Rahastokanta ennätystasolla, palkkiotuotto neton vahva kasvu jatkui

Transkriptio

1 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Rahastokanta ennätystasolla, palkkiotuotto neton vahva kasvu jatkui Toimitusjohtaja Martin Backman Rahastojen ja varainhoidon vahvana jatkuneen myynnin ansiosta palkkiotuottojen netto nousi kolmannella vuosineljänneksellä 10 prosenttia viime vuodesta 22,0 (20,0) milj. euroon. Ottoja antolainauksen 16,9 (15,8) milj. euron korkokatteeseen vaikutti suuri kysyntä. Likviditeettisalkun ja korkosuojauksien tuotto supistui 7,0 (9,8) milj. euroon, mikä pienensi korkokatteen 21,5 (23,9) milj. euroon. Kun 7,7 (1,0) milj. euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ei oteta lukuun, liiketoiminnan tuotot kolmannella neljänneksellä olivat 15,7 (16,8) milj. euroa. Tunnusluvut Heinä-syyskuu 2017: Liiketoiminnan tuotot olivat 50,3 (50,9) milj. euroa, ja palkkiotuottojen netto parani edelleen merkittävästi 22,0 (20,0) milj. euroon. Otto- ja antolainauksen korkokate oli 16,9 (15,8) milj. euroa. Korkoriskien ja likviditeettisalkun hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Likviditeettisalkun heinä syyskuussa 2,4 milj. euroa heikentynyt tuotto ja korkosuojausten 0,4 milj. euron pienentyminen rasittivat korkokatetta. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 20 prosenttia 41,7 (34,6) milj. euroon. Kasvu tulee lähinnä henkilöstöön liittyvistä 6,0 milj. euron uudelleenjärjestelykuluista sekä 1,3 milj. euron muihin kuluihin sisältyvistä uudelleenjärjestelykuluista. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liiketoiminnan kulut olivat 34,4 (34,6) milj. euroa. NÄKYMÄT 2017 (tarkennetut): Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän 9 12 miljoonaa euroa (aiemmin: miljoonaa euroa) vuoden 2016 tulosta heikommaksi, kun rakennemuutos rasittaa vuoden 2017 liikevoittoa, eikä suuria kertaluonteisia tuottoja ole odotettavissa. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla (aiemmin: samalla tasolla) kuin vuoden 2016 vertailukelpoinen liikevoitto. (milj. euroa) 3Q2017 3Q2016 % 1-9/ /2016 % 2Q2017 3Q/ 2Q 1Q Korkokate 21,5 23,9-10 % 67,8 72,6-7 % 22,9-6 % 23,4 95,6 Palkkiotuotot netto 22,0 20,0 10 % 67,7 59,6 14 % 24,6-11 % 21,1 79,7 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 50,3 50,9-1 % 157,6 160,7-2 % 54,2-7 % 53,1 211,3 Liiketoiminnan kulut yhteensä -41,7-34,6 20 % -118,7-108,0 10 % -39,7 5 % -37,3-148,4 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 0,0-0,5-95 % -0,1-0,7-80 % -0,1-57 % -0,1-2,2 Liikevoitto 8,0 15,8-49 % 38,9 52,9-26 % 14,4-44 % 16,4 61,5 Vertailukelpoinen liikevoitto 1 15,7 16,8-7 % 48,5 49,0-1 % 16,9-7 % 15,9 57,5 Kulu/tuotto-suhde 0,83 0,68 22 % 0,75 0,67 12 % 0,73 14 % 0,70 0,70 Osakekohtainen tulos (EPS), euro 0,10 0,19-50 % 0,47 0,64-27 % 0,17-42 % 0,20 0,74 Oma pääoma / osake (NAV) 2, euroa 8,92 9,35-5 % 8,92 9,35-5 % 8,84 1 % 9,34 9,24 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,4 8,4-47 % 6,9 9,2-25 % 7,4-41 % 8,7 8,0 Ydinpääoman suhde 2, % 17,3 19,2-10 % 17,3 19,2-10 % 18,0-4 % 18,2 19,5 Vakavaraisuusaste 2, % 22,9 25,5-10 % 22,9 25,5-10 % 24,3-6 % 24,8 26,3 1 Vaihtoehtoinen tunnusluku ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, katso s Kauden lopussa

2 Sisältö Toimitusjohtajan puheenvuoro 3 Keskeiset tapahtumat 4 Toiminta Tunnusluvut. 20 Konsernin tuloslaskelma. 21 Konsernin laaja tuloslaskelma. 22 Konsernin tase Konsernin oman pääoman muutos. 24 Konsernin rahavirtalaskelma. 25 Konsernin kehitys neljännesvuosittain. 26 Osavuosikatsauksen liitteet 27 Raportti Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksen yleisluonteisesta tarkastuksesta 41 Taloudellinen kalenteri Tilinpäätöstiedote Yhtiökokous Osavuosikatsaus 1-3/ Puolivuosikatsaus 1-6/ Osavuosikatsaus 1-9/ Osavuosikatsaus on käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä tiedotteesta Delårsrapport Jos eroavaisuuksia ilmenee, on ruotsinkielinen versio määräävä.

3 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toimitusjohtajan puheenvuoro Toimitusjohtajan puheenvuoro 3Q2017 Suomen talous kasvoi edelleen vahvasti kesällä, ja kuluttajien luottamus pysyi korkeana. Tämä näkyi rahasto- ja muiden säästämisen tuotteiden kysynnän kasvuna ja myös asuntokaupan aktiviteetin nousuna, mikä johti asuntolainojen kysynnän kasvuun. Aktiassa toteutetaan suurta muutosta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi myös entistä digitaalisemmassa tulevaisuudessa. Syyskuun lopussa päättyneet yhteistoimintaneuvottelut johtivat noin 100 henkilön vähennykseen. Samalla muutettiin työtehtäviä ja vastuualueita, ja suuri osa 160 uudesta toimesta pystyttiin täyttämään Aktian entisillä työntekijöillä. Konttorien lukumäärää supistetaan, ja perustamme 10 alueellista, vaativaan asiakasneuvontaan ja proaktiiviseen myyntityöhön keskittyvää osaamiskeskusta. Osaamiskeskukset tukevat muita konttoreita. Aktian heinä syyskuun liikevoitto oli 8,0 miljoonaa euroa, ja sitä rasittivat yhtiössä toteutettavan muutoksen aiheuttamat noin 7,7 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 15,7 miljoonaa euroa. Myynti on kehittynyt edelleen vahvasti, erityisesti varainhoidon ja rahastojen osalta. Rahastomyynti on moninkertaistunut, ja Aktian rahastojen hallinnoitava pääoma ylsi jälleen uudelle ennätystasolle, yli 4,8 miljardiin euroon. Palkkiotuotot rahastoista ja varainhoidosta kehittyivät erityisen hyvin nousten 25 prosenttia 13,8 miljoonaan euroon. Palkkiotuottojen netto nousi siten 10 prosenttia 22,0 miljoonaan euroon ja generoi nyt enemmän tuottoja kuin korkokate. Korkokate pieneni kauden aikana 10 prosenttia 21,5 miljoonaan euroon. Perinteisen otto- ja antolainauksen korkokate parani 7 prosenttia 16,9 (15,8) miljoonaan euroon. Korkoriskien ja likviditeettisalkun hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Niiden osuus korkokatteesta pieneni 7,0 (9,8) miljoonaan euroon. Kulut nousivat muutostoimenpiteiden vuoksi 20 prosenttia 41,7 miljoonaan euroon. Henkilöstöön liittyvät uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1,7 miljoonaa euroa. Peruspankin implementoinnin loppuunsaattaminen kasvatti IT-kuluja 5 prosenttia 6,7 miljoonaan euroon. Kauden päättymisen jälkeen Aktian hallitus esitteli lokakuussa uuden strategian ja uudet taloudelliset tavoitteet vuoteen Keskeistä uudessa strategiassamme on, että haluamme tarjota parasta asiakaskokemusta varainhoidon ja rahoituksen alueilla. Pyrimme vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ensiluokkaisella henkilökohtaisella palvelulla, digitaalisilla palveluilla, ainutlaatuisella palvelutarjoomalla ja joustavuudella. Tavoitteena on edistää asiakkaidemme varallisuutta vastuullisesti pitkällä aikavälillä. Uusi peruspankkimme luo kustannustehokkaan lähtökohdan digitaalisen kehitystyön jatkamiselle. Korvaamme monet aikaisemmin manuaaliset prosessit operatiivisilla digiprosesseilla tavoitteena vapauttaa resursseja suoraan asiakaspalveluun ja myyntiin. Tavoitteena on Aktian transformaatio asiakaslähtöisiä digitaalisia palveluja tarjoavaksi ekosysteemiksi. Helsinki Martin Backman toimitusjohtaja 3

