden määrä (luokat 5 6) vaihtelee lukuvuosina välillä. Kuljetuskustannukset ovat noin /vuo si. Koiviston koulun 5 6 luokkien siirtäminen yhtenäiskouluun vähentää ope tus ryh mien kummankin koulun yhteenlaskettua opetusryhmien mää rä yhdellä lukuvuosina , ja Muina vuosina siirto ei vaikuta opetusryhmien lu ku määrään. Yhden opetusryhmän kustannukset ovat noin /vuosi. Neljän opetusryhmän koulu Neljän perusopetusryhmän koulussa siirretään oppilaita Suolahden yh te näis kou luun vain niinä vuosina, jolloin opetusryhmiä on enemmän kuin 4. Oppilaita siirrettäisiin Suolahteen seuraavasti: Lukuvuonna , luokat 5 ja 6, yhteensä 19 lasta. Lukuvuonna , luokka 6, yhteensä 10 lasta Lukuvuonna , luokka 6 yhteensä 12 lasta. Koiviston opetusryhmien määrä tässä ratkaisussa on koko tar kas telu jak son ajan 4. Oppilaskuljetusten lisäkustannukset ovat noin /vuosi. Oppilaiden siirtäminen Suolahden yhtenäiskouluun vähentää kou lujen yhteenlaskettua opetusryhmien määrä yhdellä lukuvuosina ja Muina vuosina siirto ei vaikuta ope tus ryhmien lukumäärään. Yhden opetusryhmän kustannukset ovat noin /vuosi. Koulun laajuuden eri vaihtoehtojen vaikutukset kuljetus ja hen ki löstö kus tan nuk siin lukuvuosina

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Koulu Ryhmä Kuljetus Vaikutus 1 6 luokat luokat opetusryhmää Opetusryhmien vähentymisestä ei synny em. aikavälillä riittävästi sääs tö jä kompensoimaan lisääntyviä kuljetuskustannuksia. Laskelman perusteella voidaan arvioida, että 1 6 luokkien koulu tu lisi olemaan edullisin arvioitaessa henkilöstö ja kuljetuskustannuksia, ero muihin vaihtoehtoihin ei ole kuitenkaan merkittävä keskimäärin vuo si ta sol la. Koiviston koulun oppilaaksiottoalueella sijaitsevalle Hirvimäen asunto alu eel le on kaavoitettu 65 omakotitonttia ja 2 rivitalotonttia. Mikäli alue rakentuisi täyteen noin 10 vuodessa, merkitsisi se noin 15 op pilaan lisäystä ennusteeseen. Laskennassa on arvioitu,että yhtä raken net tua tonttia kohti tulee kouluun 0,22 lasta. 1 6 luokkien koulu lisää todennäköisesti Koiviston alueen hou kut tele vuut ta lapsiperheille. Esiopetuslapset ovat nykyisin siirretty Hietamalle tai päiväkotien yhtey des sä oleviin esiopetusryhmiin. Jatkossa oppilasmäärän kasvaes sa on järkevää toteuttaa Koiviston alueen esiopetus ja heidän tar vit se ma päivähoito Koiviston koululla. (valmistelija opetus ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh ) Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Koiviston koululle raken ne taan tilat esiopetuksen ja luokkien 1 6 oppilaille. Koulun tilat mi toi te taan 90 oppilaalle. Päätösehdotus perustuu: edellä esitettyihin kuljetus ja henkilöstökustannusarvioihin toimivan koulun saavuttamiseen Koiviston alueen palvelurakenteen vahvistamiseen Päätös: Hyväksyttiin. KH (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Hallintojohtajan ehdotus:

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus: 1) hyväksyy kasvun ja oppimisen lautakunnan esityksen Koiviston kou lun tiloista käytettäväksi suunnittelutyön perusteina; ja 2) pyytää tekniseltä toimelta kustannusarviota Koiviston koulun tilo jen toteuttamisesta edellä kohdassa 1 tarkoitettujen pe rus teiden mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Oheismateriaali Koiviston koulun ja Asemakadun koulujen opetusryhmät, kasvoppi , kh Koiviston koulun opettajakunnan kirje, kasvoppi , kh Vanhempaintoimikunnan kirje, kasvoppi , kh

