Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008

Transkriptio

1 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28 Eeva Ranta, Ossi Jokinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 194/29

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 194/29 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28 Eeva Ranta, Ossi Jokinen Lohja 29 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 194/29 Kansilehden valokuva: Eeva Ranta Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 29 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTATIEDOT LOHJANJÄRVEN KUVAUS VUODEN 28 SÄÄTILA, VIRTAAMAT JA VEDENKORKEUS JÄTEVESIKUORMITUS Yleistä Jätevesikuormitus vuonna VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU VEDEN LAATU Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Lohjanjärven happitilanne Järven eteläosan syvänteiden hapetus Ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys Veden hygieeninen laatu YHTEENVETO JA ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA LOHJANJÄRVESSÄ VUONNA LOHJAN KESKUSTAAJAMAN LÄHIVEDET MAIKKALANSELKÄ ISOSELKÄ VIRKKALANSELKÄ KARJALOHJANSELKÄ PIISPALANSELKÄ HÅLLSNÄSFJÄRDEN-KYRKÖFJÄRDEN LOHJANJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN KIRJALLISUUSLÄHTEET. 43 LIITTEET.. 45 Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Lohjanjärven analyysitulokset Liite 4. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet.75 KUVAILULEHTI

6

7 1 JOHDANTO Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä yhteistarkkailututkimus vuonna 28 on tehty vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus Dnro 192A74/11, ohjelma on päivitetty viimeksi ). Tutkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailututkimuksella täytetään taulukossa 1 esitetyissä luvissa olevat velvoitteet. Taulukko 1. Lohjanjärven pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Lupapäätös Sappi Kirkniemi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 51/22/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VAHO Nro 4/96/3 Mondi Lohja Oy Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 32/23/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VYO N:ot 28 ja 29/1996 VAHO Nro 4/9/4 Lohjan kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Pitkäniemen ja Peltoniemen yhdyskuntajätevesipuhdistamot Karjalohjan kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Kunnan jätevesipuhdistamo Karas-Sana Oy, Vivamo Vh 516/5 Vh 1975 Jätevedenpuhdistamo Kisakallion Urheiluopisto Vyh 2747/5 Vyh 1988, Jätevedenpuhdistamo Vuoden 28 vesistötarkkailusta vastasi vesistötutkija Eeva Ranta, näytteenotosta vastasivat Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat näytteenottajat Arto Muttilainen, Seppo Sundström ja Jorma Valjus. Vesinäytteiden analysoinnista vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Tämän yhteenvetoraportin kirjoitti pistekuormittajien jätevesikuormituksen osalta puhdistamoinsinööri Ossi Jokinen, muilta osin vesistötutkija Eeva Ranta. Edellisen kerran Lohjanjärven yhteistarkkailututkimuksen tuloksia on julkaistu vuoden 27 yhteenvetoraportissa (Ranta & Jokinen 28). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 5

8 Vuoden 28 tutkimusohjelmaan sisältyi veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan lisäksi rehevyyttä kuvaavaa a-klorofyllimittausta. Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelman ulkopuolella järvellä tehtiin vuoden 28 aikana myös Sappi Kirkniemen paperitehtaan velvoitteisiin kuuluvaa järven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurantaa, jonka tulokset ovat käytettävissä myös tässä raportissa. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellista tarkkailututkimusta jatkettiin kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Seuraavan kerran kalastotuloksia raportoidaan koskien vuosien tarkkailua. Karttamateriaalin pohjana on käytetty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa (lupa nro 9/MML/9). Havaintopisteiden sijaintitiedot ovat Oiva ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Lohjanjärven kuvaus Lohjanjärven pistekuormittajien sijainti ja vesistötarkkailun havaintopisteet on esitetty kartalla liitteessä 1. Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Lohjanjärveen laskee Väänteenjoen kautta Hiidenvesi ja Maikkalanselän kautta Pusulanjoen vesistöalue. Myös Puujärven, Hormajärven, Valkerpyynjärven ja Kirmusjärven vesiä laskee Lohjanjärveen. Vedet Lohjanjärvestä laskevat Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lohjanjärven hydrologisia tietoja. Pinta-ala 92.7 km 2 Keskisyvyys 13 m Suurin syvyys 54 m Tilavuus 1124 milj m 3 Keskivirtaama 17.8 m 3 /s Rantaviivaa 31.9 km Matalaa rantaa 48.7 km Teoreettinen viipymä 75 vrk Vedenkorkeus 31.6 N Valuma-alue 1929 km 2 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

9 Saaret jakavat Lohjanjärven erikokoisiksi selkäalueiksi, joista suurimmat ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Isoselän tilavuus on lähes puolet koko Lohjanjärven tilavuudesta. Isoselkä on syvimmillään runsaat 5 metriä, Karjalohjanselkä runsaat 4 metriä. Lohjanjärven valuma-alueesta on peltoja noin 14 % ja metsää runsas 7 %. Valuma-alueen järvisyys on noin 13 %. Järven ympäristön irtaimista maalajeista on tärkein moreeni. Luoteisrannoilla on myös savi- ja liejumaita. Maaperän kalkkipitoisuus on alueella suuri. Lohjanjärvi on säännöstelty. Säännöstelyä muutettiin viimeksi Imatran Voiman hakemuksesta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä Vuonna 1989 annettu päätös muutti jonkin verran aikaisempia vuonna 1956 annettuja säännöstelysäädöksiä. Olennaisimmat muutokset liittyivät padotuksen ylärajan nostamiseen, keväisen tulvarajan sitomiseen helmikuun alussa mitattuun lumen vesiarvoon, vedenpinnan alarajan nostamiseen ja Mustionjoen pienimmän virtaaman määräämiseen kahdeksi kuutioksi sekunnissa (Mäkelä 1991). Järven nykyinen säännöstelijä on Fortumin Peltokosken voimalaitos. 2.2 Vuoden 28 säätila, virtaamat ja vedenkorkeus Vuoden 28 talvi oli Suomen mittaushistorian leudoin; maaliskuusta tuli useilla paikkakunnilla talven kylmin kuukausi, huhtikuu oli lämmin ja sateinen, joten virtaamat jokivesissä nousivat. Kuivan toukokuun jälkeen seurasi sateinen ja viileä kesä, joka jatkui sateisena ja keskimääräistä lämpimämpänä syksynä. Erityisesti lokakuussa satoi runsaasti vettä (kuva 1). 2 Kuukauden keskim. sademäärä Lohja Porlan sääasema Sademäärä mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Keskilämpötila oc Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Lohjan Porlan sääasemalla mitatut kuukausittaiset sademäärät (mm) ja lämpötilat ( o C) vuosina 27 ja 28 (Ilmatieteen laitos 28). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 7

10 Nummi-Pusulasta Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen, Maikkalanselältä ja Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoen ja Lohjanjärvestä kohti Pohjanpitäjänlahtea laskevan Mustionjoen virtaamatulokset on esitetty kuvassa 2. Virtaamatulokset on korjattu valuma-aluekertoimilla Väänteenjoessa havainto-pisteen 2 (valuma-aluekerroin 1,64) ja Nummenjoessa pisteen kohdalle (valuma-aluekerroin 1,62). 6, 5, Virtaama vuonna 28, m 3 /s 4, 3, 2, 1,, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Väänteenjoki piste 2 24,3 26,6 21,5 21,9 1,5 4,4 5,4 5,3 7,4 12,9 27,5 34,9 Nummenjoki piste 16, 16,22 13,87 12, 4,91 2,48 2,39 2,23 2,38 6,71 17,2 16,78 Mustionjoki Peltokoski 41,13 48,92 41,22 15,68 11,38 6,23 6,36 6,37 6,15 16,35 38,15 44,98 Kuva 2. Mustionjoen, Väänteenjoen ja Nummenjoen kuukausittainen keskivirtaama m²/s vuonna 28. Lohjanjärven jäätalvi 28 oli ennätyksellisen lyhyt. Isoselkä jäätyi ja vapautui jäistä , joten jäätalvi oli 15 vuorokauden mittainen. Keskiarvo vuosilta on 118 vrk (kuva 3). vrk Lohjanjärven jäätalven pituus Kuva 3. Lohjanjärven Isoselän jäätalven pituudet vuorokausina vuodesta 198. Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

11 Lohjanjärven vedenpinta oli vuoden 28 aikana alimmillaan heinä-elokuussa, korkeimmillaan marras-joulukuussa. Pitkän ajan keskiarvo alittui kesäkuukausina ja ylittyi talvella ja syksyllä (kuva 4). Kuva 4. Lohjanjärven vedenkorkeus vuonna 28 (Suomen ympäristökeskus: Jätevesikuormitus Yleistä Lohjanjärven pistekuormitus on viime vuosina muodostunut seitsemältä puhdistamolta johdetuista vesistä. Kuormituksen kehitys puhdistamoittain pidemmällä aikavälillä käy ilmi liitteestä 8. Neljä tärkeintä puhdistamoa tuottavat normaalitilanteessa noin % pistekuormituksen kokonaismäärästä (taulukko 3). Aurlahden alueella toimivat Lohjan kaupungin Pitkäniemen keskuspuhdistamo ja Mondi Lohja Oy:n tehtaan (ent. Loparex) puhdistamo. Järven eteläosassa Hållsnäsfjärdeniin johtavat vetensä Lohjan Peltoniemen puhdistamo ja Sappi Oy:n Kirkniemen tehtaan (ent. M-real Oy) puhdistamo. Paikallisesti tärkeiltä puhdistamoilta johdetaan vesiä Maikkalanselälle, Isoselälle ja Karjalohjanselälle. Näiden osuus pistekuormituksesta on yleensä luokkaa 1-5 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 9