4 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Keskeiset tapahtumat Keskeiset tapahtumat Aktia Pankin uusi strategia ja taloudelliset tavoitteet pääpaino omaisuudenhoidossa ja rahoituksessa Aktia Pankin hallitus hyväksyi uudistetun strategian ja uudet taloudelliset tavoitteet vuoteen 2022 kokouksessaan Uusi strategia perustuu asiakkaiden varallisuuden kasvattamiseen ja turvaamiseen pitkällä aikavälillä helposti ja vastuullisesti painopisteenä varainhoidon ja rahoituksen asiakaskokemus. Aikaisemmat taloudelliset tavoitteet vuoteen 2018: Kulu/tuotto-suhteen parantaminen vähintään 10 prosentilla (2016; 0,70) Oman pääoman tuoton (ROE) parantaminen vähintään 9 prosenttiin (2016; 8,0 %) Ydinpääoman suhteen (CET 1) pitäminen vähintään 15 prosentissa (2016; 19,5 %) Vähintään 50 prosentin osinko vuoden voitosta (2016; 81 %) Aktia Pankin tavoitteena on kehittää edelleen palvelumalliaan ja tarjota yksityishenkilöistä, yrityksistä ja instituutioista koostuville asiakassegmenteilleen interaktiivisia kokonaisratkaisuja, joissa yhdistyvät henkilökohtainen palvelu ja helppokäyttöiset digitaaliset rajapinnat. Aktia Pankin uusi strategia nojaa kolmeen kulmakiveen: Asiakkaiden varallisuuden kasvattaminen ja turvaaminen: Tarjoamme asiakkaillemme räätälöityjä sijoitus- ja rahoitusratkaisuja helposti ja vastuullisesti. Palvelumallin kehittäminen: Vahvistamme asiantuntijaorganisaatiota ja tarjoamme asiakkaillemme pitkälle kehitettyjä palveluja ja yksilöllisiä ratkaisuja. Digitalisaation hyödyntäminen: Panostamme joustaviin digitaalisiin konsepteihin ja käyttäjärajapintoihin palveluvalikoimamme tuomiseksi asiakkaiden saataville. Taloudelliset tavoitteet vuoteen 2022 ja osinkopolitiikka Aktia Pankin taloudelliset tavoitteet vuoteen 2022:.. Vertailukelpoisen liikevoiton kasvattaminen noin 80 miljoonaan euroon.. Vertailukelpoisen kulu/tuotto-suhteen parantaminen 0,61:een.. Oman pääoman tuoton (ROE) parantaminen 9,7 prosenttiin.. Ydinpääoman suhteen (CET 1) pitäminen 1,5 3 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella Aktia Pankki sai yhtiön hallintorakenteen selkeyttämisen päätökseen Aktia Pankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti ja osana Aktia-konsernin hallintorakenteen yksinkertaistamista muuttaa pankin yhtiöjärjestystä niin, että hallintoneuvosto lakkautetaan. Tehtävä valita pankille hallitus siirtyy näin ollen hallintoneuvostolta yhtiökokoukselle. Hallituksen jäsenten valinnan ja palkkioiden valmistelusta vastaa viiden suurimman osakkeenomistajan edustajista koostuva nimitystoimikunta. Yhtiökokous vahvisti nimitystoimikunnan työjärjestyksen. Muutettu yhtiöjärjestys merkittiin kaupparekisteriin Yhteistoimintaneuvottelut Aktia Pankki Oyj:n ja Aktia Henkivakuutus Oy:n henkilökunnan kanssa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut päätettiin Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen pankissa avautui n. 160 uutta tointa ja n. 260 nykyistä tointa lakkasi. Aktia Pankin osinkopolitiikka: prosentin osinko tilikauden voitosta 4

5 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Keskeiset tapahtumat Aktian uusi peruspankki otettu käyttöön Aktian uuden peruspankkijärjestelmän täysimittainen käyttöönotto toteutettiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Aikaisempien peruspankkijärjestelmien korvaaminen moderneilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla, jotka jatkossa mahdollistavat Aktian digitaalisten palvelujen nopean kehittämisen, aloitettiin vuoden 2013 lopulla. Peruspankkiprojektin kokonaiskustannukset siirtymiskuluineen olivat 65 miljoonaa euroa ja aktivoidut investointikulut 62 miljoonaa euroa. Asteittainen käyttöönotto on kuitenkin nostanut vuoden 2017 juoksevia IT-kuluja. Uuden peruspankkijärjestelmän tuomat kustannussäästöt realisoituvat asteittain loppuvuoden aikana. Aktia Pankki uudisti johtoryhmää Johtoryhmässä 2017 voimaan tulleet muutokset esitellään osavuosikatsauksen kohdassa Hallitus ja johtoryhmä. Aktian korkovarainhoito jälleen Suomen parhaimmistoa Aktia Varainhoito on jo vuosien ajan saanut tunnustusta hyvästä varallisuudenhoidostaan. Tänä vuonna Aktia sijoittui kolmanneksi SFR:n vuoden 2017 institutionaalisten sijoittajien keskuudessa tehdyssä asiakastutkimuksessa, ja se palkittiin yhtenä Suomen parhaimmista varainhoitajista. SFR:n vastaavassa tutkimuksessa viime vuonna Aktia sijoittui toiseksi. Tänä vuonna Aktia on lisäksi saanut arvostetun Lipper-palkinnon parhaimpana pohjoismaisena varainhoitajana kategoriassa Overall Group Award, Small Company (Thomson Reuters Lipper Fund Awards 2017) sekä sijoittunut kolmanneksi TNS Sifo Prosperan External Asset Management Finland tutkimuksessa. Aktia on niittänyt mainetta myös Morningstarin vertailuissa Suomen parhaana korkovarainhoitajana. SFR eli Scandinavian Financial Research on riippumaton suomalainen tutkimusyritys, joka on erikoistunut institutionaaliseen varainhoitoon. Analyysit perustuvat sadan suurimman sijoittajan henkilökohtaiseen haastatteluun, ja tutkimus on erittäin tunnettu alalla. Aktia Hypoteekkipankki Oyj sulautui Aktia Pankki Oyj:hin Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Aktia Hypoteekkipankki Oyj sulautettiin Aktia Pankki Oyj:hin aikaisemman tiedotuksen mukaisesti (pörssitiedote ). 5

