Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011

Transkriptio

1 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 231/2012

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 231/2012 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 231/2012 Valokuva(t): LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste Taustatiedot Lohjanjärven kuvaus Yhteistarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat Säätila ja virtaamat Jätevesikuormitus Yleistä Jätevesikuormitus vuonna Luparajojen saavuttaminen Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu Veden laatu Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Ravinnekuormitus Ravinnepitoisuudet A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys Lohjanjärven happipitoisuus Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus Johtopäätöksiä Lohjanjärven eteläosan happitilanteesta Lohjanjärven muu veden laatu Lohjanjärven biologinen tarkkailu Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Lohjanjärvellä vuonna Lohjan keskustaajaman lähivedet Isoselkä Virkkalanselkä Karjalohjanselkä Outamonjärvi Piispalanselkä Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden Lohjanjärven yhteistarkkailun jatkaminen... 38

6 Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 3.1. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta Liite 3.2. Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 4. Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Kuvailulehti

7 1 Yhteistarkkailun peruste Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvän yhteistarkkailututkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia, vaikutusalueen laajuutta ja haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Yhteistarkkailututkimus toteutetaan vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 0192A740/11). Ohjelmaa on päivitetty viimeksi Tarkkailuohjelma uusittiin vuoden 2011 aikana. Uusittu ohjelma otettiin valvovan viranomaisen antaman hyväksynnän perusteella käyttöön vuoden 2012 alusta (Uudenmaan ELY-keskus y-vastuualue UUDELY/769/07.00/2010). Vuoden 2011 tarkkailututkimuksella on täytetty taulukossa 1 esitetyissä luvissa olevat velvoitteet. Taulukko 1. Lohjanjärven pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Lupapäätös Sappi Finland Operations Oy Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 36/2007/1, Dnro LSY-2004-Y-410 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo Vaasan hallinto-oikeus, , Nro 09/0406/1, Dnro 00666/08/5101 ja Dnro 00667/08/5101 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, , Taltionumero 1146, Dnro 240/1/10 ja 264/1/10 Mondi Lohja Oy Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 32/2003/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VYO N:ot 28 ja 29/1996 VAHO Nro 04/0090/4 Lohjan kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Pitkäniemen ja Peltoniemen 633/74/-/02 1) 43/2002/1 Dnro ) 44/2002/1 Dnro yhdyskuntajätevesipuhdistamot Karjalohjan kunta Kunnan jätevesipuhdistamo Ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus Dnro UUS-2007-Y Oppilaskoti Outamo Jätevedenpuhdistamo Ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus Dnro UUS-2005-Y Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistötutkija, näytteenotosta vastaavat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesinäytteiden analysoinnista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025: Tämän yhteenvetoraportin kirjoitti pistekuormittajien jätevesikuormituksen osalta (luku 2.4) puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, muilta osin vesistötutkija Eeva Ranta. Edellisen kerran Lohjanjärven yhteistarkkailun tuloksia on julkaistu vuotta 2010 koskevassa koosteraportissa (Ranta & Valtonen 2011). Lohjanjärven yhteistarkkailun yhteydessä, mutta oman tarkkailuohjelmansa mukaisesti järvellä tehtiin vuoden 2011 aikana myös Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen paperitehtaan velvoitteisiin kuuluvaa järven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurantaa. Sen tulokset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012 5