12 Tärkeimpänä parannuksena vuoden 28 aikana oli typenpoiston tehon nostaminen Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla metanoliaseman käyttöönoton myötä. Pitkäniemestä järveen johdetun typen määrä väheni edellisvuotiseen verrattuna noin 4 % (liite 8). Pitkäniemen koko typenpoistoyksikkö on otettu käyttöön vuonna 27. Lohjanjärven pienimmät, paikallisesti tärkeät puhdistamot ovat jäämässä pois käytöstä, kun käsittely keskitetään Lohjan Pitkäniemen keskuspuhdistamolle: - Vivamo jätevesien pääosa liitettiin kaupungin viemäriverkkoon joulukuussa 28 - Kisakallio jätevedet liitetään kaupungin viemäriverkkoon kesällä 29 - Karjalohja suunnittelutyö yhdysviemärin rakentamiseksi Lohjalle on vireillä Tiedot järveen pistemäisesti johdettavasta kuormituksesta perustuvat puhdistamoilla suoritettaviin velvoitetarkkailuihin. Raportit ovat julkisia asiakirjoja ja kaikkien nähtävissä. Yhdyskuntien puhdistamoiden toimivuutta seurataan ja kehitetään puhdistamoiden ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n yhteistyönä. Teollisuuslaitosten puhdistamoiden tarkkailun suorittavat yhtiöt itse. Taulukko 3. Järven tärkeimpien puhdistamoiden suhteelliset kuormitusosuudet prosentteina vuonna 28. Puhdistamo VESI BHK? FOSFORI TYPPI K-AINE Mondi Oy (Loparex) 21,6 67,5 4,1 14,5 32,7 Pitkäniemi 25,9 8,2 34,6 43,8 4,4 Sappi Oy (M-real) 42,3 19,8 37,9 19,8 61,6 Peltoniemi 8,9 2,5 7,9 14,6,9 Tärkeimmät yht Muut yht , Jätevesikuormitus vuonna 28 Lohjanjärven hoitoa ajatellen tärkein tehtävä on rehevyystason hallitseminen ja alentaminen. Puhdistamoilta järveen johdetut kasvinravinteiden, fosforin ja typen määrän vuorokausikeskiarvot vuonna 28 käyvät ilmi kuvasta 5. Samalla on esitetty puhdistetun jäteveden pitoisuudet. Pitoisuus eli laatu antaa yleiskäsityksen puhdistuksen tasosta. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

13 Kuva 5. Lohjanjärven pistekuormittajien puhdistamoilta lähtevän veden fosfori- ja typpikuormitus sekä aineiden pitoisuudet vuonna 28. Fosfori toimii Lohjanjärvellä minimiravinteena eli on leväkasvua ja rehevöitymistä eniten lisäävä kasvinravinne. Myös typpi on tärkeä kasvinravinne. Puhdistamoilla toteutettu fosforinpoiston tehostaminen on keskeinen selittäjä vaikutusalueilla vuosien mittaan havaittuun rehevyystason alenemiseen. Aleneminen on mahdollistanut järven yleisen käyttökelpoisuusluokituksen paranemisen tietyillä alueilla. Puhdistamoilta vuonna 28 järveen johdetusta fosforista oli asumajätevesien osuus 58 % ja teollisuuden osuus oli 42 % (taulukko 3, liite 8). Pääosa puhdistamotypestä oli peräisin myös asumajätevesistä; niiden osuus oli 66 % ja teollisuuden 34 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 11

14 Vesistöön johdetusta happea kuluttavasta kuormituksesta (BHK7) ja kiintoaineesta teollisuus tuottaa valtaosan. BHK7:stä teollisuus tuotti 76 % ja asumajätevedet 24 % vuonna 28. Kiintoaineesta teollisuus tuotti 94 % ja asumajätevedet 6 %. Pistekuormituksen osalta todetaan yhteenvetona vuodelta 28: - Fosforikuormitus 6,1 kg/d oli käytännössä samaa suuruusluokkaa kuin 6,2 kg/d v. 27 (liite 8). Viisivuotisjakson 24-8 vaihteluväli on kg P/d. Vähäisin fosforipitoisuus oli Mondi Lohja Oy:n jätevedessä (Loparex), puhdistamolta järveen johdetussa vedessä oli fosforia vain,3 mg P/l. Tulosta selittää toisaalta puhdistamolle tulevan jäteveden alhainen pitoisuus ja toisaalta kemiallisessa saostuksessa tehty kehitystyö. Lohjan Peltoniemen ja Sappi Oy:n puhdistamoilla saavutettiin pitoisuustaso noin,15 mg P/l, mikä myös edustaa erittäin hyvää tasoa. Lohjan Pitkäniemen pitoisuus oli,23 mg P/l, mikä myös on hyvä. - Pistekuormituksen typpikuormitus oli 274 kg N/d v. 28, mikä on tarkastelujakson alhaisin. Vähenemä edelliseen vuoteen 27 verrattuna oli noin 11 kg N/d. Vähenemä kertyi pääosin Pitkäniemen puhdistamon typenpoistotehon nostamisen myötä. Itse typenpoistovaihe on otettu käyttöön v. 27 ja typen-poistoon sisältyvä metanoliyksikkö otettiin käyttöön v. 28 alkupuolella. Ennen Pitkäniemen typenpoiston tehostamista v on järven typpikuormitus noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskuntien viemäriverkkoja laajennettaessa. - Poikkeamana tavanomaiseen verrattuna oli Karjalohjanselän pistekuormituksen tilapäinen nousu v. 28, kun Karjalohjan puhdistamolta järveen johdettu fosforimäärä oli nelinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna (liite 8). Nousu aiheutui puhdistamon käytössä vuoden alkupuoliskolla tapahtuneiden laiminlyöntien johdosta. Vuoden jälkipuoliskolla puhdistamon toimivuus oli hyvä. Karjalohjan osuus koko järven pistemäisestä fosfori-kuormituksesta oli noin 15 % vuonna 28. Lohjanjärven pistekuormittajien puhdistamoilta järveen johdetun fosforin määrää on vähennetty merkittävästi käyttöä edelleen kehittämällä. Edelleen kehittämisen periaatetta voidaan suositella puhdistamoiden perusrutiinien yhtenä osuutena. Kokonaisfosforin osalta voidaan tulevaisuutta ajatellen todeta, että saavutettavissa näyttäisi olevan jopa 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

15 vesistön pitoisuustaso. Johtopäätös perustuu Vihdin kirkonkylän puhdistamon kokemuksiin jälkisuodatuksesta. Suodatusta ajetaan käyttäen lievää kemikalointia. Puhdistetun jäteveden kokonaisfosforista on yleensä ¼ - ½ perustuotannolle helposti käytettävissä olevassa fosfaattimuodossa. Järveen päätyvän puhdistetun jäteveden fosfaattifosforin määrän mittaaminen tulisi tehdä samalla menetelmällä kuin käyttökelpoinen fosfori mitataan järvessä. Näin saataisiin tarkempaa tietoa pistekuormituksen fosforin vaikutuksista purkuvesistössä. 3 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Veden laatu Vuoden 28 aikana Lohjanjärvellä toteutettiin pistekuormittajien yhteistarkkailussa ns. normaalivuoden ohjelmaa. Eteläosan havaintopisteiltä otettiin lisäksi näytteitä myös Sappi Kirkniemen velvoitteisiin kuuluvan hapetustarkkailun puitteissa. Kaikki yhteistarkkailussa mukana olevien havaintopisteiden tulokset on esitetty liitteessä 9. Käytettävissä on lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen mittaustulokset Väänteenjoen padon havaintopisteeltä (Väänteenjoki.9, 58) ja Nummenjoen havaintopisteeltä Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Pusulanjoen vesistöalue yhtyy Karjaanjoen vesistön päähaaraan Lohjanjärven Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen kautta. Hiidenvesi laskee Lohjanjärveen Väänteenjoen kautta. Nummenjoen ja Väänteenjoen vedet yhtyvät Maikkalanselän alapuolella Kutsilassa, jossa joki laajenee lähes järvimäiseksi ruovikkoiseksi alueeksi, Kutsilanseläksi. Kutsilanselältä reitti jatkuu jokimaisena Koivulanselälle ja edelleen kohti Lohjan kaupungin keskustan lähivesiä Pappilanselkää, Ristiselkää ja Aurlahtea. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Lohjanjärvestä laskevan Mustionjoen veden laadut poikkeavat toisistaan niin, että laatu on heikoin Nummenjoessa ja paras Mustionjoessa, kuvassa 6 on esimerkkinä kokonaisfosforipitoisuus. Syksyllä 28 sateet nostivat jyrkästi erityisesti Nummenjoen fosforipitoisuuksia. Poikkeuksena jokien muusta veden laadusta on sähkönjohtavuus, joka osoittaa veden ioniväkevyyden eli suolojen määrän vedessä. Sen arvo on yleensä korkein Mustionjoessa. Näin oli myös vuoden 28 havaintokerroilla (kuva 6). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 13

16 Kokonaisfosfori v. 28 Sähkönjohtavuus v. 28 µg/l I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Väänteenjoki, Hossa Väänteenjoki, pato Nummenjoki Mustionjoki ms/m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Väänteenjoki, Hossa Väänteenjoki, pato Nummenjoki Mustionjoki Kuva 6. Jokien kokonaisfosforipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet vuonna 28. Mustionjoen korkeampi sähkönjohtavuus kuvastaa Lohjanjärven eteläosaan purkautuvien Sappi Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen yhdyskunta-puhdistamon jätevesien vaikutusta. Sähkönjohtavuus, samoin kuin muu jätevesi-vaikutus, laimenee Mustionjokea alaspäin mentäessä, kunnes joen varrella olevien Mustion ja Pinjaisten yhdyskuntajätevesipuhdistamoiden kuormitus nostaa sitä jälleen. Taulukkoon 4 on laskettu Väänteenjoen, Nummenjoen ja Mustionjoen ainevirtaamat vuodelta 28 (vertailuna vuosi 27) kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Laskennassa on käytetty ns. kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa hyödynnetään virtaamatietoja ja analyysituloksia. Nummenjoen Pirkkulan virtaama on korjattu valumaaluekertoimen avulla koskemaan havaintopisteen sijaintipaikan virtaamaa. Nummenjoen ainevirtaama kuvaa Maikkalanselälle tulevia ainemääriä. Aineistossa on hyödynnetty myös Uudenmaan ympäristökeskuksen vedenlaatutuloksia Nummenjoen havaintopisteeltä. Väänteenjoen ja Maikkalanselän kautta Lohjanjärveen tuleva ainevirtaama on laskettu käyttäen havaintopisteen 2 (liite 8) vesianalyysituloksia ja vastaavalle alueelle laskettua virtaamaa. Lohjanjärvestä lähtevän veden ravinnepitoisuudet on laskettu keskiarvoina Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa kuukausittain otettavasta Bruksträsketin luusuan näytteenottopisteen (86) ja Pohjanpitäjänlahden yhteistarkkailun puitteissa havainnoitavan Mustionjoen ylimmän havaintopisteen (Peltokoski 36) tuloksista. Pisteiden välimatka on alle kilometrin. Virtaama-arvot ovat Peltokosken virtaamia. Jokien kuljettamat ainemäärät kasvoivat selvästi vuodesta 27 (taulukko 4). Ravinnekuormitus oli suurinta Väänteenjoessa Hossan kohdalla, jossa vaikuttavat sekä Väänteenjoen että Nummenjoen ainevirtaamat. Kiintoainekuorma oli kuitenkin sekä vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