6 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Toiminta Toiminta Toimintaympäristö Keskuspankkien massiivisista tukitoimista huolimatta inflaatio on pysynyt matalana. Siksi paineet korkojen nousuun Euroopassa ovat olleet pieniä. Myöskään Yhdysvalloissa korkojen ei odoteta jatkavan ylöspäin. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkojaan aikaisintaan vuonna 2019, ja tukitoimet jatkunevat odotettua pidempään. Aikaisemmin nähty pitempien korkojen maltillinen nousu on hidastunut tai pysähtynyt. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso pysyy pankkisektorin haasteena vielä vuosia eteenpäin. Tilastokeskuksen mukaan syyskuun inflaatio oli 0,8 (0,4) prosenttia. Heinäkuussa se oli 0,5 (0,5) ja elokuussa 0,7 (0,4) prosenttia. Mm. savukkeiden, ajoneuvoveron ja sähkön kuluttajahinnat nousivat edellisvuodesta, kun taas asuntolainojen korkojen lasku sekä matkapuhelinten, rahapelien ja käytettyjen autojen laskeneet hinnat hillitsivät hintatason nousua. Kuluttajien luottamusta talouteen kuvaava indeksi pysyi vahvana, ja se oli syyskuussa 23,7 (14,4). Heinä- ja elokuun luvut olivat vastaavasti 22,8 (15,7) ja 23,5 (13,1). Pitkän ajan keskiarvo oli 12,1. (Tilastokeskus) TUNNUSLUVUT Muutos edellisvuodesta 2018E* 2017E* 2016 BKt-kasvu, % Maailma 3,5 3,5 3,2 Euroalue 2,0 2,0 1,8 Suomi 2,0 2,8 1,9 Kuluttajahintainflaatio, % Euroalue 1,3 1,4 0,2 Suomi 1,2 1,0 0,4 Muut tunnusluvut, % Asuntojen reaaliarvon kehitys Suomessa 1 1,0 0,6 0,5 Työttömyys Suomessa 1 8,3 8,6 8,8 Korot 2, % EKP:n ohjauskorko 0,00 0,00 0,00 10 vuoden korko, Suomi 0,90 0,70 0,40 Euribor 12 kk -0,05-0,17-0,05 Euribor 3 kk -0,10-0,30-0,30 *Aktian pääekonomistin ennuste ) vuosikeskiarvo 2) vuoden lopun tilanne Luottoluokitus Asuntojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan koko maassa 1,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kaudesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 prosenttia, kun ne muualla Suomessa laskivat 0,4 prosenttia. Standard & Poor s vahvisti näkemyksensä Aktia Pankki Oyj:n luottokelpoisuudesta. Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on A- ja lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus A2. Näkymät ovat vakaat. Työttömyys oli syyskuussa 8,0 (7,7) prosenttia, joten työttömiä oli noin eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä oli suunnilleen sama kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömyysaste oli kolmannella vuosineljänneksellä 7,7 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. (Tilastokeskus) Moody s Investors Service vahvisti Aktian pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukseksi A3, lyhytaikaisen varainhankinnan luokitukseksi P-2 ja taloudellisen vahvuuden luokitukseksi C-. Näkymät ovat positiiviset. Pankin Baseline Credit Assessment (BCA) on baa2. OMX Helsinki 25 -indeksi nousi noin 7 prosenttia tammi syyskuussa 2017, kun pohjoismaisen pankkisektorin indeksi vahvistui noin 12 prosenttia. Aktian A-osake laski samana ajanjaksona noin 7 prosenttia. Moody s Investors Servicen Aktia Pankin pitkäaikaisille kiinteistövakuudellisille joukkovelkakirjalainoille (covered bonds) myöntämä luokitus on Aaa. Pitkäaikainen varainhankinta Lyhytaikainen varainhankinta Näkymät Covered bonds Moody s Investors Service A3 P-2 pos Aaa Standard & Poor s A- A-2 vakaa - 6

7 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toiminta Tulos 7-9/2017 Konsernin liikevoitto oli 8,0 (15,8) miljoonaa euroa. Konsernin voitto oli 6,5 (12,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liikevoitto oli 15,7 (16,8) miljoonaa euroa. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT (milj. euro) 7-9/ /2016 Osingot Suomen Luotto-osuuskunnalta 0,2 - Tuotot Visa Europen myynnistä - - Hypoteekkipankin lopettaminen - -1,0 Uudelleenjärjestelykulut -7,8 - Yhteensä -7,7-1,0 Tuotot Konsernin liiketoiminnan tuotot olivat 50,3 (50,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liiketoiminnan tuotot olivat 50,1 (51,9) miljoonaa euroa. Kauteen sisältyi uudelleenjärjestelykuluista johtuva 0,5 miljoonan euron aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen. Tulos 1-9/2017 Konsernin liikevoitto oli 38,9 (52,9) miljoonaa euroa. Konsernin voitto oli 31,1 (42,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liikevoitto oli 48,5 (49,0) miljoonaa euroa. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT (milj. euro) 1-9/ /2016 Osingot Suomen Luotto-osuuskunnalta 1,3 - Tuotot Visa Europen myynnistä - 5,9 Hypoteekkipankin lopettaminen - -1,6 Uudelleenjärjestelykulut -11,0-0,4 Yhteensä -9,7 3,8 Tuotot Korkokate heikkeni 10 prosenttia 21,5 (23,9) miljoonaan euroon. Otto- ja antolainauksen korkokate parani 7 prosenttia 16,9 (15,8) miljoonaan euroon. Korkoriskien ja likviditeettisalkun hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Niiden osuus korkokatteesta pieneni 7,0 (9,8) miljoonaan euroon. Palkkiotuottojen netto kasvoi 10 prosenttia 22,0 (20,0) miljoonaan euroon. Suurin kasvu tuli rahastoista, varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saaduista palkkiotuotoista, jotka kasvoivat 25 prosenttia 13,8 (11,1) miljoonaan euroon. Antolainauksen palkkiotuotot olivat 2,5 (2,6) miljoonaa euroa. Henkivakuutusnetto parani 11 prosenttia 6,4 (5,8) miljoonaan euroon. Nousu tulee vakuutusteknisen tuloksen kasvusta. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotulos oli 0,1 (-0,3) miljoonaa euroa, johon sisältyy Suomen Luotto-osuuskunnan 0,2 miljoonan euron osinko. Vertailukauteen sisältyy 1,0 miljoonaa euroa Hypoteekkipankin alasajoon liittyviä kertaluonteisia kuluja. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,2 (1,5) miljoonaa euroa. Kulut Konsernin liiketoiminnan kulut nousivat 20 prosenttia 41,7 (34,6) miljoonaan euroon. Henkilöstökulujen osuus oli 22,1 (16,3) miljoonaa euroa. Henkilöstökuluja rasittivat 6,0 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. IT-kulut kasvoivat 5 prosenttia 6,7 (6,4) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut kulut olivat 9,8 (9,9) miljoonaa euroa, ja niihin sisältyi 1,3 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liiketoiminnan kulut olivat 34,4 (34,6) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan tuotot heikkenivät 2 prosenttia 157,6 (160,7) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liiketoiminnan tuotot olivat ennallaan, 156,3 (156,4) miljoonaa euroa. Alhaisina pysyneiden markkinakorkojen ja pankin likviditeettisalkun supistuneiden tuottojen vuoksi korkokate laski 7 prosenttia 67,8 (72,6) miljoonaan euroon. Otto- ja antolainauksen korkokate parani 13 prosenttia 51,8 (45,9) miljoonaan euroon. Korkoriskien ja likviditeettisalkun hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Niiden osuus korkokatteesta pieneni 22,6 (26,8) miljoonaan euroon. Muun treasury-toiminnan korkokate oli -6,7 (0,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuottojen netto kasvoi 14 prosenttia 67,7 (59,6) miljoonaan euroon. Rahastoista, varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saadut palkkiotuotot kasvoivat 23 prosenttia 39,7 (32,2) miljoonaan euroon. Kortti- ja muut maksujenvälityspalkkiot olivat 15,3 (15,2) miljoonaa euroa. Kiinteistönvälityksen palkkiotuotot kasvoivat 13 prosenttia 5,9 (5,3) miljoonaan euroon. Henkivakuutusnetto parani 4 prosenttia 19,2 (18,5) miljoonaan euroon. Sijoitusnetto oli edellisvuotta heikompi, kun taas vakuutustekninen tulos parani 1,7 miljoonaa euroa. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot olivat 1,5 (7,7) miljoonaa euroa, johon sisältyy Suomen Luotto-osuuskunnan 1,3 miljoonan euron osinko. Vertailukauteen sisältyy 5,9 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto Visa Europen myymisestä. Suojauslaskennan nettotulos oli -0,2 (-0,9) miljoonaa euroa. Vertailukauteen sisältyy 1,6 miljoonan euron Hypoteekkipankin alasajoon liittyviä kuluja. Rahoitusvarojen ja -velkojen vertailukelpoinen 7