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Jätehuollon järjestäminen / Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle 541/ /2016 KH Tämänhetkinen tilanne Jätelaissa (646/2011 muut.) ja erityisesti sen 5 luvussa on säädetty kun nal la olevasta jätehuollon järjestämisvelvollisuudesta. Tällä hetkel lä Äänekosken kaupunki järjestää jätehuollon yksin. Pääosan jäte huol lon palvelutehtävistä kaupunki hankkii kuitenkin sopimuksella Sam mak ko kan gas Oy:ltä. Sammakkokangas on kahdeksan kes kisuo ma lai sen kunnan Saarijärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Uu rai nen, Kinnula, Kannonkoski ja Kivijärvi omistama jätehuollon pal ve lu yh tiö. Äänekosken kaupungin ja Sammakkokangas Oy:n välisen so pi mussuh teen taustalla on kaupungin keväällä 2014 järjestämä tar jous kilpai lu, jonka yhtiö voitti. Sopimus on määräaikainen; sen voi mas saolo alkoi ja päättyy Sopimukseen on kirjattu mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen ajal le Sammakkokangas Oy on kuitenkin tammi kuus sa 2017 ilmoittanut, ettei se enää suhtaudu suopeasti op tiokau den käyttöönottoon, sillä uudessa eli vuoden 2016 julkisista hankin nois ta annetussa laissa (1397/2016) rajoitetaan aiempaa voi makkaam min kuntiin sidosyksikköasemassa olevien yhtiöiden mah dol lisuut ta myydä palveluita muille kuin omistajilleen. Vuoden 2017 ajan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö voi myydä ulko puo li sil le enintään 15 % liikevaihdostaan, vuoden 2018 ajan enintään 10 % liikevaihdostaan ja lukien enintään 5 % lii ke vaihdos taan. Lisäksi lukien voimaan tulee myös eu ro mää räinen raja, joka on enintään Suhteellisesta ja eu ro mää räises tä rajasta sovelletaan ankarampaa. Päävaihtoehdot Kaupungin on nyt nopealla aikataululla ratkaistava, miten kaupungin vas tuul la oleva jätehuolto järjestetään ja siihen kuuluvat pal ve lu tehtä vät tuotetaan lukien. Voidaan sanoa, että kaupungin käytet tä vis sä on kaksi päävaihtoehtoa. Toisaalta kaupunki voi järjestää jätehuollon palvelutehtävistä uuden tar jous kil pai lun ja tehdä hankintasopimuksen sen voittajan kanssa.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus On gel ma na on, että asianmukaiseen hankintamenettelyyn ja uuden toi mi jan tehtäväänsä valmistautumiseen ei ole enää riittävästi aikaa. Edel lä tarkoitetun julkisia hankintoja koskevan sääntelyn vuoksi on pi det tä vä epätodennäköisenä, että mikään lähialueella toimivista kun tien omistamista jätehuollon palveluyhtiöistä jättäisi tarjousta. Yksityisessä omistuksessa olevat jäteyhtiöt eivät tavallisesti ylläpidä yh dys kun ta jät teen käsittelyjärjestelmiä, sillä niiden liiketoiminta on kes kit ty nyt vaarallisiin jätteisiin, teollisessa toiminnassa syntyviin jättei siin ja yleensä siihen osaan jätehuoltoa, joka jätelain perusteella ei ole kunnan vastuulla. On lisäksi huomattava, että lainsäädäntö, jo ka rajoittaa kuntien omistamien jätehuollon palveluyhtiöiden mahdol li suuk sia tarjota kapasiteettiaan Äänekosken kaupungille, ra joittaa tarjontaa myös yksityisille jäteyhtiöille. Onnistuneen tarjouskilpailun avulla voi parhaimmillaan syntyä toi miva jätehuoltoratkaisu lyhyelle aikavälille. Järjestelmä, joka perustuu muu ta mien vuosien välein toistuvaan tarjouskilpailuun, ei kuitenkaan mis sään tapauksessa ole pitkäjänteinen toimintamalli. Se myös vaatii, että kaupungilla on riittävästi henkilöstöä hoitamaan ti laa ja or ga nisaa tiol le kuuluvia tehtäviä ja muita sellaisia tehtäviä, joita ei voida han kin ta so pi muk sel la siirtää toiselle osapuolelle. Toisena päävaihtoehtona on, että kaupunki menisi osakkaaksi johon kin kuntien omistamaan jätehuollon palveluyhtiöön ja sen jälkeen siir täi si jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella. Edel lä olevat liikevaihdosta laskettavat rajat eivät koske yh teis toimin taa, jonka osapuolten välillä on voimassa osakkuuden muo dosta ma sidosyksikkösuhde. Jätehuollon eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi on kaupunki teettänyt asias ta selvityksen konsultointiyritys Ramboll Finland Oy:llä. Sel vityk ses sä on muun muassa vertailtu lähialueella toimivia kolmea kuntien omistamaa jätehuollon palveluyhtiötä eli Jätekukko Oy:tä, Mustan kor kea Oy:tä ja Sammakkokangas Oy:tä. Konsulttiselvitystä ja erillistä viranhaltijatyönä laadittua ehdotusta jäte huol lon tulevaisuudesta on esitelty valtuustolle pi de