17 että 28 suurin Nummenjoen suulla. Tämä osoittaa sen, että Nummenjoen valuma-alue on maaperältään helposti sateen mukana vesistöön huuhtoutuvaa. Osa Nummenjoen tuomasta kuormituksesta pysähtyy Maikkalanselälle sitoutuen perustuotantoon tai sedimentoituen pohjalle ja osa kulkeutuu edelleen Väänteenjokeen. Taulukko 4. Nummenjoen (havaintopiste ), Väänteenjoen + Nummenjoen (havaintopiste 2) ja Mustionjoen (havaintopiste 86) ainevirtaamia vuosina NUMMENJOKI vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s , ,4 VÄÄNTEENJOKI + NUMMENJOKI vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s , ,9 MUSTIONJOKI vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s , ,6 Vuoden 28 ravinnekuormitus ja Nummenjoen osalta kiintoainekuormitus oli voimakkainta vuoden alku- ja loppukuukausina kun virtaama-arvot olivat suuret (kuva 7). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 15

18 Typen ainevirtaama 28 Kok. N kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vä + Nu Nummenjoki Mustionjoki Fosforin ainevirtaama Kok.P kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vä + Nu Nummenjoki Mustionjoki Kiintoaineen ainevirtaama 28 3 Kiintoaine kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vä + Nu Nummenjoki Mustionjoki Kuva 7. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) vuonna 28 Nummenjoen alajuoksulla, Väänteenjoessa Hossan kohdalla ja Mustionjoen alkupäässä. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

19 Sateinen ja myös pitkälle talveen jatkunut epätavallisen lauha sää vaikutti jokien kuljettamiin ainekuormiin vuoden 28 aikana odotetulla tavalla: kuormitus kasvoi ravinteiden ja kiintoaineen osalta lähes poikkeuksetta kymmenvuotisjakson suurimmaksi (kuva 8). Nummenjoki Kokonaisfosforin ainevirtaama kg/d Väänteenjoki + Nummenjoki Kokonaisfosforin ainevirtaama kg/d Mustionjoki Kokonaisfosforin ainevirtaama kg/d Fosfori kg/d Virtaama m3/s Fosfori kg/d Virtaama m3/s Fosfori kg/d Virtaama m3/s Fosfori Virtaama Fosfori Virtaama Fosfori Virtaama Nummenjoki Kokonaistypen ainevirtaama kg/d Väänteenjoki + Nummenjoki Kokonaistypen ainevirtaama kg/d Mustionjoki Kokonaistypen ainevirtaama kg/d Typpi kg/d Typpi kg/d Virtaama m3/s Typpi kg/d Typpi Virtaama Väänteenjoki + Nummenjoki Kiintoaineen ainevirtaama kg/d Virtaama m3/s Typpi Virtaama Mustionjoki Kiintoaineen ainevirtaama kg/d Kiintoaine kg/d Virtaama m3/s Virtaama m3/s Typpi Virtaama Nummenjoki Kiintoaineen ainevirtaama kg/d Kiintoaine kg/d Kiintoaine kg/d Virtaama m3/s Virtaama m3/s Kiintoaine Virtaama Kiintoaine Kuva 8. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen ainevirtaamat kymmenvuotisjaksolla Nummenjoessa havaintopisteen kohdalla, Väänteenjoessa havaintopisteen 2 kohdalla ja Mustionjoessa havaintopisteen 86 kohdalla. Virtaama Kiintoaine Virtaama Räikkeen ym. (1998) ravinnekuormitusselvityksen mukaan yli 6 % Lohjanjärven ravinnekuormituksesta tuli 199-luvun puolivälissä Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta. Lohjanjärveen pidättyi 199-luvun alkuvuosina 4 % fosforikuormituksesta ja noin 3 % typpikuormituksesta. Tilanne on todennäköisesti kutakuinkin sama edelleen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 17

20 3.1.2 Lohjanjärven happitilanne Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopisteiden happipitoisuuksia mitataan havaintoalueesta riippuen 2-12 kertaa vuodessa. Itse järven alueella mittaaminen painottuu lämpötilakerrostuneisuuskausiin, jolloin järvisyvänteiden happipitoisuudet ovat heikoimmillaan. Eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin, osalta happitilannetta seurataan Kirkniemen paperitehtaan hapetusvelvoitteen vuoksi muuta järveä tiiviimmin oman tutkimusohjelmansa puitteissa. Tulokset raportoidaan hapetustarkkailun yhteenvedossa vuosittain (esim. Ranta 28). Tarkkailuohjelman syvimmän syvänteen (Isoselkä 54 m) happitilanteesta saadaan yleiskuva tarkastelemalla tilavuuspainotteisia hapen kyllästysarvoja alus- ja päällysvedessä (kuva 1). Isoselän syvänteen ongelmallisimmat ajat happipitoisuuden kannalta ovat ajoittuneet lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskauteen. Kesän kerrostuneisuus-kausina syvänteen happipitoisuudessa ei ole ollut talven kaltaisia ongelmia. Heikoimmillaan Isoselän syvänteen talvinen happipitoisuus oli 196-luvun puolivälissä. Tilanne alkoi hiljalleen parantua 197-luvulla pistekuormittajien aloitettua jätevesiensä puhdistamisen. Paraneminen jatkui puhdistuksen tehostuessa. 198-luvulta alkaen lopputalven happitilanne Isoselän syvänteellä on ollut alusvedessäkin hyvä. Lopputalven näytteet vuonna 28 jouduttiin heikon jäätilanteen vuoksi ottamaan huhtikuun alussa (7.4.28), jolloin järvi oli jo täysin jäätön. Tämän vuoksi talven 28 tilannetta kuvaavat happiarvot ovat kuvassa 9 esitetyn tarkastelujakson parhaat. 12 LOHJANJÄRVI, ISOSELKÄ Lopputalven hapen tilavuuspainotteinen kyllästysarvo 1 8 Happikyll. % Havaintovuosi Päällysvesi 1-1 m Alusvesi 3-53 m Kuva 9. Isoselän syvänteen lopputalven happitilanne (O2 kyll. %) tilavuuspainotteisena keskiarvona päällysvedessä (1-1 m) ja alusvedessä (1 53 m) vuodesta 196. Mukana ovat myös talven 29 tulokset. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

21 Tilanne käy hyvin ilmi myös kuvan 1 diagrammisarjasta: Isoselän lämpötilakerrosteisuus tuli lauhan ja lähes jäättömän talven vuoksi selvästi esiin vasta kesällä - tosin alusveden happipitoisuus pysyi silloinkin hyvänä. Lokakuun lopulla kerrosteisuus oli laimenemassa, mutta Isoselän alue ei ollut kuitenkaan vielä syksyn täyskiertovaiheessa, jolloin lämpötila on tasainen pinnasta pohjaan ja koko vesimassa hapettuu. syvyys (m) Isoselkä 91, tammikuu Happi ja lämpötila syvyys (m) Isoselkä 91, huhtikuu Happi ja lämpötila Happi (mg/l) Lämpötila (oc) Happi (mg/l) Lämpötila (oc) syvyys (m) Isoselkä 91, elokuu Happi ja lämpötila syvyys (m) Isoselkä 91, lokakuu Happi ja lämpötila Happi (mg/l) Lämpötila (oc) Happi (mg/l) Lämpötila (oc) Kuva 1. Isoselän syvänteen happi- ja lämpötila-arvot syvyyksittäin tammi-, huhti-, elo- ja lokakuun näytekierroksilla 28. Lohjanjärvellä tehdään järven kaikkien havaintopisteiden happitilanteen kartoitus yhtä aikaa kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Talven 28 tilanne oli Isoselän lailla hyvä ja edellistalvea parempi kaikilla syvänteillä (kuva 11). Hållsnäsfjärdenillä, Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamon edustan syvänteellä (Manksö 33) jäteveden happea kuluttava vaikutus kuitenkin näkyi (kuva 11). Elokuussa 28 tilanne oli jo toinen: heikkoja happipitoisuuksia havaittiin Maikkalanselän syvänteellä (M1) ja järven eteläosissa havaintopisteillä 29, 291 ja 35 (kuva 11, liite 9). Kokonaisuutena loppukesän happitilanne oli kuitenkin edellisvuotta parempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 19

22 12 Lopputalvi, happitilanne lähellä pohjaa Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Happi. Kyll. % Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel Loppukesä, happitilanne lähellä pohjaa Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Happi. Kyll. % Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 11. Hapen kyllästysaste syvänteiden pohjalla lopputalven ja loppukesän näytekerroilla vuosina 27 ja 28 Lohjanjärven havaintopisteillä (vrt. kartta) Järven eteläosan syvänteiden hapetus Sappi Kirkniemen jätevesiluvan vesioikeudellisiin velvoitteisiin kuuluu Hållsnäsfjärdenin- Kyrköfjärdenin syvänteiden tilan parantaminen hapettamalla. Hapetin-laitteista vanhin Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa on toiminut yhtäjaksoisesti 23 vuotta. Ahtialansalmen syvänteeseen asennettu hapetin on toiminut 13 vuotta ja Kyrköfjärdenin kahden syvänteen hapettimet noin 12 vuotta. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