8 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Toiminta tulos oli 0,2 (3,4) miljoonaa euroa, johon viime vuonna sisältyi 2,7 miljoonaa euroa likviditeettisalkkuun kirjattuja myyntivoittoja. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 1,1 (2,2) miljoonaa euroa. Kulut Liiketoiminnan kulut kasvoivat 10 prosenttia 118,7 (108,0) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät pois lukien liiketoiminnan kulut olivat 108,3 (107,5) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nousivat 16 prosenttia 61,1 (52,6) miljoonaan euroon. Nousu tulee 9,0 (0,4) miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluista. IT-kulut kasvoivat 11 prosenttia 22,4 (20,2) miljoonaan euroon käyttökustannusten nousun vuoksi. Liiketoiminnan muut kulut olivat 28,6 (28,9) miljoonaa euroa, ja niihin sisältyy 1,4 (-) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Kauteen sisältyi aineellisten hyödykkeiden 0,5 miljoonan euron arvonalentuminen, joka johtui kolmannella neljänneksellä toteutuneista uudelleenjärjestelykuluista. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 6,5 (6,3) miljoonaa euroa. Luottojen ja muiden sitoumusten arvonalentumiset Ottolainaus Ottolainaus yleisöltä ja julkisyhteisöiltä oli (4 164) miljoonaa euroa, mikä vastasi 3,6 (3,7) prosentin talletusmarkkinaosuutta. Aktia-konsernin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen kokonaismäärä oli (2 477) miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista (1 685) miljoonaa euroa oli Aktia Pankin liikkeeseen laskemia kiinteistövakuudellisia lainoja. CB-liikkeeseenlaskujen vakuudeksi oli syyskuun lopussa varattu (2 103) miljoonan euron edestä lainoja. Aktia Pankki laski kauden aikana liikkeeseen uusia debentuurilainoja yhteensä 18 miljoonaa euroa. Uusia debentuurilainoja ei ole laskettu liikkeeseen huhtikuun lopun jälkeen. Antolainaus Konsernin antolainaus yleisölle oli syyskuun lopussa (5 717) miljoonaa euroa, kasvua 109 miljoonaa euroa. Aktian oma luottokanta kasvoi 327 miljoonaa euroa (6 %) (5 499) miljoonaan euroon. Säästöpankkien ja POP-pankkien välittämä luottokanta oli siirretty välittäjäpankeille toukokuun 2017 loppuun mennessä. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,1 (-0,7) miljoonaa euroa. Kotitalouksien osuus koko luottokannasta oli (4 790) miljoonaa euroa eli 80,9 (83,8) prosenttia luottokannasta. Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa (9 486) miljoonaa euroa. Asuntolainakanta oli (4 482) miljoonaa euroa, josta kotitalouksien osuus oli (4 077) miljoonaa euroa. Aktian uudet lainat yksityistalouksille kasvoivat 620 ( ; 594) miljoonaan euroon. Aktian markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoista oli syyskuun lopussa 4,2 (4,1) prosenttia. Likviditeetti Aktia Pankin likviditeettisalkku, joka koostuu korkosijoituksista, oli (1 794) miljoonaa euroa. Likviditeettisalkkua on rahoitettu repo-kaupoilla yhteensä 100 (146) miljoonan euron arvosta. Pankkikonsernin likviditeettipuskuri vastasi syyskuun lopussa arviota noin 33 kuukauden ulos menevästä tukkurahoituksen rahavirrasta. Aktia-konsernin luottokannasta 10,4 (9,5) prosenttia oli yritysluottoja. Luotonanto yrityksille oli yhteensä 605 (543) miljoonaa euroa. Asuntoyhteisöjen luotot kasvoivat 36 prosenttia 463 (340) miljoonaan euroon eli 7,9 (5,9) prosenttiin Aktian koko luottokannasta. Yritysluotonannon muu kasvu tulee lähinnä muutamasta suurehkosta kotimaisille yrityksille suunnatusta rahoitusjärjestelystä. Maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 116 (209) prosenttia. Maksuvalmiusvaatimus (LCR) * LCR % 116 % 209 % 196 % * LCR on laskettu Euroopan komission lokakuussa 2014 julkaiseman asetuksen mukaisesti. 8

9 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toiminta LUOTTOKANTA SEKTOREITTAIN HALLINNOITAVAT VARAT (milj. euroa) Osuus, % Kotitaloudet ,9 % Yritykset ,4 % Asuntoyhteisöt ,9 % Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ,7 % Julkisyhteisöt ,1 % Yhteensä ,0 % Rahoitusvarat Aktia-konsernin rahoitusvarat koostuvat pankkikonsernin likviditeettisalkusta ja muista korkosijoituksista, yhteensä (1 794) miljoonaa euroa, henkivakuutusyhtiön sijoitussalkusta, 579 (600) miljoonaa euroa, sekä pankkikonsernin kiinteistö- ja osakeomistuksesta, 11 (9) miljoonaa euroa. Vakuutusvelka Henkivakuutusyhtiön vakuutusvelka oli (1 162) miljoonaa euroa, josta 784 (719) miljoonaa euroa oli sijoitussidonnaista. Korkotuottoinen vakuutusvelka oli 422 (443) miljoonaa euroa. Oma pääoma Aktia-konsernin oma pääoma oli 594 (613) miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahasto pienentyi kauden aikana 11 miljoonaa euroa 56 (67) miljoonaan euroon. Sitoumukset Taseen ulkopuoliset sitoumukset, jotka koostuvat luottolimiiteistä, muista lainalupauksista ja pankkitakauksista, kasvoivat 127 miljoonaa euroa 654 (528) miljoonaan euroon. Hallinnoitavat varat Konsernin hallinnoitavat varat olivat (10 769) miljoonaa euroa. Asiakasvaroihin sisältyvät Varainhoito & Henkivakuutus -segmenttiin kuuluvien tytäryhtiöiden sekä Aktia Pankin yksityispankkitoiminnon hallinnoimat ja välittämät rahastot sekä hallinnoitava pääoma. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään nettovolyymit: luvuista on eliminoitu useiden yhtiöiden yhdessä hallinnoimat asiakasvarat. Konsernivaroihin sisältyvät treasury-toiminnon hallinnoima pankkikonsernin likviditeettisalkku ja henkivakuutusyhtiön sijoitussalkku. (milj. euroa) % Asiakasvarat % Konsernivarat % Yhteensä % Vakavaraisuus Aktia Pankki -konsernin (Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) ydinpääoman suhde oli kauden lopussa 17,3 (19,5) prosenttia. Ydinpääoma vähennyserien jälkeen pieneni kauden aikana 7,4 miljoonaa euroa, mikä vaikutti ydinpääoman suhteeseen -0,3 prosenttiyksikköä. Muutos johtuu lähinnä aineettomien hyödykkeiden kasvusta ja käyvän arvon rahaston supistumisesta. Riskipainotetut sitoumukset nousivat yhteensä 207,9 miljoonaa euroa, mikä vähensi ydinpääoman suhdetta 1,8 prosenttiyksikköä. Riskipainotetut sitoumukset kasvoivat kauden aikana yritysluotonannon kasvun seurauksena. Aktia Pankki -konsernissa sovelletaan sisäistä riskiluokitusta (IRBA) vähittäis- ja osakevastuiden vakavaraisuusvaadetta laskettaessa. Muihin vastuuryhmiin sovelletaan standardimenetelmää. IRB-menetelmää käytetään yhteensä 54 (56) prosenttiin pankkikonsernin vastuista. Työ sisäisten mallien käyttöön ottamiseksi yritys- ja luottolaitosvastuille jatkuu. Vakavaraisuus, % Pankkikonserni IRB IRB IRB Ydinpääoman suhde 17,3 19,5 19,2 Ensisijaisen pääoman suhde 17,3 19,5 19,2 Omien varojen suhde 22,9 26,3 25,5 Aktia Pankki Ydinpääoman suhde 17,1 16,1 15,6 Ensisijaisen pääoman suhde 17,1 16,1 15,6 Omien varojen suhde 22,6 21,7 20,8 Aktia Hypoteekkipankki Ydinpääoman suhde - 193,9 141,5 Ensisijaisen pääoman suhde - 193,9 141,5 Omien varojen suhde - 193,9 141,5 Pankkitoiminnan vakavaraisuusvaadetta nostettiin vuoden 2015 alussa, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa vähimmäisvaadetta 2,5 prosenttiyksikköä. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan välillä 0,0 2,5 prosenttiyksikköä. Päätöksen mahdollisen muuttuvan lisäpääomavaateen suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain makrovakausanalyysinsä perusteella. Viimeisimmän 9