8 käsitellään tässä raportissa. Myös Outamon oppilaskodin velvoitteena tehtävä vedenlaatuseuranta on tehty vuonna 2011 yhteistarkkailun yhteydessä. Outamonjärven vedenlaatutulokset ovat mukana raportin tulostaulukoissa ja tuloksia on käsitelty myös raportin tekstissä. Vedenlaturaportointia varten olivat käytettävissä myös Uudenmaan ELY-keskuksen Nummenjoesta, Väänteenjoesta ja Maikkalanselältä ottamien vesinäytteiden tulokset. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellista tarkkailututkimusta on jatkettu vuosittain kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu raportoitiin laajasti vuonna 2011 (Valjus 2011). 2 Taustatiedot 2.1 Lohjanjärven kuvaus Lohjanjärven pistekuormittajien sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa. Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Se on morfologialtaan hyvin rikkonainen ja myös veden laadussa on eroja eri alueiden välillä. Monimuotoisuutensa vuoksi Lohjanjärvi on jaettu vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimassa vesienhoitosuunnitelmassa (Joensuu ym. 2010) neljään osaan eli vesimuodostumaan kun yleensä yksi järvi muodostaa yhden vesimuodostuman. Lohjanjärven vesimuodostumista kolme eli koillisosan Maikkalanselkä-Aurlahti, Lohjanjärven keskiosa ja Lohjanjärven eteläosa on luokiteltu järvityyppiin runsasravinteiset ja runsaskalkkiset (RrRk)/runsasravinteiset järvet. Karjalohjanselkä on luokiteltu kuuluvaksi järvityyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh). Pääasiallisina kriteereinä on vesistön pinta-alan ja syvyyden lisäksi ravinteisuus ja humusvaikutusta ilmentävä veden väriluku. Pintavesien ekologisen tilaan perustuvan luokittelun mukaan suurin osa Lohjanjärvestä kuuluu hyvään ekologiseen luokkaan. Nummenjoen ja Väänteenjoen vaikutusalueet järven koillisosassa ja järven eteläosa on luokiteltu ekologiselta luokaltaan tyydyttäviksi. Tavoitteena on saada Lohjanjärvi, samoin kuin pääosa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen muistakin vesimuodostumista, hyvään tilaan viimeistään vuoteen 2015 mennessä ja kaikki vesimuodostumat viimeistään vuoteen 2027 mennessä (Joensuu ym. 2010). Lohjanjärveen laskee Väänteenjoen kautta järven koillispuolella sijaitseva Hiidenvesi ja Maikkalanselän kautta Pusulanjoen vesistöalue. Myös Puujärven, Hormajärven, Valkerpyynjärven ja Kirmusjärven vesiä laskee Lohjanjärveen. Lohjanjärvestä vedet laskevat Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä on esitetty taulukossa 2. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

9 Taulukko 2. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä. Pinta-ala 92,7 km 2 Keskisyvyys 13 m Suurin syvyys 54 m Tilavuus 1124 milj. m 3 Keskivirtaama 17,8 m 3 /s Rantaviivaa 310,9 km Matalaa rantaa 48,7 km Teoreettinen viipymä 750 vrk Vedenkorkeus 31,6 N Valuma-alue 1020 km 2 Saaret jakavat Lohjanjärven erikokoisiksi selkäalueiksi, joista suurimmat ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Isoselän tilavuus on lähes puolet koko Lohjanjärven tilavuudesta ja siellä on myös järven syvin syvänne. Karjalohjanselkä on syvimmillään runsaat 40 metriä. Lohjanjärven valuma-alueesta on peltoja noin 14 % ja metsää runsas 70 %. Valuma-alueen järvisyys on noin 13 %. Järven ympäristön irtaimista maalajeista tärkein on moreeni. Luoteisrannoilla on myös savi- ja liejumaita. Maaperän kalkkipitoisuus on varsin suuri, joten järven veden ph on selvästi emäksinen. Lohjanjärvi on säännöstelty. Säännöstelyä muutettiin viimeksi Imatran Voiman hakemuksesta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä Päätös muutti jonkin verran aikaisempia vuonna 1956 annettuja säännöstelysäädöksiä. Olennaisimmat muutokset liittyivät padotuksen ylärajan nostamiseen, keväisen tulvarajan sitomiseen helmikuun alussa mitattuun lumen vesiarvoon, vedenpinnan alarajan nostamiseen ja Mustionjoen pienimmän virtaaman määräämiseen kahdeksi kuutioksi sekunnissa (Mäkelä 1991). Järven nykyinen säännöstelijä on Peltokosken voimalaitos. Myös Hiidenveden säännöstely vaikuttaa Lohjanjärveen. 2.2 Yhteistarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa ja oheisessa taulukossa (taulukko 3). Vuotuinen näytteenottotaajuus oli vuonna 2011 havaintopaikkaa kohti 2 12 kertaa. Useimmin haettiin näytteitä jokivesistä. Järvellä näytteenotto painottui avovesikauteen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012 7