23 Järven hapettamisen tarkoituksena on elvyttää alusveden ja pohjan aerobista hajotus- ja kulutustoimintaa ja sitä kautta lopulta vähentää fosforin sisäistä kuormitusta ja rehevyyshaittoja. Terveesti toimivissa syvänteissä alusveden hapellisuus ja monipuolinen hajottajafauna pitävät pohjan orgaanisen ainepitoisuuden ja mikrobitoiminnan sopivan pienenä, mikä edesauttaa pohjan pysymistä fosforia sitovana (Lappalainen 23). Pohjan läheisen veden happipitoisuus parani hapettamisen aloittamisen jälkeen kaikilla Lohjanjärven eteläosan hapetettavilla syvänteillä. Kehitys on edelleen kokonaisuutena samansuuntainen Piispalanselällä, Ahtialansalmessa ja Kyrköfjärdenin syvänteillä. Hållsnäsfjärdenin syvänteiden 29, 31 ja 33 tilanne sen sijaan näyttää pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen viime vuosina. Erityisesti parin viime vuoden happitilanne on kääntänyt käyrän suuntaa laskevaksi. Hapetinlaitteiden pidempien katkosten on todettu näkyvän nopeasti happitilanteen heikkenemisenä. Purkualuetta lähinnä olevan Mangsön syvänteellä Osuniemenlahden ruoppaus syys-marraskuussa 23 ei näytä muuttaneen tilannetta. Vuoden 28 aikana syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus oli kuitenkin myös järven eteläosan syvänteillä vähän paria edellisvuotta parempi johtuen osaltaan lähes jäättömästä talvesta (Ranta 28) Ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys Koko Lohjanjärven ravinnekuormituksesta valtaosa (yli 6 %) tulee Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta. Itse järven alueelle kohdistuvan pistemäisen fosfori-kuormituksen osuus oli 199-luvun puolivälissä runsas 12 % ja typpikuormituksen osuus 16 % (Räike ym. 1998). Tilanne on todennäköisesti pysynyt suunnilleen entisellään; koko järven valumaalueen kattavaa hajakuormitusselvitystä ei ole 199-luvun jälkeen tehty. Järven eri osa-alueiden hajakuormitusselvitysten mukaan (Turunen 23, 25, Valjus 23) Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fosforin osalta noin 15 5 kg ja typen osalta noin 496 kg vuodessa. Fosforista 83 % ja typestä 88 % tulee virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Lähivaluma-alueen kuormituksesta noin puolet fosforista ja noin 7 % typestä on peräisin pistekuormituksesta. Merkittävin hajakuormitus-lähde on peltoviljely, jonka osuus lähivaluma-alueen fosforikuormituksesta on 37 % ja typpikuormituksesta 13 % (Valjus 23). Karjalohjanselän päässä olevan Karstunlahden vuotuinen fosforikuormitus on noin 7 5 kg ja typpikuormitus noin kg. Kuormituksesta suurin osa, noin 8 %, tulee lahteen laskevan Karstunjoen kautta (Turunen 23). Kuormitus on liian suuri Karstunlahdelle, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 21

24 jonka veden vaihtuminen kestää 1,2 vuotta. Lahden rehevöityminen tulee ilmeisesti jatkumaan, ellei kuormitusta saada vähennettyä. Lohjanjärven länsiosan (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitus syntyy luonnonhuuhtoutumasta, laskeumasta, peltoviljelystä, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja kaukovalumasta. Lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin 1 3 kg vuodessa ja typpikuormitus noin 18 kg vuodessa. Fosfori tulee pääasiassa peltoviljelystä, typpi peltoviljelystä ja laskeumasta (Turunen 25). Lohjanjärven kolme suurinta kuormittajaa (Sappi Kirkniemi, Lohjan kaupunki ja Mondi Lohja Oy) muodostivat vuoden 28 aikana keskimäärin 95 % pistekuormituksesta. Lohjan kaupungin ja Sappi Kirkniemen suhteellinen osuus fosforikuormituksesta oli noin 8 % ja Lohjan Pitkäniemen puhdistamon osuus typpi-kuormituksesta runsas 4 %. Vuoden 28 aikana Lohjanjärven pintaveden kokonaisravinnepitoisuudet eri havaintopisteillä loppukesällä ja lopputalvella olivat kuvan 12 mukaiset, joten rehevää vettä kuvaavalla tasolla liikutaan. Kokonaistyppipitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä keskimäärin 1 µg/l suuremmat kuin vuonna 27. Kokonaisfosforin osalta tilanne oli talvella sama kuin typellä; pitoisuudet olivat talvella suuremmat kuin edellisvuonna (keskimäärin 3 µg/l), kesällä fosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Ravinnepitoisuuksia nosti lauha sään aiheuttama valunta. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

25 N.kok µg/l Pintaveden kokonaistyppipitoisuus Lopputalvi 28 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Loppukesä 28 P.kok µg/l Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus Lopputalvi 28 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Loppukesä 28 Kuva 12. Lohjanjärven eri havaintopisteiden pintaveden kokonaisravinnepitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä 28. Lohjanjärvi on 199-luvulla tehtyjen ravinnetaseselvitysten mukaan selvästi fosforirajoitteinen eli leväkasvua säätelevä minimiravinne on ollut fosfori (Koivujärvi 1992, Räike ym. 1998). Nykyiset olosuhteet vastaavat edelleen em. tutkimusvuosien tilannetta. Perustuotannolle helpoimmin hyödynnettävissä olevan fosforijakeen, suodatetun fosfaattifosforin (PO4P) pitoisuudet ovat Lohjanjärven pintavesissä yleensä pieniä; tuotantokaudella pääasiassa alle analyysin määritysrajan (< 3 µg/l). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 23

26 Avovesikautena 28 järven pintavesistä mitattujen suodatetun fosfaattifosforin pitoisuudet eivät ylittäneet määritysrajaa kesäkaudella, vaan helposti hyödynnettävissä oleva fosfori kulutettiin tuotantokaudella loppuun kaikilla alueilla (liite 9). Kesäaikana selvästi mitattavissa olevia määriä oli pääasiassa jokien havaintopaikoilla. Poikkeuksena oli Karjalohjan havaintopiste 24 (-2 metrin syvyydessä 15 µg/l) ja Piispalanselän havaintopiste 27 (-2 metrin syvyydessä 1 µg/l). Pistemäisen jätevesikuormituksen suodatetun fosfaattifosforin määrittäminen antaisi lisätietoa jätevesien mukana tulevan fosforin merkityksestä kuormituksen vaikutusalueilla. Vesistön rehevyyttä arvioidaan ravinnemäärien lisäksi mm. kasviplanktonin määrän avulla. Tällöin menetelmänä käytetään yleisesti lehtivihreällisen planktonlevästön a-klorofyllin määrittämistä. A-klorofyllin määrä on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten rehevyyteen. Kasviplanktonin klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Talvella vedessä ei normaaliolosuhteissa juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään pääasiassa avovesikaudella. Järviä voidaan luokitella a- klorofyllipitoisuuden mukaan. Kun pitoisuus on alle 4 µg/l, järvi on vähätuotantoinen eli karu. Yli 1 µg/l:n pitoisuus kertoo järven olevan jo rehevä. Vuoden 28 a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) olivat Lohjanjärven eri alueilla taulukon 5 mukaiset. Suurimmillaan järven planktonlevien a-klorofyllituotanto oli elo-kuussa, pienimmillään kesäkuun alussa. Rehevimmät alueet olivat Virkkalanselkä, Väänteenjoen Hossa, Pappilanselkä ja Kyrköfjärden. Pienintä levätuotanto oli Karjalohjanselän alueella. Taulukko 5. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllipitoisuudet kesäkaudella Keskiarvo Hossa ,8 19,3 Maikkalans. M ,5 Pappilans ,3 Aurlahti ,2 17 9, ,9 Isoselkä ,2 11 7,8 12 9,7 1, Vohloinen , ,8 Virkkalans ,8 Karjalohjans ,1 11 5,6 5,5 7 8,7 Karjalohjans. etel ,1 11 5,2 7,7 1 9,7 Karja1 18 4, ,7 9,2 9,4 Piispalans ,3 7, ,9 1, Hållsnäsfj ,2 Hållsnäsfj , Kyrköfjärden , keskiarvo 14,2 11, 12,7 13,7 17,8 13,4 13,8 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

27 Verrattaessa Lohjanjärven eri selkäalueiden vuoden 28 a-klorofyllituotantoa edellisen vuoden tuloksiin (kuva 13) voidaan todeta tuotannon kokonaisuutena laskeneen jonkin verran. Poikkeuksena ovat Karjalohjanselän ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin havaintoasemat Levätuotanto, a-klorofylli ug/l Hossa 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Aurlahti 53 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjalohjans. etel 77 Karja1 Piispalans. 27 Hållsnäsfj. 29 Hållsnäsfj. 33 Kyrköfjärden 291 Kuva 13. Lohjanjärven eri selkäalueiden planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna vuosina 27 ja Veden hygieeninen laatu Sosiaali- ja terveysministeriön päätösten nro 292/96 ja 41/99 mukaan veden hygieeniset laatuvaatimukset uimavedelle ovat seuraavat: Lämpökestoiset kolif. bakt. alle 5 kpl/1 ml Enterokokit alle 2 kpl/1 ml Koliformiset bakteerit alle 1 kpl/1 ml ph 6-9 Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa tehdään bakteerinäytteenotto koko järven alueella kesä- ja elokuussa. Vuoden 28 tuloksissa pitoisuudet eivät olleet merkittäviä (vrt. liite 9). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 25

28 Lohjanjärven uimavesiä seurattiin ympäristöterveysviranomaisten toimesta 1 rannalla kesäkaudella 28. Tulosten perusteella uimarantojen bakteeripitoisuudet pysyivät hyvän uimaveden rajoissa. Hygieenisten laatuvaatimusten mukaan myös sinilevän massaesiintymisten katsotaan heikentävän uimaveden laatua. Lohjanjärven uimarannoista vain Vohloisten rannalla todettiin uimavesitarkastuksen yhteydessä levää Lohjanjärven Aurlahdessa seurattiin uimaveden sinilevätilannetta automaattisesti Seuranta järjestettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta ja mukana seurantaa rahoittamassa olivat Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Sappi Kirkniemi, Mondi Lohja Oy ja Lohjanjärven suojeluyhdistys ry. Aurlahden uimarannan läheisyydessä olevalla venelaiturilla oli mittausasema, joka tallensi tiedot sinilevien runsaudesta ja pintavesien lämpötilasta kerran tunnissa. Mittaus perustui sinilevissä esiintyvän väriaineen, fykosyaniinin fluorosenssiin. Tiedot tallentuivat 3 kertaa päivässä Lohjan kaupungin ja LUVY ry:n nettisivuille. Aurlahden levämäärät pysyivät koko kesän erittäin vähäisinä johtuen viileästä ja sateisesta kesästä. Lohjanjärvellä havaitaan yleensä vuosittain sinileväesiintymiä. Vuonna 28 levän massaesiintymiä havaittiin eri puolilla järveä vain pariin otteeseen (Uudenmaan ympäristökeskus www-sivut, levähavainnot 28): Lohjanjärvi, Oravannokka (Sammatti). Sinilevää (Aphanizomenon sp., Anabaena sp.) Karjalohjanselällä havaittu sinilevää 4 YHTEENVETO JA ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAI- KUTUKSISTA LOHJANJÄRVESSÄ VUONNA 28 Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, runsas 8 %, koostuu hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Järven ravinnekuormituksesta vajaa 15 % on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Paikallisesti pistekuormitus on kuitenkin edelleen oleellisesti veden laatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärven pistekuormituksesta keskimäärin 95 % muodostui vuonna 28 kolmen suurimman kuormittajan, Sappi Kirkniemen paperitehtaan puhdistamon, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon purkuvesistä. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