10 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Toiminta päätöksen ( ) mukaan pankkien suomalaisille vastuille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, eikä makrovakauspolitiikkaa kiristetty muillakaan käytössä olevilla välineillä. Euroopan komissio ei vastustanut Finanssivalvonnan aiempaa päätöstä ottaa käyttöön 15 prosentin alaraja asuntolainasalkun keskimääräiselle riskipainolle niille luottolaitoksille, jotka soveltavat sisäisiä malleja (IRBA), joten raja tulee voimaan alkaen. Kauden lopussa Aktia Pankki -konsernin keskimääräinen riskipaino kotitalouksien asuntovakuudellisille vastuille oli IRB-menetelmän mukaan 13,6 (13,5) prosenttia, eli asuntolainojen riskipainoraja pienentäisi ydinpäämaa noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Muuttuva lisäpääomavaade lasketaan vastuiden maantieteellisen jakauman mukaan. Muissa maissa viranomaiset ovat asettaneet korkeampia muuttuvia lisäpääomavaatimuksia. Vaade koskee myös tiettyjä pankkikonsernin likviditeettisalkun vastuita Aktia Pankki -konsernin instituutiokohtainen muuttuva lisäpääomavaade oli 0,05 prosenttia vastuiden maantieteellinen jakauma huomioon ottaen. Finanssivalvonta on luottolaitoslain mukaisesti määrittänyt rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävät luottolaitokset Suomessa (ns. O-SII-laitokset, Other Systemically Important Institution) ja asettanut niille lisäpääomavaatimukset. Vaateet tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. Aktialle ei asetettu O-SII-lisäpääomavaatimusta. Finanssivalvonta asetti Aktialle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen konsolidoidun lisäpääomavaatimuksen. Vaatimus perustuu valvontaviranomaisen arvioon (nk. SREP). Lisäpääomavaatimus on yhteensä 1,75 prosenttia, ja se kattaa luottoriskiin sisältyvän keskittyneisyysriskin sekä rakenteellisen korkoriskin, koska näille ei aseteta erillisiä pääomavaatimuksia EU:n vakavaraisuusasetuksessa (CRR). Päätöksen mukaan vaatimus tulee täyttää ydinpääomalla. Muutokset tulivat voimaan Kaikki lisäpääomavaatimukset huomioon ottaen pankkikonsernin vakavaraisuuden vähimmäisvaade oli kauden lopussa 12,30 prosenttia ja ydinpääoman suhteen vähimmäistaso 10,30 prosenttia. Aktia Pankki -konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuosineljänneksen lopun luvuista laskettuna 4,6 (4,7) prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 4,6 4,7 1 Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu kvartaalin lopun lukujen perusteella Rahoitusvakausvirasto antoi toisella vuosineljänneksellä Aktia Pankille alentamiskelpoisten velkojen minimivaatimusta (ns. MREL-vaade) koskevan päätöksen. Päätöksen mukaan vaatimus on kaksi kertaa vähimmäispääomavaade ml. luottolaitoslain edellyttämä yhteenlaskettu lisäpääomavaade, kuitenkin vähintään 8 prosenttia taseen loppusummasta. Vaade tulee voimaan alkaen. Henkivakuutusyhtiössä on alkaen noudatettu Solvenssi II -direktiiviä, jonka vakavaraisuuden laskemisen määritelmät poikkeavat aikaisemmasta vakavaraisuusvaatimuksesta, koska vastuuvelka arvostetaan markkina-arvoon. Solvenssi II:n mukaan yhtiö laskee vakavaraisuusvaateen SCR (Solvency Capital Requirement) ja vähimmäisvakavaraisuusvaateen MCR (Minimum Capital Requirement) sekä identifioi Solvenssi II:n puitteissa käytettävissä olevan vakavaraisuuspääoman. Aktia Henkivakuutus käyttää Finanssivalvonnan luvan mukaisesti SCR:n standardikaavaa ja ottaa vakavaraisuuspääoman laskennassa huomioon direktiivin vastuuvelkaa koskevan siirtymäsäännön. Syyskuun 2017 lopussa SCR oli 79,5 (80,6) miljoonaa euroa, MCR 23,7 (24,4) miljoonaa euroa ja käytettävissä oleva pääoma 160,7 (144,7) miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli näin ollen 202,1 (179,4) prosenttia. Ilman siirtymäsäännöksiä SCR oli 79,7 (80,8) miljoonaa euroa, MCR 25,8 (26,7) miljoonaa euroa ja käytettävissä oleva pääoma 107,4 (87,9) miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste ilman siirtymäsäännöksiä oli 134,8 (108,7) prosenttia. Konglomeraatin vakavaraisuus oli 158,1 (188,6) prosenttia. Konglomeraatin vakavaraisuus supistui kauden aikana harkinnanvaraisen lisäpääomavaateen tultua voimaan. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan vähimmäisvaade on 100 prosenttia. Segmenttikatsaus Aktia Pankin liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin: Pankkitoiminta, Varainhoito & Henkivakuutus ja Muut. KONSERNIN LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. euroa) 1-9/ /2016 % Pankkitoiminta 25,1 38,7-35 % Varainhoito & Henkivakuutus 20,1 16,1 25 % Muut -6,9-2,7-159 % Eliminoinnit 0,6 0,7-19 % Yhteensä 38,9 52,9-26 % Pankkitoiminta Pankkitoiminnan vaikutus konsernin liikevoittoon oli 25,1 (38,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot olivat 121,7 (124,4) miljoonaa euroa, josta korkokate oli 67,6 (72,4) miljoonaa euroa. Otto- ja antolainauk- 10