10 Taulukko 3. Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopaikat vuonna HAVAINTO- TUNNUS KOORDINAATIT KUNTA VES.ALUE PAIKKA YK 0 Nummenjoki 0, Nummi-Pusula Lohjanj. Hossa Lohja Lohjanj. Pappilanselkä Lohja Lohjanj. Ristiselkä Lohja Lohjanj. Aurlahti Lohja Lohjanj. Liessaari Lohja Lohjanj. Isoselkä Lohja Lohjanj. Isoselkä Lohja Lohjanj. Virkkala Lohja Lohjanj. Karjalohjans Karjalohja Lohjanj. Karkalinniemi Karjalohja Lohjanj. Ristisalmi Karjalohja Lohjanj. Härkäsaari Raasepori Lohjanj. Hermalans Lohja Lohjanj. Ahtialansalmi Raasepori Lohjanj. Ahtialansalmi Raasepori Lohjanj. Hållsnäsfj Raasepori Lohjanj. Hållsnäsfj Raasepori Lohjanj. Hållsnäsfj Lohja Lohjanj. Kyrköfj Raasepori Lohjanj. Kyrköfj Raasepori Mustionj. Svartå 24, Raasepori Outamo Outamonjärvi Lohja Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok Karjalohja Säätila ja virtaamat Vuoden 2011 tammikuu oli sateinen, mutta kuukauden keskilämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Lunta oli tammikuun lopussa tavanomaista enemmän etelärannikolla. Helmikuun alun lauhahkossa säässä tuli lumi- ja räntäsateita. Muuten helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, paikoin oli jopa harvinaisen kylmä. Kokonaissademäärä jäi tavanomaista niukemmaksi. Maaliskuun aikana kevättalven sää oli vaihtelevaa: etelässä lumisateita, lämmin keväinen tuulahdus kuun puolivälissä ja lisää lumisateita ja kireitä yöpakkasia kuun lopussa. Kevät alkoi lämpimänä. Huhtikuussa mitattiin uusia kuukauden keskilämpötilaennätyksiä. Lämmin kevät aiheutti myös vesien tulvimista puroissa ja joissa. Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti, välillä oli kahden viikon mittainen viileämpi jakso. Heinäkuu 2011 oli eräs lämpimimmistä heinäkuista viimeisen 50 vuoden aikana, ja sitä sävyttivät myös ukkossateet ja runsas salamointi, vuoden 2010 heinäkuun lämpötiloihin ei Lohjalla kuitenkaan aivan ylletty. Kuten muutkin kesäkuukaudet, myös elokuu oli koko maassa tavanomaista läm- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

11 pimämpi. Sen sijaan sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Syksyn keskilämpötila oli koko maassa selvästi tavanomaista korkeampi. Syksy oli myös sateinen, erityisesti joulukuun sademäärä oli Lohjan Porlan mittausasemalla poikkeavan suuri (kuva 1). Sademäärä mm Kuukauden sadesumma Lohja Porlan sääasema keskiarvo Keskilämpötila oc Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema keskiarvo Kuva 1. Kuukauden sadesumma ja keskilämpötila Lohjan Porlan sääasemalla vuosina verrattuna pitkänajan keskiarvoon vuosilta (Ilmatieteen laitos 2011). Lohjanjärven jäätalven pituus oli 134 vrk; Isoselkä jäätyi ja vapautui jäistä Jäätalven keskiarvo vuosilta on 115 vuorokautta. Jäätalven pituus on kokonaisuutena vähentynyt 1980-luvun alusta lukien, mutta kolmena edellisvuonna järvi on ollut jäässä normaalin talven tapaan. Lohjanjärven jään paksuus vaihteli maaliskuussa 2011 välillä cm, ohuinta jää oli eteläosan hapettimien läheisyydessä ja paksuinta Virkkalanlahdella. Lunta jään päällä oli maaliskuun alun näytekierroksella cm (kuvat 2 ja 3) Lohjanjärven jäätalven pituus vuorokausina Kuva 2. Lohjanjärven Isoselän jäätalven pituus vuorokausina vuodesta 1980 (Pekka Ilmarisen arkisto). Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012 9

12 Kuva 3. Lohjanjärven Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa jäätä oli cm ja jäällä oli 22 cm lunta. Lohjanjärveen on yhteydessä kolme jokea: Nummi-Pusulan suunnasta Maikkalanselälle laskeva Nummenjoki, Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoki ja Lohjanjärvestä kohti Pohjanpitäjänlahtea laskeva Mustionjoki. Vuonna 2011 Nummenjoen keskiarvovirtaama oli Pirkkulan mittausasemalla 6,4 m 3 /s, Väänteenjoen padolla 7,05 m 3 /s ja Mustionjoen Peltokosken kohdalla 15,25 m 3 /s. Virtaamahuippu ajoittui kevätkuukausiin huhti- ja toukokuulle ja runsaiden sateiden seurauksena myös joulukuulle. Erityisesti Mustionjoen joulukuiset virtaamat olivat suuria (kuva 4). Kuva 4. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen virtaamakäyrät vuonna Lähde: Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