29 Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen. Vuonna 28 merkittävin saavutus oli Lohjan Pitkäniemen puhdistamon typpikuormituksen määrän väheneminen 4 % edellisvuodesta puhdistamon kehitystyön tuloksena. Karjalohjan puhdistamon kuormitustulos sen sijaan heikkeni väliaikaisesti nostaen järveen johdetun fosforin määrää. Puhdistamoja huolellisesti käyttäen on fosforin osalta pistekuormituksessa realistista pyrkiä saavuttamaan jopa vesistön pitoisuustaso. Fosfori on ravinteista tärkein, sillä se toimii minimiravinteena, joka eniten lisää leväkasvua ja rehevöitymistä. Myös typpi on tärkeä kasvinravinne. On perusteltua päätellä, että puhdistamoilla toteutettu fosforinpoiston tehostaminen on yksi keskeinen selittäjä vaikutusalueilla havaittuun rehevyystason alenemiseen. Jokien järveen tuoma hajakuormitus kasvoi vuonna 28 selvästi edellisvuodesta kun lauha sateinen sää kasvatti virtaamia. Toisaalta lauha sää ilmeisesti myös auttoi järveä selviämään normaalia suuremmasta ravinnekuormasta kun talven jääpeite ja siihen liittyvä lämpötilakerrosteisuus jäivät lyhytaikaiseksi. Happipitoisuus pysyi hyvänä, joten järven sisäinen kuormitus oli todennäköisesti normaalia vähäisempää. Levätuotannon avulla arvioitu rehevyys pääasiallisesti väheni edellisvuodesta. Kasvua tapahtui ainoastaan Karjalohjanselällä ja järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella. Seuraavassa kuormituksen vaikutuksia on tarkasteltu alueittain. 4.1 Lohjan keskustaajaman lähivedet Lohjan keskustaajaman lähivesistä erityisesti Pappilanselkä kuuluu tällä hetkellä mm. ravinnepitoisuuksien, levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin ja kasviplanktonin perusteella Lohjanjärven rehevimpiin vesialueisiin. Suurimpana syynä on Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus, joka kattaa runsaat 6 % koko Lohjanjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta (Räike ym. 1998). Omalta osaltaan rehevyystasoa nostaa myös alueella vuosikymmeniä jatkunut pistekuormitus. Lohjanjärven pistekuormittajista Lohjan kaupungin Pitkäniemi ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas purkavat puhdistamoidensa vedet Aurlahden-Ristiselän alueelle (kuva 14). Noin 22 asukkaan yhdyskuntajätevedet käsittelevä Pitkäniemen puhdistamo on järven pistekuormittajista suurin typen tuottaja. Mondi Lohja Oy puolestaan tuottaa suurimman osan Lohjanjärven pistekuormituksen BHK-kuormituksesta (biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormitus). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 27

30 Jätevesimäärä m 3 /d Mondi Pitkäniemi 55 % 45 % Fosforikuormitus kg/d Typpikuormitus kg/d 11 % Mondi Pitkäniemi Mondi Pitkäniemi 25 % 89 % 75 % BHK- kuormitus kg/d Kiintoainekuormitus kg/d 11 % Mondi Pitkäniemi 12 % Mondi Pitkäniemi 89 % 88 % Kuva 14. Lohjan keskustaajaman lähivesille vuonna 28 kohdistuneen jätevesikuormituksen suhteellinen jakaantuminen. Mondi Lohja Oy:n ja Lohjan Pitkäniemen puhdistamon kuormituksen suhteelliset osuudet pysyivät vuonna 28 suunnilleen edellisvuoden tasolla jätevesimäärän ja fosforin osalta. Typpi-, BHK- ja kiintoainekuormituksessa Mondi kasvatti osuuttaan 5-7 %. Suoranaiset jätevesivaikutukset häviävät Lohjan lähivesillä yleensä Väänteenjoen kautta tulevaan hajakuormitukseen. Silloin tällöin havaitaan kuitenkin Pappilan-selän, Ristiselän ja Liessaaren syvimmillä alueilla jätevesikuormituksesta johtuvaa sähkönjohtavuuden ja natriumpitoisuuden kohoamista pohjaa lähellä olevissa vesissä tai bakteeripitoisuuksien nousua pintavedessä. Vuonna 28 Lohjanjärven vesi ei lämpötilakerrostunut normaalisti 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

31 talvella, joten pohjan läheisiä jätevesivaikutuksia ei edellä mainituilla alueilla havaittu. Myöskään pintaveden bakteeripitoisuudet eivät olleet merkittäviä (liite 9). Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon ja osittain myös Lohjan Pitkäniemen puhdistamon jätevesien purkualueella, Ristiselällä ja Aurlahden pohjoisosassa, veden vaihtuminen on Väänteenjoen-Hiidensalmen suunnasta tulevan virtauksen vuoksi hyvin nopeaa. Toisaalta jo 195-luvulla tehtyjen virtausmittausten perusteella (Sormunen ym. 196) veden päävirtaus myös osittain ohittaa Aurlahden niin, että veden vaihtuminen lahden itäosassa on muuta aluetta hitaampaa ja Aurlahden alue saattaa näin ollen olla myös lähialueitaan alttiimpi jätevesien vaikutuksille. Kokonaisuutena Lohjan keskustaajaman lähivesille kohdistunut pistemäinen fosforikuormitus nousi vähän edellisvuodesta (kuva 15). Myös Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta hajakuormituksena tuleva fosforikuormitus nousi (vrt. kuva 8). Levätuotannolla mitattu rehevyystaso Aurlahdella näyttää melko hyvin noudattelevan alueelle kohdistuvan pistemäisen fosforikuormituksen määrää; molemmat diagrammit ovat laskevia. Sen sijaan Pappilanselän levätuotantoon Lohjan keskustaajaman lähivesien fosforikuormitus ei näytä vaikuttavan (kuva 15). Ensisijaisena vaikuttajana on todennäköisesti Väänteenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 29

32 Aurlahti levätuotanto ja pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Pappilanselkä levätuotanto ja pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Kuva 15. Lohjan keskustaajaman lähivesien, Aurlahden (havaintopiste 53) ja Pappilanselän (3), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna ja Aurlahdelle kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus (Mondi Lohja Oy:n paperitehdas ja Pitkäniemen puhdistamo). 4.2 Maikkalanselkä Maikkalanselän ravinne- ja klorofyllipitoisuudet kuuluvat Lohjanjärven suurimpiin. Myös syvännealueiden alusveden happipitoisuuksissa on vuosittain ongelmia erityisesti loppukesällä. Veden rehevyys heijastuu myös särkikalavaltaisuutena ja ajoittain sinilevien massaesiintymisinä. Maikkalan alueen kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Suurin vaikuttaja on Nummi- Pusulan suunnasta laskeva Nummenjoki, joka tuo runsaasti ravinteita ja kiintoainetta Maikkalanselälle. Suojavyöhykesuunnitelman mukaan alueella on runsaasti eroosioherkkiä ja kaltevia peltoja, joiden valtaojien reunoille tulisi perustaa ravinteita ja kiintoainesta pidättäviä suojavyöhykkeitä (Junttila 21). Yhteensä joen ja lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin 15 tonnia fosforia ja 316 tonnia typpeä vuodessa (Luoto 21). Num- 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

33 menjokeen lasketaan myös Saukkolan puhdistamon käsitellyt jätevedet. Vuonna 28 Nummenjoki toi Maikkalanselälle 23 tonnia fosforia ja 46 tonnia typpeä. Fosforin osalta määrä kasvoi noin neljänneksen ja typen osalta väheni vajaan viidenneksen. Vähenemä johtuu vuoden 28 vuotta 27 pienemmistä typpipitoisuuksista. Erityisesti loppuvuoden 27 typpipitoisuudet olivat Nummenjoella huomattavan suuria. Osa Nummenjoen kautta tulevasta kuormituksesta sitoutuu perustuotantoon tai sedimentoituu Maikkalanselälle, osa jatkaa edelleen Väänteenjoen mukana Lohjanjärven muille alueille. Nummenjoen suunnasta tuleva ravinteikas vesi on oleellinen tekijä myös koko Lohjanjärven kokonaiskuormituksessa. Maikkalanselän pieni jätevesikuormittaja on Kisakallion urheiluopisto, jonka osuus koko Lohjanjärven pistemäisestä jätevesikuormituksesta oli vuonna 28 vajaa,1 % (liite 8). Vähäisen kuormituksen vaikutukset häviävät Nummenjoen tuomaan hajakuormitukseen. Vuoden 29 aikana Kisakallion jätevedet liitetään Lohjan kaupungin viemäriverkkoon, jolloin opiston oma puhdistamo jää pois käytöstä. Nummenjoen Maikkalanselälle tuomassa vedessä kokonaisfosforin ja myös leville suoraan käyttökelpoisen fosforin pitoisuus on koko Lohjanjärven pitoisuuksiin verrattuna suuri (vrt. liite 9). Tämä vaikuttanee osaltaan Maikkalanselän rehevyyteen. Joen kokonaisvirtaamaa suurempi merkitys fosforikuormituksen vaikutuksessa rehevyyteen on ilmeisesti sillä, mihin vuodenaikaan nopeasti käytettävissä oleva fosfori saavuttaa perustuottajat. Maikkalanselän havaintopisteellä on mitattu veden a-klorofyllipitoisuuksia vuodesta 1992 lähtien. Yllättäen kesän 28 levätuotanto laski edelliskesästä (kuva 16), vaikka Nummenjoen kautta järveen tuleva fosforikuorma kasvoi (vrt. kuva 8). Kesäkauden 28 keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus ilmensi edelleen selvästi rehevyyttä, mutta oli mittausjakson alhaisin. Samalla lineaarinen trendiviiva kääntyi lievästi laskevaksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 31