11 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toiminta sen korkokate on noussut oman antolainauksen vahvan kasvun, alhaisempien talletuskorkojen ja jälleenrahoituskustannusten laskun ansiosta. Treasuryn likviditeettisalkun korkotuotot ovat sen sijaan vähentyneet matalien korkojen ja laskeneen tuottotason vuoksi. Palkkiotuottojen netto kehittyi vahvasti edellisvuoteen verrattuna ja nousi 53,0 (49,1) miljoonaan euroon. Rahastojen vahvan nettomyynnin ansiosta rahastojen ja varainhoidon palkkiotuotot kasvoivat 14,1 (12,0) miljoonaan euroon. Antolainauksen palkkiotuotot nousivat 8,2 (7,7) miljoonaan euroon ja Aktia Kiinteistönvälityksen tuotot 5,9 (5,3) miljoonaan euroon. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot oli 0,2 (1,9) miljoonaa euroa. Likviditeettisalkun myyntivoitot olivat 0,1 (2,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut olivat edellisvuotta korkeammat, yhteensä 95,9 (85,1) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 48,1 (40,1) miljoonaa euroa, ja niitä rasittivat 8,0 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. Tietotekniikkaan liittyvät kulut nousivat 19,4 (17,3) miljoonaan euroon. Nousu johtui uuden peruspankin käyttöönoton viivästymisen vuoksi kohonneista käyttökustannuksista. Liiketoiminnan muut kulut olivat edellisvuoden tasolla, 23,4 (23,3) miljoonaa euroa, käsittäen konttoriverkon uudistamisesta aiheutuneet 1,3 miljoonan euron kulut. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,1 (-0,7) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset olivat -0,5 (-) miljoonaa euroa. Kotitalouksien säästäminen kasvoi (4 412) miljoonaan euroon, josta kotitalouksien talletukset olivat (3 032) miljoonaa euroa ja kotitalouksien rahastosäästöt (1 380) miljoonaa euroa. Segmentin liiketoiminnan tuotot olivat 14 prosenttia edellisvuotta korkeammat, 39,0 (34,1) miljoonaa euroa. Pääomamarkkinoiden viime aikojen positiivinen kehitys on jatkunut. Yhdysvaltojen pörssi-indekseissä on nähty kaikkien aikojen korkeimpia noteerauksia. Markkinoiden myönteinen kehitys on vaikuttanut myönteisesti kauden tuottoihin ja myyntiin. Aktia-konsernin laaja ja kilpailukykyinen sijoitusratkaisujen ja -tuotteiden valikoima on ollut kysyttyä. Aktia sai mm. Thompson Reutersin parhaan pohjoismaisten osakkeiden rahastonhoitajan palkinnon. Syyskuun lopussa Aktia Rahastoyhtiön rahastokanta ylsi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, yli 4,8 miljardiin euroon. Aktia Rahastoyhtiön rahastokannan kasvusta tammi syyskuussa 71 prosenttia on kauden myynnin ja 29 prosenttia markkinoilla tapahtuneen arvonnousun ansiota. Kauden aikana rahastojen myynti ylsi ennätystasolle, nettomyynti oli yhteensä 594 (104) miljoonaa euroa. Nettomyynnistä 520 miljoonaa euroa tuli kehittyvien markkinoiden korkorahastoista. Myös pohjoismaiset osakerahastot ja vaihtovaihtoehtoiset sijoitukset ovat saaneet hyvän vastaanoton. Merkintöjä tehtiin 54 miljoonan euron edestä. Varainhoidon palkkiotuotot netto olivat 22,7 (18,1) miljoonaa euroa ja henkivakuutusnetto oli 16,3 (16,0) miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi vertailukaudesta 12 prosenttia 92,1 (82,3) miljoonaan euroon. Korkosidonnaisten eläkevakuutusten vakuutusmaksut ovat vähentyneet. Sijoitussidonnaisten säästövakuutusten myynti oli edellisvuotta paremmalla tasolla. Sijoitussidonnaiset säästövakuutukset, Aktia Profiilipalvelu ja Allokointipalvelu+, tuovat 65 (56) prosenttia maksutulosta. Henkivakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 12,5 (13,8) miljoonaan euroon. Sijoitussalkun tuottojen lasku johtuu alhaisemmasta sijoitusten juoksevasta tuotosta ja alhaisemmista nettomyyntivoitoista. Toiminnan sijoitusten tuotto oli markkinaarvoin 1,4 (4,7) prosenttia. Aktian antolainaus kotitalouksille kasvoi (4 580) miljoonaan euroon. Kaikki säästöpankkien ja POP-pankkien välittämät lainat oli siirretty välittäjäpankkeihin. Yritysluottokanta kasvoi 605 (543) miljoonaan euroon. Asunto- ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille suunnattu antolainaus kasvoi 467 (345) miljoonaan euroon. Kasvu johtuu yksittäisistä suurehkoista luottojärjestelyistä. Kattavia yksilöllisiä sijoituspalveluja ja lainopillista neuvontaa tarjoavan Aktia Private Bankingin asiakasvarat kasvoivat noin 5 prosenttia (2 084) miljoonaan euroon. Varainhoito & Henkivakuutus Varainhoito & Henkivakuutus -segmentin vaikutus konsernin liikevoittoon oli 20,1 (16,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 5 prosenttia 19,0 (18,0) miljoonaan euroon. Kauteen sisältyi 1,1 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Henkilöstökulut olivat 9,8 (8,5) miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen liikekustannussuhde parani 81,0 (82,7) prosenttiin. Varainhoito & Henkivakuutus -segmentin hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli (6 523) miljoonaa euroa. (milj. euroa) % Aktia Rahastoyhtiö % Aktia Varainhoito % Aktia Henkivakuutus % Eliminoinnit % Yhteensä % 11

12 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Toiminta Henkivakuutuksen vakuutusvelka oli (1 162) miljoonaa euroa, josta sijoitussidonnainen osuus oli 784 (719) miljoonaa euroa ja korkotuottoinen osuus 422 (443) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnainen vakuutusvelka oli edelleen korkea, 65 (62) prosenttia koko vakuutusvelasta. Korkotuottoisen vakuutusvelan keskimääräinen diskonttokorko on 3,5 prosenttia. Vakuutusvelkaan sisältyy 16,0 (16,0) miljoonan euron korkovaraus, jolla on varmistettu tulevan korkovaateen täyttyminen. Muut Muut-segmenttiin kuuluvat tietyt Aktia Pankki Oyj:n hallinnolliset toiminnot. Segmentin vaikutus konsernin liikevoittoon oli -6,9 (-2,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot olivat 2,4 (7,7) miljoonaa euroa. Kauden aikana Aktia sai Suomen Luotto-osuuskunnan 1,3 miljoonan euron osingon. Vertailukaudella toteutunut Visa Europen myynti Visa Inc. -yhtiölle toi 5,9 miljoonan euron kertaluonteiset tuotot. PANKKIKONSERNIN SIJOITUSTEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA SIJOITUSLUOKITTAIN Valtionobl. ja valt. takaamat Covered Bonds 1 (CB) Rahoituslaitokset pl. CB Yrityslainat Osakkeet Yhteensä (milj. euroa) 9/ / / / / / Suomi Norja Ruotsi Ranska Iso-Britannia Alankomaat Kanada Tanska Saksa Itävalta Ylikansalliset Muut Yhteensä kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat HENKIVAKUUTUSYHTIÖN SIJOITUSTEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA SIJOITUSLUOKITTAIN Valtionobl. ja valt. takaamat Covered Bonds 1 (CB) Rahoituslaitokset pl. CB Yrityslainat Kiinteistöt Vaihtoehtoiset sijoitukset Osakkeet Yhteensä (milj. euroa) 9/ / / / / / / / Suomi Ranska Alankomaat Iso-Britannia Itävalta Tanska Ruotsi Saksa Norja Ylikansalliset Muut Yhteensä kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat 12