13 2.4 Jätevesikuormitus Yleistä Vuonna 2011 ei tapahtunut vähenemistä Lohjanjärven yhteistarkkailuun kuuluvien pistekuormittajien lukumäärässä. Oppilaskoti Outamon puhdistamo liittyi v mukaan Lohjanjärven yhteistarkkailuun puhdistamon saaman ympäristölupapäätöksen velvoittamana. Kuormituksen kehitys puhdistamoittain pidemmällä aikavälillä käy ilmi liitteestä 2. Taulukossa 4 esitetään puhdistamoiden vesistökuormituksen prosentuaaliset osuudet pistekuormituksen kokonaismäärästä vuonna Aurlahden alueella toimivat Lohjan kaupungin Pitkäniemen keskuspuhdistamo ja Mondi Lohja Oy:n tehtaan (ent. Loparex) puhdistamo. Järven eteläosassa Hållsnäsfjärdeniin johtavat vetensä Lohjan Peltoniemen puhdistamo ja Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan (ent. M-real Oy) puhdistamo. Karjalohjan kunnan puhdistamolta johdetaan puhdistettua vettä Karjalohjanselälle ja Outamon puhdistamolta Outamonjärveen. Karjalohjan ja Outamon puhdistamoille nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Pitkäniemen puhdistamolle käsiteltäviksi, siirtoviemärilinjan rakennustyöt ovat käynnissä. Tiedot järveen pistemäisesti johdettavasta kuormituksesta perustuvat puhdistamoilla suoritettaviin kuormitustarkkailuihin. Yhdyskuntien puhdistamoiden toimivuutta seurataan puhdistamoiden ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n yhteistyönä. Teollisuuslaitosten puhdistamoiden tarkkailun suorittavat yhtiöt itse. Taulukko 4. Puhdistamoiden suhteelliset kuormitusosuudet (%) vuonna Puhdistamo VESI [%] BHK7 [%] FOSFORI [%] TYPPI [%] K-AINE [%] Mondi , Pitkäniemi 24 4, ,2 Sappi Peltoniemi 7,5 1, ,3 Karjalohja 1,1 0,14 0,52 5,4 0,030 Outamo 0,015 0,0046 0,057 0,077 0,0034 Yhteensä Jätevesikuormitus vuonna 2011 Puhdistamoilta järveen johdetun kuormituksen vuorokausikeskiarvot v käyvät keskeisimmiltä osin ilmi kuvasta 5. Samalla on esitetty puhdistetun jäteveden pitoisuudet BHK:n, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. Pitoisuus antaa yleiskäsityksen puhdistuksen tasosta. Fosfori toimii Lohjanjärvellä minimiravinteena eli on leväkasvua ja rehevöitymistä eniten lisäävä kasvinravinne. Myös typpi on tärkeä kasvinravinne. Puhdistamoilla toteutettu fosfo- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

14 rinpoiston tehostaminen on keskeinen selittäjä vaikutusalueilla vuosien mittaan havaittuun rehevyystason alenemiseen. Puhdistamoilta v järveen johdetusta fosforista oli yhdyskuntajätevesien osuus 40 % ja teollisuuden osuus 60 % (taulukko 4, liite 2). Puhdistamotypestä oli peräisin yhdyskuntajätevesistä 69 % ja teollisuuden osuus oli 31 %. Vesistöön johdetusta happea kuluttavasta kuormituksesta (BHK 7 ) ja kiintoaineesta teollisuus tuottaa valtaosan. Vuonna 2011 BHK 7 :sta tuotti teollisuus 94 % ja yhdyskuntajätevedet 6 %. Kiintoaineesta teollisuus tuotti 96 % ja yhdyskuntajätevedet 4 %. Kuva 5. Lohjanjärven pistekuormittajien ainekuormitus vuonna Vuoden 2011 kuormituksen osalta todetaan yhteenvetona: Fosforikuormitus 6,0 kg P/d oli n. 20 % suurempi kuin v Viisivuotisjakson fosforikuorman vaihteluväli on 4,2 6,2 kg P/d. Vuonna 2011 Mondi Lohja Oy:n puhdistamolta järveen johdetussa vedessä oli fosforia keskimäärin 0,07 mg P/l. Pientä pitoisuusarvoa selittää toisaalta puhdistamolle tulevan jäteveden alhainen pitoisuus ja toisaalta kemiallisessa saostuksessa tehty kehitystyö. Vuosikeskiarvona laskettuna vuonna 2011 Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla käsitellyn veden fosforipitoisuus oli 0,21 mg P/l ja Peltoniemen puhdistamolla 0,27 mg P/l, Sappi Finland Operations Oy:n paperitehtaan puhdistamolla fosforipitoisuustaso oli noin 0,19 mg P/l. Puhdistamolla käsitellyn 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