34 A-klorofylli µg/l Maikkalanselkä levätuotannon mittaama rehevyystaso Kuva 16. Maikkalanselän (havaintopiste M1), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna alkaen vuodesta Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Maikkalanselän kunnostaminen aloitettiin vuonna 1999, jolloin alueen asukkaat ensimmäisen kerran kokoontuivat pohtimaan toimenpiteitä vesistön kunnostamiseksi (Valjus 25). Tämän jälkeen alueelle on laadittu mm. kuormitusselvityksiä, alueella on tehty koekalastuksia ja kunnostustoimet on aloitettu tehokalastamalla ja pienimuotoisemmin poistamalla vesikasveja ja mm. ilmastamalla Talpelanlahtea. Maikkalanselän valumaalueelle on lisäksi laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Maikkalanselältä on vuodesta 1999 lähtien kalastettu nuottauksin pois vähäarvoista kalaa. Saaliista suurin osa on ollut sulkavia, salakoita ja lahnoja (Valjus 25). Kunnostustoimien vaikutuksesta näkösyvyys on viime vuosina hiukan kohentunut ja vääristynyttä kalakantaa on saatu oikaistua (Valjus 25). Paikallisten asukkaiden aloitteesta Maikkalanselälle on myös laadittu kunnostusmenetelmävertailu (Valjus 25). Vertailun loppupäätelmissä todetaan, että ilman ulkoisen kuormituksen huomattavaa vähentämistä ei sisäiseen kuormitukseen vaikuttavilla kunnostusmenetelmillä tule todennäköisesti olemaan merkittävää vaikutusta tämän selkäalueen veden laatuun. Maikkalanselän ja koko Lohjanjärven tilan parantamiseksi kunnostustoimet tulisikin kohdistaa erityisesti valuma-alueelta tulevien ravinteiden vähentämiseen (Valjus 25). 4.3 Isoselkä Isoselän suuren selkäalueen ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ilmentävät lievää rehevyyttä ollen selvästi pienempiä kuin Lohjan kaupungin lähivesillä tai Maikkalanselällä. Järven syvimmän havaintopisteen vesianalyysitulosten perusteella alueen happipitoisuus on pintavedessä hyvä ja alusvedessäkin hyvä tai vähintään tyydyttävä. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

35 Veden laadussa ei suurella selkäalueella ole havaittu tehtyjen mittausten perusteella jätevesivaikutuksia. Lohjan lähivesien jätevesikuormituksesta aiheutuvia jätevesivaikutuksia havaitaan ajoittain Liessaaren Anderssonin kärjen edustalla olevalla 13 metrin syvänteellä. Isoselälle mentäessä vaikutukset laimenevat suureen vesimäärään; Isoselkä on tilavuudeltaan kolmasosan koko Lohjanjärvestä. Väänteenjoen suunnasta tulevien vesimassojen päävirtaussuunta on Hiidensalmen, Ristiselän ja Aurlahden pohjoisosan kautta kohti Isoselkää. Isoselän Vohloisissa on pienenä jätevesikuormittajana Vivamo, jonka vähäinen kuormitus ei näy Isoselän syvännealueen tai selvästi erotettavana edes Vohloisten alueen veden laadussa. Vivamon jätevedet tullaan vuoden 29 aikana liittämään lopullisesti Lohjan kaupungin viemäriverkkoon, jolloin puhdistamo jää pois käytöstä. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso on Isoselän syvännealueella ja myös Vohloisissa kokonaisuutena pysynyt entisellään tai aavistuksen laskenut. Suuruus-luokka on noin puolet Lohjan kaupungin lähivesien tai Maikkalanselän tuotanto-tasosta (kuva 17). A-klorofylli µg/l Isoselkä, syvänne levätuotannon mittaama rehevyystaso Isoselkä, Vohloinen levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l Kuva 17. Isoselän syvännealueen (91) ja Vohloisten (16), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna alkaen vuodesta 1976 ja Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 33

36 4.4 Virkkalanselkä Virkkalanselkä edustaa useiden vedenlaatuominaisuuksien perusteella yhtä Lohjanjärven rehevimmistä alueista. Pistekuormitus alueelle loppui vuonna Matalan lahden rehevyys johtuu todennäköisesti hajakuormituksesta ja pohjasedimenttiin vuosien aikana kertyneiden ravinteiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso on Virkkalanselällä tällä hetkellä samaa tasoa kuin esimerkiksi Aurlahdella. Vuonna 28 levätuotanto laski vähän edellis-vuodesta. Vuodesta 1976 piirretyn diagrammin suunta on kokonaisuutena kuitenkin pysynyt entisellään (kuva 18). A-klorofylli µg/l Virkkalanselkä levätuotannon mittaama rehevyystaso Kuva 18. Virkkalanselän (85), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna alkaen vuodesta Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. 4.5 Karjalohjanselkä Karjalohjanselkä edustaa veden laadultaan Lohjanjärven parasta aluetta. Happi-pitoisuus on pysynyt hyvänä runsaan 4 metrin syvänteessä. Ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ovat järven pienimmät. Veden läpinäkyvyys eli näkösyvyys on Lohjanjärven suurin (3,5-4 metriä). Suuren Karjalohjanselän koillispäässä olevan Karstunlahden hajakuormitusselvityksen perusteella pieneen lahteen kohdistuva kuormitus on liian suuri ja johtaa lahden rehevöitymisen etenemiseen, mikäli kuormitusta ei saada vähennettyä (Turunen 23). Myös Lohjanjärven länsiosan lähivaluma-alueen (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitus-selvityksessä korostetaan eri hajakuormi- 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

37 tuslähteiden merkitystä ja esitetään keinoja kuormituksen vähentämiseksi (Turunen 25). Karjalohjanselkää kuormittaa pistekuormittajana Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamo, jonka vedet puretaan Karjalohjan edustalle vastapäätä Karkalin niemeä. Vuoden 28 aikana puhdistamon kuormitus nousi puhdistamon käytössä vuoden alkupuoliskolla tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Osuus koko järven pistemäisestä fosforikuormituksesta oli noin 15 % kun se vuonna 27 oli noin 3 %. Vuoden jälkipuolella puhdistamon toimivuus oli jälleen hyvä. Karjalohjanselän levätuotannolla mitattu rehevyystaso on selkäalueen keskiosassa Suurniemen kohdalla olevalla havaintopisteellä (piste 24) pysynyt vaihteluiltaan suhteellisen vakaana. Karkalin kohdalla (piste 77) seuranta aloitettiin vuonna Siellä suunta näyttäisi olevan alaspäin (kuva 19). Vuoden aikana on otettu klorofyllinäytteet myös Karjalohjan puhdistamon edustalta (Kuva 19). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 35

38 Karjalohjanselkä syvänne levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l Karjalohjanselkä Karkali levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l Karjalohjanselkä Puhdistamon edusta levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l Kuva 19. Karjalohjanselän (24, 77 ja Karja1), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna alkaen vuodesta 1976, 1999 ja 26. Kahteen ylimmäiseen kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Vuoden 28 suuresta ravinnekuormituksesta huolimatta Lohjanjärven a-klorofyllillä mitattu rehevyystaso pääsääntöisesti laski. Poikkeuksena olivat Karjalohjan ja järven eteläisimmän osan havaintopaikat. Karjalohjan alueella levätuotannon nousu saattaa olla yhteydessä puhdistamon kasvaneisiin fosforipäästöihin. Tähän viittaa myös se, että tuotannon nousu oli edellisvuoteen verrattuna suurinta lähimpänä puhdistamoa olevalla havaintopisteellä Karja1 (kuva 2). 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

39 Karjalohjanselkä, A-klorofylli A-klorofylli µg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Karja1 7,4 9,4 77 7,9 9,7 24 8,4 8,7 Karja Kuva 2. Karjalohjanselän (havaintopisteet Karja1, 77 ja 24), planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna vuosina 27 ja Piispalanselkä Ravinnetason puolesta Piispalanselkä kuuluu Karjalohjanselän ja Isoselän ohella Lohjanjärven parhaimpiin alueisiin. Piispalanselälle ei kohdistu suoraan jätevesikuormitusta, mutta ongelmana ovat Hållsnäsfjärdenin alueelta virtausten mukana tulevat jätevedet, jotka sopivissa olosuhteissa kulkeutuvat pohjoisen suuntaan Piispalanselän ohikin, aina Ristisalmen syvänteelle saakka. Vuosittain Piispalanselän syvänteiden sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuudet ilmentävät jäteveden vaikutusta talven lämpötilakerrostuneisuuden aikaan. Lähes jäättömän talven 28 aikana tätä ei havaittu. Myös rehevyystasoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella Piispalanselän levätuotanto seurailee kutakuinkin Hållsnäsfjärdenin pistemäisen fosforikuormituksen suuntia. Kokonaisuutena rehevyys on jonkin verran vähentynyt 197-luvun tilanteesta (kuva 21). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 37

40 A-klorofylli µg/l Piispalanselkä levätuotanto ja lähialueen pistemäinen fosforikuormitus Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Kuva 21. Piispalanselän (piste 27) planktonlevätuotanto a-klorofyllin avulla mitattuna ja Hållsnäsfjärdenille kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus (Sappi Kirkniemi ja Peltoniemen puhdistamo). 4.7 Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden Lohjan keskustaajaman lähivesien lisäksi järven raskaimmin kuormitettua aluetta on eteläosassa oleva Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, jonne kohdistuu noin puolet koko järven jätevesikuormituksesta. Pistekuormittajat ovat Sappi Kirkniemen tehdas ja Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamo. Sappi Kirkniemen paperitehdas tuottaa suurimman yksittäisen osan Lohjanjärveen laskettavasta puhdistetusta jätevedestä ja on myös suurin yksittäinen fosfori- ja kiintoainekuormittaja. Hållsnäsfjärdenille laskettavien jätevesien osalta ainoastaan typpikuormitus on lähellä samaa suuruusluokkaa molemmilla alueen pistekuormittajilla (kuva 22). Vuoteen 27 verrattuna Sappi Kirkniemi vähensi muutamia prosenttiyksiköitä suhteellista osuuttaan alueen kuormituksessa. Myös alueen fosforikuormitus kokonaisuutena laski vuodesta 27 (esim. kuva 21). 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

41 Jätevesimäärä m 3 /d 17 % Sappi Peltoniemi 83 % Fosforikuormitus kg/d Typpikuormitus kg/d 17 % Sappi Peltoniemi 43 % Sappi Peltoniemi 83 % 57 % BHK- kuormitus kg/d Kiintoainekuormitus kg/d 11 % Sappi Peltoniemi 1 % Sappi Peltoniemi 89 % 99 % Kuva 22. Lohjanjärven Hållsnäsfjärdenille vuonna 28 kohdistuneen jätevesikuormituksen suhteellinen jakaantuminen. Vuonna 23 valmistuneen hajakuormitusselvityksen mukaan Hållsnäsfjärdenin- Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fosforin osalta noin 15 5 kg ja typen osalta noin 496 kg vuodessa. Fosforista noin 83 % ja typestä 88 % arvioitiin tulevan virran mukana yläpuolisesta vesistöstä (Valjus 23). Jätevesikuormituksen vaikutukset ovat Lohjanjärven eteläosan havaintopisteillä selvästi havaittavissa. Vaikutusten laajuus ja voimakkuus riippuu virtaamista ja avovesikaudella vallitsevista tuulista. Lohjanjärven eteläosaan laaditun virtaus- ja vedenlaatumallin mukaan jätevesien kulkeutumisen yleispiirteenä on niiden leviäminen Osuniemenlahden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 39