13 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toiminta Liiketoiminnan kulut olivat 9,4 (10,4) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 3,3 (4,0) miljoonaa euroa. Muille segmenteille suoritetun kustannusten allokoinnin jälkeen segmentin IT-kulut olivat 1,4 (1,5) miljoonaa euroa. Peruspankkijärjestelmän vaihdon vuoksi tehdystä varauksesta purettiin kauden aikana 1,4 (0,9) miljoonaa euroa. Varaus on purettu kokonaan. Liiketoiminnan muihin kuluihin, jotka olivat 3,5 (3,5) miljoonaa euroa, sisältyy Aktian 0,5 miljoonan euron lahjoitus toiminta-alueensa yliopistoille ja korkeakouluille. Konsernin riskipositiot Pääoman- ja riskienhallinnan määritelmät ja yleiset periaatteet ovat luettavissa Aktia Pankki Oyj:n vuoden 2016 vuosikertomuksen liitteestä K2, s , tai Aktia Pankki Oyj:n Capital and Risk Management Report -raportista (englanniksi) konsernin verkkosivuilla Pankkitoiminnan luotonantoon liittyvät riskit Yli 90 päivää erääntyneet luotot, mukaan lukien saatavat konkurssiyrityksiltä ja perintäsaatavat, vähenivät 39 (46) miljoonaan euroon eli 0,66 (0,79) prosenttiin luottokannasta. Luottokantaan sisältyvät myös taseen ulkopuoliset takaussitoumukset. Kotitalouksien yli 90 päivää erääntyneet luotot olivat 0,55 (0,67) prosenttia koko luottokannasta ja 0,68 (0,80) prosenttia kotitalouksien luottokannasta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat kauden aikana yhteensä -0,1 (-0,7) miljoonaa euroa. Arvonalentumisista -2,9 (-1,0) miljoonaa euroa liittyi kotitalouksien luottoihin ja 2,7 (0,3) miljoonaa euroa yritysluottoihin. Yhteensä luottojen arvonalentumiset olivat 0,00 (0,01) prosenttia koko luotonannosta. Yritysluottojen arvonalentumisten osuus yritysluotonannosta oli -0,45 (-0,06) prosenttia. Rahoitusvarojen riskijakauma Pankkikonserni ylläpitää likviditeettisalkkua puskurina sellaisten tilanteiden varalta, joissa varainhankintaa markkinoilta ei jostain syystä voida toteuttaa normaalien ehtojen mukaisesti. Salkun kiinteäkorkoisia sijoituksia käytetään myös vähentämään rakenteellista korkoriskiä. Henkivakuutustoiminnassa sijoitussalkku on vakuutusteknisen velan katteena, ja se arvostetaan juoksevasti markkina-arvoon. Korkosijoitusten myötä konserni altistuu vastapuoliriskeille. Suorat korkosijoitukset saavat kansainvälisten luottoluokituslaitosten, kuten Standard & Poor s, Fitch tai Moody s, luottoluokituksen. Luottoluokitukseen vaikuttavat lähinnä vastapuolen kotimaa ja taloudellinen asema, mutta myös instrumenttilajit ja niiden etuoikeus. Pankkikonsernin likviditeettisalkku ja muut korolliset sijoitukset Luotot, joiden maksut olivat 3 30 päivää viivästyneitä, vähentyivät 55 (57) miljoonaan euroon eli 0,94 (1,00) prosenttiin luottokannasta. Luotot, joiden maksut olivat päivää viivästyneitä olivat 27 (28) miljoonaan euroon eli 0,45 (0,49) prosenttiin luottokannasta. HOITAMATTOMAT LUOTOT VIIVÄSTYKSEN PITUUDEN (VRK) MUKAAN (milj. euroa) Vrk % kannasta % kannasta , ,00 kotitaloudet 51 0, , , ,49 kotitaloudet 23 0, , , ,79 kotitaloudet 32 0, ,67 Likviditeettisalkun sijoitukset ja muut korolliset sijoitukset kasvoivat kauden aikana 141 miljoonaa euroa (1 794) miljoonaan euroon. PANKKIKONSERNIN LIKVIDITEETTISALKUN JA MUIDEN KOROLLISTEN SIJOITUSTEN LUOTTOLUOKITUKSEN JAKAUMA (milj. euroa) Aaa 53,4 % 53,3 % Aa1 - Aa3 25,6 % 29,6 % A1 - A3 4,7 % 4,8 % Baa1 - Baa3 2,4 % 3,0 % Ba1 - Ba3 0,0 % 0,0 % B1 - B3 0,0 % 0,0 % Caa1 tai heikompi 0,0 % 0,0 % Kotimaiset kunnat (ei luottoluokitusta) 11,1 % 9,3 % Ei luottoluokitusta 2,8 % 0,0 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % Luottojen ja muiden sitoumusten arvonalentumiset Kauden lopussa joukkovelkakirjalainoja, jotka eivät täyttäneet keskuspankkirahoituksen kriteerejä, oli yhteensä 43 miljoonan euron edestä. Kaksi kotimaisen luottolaitoksen joukkovelkakirjalainaa ei täyttänyt keskuspankkirahoituksen kriteereitä, koska emissioilla ei ole luottoluokitusta. Muut joukkovelkakirjalainat eivät täyttäneet keskuspankkirahoituksen kriteerejä, koska niiden kotimaa ei kuulu nk. ETA- tai G7-maihin. 13