tyssä valtuuston iltakoulussa. Viranhaltijajohdon näkemys Kaupungin viranhaltijajohto katsoo, että kaupungin ja kau pun ki laisten edut turvaa parhaiten jätehuollon järjestäminen ja jätehuollon pal ve lu teh tä vien tuottaminen pitkäjänteisessä yhteistoiminnassa lähi alu een muiden kuntien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kau pun gin tulisi hankkia jonkin olemassa olevan, kuntien omistaman jä te huol lon palveluyhtiön osakkeita ja siirtää jätehuollon pal ve lu tehtä vät yhtiölle osakkuuden perusteella. Viranhaltijajohdon arviona on, että edellä mainituista kolmesta jä tehuol lon palveluyhtiöstä paras vaihtoehto olisi Sammakkokangas Oy. Kau pun gil ta vaadittu sijoitus yhtiön omaan pääomaan on Sam makko kan kaan tapauksessa selvästi pienempi kuin muissa esillä ol leissa yhtiöissä. Toiminnallisesti Sammakkokangas tarjoaa kaikki kaupun gil le ja kaupunkilaisille tarpeelliset palvelut tavanomaisella kustan nus ra ken teel la ja kustannustasolla. Joka tapauksessa ja jätelain 20 :n perusteella jätehuollon kus tannuk sis ta vastaa jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiem pi jätteen haltija. Jätehuoltoa ei siis saa rahoittaa verovaroilla. Edelleen voidaan todeta, että Äänekosken kaupungin maan tie teel linen sijainti soveltuu erinomaisesti Sammakkokangas Oy:n pal ve lura ken tee seen ja jätemateriaalivirtojen kulkuun keräysalueilta kä sit tely alueil le. Sammakkokangas Oy:n piirissä noudatettavien periaatteiden mukaan osakkaaksi tulevan kunnan on hankittava yhtiön osakkeita 18 eu rol la asukasta kohden. Kun otetaan huomioon, että Äänekosken kau pun gin väkiluku oli asukasta, saadaan kaupun gin hankittavaksi tulevien osakkeiden kokonaishinnaksi eu roa. Tämä sijoitus merkittäisiin kokonaan osakepääomaan. Yhtiön osakkaana kaupunki saa edustuksen yhtiön hallitukseen yhtiö jär jes tyk sen ja osakkaiden kesken solmitun osakassopimuksen mu kai ses ti. Kaupungin tulisi myös liittyä tähän osakassopimukseen ja sitoutua siinä sovittuihin periaatteisiin. Siltä varalta, että kaupunki ei pääse liittymisen ja osakkuuden ehdois ta (esim. hallituspaikkojen määrä) ratkaisuun Sammakkokangas Oy:n tai sen omistajien kanssa, on toissijaisena vaihtoehtona pidetty kau pun gin osakkuutta Mustankorkea Oy:ssä. Jätehuollon viranomaistehtävät Jätelain 23 :n mukaan jos kunta on siirtänyt jätehuollon jär jes tä miseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yh tiös sä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yh teis toi min ta alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä. Sam mak ko kan gas Oy:n omistajakuntien yhteisenä jä te huol to vi ran

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: omai se na toimii Sydän Suomen jätelautakunta, jonka vas tuu kun tana on Saarijärven kaupunki. Jätehuollon palvelutehtävien siirtäminen Sammakkokangas Oy:lle osak kuu den perusteella lukien tarkoittaisi, että Ää ne kosken kaupungin aluetta koskevat jätehuollon viranomaistehtävät siirret täi siin tekniseltä lautakunnalta Sydän Suomen jätelautakunnalle sa mas ta ajankohdasta lukien. Sen sijaan ympäristölautakunnalla ole viin jätehuollon laillisuusvalvontatehtäviin ja muihin ym pä ris tönsuo je lu teh tä viin ei tule muutoksia missään vaihtoehdossa. Tässä tarkoitettuja jätehuollon viranomaistehtäviä ovat ennen kaikkea jätehuoltomääräysten antaminen, jätetaksan (jätemaksujen perus teet) hyväksyminen, jätemaksun määrääminen ja päätöksenteko jät teen kul je tus jär jes tel män valinnasta. Jätehuollon viranomaistehtävien antaminen Sydän Suomen jä te lauta kun nal le edellyttää kaupungin yhtymistä kuntien väliseen jul kisoikeu del li seen sopimukseen asiasta. Myös kaupungin hallintosääntöä on muutettava tältä osin. Aikataulu ja jatkotoimet Kaupungin viranhaltijajohto esittää, että kaupunginhallitus ja edelleen valtuusto tekisivät helmikuussa 2017 poliittisen pe ri aa te pää töksen lukien käyttöön