42 purkupaikalta jään alla yhtäältä alajuoksulle Mustionjokeen, toisaalta Mangsön saaren etelä- ja länsipuolitse vastavirtaan pohjoiseen yläjuoksun syvänteisiin. Avovesikaudella jätevedet leviävät alkuun paljolti pinnalla tuulten mukana, sekoittuvat siitä syvempiin vesikerroksiin ja juoksutusten mukana poistuvat aikanaan Mustionjokeen. Osuniemenlahden purkupaikan alapuolella, mutta ennen Mustionjokea jo Kyrköfjärdenin jätevesiosuudet määräytyvät paljolti kääntäen verrannollisina joen juoksutuksiin. Vastavirtaan kulkeutuminen riippuu vielä tätäkin jyrkemmin virtaamista ja sen ohessa veden kerrosteisuuden voimakkuudesta. Pienillä virtaamilla (4-1 m3/s) vaikutuksia voi edetä Ristisalmeen asti ja laimentuneena sen ohikin. Vuolailla, yli 2 m3/s virtaamilla ei kohtuudella erottuvia vaikutuksia juuri näy Kivessalmen takana Piispalanselällä (Virtanen 2). Vuoden 28 vesianalyysitulosten perusteella Osuniemenlahteen tulevan jäteveden vaikutus näkyi veden laadussa normaalia vähemmän johtuen lähes jäättömästä talvesta ja siitä, että varsinainen maaliskuinen talvinäytteenotto jouduttiin jääolosuhteiden vuosi siirtämään huhtikuun alkuun. Kesällä kuormitusvaikutukset näyttivät selvemmin purkuputkesta etelään kohti Kyrköfjärdeniä ja Mustionjokea. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso alueella väheni kokonaisuutena 199-luvun alusta alkaen samalla kun pistekuormittajien fosforimäärä väheni. Diagrammit olivat varsin yhteneväisiä: kun kuormitus kasvoi väliaikaisesti, kasvoi myös levätuotanto. Vuodesta 26 tilanne kuitenkin muuttui niin, että levätuotanto on vuosi vuodelta kasvanut, vaikka alueelle kohdistunut pistemäinen fosforikuormitus on vähentynyt (kuva 23). Yksi selitys voi olla Lohjanjärveen tulleen hajakuormituksen kasvaminen (vrt. kuva 8). 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

43 Hållsnäsfjärdenin pohjoisosa levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Hållsnäsfjärdenin eteläosa levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Kyrköfjärden levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l Fosfori kg/d Fosforikuormitus Levätuotanto Kuva 23. Hållsnäsfjärdenin pohjoisosan (29), eteläosan (33) ja Kyrköfjärdenin (291) planktonlevätuotanto a- klorofyllin avulla mitattuna ja Hållsnäsfjärdenille kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus (Sappi Kirkniemi ja Peltoniemen puhdistamo). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 41

44 5 LOHJANJÄRVEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN Vuosittain kokoontuvan yhteistarkkailutyöryhmän (kuormittajat, valvovat viranomaiset, työn toteuttava konsultti) kokouksen, , päätöksen mukaisesti Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 29 Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tutkimusohjelman mukaisesti. Vuodelle 21 tutkimusohjelmaa tulisi tarkentaa veden hygieenisen laadun tutkimisen osalta niin, että bakteerimääritysten lukumäärää lisätään kuormituslähteiden lähialueilla. Kompensaationa voitaisiin poistaa natriummäärityksiä, koska veden ionipitoisuuden nousu kuormitetuilla alueilla ilmenee myös sähkönjohtavuusmittauksin. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

45 Kirjallisuuslähteet Ilmatieteen laitos 28: Lohjan Porlan mittausaseman kuukausittaiset sade- ja lämpötilatiedot 28. Junttila, R. 21: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Lohjanjärven Maikkalanselän ja Karstunlahden valuma-alueella. UYK-Monisteita s. Koivujärvi, S. 1992: Lohjanjärven ja Mustionjoen jätevesi- ja ravinnekuormitus, ravinnetaseet sekä järven minimiravinnetilanne ja kasviplankton vuonna 199. Jyväskylän yliopisto, hydrobiologian ja limnologian pro gradu-tutkielma. 65 s. Lappalainen, K. M. 23: Järvien hapetus ja ilmastus. Vesi-Eko Oy. Moniste 22 s. Luoto, A. 21: Hajakuormituksen arviointi Maikkalanselän lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/ s. Mäkelä, E. 1991: Virran voimasta. Mustion vesivoiman käytön historia. 2 s. Ranta, E. 28: Yhteenveto Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurannasta vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 145/ s. + liitteet. Ranta, E. & Jokinen, 28: Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 27. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s + liitteet. Räike, A., Pietiläinen, O.-P. & Pitkänen, H. 1998: Pistemäisen typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen tilaan. Suomen ympäristö s. Sormunen, T., Laaksonen, R. & Kajosaari, H. 196: Lohjanjärven Aurlahden likaantumistutkimus. Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja N:o s. + liitteet. Turunen, S. 23: Hajakuormitusselvitys Karstunlahden lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 6/3 93 s.+liitteet. Turunen, S. 25: Lohjanjärven länsiosan hajakuormitusselvitys Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 4/5 83 s.+liitteet. Valjus, J. 23: Lohjanjärven eteläosan (Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden) hajakuor-mitusselvitys. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 8/3. 88 s. Valjus, J. 25: Maikkalanselän kunnostusmenetelmävertailu. Lohjan ympäristö-lautakunta, julkaisu 1/5.78 s. Valjus, J. 28: Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Julkaisu 179. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 34 s s. liitteitä Virtanen, M. 2: Lohjanjärven eteläosan virtaus- ja vedenlaatumalli. YVA Oy. Moniste 66 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 43

46 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

47 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 45

48 Liiteluettelo Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Lohjanjärven analyysitulokset 28 Liite 4. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

49 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 47

50 Liite 2 Lohjanjärven yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Lohjanjärvi: JÄTEVESIMÄÄRÄ m3/d v. 28 Puhdistamo Osuus % Loparex/Mondi ,62 Pitkäniemi ,94 M-Real/Sappi ,32 Peltoniemi ,9 Oy Lohja Ab , Karjalohja ,12 Vivamo ,9 1,2 11,8 11,4 12,3 15,2 12,8 12,6,4 Kisakallio , ,3 22,5 25,9,7 Yhteensä , Lohjanjärvi: BHK 7 -KUORMITUS kgo 2 /d V. 28 Puhdistamo Osuus % Loparex/Mondi ,54 Pitkäniemi ,1 37, ,5 53, ,18 M-real/Sappi ,79 Peltoniemi ,2 11,8 26,7 11,9 11,3 8,8 7,4 5,5 9,9 9 8,4 8,7 9,5 2,51 Oy Lohja Ab, Karjalohja 4 1,9 1,8 2,2 2,1,9 3,5 2,4 2,3 3,5 4,2 3,6 1,7 6,3 9,1 4,4 1,18 2,4 3,9 6,2 1,64 Vivamo,8,13,4,3,13,7,6,2,9,9,23,6,36,19,91,58,3,17,27,35,9 Kisakallio,24,15,15,14,12,23,38,1,14,12,15,14,13,16,12,14,13,38,25,98,26 Yhteensä , Lohjanjärvi: FOSFORIKUORMITUS kgp/d v. 28 Puhdistamo Osuus % Loparex/Mondi,6,68,89,7,77,66,34,38,44,47,63,46,51,54,28,4,29,21,21,25 4,12 Pitkäniemi 2,2 2,3 2,2 2,1 2,4 2,5 2,3 2,9 2,4 2,5 2,5 3,1 1,7 1,6 1,7 1,9 1,4 1,7 1,8 2,1 34,58 M-real/Sappi 12,4 5,4 8 7,1 4 4,5 2,9 3,8 4, 5,2 6,5 3, 3,1 3,5 5,6 3,6 6,4 4,9 3,5 2,3 37,87 Peltoniemi 1,4 1 1,9,54,62,55,39,46 1,1,89,65,43,27,32,6,54,52,51,48 7,9 Oy Lohja Ab, Karjalohja,9,12,11,11,7,25,87,84,45,15,26,19,8,14,27,1,45,23,19,92 15,15 Vivamo,5,2,1,13,13,3,2,8,4,3,3,7,2,11,13,15,43,26,15,14,23 Kisakallio,1,6,9,9,11,13,5,3,3,4,4,33,3,5,3,37,5,24,45,96,16 Yhteensä 16,71 9,51 12,21 1,93 7,8 8,32 6,18 7,57 7,35 9,43 1,79 7,4 5,83 6,7 8,19 6,62 8,68 7,36 6,23 6,7 1, Lohjanjärvi: TYPPIKUORMITUS kg N/d v. 28 Puhdistamo Osuus % Loparex/Mondi ,5 34,7 4, 35,4 44,5 5,5 59,2 48,4 4 29,7 48,1 39,8 14,53 Pitkäniemi ,82 M-real/Sappi ,1 72,8 54,1 19,76 Peltoniemi , ,61 Oy Lohja Ab 2,5 3,3 1,1, Karjalohja 3,2 2,9 6,5 6 5,1 4,1 7,4 6,3 6,4 4,5 4,9 5,6 5,9 6,9 7,7 8, ,57 Vivamo,32,24,2,2,36,17,28,26,32,31,49,21,34,26 1,1,47,39,4,45,43,16 Kisakallio,99,47,95,72,48,54 1,1,72 1,2 1,2,83,92 1,1,51,86 1,98 1,4 1,1 1,5,55 Yhteensä , Lohjanjärvi: KIINTOAINEKUORMITUS kg/d v. 28 Puhdistamo Osuus % Loparex/Mondi ,75 Pitkäniemi , ,41 M-Real/Sappi ,55 Peltoniemi ,1 9,3 8,2 8, ,5 1,9 Oy Lohja Ab , Karjalohja 6 7 3,2 3,6 3,1 1,6 5,5 3,4 2,8 6,2 6,8 4,8 2 6,7 9,5 4,5 1,41 1 5,6 3,6,32 Vivamo,1,5,9,11,9,4,13,7,7,13,4,5,15,19,29,14,11,27,33,3 Kisakallio,5,13,28,26,4,4,5,29,55,46,29,95,54,47,3,38,35,41,39,4 Yhteensä , 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