14 AKTIA PANKKI OYJ OSAUOSIKATSAUS Toiminta Pankkikonsernin sijoitukset nk. GIIPS-maihin olivat yhteensä 22 (23) miljoonaa euroa. Kaikki GIIPS-maihin tehdyt sijoitukset arvostetaan juoksevasti vallitsevaan markkina-arvoon. Pankkitoiminnan muut markkinariskit Pankkitoiminnassa ei käydä osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa eikä tehdä kiinteistösijoituksia tuottotarkoituksessa. Kiinteistöomistus oli kauden lopussa 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja toimintaan liittyvät osakesijoitukset 11,4 (9,2) miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkku RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISET (milj. euroa) 1-9/ /2016 Korkosijoitukset Pankkitoiminta - - Henkivakuutustoiminta - -0,1 Osakkeet ja osuudet Pankkitoiminta - - Henkivakuutustoiminta -1,0-0,5 Yhteensä -1,0-0,6 Käyvän arvon rahastoon kirjattavat arvonmuutokset Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkun markkina-arvo oli yhteensä 579 (600) miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiön suorat kiinteistösijoitukset olivat 49 (58) miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa Etelä-Suomen kasvukeskuksissa sijaitsevat kiinteistöt on pääasiassa vuokrattu pitkin vuokrasopimuksin. Henkivakuutusyhtiön suorat korkosijoitukset GIIPS-maihin olivat 0 (0) miljoonaa euroa. Arvonalentuminen, jota ei ole kirjattu tulokseen, tai arvon nousu, jota ei ole realisoitu, kirjataan käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon rahasto oli konsernin rahavirtasuojaus huomioon ottaen 56,2 (67,3) miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen. Rahavirtasuojaus, joka koostuu pankkitoiminnan korkokatteen suojaamistarkoituksessa hankituista, jo puretuista korkojohdannaissopimuksista, oli -0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Henkivakuutustoiminnan suorien korkosijoitusten luottoluokitusten jakauma (pl. korkorahastot, kiinteistö-, osake- ja vaihtoehtoiset sijoitukset) (milj. euroa) Aaa 49,8 % 47,6 % Aa1 - Aa3 30,8 % 29,8 % A1 - A3 4,3 % 6,9 % Baa1 - Baa3 4,1 % 5,0 % Ba1 - Ba3 0,0 % 0,0 % B1 - B3 0,0 % 0,0 % Caa1 tai heikompi 0,0 % 0,0 % Kotimaiset kunnat (ei luottoluokitusta) 1,5 % 1,4 % Ei luottoluokitusta 9,5 % 9,3 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % Rahoitusvarojen arvostus Tulokseen kirjattavat arvonmuutokset Rahoitusvarojen arvonalentumiset olivat -1,0 (-0,6) miljoonaa euroa, mikä johtui korko- ja kiinteistörahastojen sekä pienempien pääomasijoitusten arvon pysyvästä laskusta. KÄYVÄN ARVON RAHASTO (milj. euroa) Osakkeet ja osuudet Pankkitoiminta 2,0 1,3 0,7 Henkivakuutustoiminta 4,6 4,2 0,3 Suorat korkosijoitukset Pankkitoiminta 9,4 14,5-5,2 Henkivakuutustoiminta 40,3 47,3-7,0 Rahavirran suojaus -0,1-0,1 0,1 Käyvän arvon rahasto yhteensä 56,2 67,3-11,1 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkku koostuu pääasiassa aikaisempina vuosina uudelleenluokitelluista korkosijoituksista. Suurimmalla osalla uudelleenluokitelluista arvopapereista on AAA-luottoluokitus. Kauden aikana salkkuun tehtiin uusia hankintoja 148 miljoonan euron edestä, ja kauden aikana yhteensä 186 miljoonan euron arvopaperit erääntyivät salkun arvo oli 404 (445) miljoonaa euroa. Suojaavien korkojohdannaisten purkaminen Marraskuussa 2012 purettiin kaikki suojaustarkoituksessa, eli avistatilien ja säästötalletusten korkoriskin suojaamiseksi, tehdyt 14

15 AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS Toiminta korkojohdannaissopimukset (soveltamalla EU:n carve out -suojauslaskentamallia). Kun suojauslaskennassa on sovellettu käypää arvoa, johdannaisten markkina-arvon tehokas osa on korvattu vastaavalla arvostussummalla taseen erässä Talletukset. Purettujen korkojohdannaisten positiivinen tulosvaikutus näkyy korkokatteessa vuoden 2019 loppuun saakka. Vuonna 2017 positiivinen vaikutus korkokatteeseen on noin 14 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva noin 13 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus tuloutetaan vuosina Pankki jatkaa korkokatteen aktiivista suojausta, kun se katsotaan pitkällä aikavälillä korkotilanteen kannalta perustelluksi. Operatiiviset riskit Kauden aikana ei toteutunut operatiivisia riskejä, jotka olisivat aiheuttaneet olennaista taloudellista vahinkoa. Lähipiiri Lähipiiri käsittää määräävässä asemassa olevat osakkeenomistajat ja johtavassa asemassa olevat avainhenkilöt ja näiden perheenjäsenet sekä yritykset, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta. Aktia-konsernin avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies sekä muut johtoryhmän jäsenet. Aktia Pankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa pankin yhtiöjärjestystä niin, että hallintoneuvosto lakkautetaan. Ennen Aktia-konsernin avainhenkilöihin kuuluivat myös hallintoneuvoston jäsenet. Lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa ei ollut muita olennaisia muutoksia kauden aikana. Lähipiiritietoja kuvataan tarkemmin vuoden 2016 tilinpäätöksen liitetiedoissa K44 ja M46. Muita tapahtumia kauden aikana Aktia Pankki Oyj:n ja Aktia Henkivakuutus Oy:n henkilökunnan kanssa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut päätettiin Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen pankissa avautui n. 160 uutta tointa ja n. 260 nykyistä tointa lakkasi. Aktia uudistaa toimintamallinsa. Aktia palvelee jatkossa asiakkaitaan 32 asiakaspalveluyksikössä, joista10 on osaamiskeskuksia (Karjaa, Espoo Tapiola, Helsinki Kolme Seppää, Vantaa Tikkurila, Porvoo, Turku, Tampere, Pietarsaari, Vaasa Torikonttori ja Oulu). Alueellisten osaamiskeskusten on tarkoitus keskittyä vaativaan asiakasneuvontaan ja proaktiiviseen myyntityöhön. Osaamiskeskukset tukevat alueen muita konttoreita. Aktian konttoriverkostossa 10 konttoria yhdistetään lähellä sijaitsevaan konttoriin. Lähellä sijaitsevaan konttoriin yhdistettävät konttorit ovat Espoon Keskus, Espoonlahti, Tenhola, Bromarf, Itäkeskus, Kannelmäki, Kerava, Sulva, Oravainen ja Uusikaarlepyy. Konttoriverkoston muutokset toteutetaan vaiheittain, ja näiden konttoreiden toiminta päättyy vuoden 2017 aikana. Evry teki aiesopimuksen ja aloitti neuvottelut Oy Samlink Ab:n ostamisesta. Osana neuvotteluja Samlinkin noin 50 asiakaspankkia päättää uuden, Evryn toimittaman peruspankkijärjestelmän käyttöön ottamisesta. Aktia omistaa noin 23 prosenttia Samlinkin osakkeista, joiden kirjanpitoarvo Aktian taseessa on nolla (0) miljoonaa euroa. Aktia ei osallistu aktiivisesti Evryn ja Samlinkin neuvotteluihin. Mahdollisesti toteutuvan liiketoimen vaikutusta Aktian tulokseen ja taloudelliseen asemaan on tällä hetkellä mahdotonta arvioida luotettavasti. Aktia Pankki lahjoitti euroa toimialueensa yliopistoille ja korkeakouluille. Aktian lahjoitukset suunnataan kauppatieteiden, oikeustieteen sekä tekniikan alan koulutukseen ja tutkimukseen. Aktia haluaa lahjoituksen avulla myötävaikuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ja korkealaatuisen koulutuksen ja tutkimuksen jatkumiseen Suomessa. Lahjoituksen saivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Tapahtumia kauden päättymisen jälkeen Kauppatieteiden maisteri Anu Tuomolin (41) valittiin Aktia Pankki Oyj:n uudeksi HR-johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Anu Tuomolin on viimeksi toiminut HR-johtajana Accenture Finlandissa, jossa hän vastasi myös pohjoismaisista HR Business Partnereista. Anu Tuomolin aloittaa Aktiassa viimeistään Aktia Pankki Oyj:n hallitus on tehnyt päätöksen käyttää varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita käytettäväksi yhtiön osakepalkkio-ohjelmaan ja/ tai yhtiön hallintoelinten jäsenten palkkioiden maksuun. Omien osakkeiden hankinta alkaa aikaisintaan , kun kolmannen neljänneksen osavuosikatsaus on julkaistu, ja päättyy viimeistään vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hankinnan aloittaminen edellyttää, että Finanssivalvonnalta on saatu lupa hankkia omia osakkeita. Valtuutuksen perusteella hallitus on päättänyt hankkia yhteensä korkeintaan A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 0,4:ää prosenttia tällä hetkellä liikkeeseen lasketuista A-sarjan osakkeista, yhteensä enintään 2 miljoonaa euroa. Osakkeet voidaan ostaa yhdellä tai useammalla kerralla yhtiön vapaalla omalla pääomalla (voittovarat) ja poiketen osakkaiden etuoikeudesta yhtiön omiin osakkeisiin julkisessa kaupassa Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankin- 15