otettavasta jätehuollon toi min ta mal lista. Periaatepäätöksen nojalla viranhaltijajohto voi jatkaa asian valmis te lua. Asiakokonaisuuteen kuuluvat yksittäiset ratkaisut tuodaan tämän jälkeen päätettäväksi eri toimielimissä kaupungin hallintosäännön mukaan. Aikataulu on melko haastava, joten esimerkiksi päätös Sammak ko kan gas Oy:n osakkeiden hankinnasta olisi tehtävä jo pi det tä väs sä kaupunginhallituksen kokouksessa. Osakkuuden tultua voimaan kaupunginhallitus ja valtuusto voisivat tou ko ke sä kuus sa 2017 päättää jätehuollon palvelutehtävien siir tämi ses tä Sammakkokangas Oy:lle ja jätehuollon viranomaistehtävien an ta mi ses ta Sydän Suomen jätelautakunnalle. (Valmistelija hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, puh ) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto:

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii lukien järjestämään jätehuollon ja tuottamaan jätehuollon palvelutehtävät yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa; 2) hyväksyy sen, että kaupunki pyrkii hankkimaan ensisijaisesti Sammakkokangas Oy:n ja toissijaisesti Mustankorkea Oy:n osakkeita voidakseen erillisellä päätöksellä siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle osakkuuden perusteella; ja 3) merkitsee tiedoksi, että jätehuollon palvelutehtävien siirtyessä kuntien omistamalle yhtiölle osakkuuden perusteella annetaan jätehuollon viranomaistehtävät yhtiön toiminta alueen kuntien yhteiselle jätehuoltoviranomaiselle. Päätös: Tarja Pullinen esitti Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattamana, että kaupunki järjestää jätehuollon palvelutehtävistä tarjouskilpailun. KVALT Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Tarja Pullisen esittämän ja Lauri Laxin ja Pentti Piilosen kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettin 6 JAA ääntä ja 3 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Kaupunginhallitus oli äänestyksessä saapuvilla täysilukuisena. Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysluettelo liitteenä nro 9. Kaupunginvaltuuston päätös:

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Martti Isoviita esitti Jari Halttusen, Pentti Piilosen ja Lauri Laxin kannattamana seuraavan ehdotuksen: "Äänekosken kaupunki ei liity osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön. Äänekosken kaupunki hoitaa vastuullensa kuuluvan jätehuollon järjestämisen myös jatkossa itsenäisesti. Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan jatkossakin omana toimintana. Jätehuollon palvelutehtävistä ainakin Äänekosken kaupungin vastuulle kuuluvien jätteiden käsittely kilpailutetaan. Äänekosken vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyn kilpailutuksen valmistelu aloitetaan heti." Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka ovat kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalla, äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Martti Isoviidan esittämän ja Jari Halttusen, Pentti Piilosen ja Lauri Laxin kannattaman ehdotuksen kannalla, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti että äänestys suoritetaan nimenhuudolla. Äänestystapaesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjanpitäjä suoritti nimenhuudon. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 24 JAA ääntä ja 18 EI ääntä. Tyhjiä ääniä ei annettu. Yksi valtuutettu oli poissa. Äänestysluettelo on liitteenä nro 6. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi. Merkittiin, että hallintojohtaja Aleksi Heikkilä selosti asiaa kokouksessa. KH Kaupunginvaltuusto on (23 ) tekemällään päätöksellä hy väk sy nyt sen, että Äänekosken kaupunki pyrkii hankkimaan Sammak ko kan gas Oy:n osakkeita. Sammakkokangas Oy:n piirissä noudatettavien periaatteiden mukaan osakkaaksi tulevan kunnan on hankittava yhtiön osakkeita 18 eu rol la asukasta kohden. Kun otetaan huomioon, että Äänekosken kau pun gin väkiluku oli asukasta, saadaan kau