51 Lohjanjärven analyysitulokset Liite 3 (1/26) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 49

52 Liite 3 (2/26) Lohjanjärven analyysitulokset 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

77 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 4 (1/3) Menetelmätiedot Määritys Menetelmän viite Menetelmän Mittausepävarmuus määritysraja *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (perustuu,2 mmol/l,2,4 mmol/l ±,6 mmol/l Standard methods for the examination,41,2 mmol/l ± 15 % of water and wastewater, 13 th edit. 1971; >,2 mmol/l ± 1 % pienten alkaliteettiarvojen menetelmä) Alumiini happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu 1 µg/l standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) *Ammoniumtyppi: luonnonvedet SFS 332: µg/l 4 15 µg/l ± 2,5 µg/l 15 5 µg/l ± 17 % 5 1 µg/l ± 15 % 1 5 µg/l ± 11 % > 5 µg/l ± 8 % * Ammoniumtyppi: jätevedet Sisäinen menetelmä MENE39 (perustuu 2 mg/l 2 3 mg/l ±,5 mg/l SFS 555:1998 (modif.) tislaus ja titraus) 3 5 mg/l ± 16 % 5 1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *-BOD7(ATU) SFS-EN :1998 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l ± 1,4 mg/l *-BOD7 5 1 mg/l ± 27 % > 1 mg/l ± 2 % *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:1995,2 mg/l,2,6 mg/l ± 35 %,6 1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 16 % *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:1995 ja 1 mg/l 1, 7, mg/l ± 15 % SFS-EN ISO 134-2:1997 > 7, mg/l ± 1 % *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1:1995 ja 1 mg/l 1, 7, mg/l ± 15 % SFS-EN ISO 134-2:1997 > 7, mg/l ± 9 % *Fosfaattifosfori Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu 3 µg/l 3 1 mg/l ± 3 mg/l kumottuun standardiin SFS 325:1986) 1 25 mg/l ± 18 % 25 5 mg/l ± 15 % 51 1 mg/l ± 13 % > 1 mg/l ± 1 % *Fosfori, kokonais ja liukoinen Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu 5 µg/l 5 2 mg/l ± 3 mg/l kumottuun standardiin SFS 326:1986) 21 5 mg/l ± 17 % 51 1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % Haihdutusjäännös SFS 3773: mg/l Happi Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu,1 mg/l kumottuun standardiin SFS 34:199) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 38:199 1 mg/l Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Kalsiumkovuus (kalsium) SFS 31:1974,1 mmol/l,1-,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmoll *- CODMn (tai KMnO4-luku ) SFS 336: mg/l 1, 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l (tai 4 mg/l) > 3, mg O 2 /l ± 12 % *- CODCr SFS 554: mg/l 2 5 mg/l ± 15 mg/l 51 1 mg/l ± 3 % 11 5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % Kiintoaine Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu 1, mg/l kumottuun standardiin SFS 337:1976) puhtaat vedet GF/C jätevedet GF/A puhtaat vedet GF/F *Kloori: Sisäinen menetelmä MENE17 (perustuu,1 mg/l,1,2 mg/l ± 4 % - vapaa SFS:EN ISO :2, modif.),2 1, mg/l ± 25 % - kokonais > 1, mg/l ± 2 % Kokonaiskovuus SFS 33:1987,1 mmol/l,1,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % Magnesium SFS 31, 33:1987 (perustuu kokonais- 4 mg/l kovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) *Mangaani, kokonais ja liukoinen SFS 328: µg/l 5 5 mg/l ± 2 % > 5 mg/l ± 14 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 75

78 Liite 4 (2/3) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Menetelmätiedot *Nitraatti- ja nitriittitypen summa, SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 µg/l 1 2 µg/l ± 5 µg/l nitraattityppi 2 5 µg/l ± 2 % 5 1 µg/l ± 16 % > 1 µg/l ± 1 % *Nitriittityppi SFS 329: µg/l 2 5 mg/l ±,8 mg/l 5 2 µg/l ± 16 % 2 1 µg/l ± 13 % > 1 mg/l ± 1 % *ph SFS 321:1979 (modif.), ±,2 ph-yksikköä mittaus huoneenlämpötilassa *Rauta, kokonais ja liukoinen SFS 328: µg/l 25 5 mg/l ± 1 mg/l 51 1 mg/l ± 2 % 11 2 mg/l ± 2 % 21 1 mg/l ± 16 % > 1 mg/l ± 1 % *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU,2,5 FNU ±,9 FNU,5 1, FNU ± 18 % > 1, FNU ± 16 % *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 (modif.), mittaus 2 ms/m ³ 2 ms/m ± 5 % huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella Kokonaistyppi: SFS-EN ISO :1998 ja 1 µg/l 1 25 µg/l ± 3 µg/l (12 %) *Luonnonvedet < 5 µg/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka > 25 µg/l ± 12 % Kokonaistyppi: SFS 555:1998 (modif.) 2 mg/l 2 7 mg/l ± 1, mg/l *Jätevedet 7 1 mg/l ± 14 % > 1 mg/l ± 1 % Väri Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu 5 kumottuun std SFS 323:1987 (modif.) *Radon Sisäinen menetelmä MENE45, 3 Bq/l > 3 Bq/l 3 % RADEK MKGB-1 laite * Urean määritys. Sisäinen menetelmä (perustuu Koroleff F., 197,1 mg/l,1,5 mg/l ± 22 % yleisimmät kemialliset analyysi- >,5 mg/l ± 15 % Spektrof. menetelmä menetelmät Meri nro 7) Klorofylli a SFS 5772:1993,1 µg/l *) akkreditoitu menetelmä 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

79 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 4 (3/3) Alihankkijoiden menetelmäluettelo Määritys Menetelmä KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64 *Arseeni SFS-EN ISO 15586:24 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; SFS-EN ISO modif. koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:24 ja SFS-EN ISO :22 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 35-Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39 *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) Sis.men. G7/ ks. erillinen liite *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) Sis.men. G7/ ks. erillinen liite *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) Sis.men. G7/ ks. erillinen liite *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) Sis.men. G1/ ks. erillinen liite *PAH Sis.men. G22, GC/MS/ ks. erillinen liite *Torjunta-aineet: monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. G9, GC,MS/ ks. erillinen liite *Torjunta-aineet: monijäämämenetelmä (LC) Sis.men. L1, LC/MS/ ks. erillinen liite *Torjunta-aineet: monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: uima-allasvesistä Sis.men. G25, GC/MS Bromidi Sis.men. V3 SFS-EN ISO 134 (1-2) *Elohopea Sis.men. M16, SFS-EN 1483:1997 *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, Sis.men. M11 ISO :23 tai *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy, Sis.men. M14 ISO 11885:1996 alkuaineesta riippuen *magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini *Bromaatti Sis.men. V3 SFS-EN ISO 1561:21 *Syanidi Sis.men. V28 SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. V23, mod. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S3 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 312:17 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID Sis.men. SFS-EN ISO :21 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen METROPOLILAB: FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58 *AOX SFS-EN 1485:24 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori; ISO (1-2), ICP-MS *kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni; *sinkki; *uraani; *vanadiini *Natrium SFS 344, 317; AAS-liekkitekniikka *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997 *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 1568:24 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä HK3PAHVE *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä TS/PE6, monijäämämenetelmä *C. perfringens STM 461/2 * = akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29 77

80 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika Tekijä(t) Eeva Ranta ja Ossi Jokinen Julkaisun nimi Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 194/29 Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus), laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus. Hajakuormitus tuo järveen runsaat 8 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on vajaa 15 %. Vuonna 28 keskimäärin 95 % pistekuormituksesta tuli neljän suurimman puhdistamon, Sappi Kirkniemen paperitehtaan, Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan, Lohjan Pitkäniemen yhdyskuntapuhdistamon ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesistä. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttivat lähinnä paikallisesti. Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutusten seuranta perustuu lakisääteisiin jätevesilupaehtoihin. Seuranta toteutetaan kuormittajien toimeksiannosta Lohjanjärven yhteistarkkailuna. Hajakuormituksen vaikutusten seurannalle ei ole määritelty velvoitteita. Lohjanjärven tila on kokonaisuutena melko hyvä. Jokien tuoman hajakuormituksen ja pistekuormittajien jätevesikuormituksen lähivaikutusalueella ravinteiden ylitarjonta ilmenee kuitenkin rehevyytenä: alusveden happiongelmina, runsaana levätuotantona, särkikalojen runsautena ja ajoittain myös sinileväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Lohjan keskustaajaman lähivesiltä erityisesti Pappilanselkä ja järven eteläosassa Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin eteläisin alue. Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen. Vuonna 28 merkittävin saavutus oli Lohjan Pitkäniemen puhdistamon typpikuormituksen määrän väheneminen 4 % edellisvuodesta puhdistamon kehitystyön tuloksena. Karjalohjan puhdistamon kuormitustulos sen sijaan heikkeni väliaikaisesti nostaen järveen johdetun fosforin määrää. Puhdistamoja huolellisesti käyttäen on kokonaisfosforin osalta pistekuormituksessa realistista pyrkiä saavuttamaan jopa vesistön pitoisuustaso. Asiasanat Toimeksiantaja Jokien järveen tuoma hajakuormitus kasvoi vuonna 28 selvästi edellisvuodesta kun lauha sateinen sää kasvatti virtaamia. Toisaalta lauha sää ilmeisesti myös auttoi järveä selviämään normaalia suuremmasta ravinnekuormasta kun talven jääpeite ja siihen liittyvä lämpötilakerrosteisuus jäivät lyhytaikaiseksi. Happipitoisuus pysyi hyvänä, joten järven sisäinen kuormitus oli todennäköisesti normaalia vähäisempää. Levätuotannon avulla arvioitu rehevyys pääasiallisesti väheni edellisvuodesta. Kasvua tapahtui ainoastaan Karjalohjan-selällä ja järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella. Lohjanjärvi, Väänteenjoki, Nummenjoki, Mustionjoki, yhteistarkkailu, veden laatu, ravinnekuormitus Lohjanjärven yhteistarkkailuryhmä Julkaisun myynti Painopaikka ja - aika ISBN (nid.) Sivuja 78 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Luottamuksellisuus Julkinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 81 Lohja Puh. (19) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Lohjan Painotuote Oy, Lohja 29 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Hinta (sis.alv 8%) 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 194/29

81

82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Näytä lisää