15 jäteveden fosforipitoisuudet edustavat hyvää tasoa. Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellyn veden vuosikeskiarvona laskettu fosforipitoisuus 0,08 mg P/l oli erittäin hyvää tasoa. Vuonna 2011 vesistöön johdettu typpimäärä oli 260 kg N/d. Määrä oli edellisvuotta n. 10 % pienempi. Viisivuotisjakson vaihteluväli on kg N/d. Vuoden 2011 kevättalvella nitrifikaatio- ja typenpoistoajoa toteuttavilla yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla nitrifikaation toimivuutta ja sitä kautta typenpoiston tehoa heikensi kylmyys ja myöhemmin keväällä runsaat hulevesimäärät, joita alkoi tulla puhdistamoille huhtikuun alussa lumen sulaessa. Joulukuussa 2011 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille tuli runsaasti hulevesiä sateista johtuen. Runsaat hulevesimäärät rasittivat nitrifikaatiota ja typenpoiston tehoa. Vuonna 2008 saavutettu vähenemä typpikuormassa kertyi pääosin Pitkäniemen puhdistamon typenpoistotehon nostamisen myötä. Ennen Pitkäniemen typenpoiston tehostamista (v ) on järven typpikuormitus noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskuntien viemäriverkkoja laajennettaessa. Kuva 6. Lohjan Aurlahden venesataman hulevesiputki erottuu selvästi sateisella säällä. Kuva on otettu sadepäivänä BHK 7 -kuormitus 647 kg O 2 /d vuonna 2011 oli huomattavasti suurempi (+72 %) kuin edellisvuonna. Viisivuotisjakson ( ) vaihteluväli on kg O 2 /d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

16 Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen tehtaan puhdistamolta vesistöön johdettu BHK 7 - kuormitus vuonna 2011 oli 333 kg O 2 /d johtuen kahdesta häiriötilanteesta, vuonna 2010 määrä oli n. 74 kg O 2 /d. Kiintoainekuormitus kg/d vuonna 2011 oli n. 28 % suurempi kuin edellisvuonna. Viisivuotisjakson ( ) vaihteluväli on kg/d Luparajojen saavuttaminen Puhdistamoilta vesistöön johdettavalle käsitellylle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2011 osalta raja-arvojen saavuttaminen Lohjanjärven alueelle jätevetensä purkavien lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Mondi Lohja Oy Mondi Lohja Oy:n tuotantotoiminnassa syntyvät jätevedet käsitellään tehtaan omalla jätevedenpuhdistamolla, saniteettijätevedet johdetaan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Päästöt tehtaan jätevedenpuhdistamolta Lohjanjärveen saavat olla enintään: kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo BOD kg/d 450 kg/d COD Cr kg/d kg/d Kiintoaine 500 kg/d 450 kg/d Kokonaisfosfori 0,7 kg/d 0,6 kg/d Kokonaistyppi 150 kg/d 150 kg/d Kaikki vuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot saavutettiin vuonna Kuukausikeskiarvoille asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin v. 2011, ainoastaan marraskuussa keskimääräinen fosforikuormitus oli 0,8 kg/d ja ylitti raja-arvon (enint. 0,7 kg/d). Lohjan kaupunki, Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo Pitkäniemen puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -ATU -arvo saa olla enintään 10 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg/l. Puhdistustehon on orgaanisen aineen ja fosforin osalta oltava vähintään 93 % ja ammoniumtypen osalta vähintään 90 %. Arvot lasketaan orgaanisen aineen ja fosforin osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Orgaanisen aineen ja fosforin osalta tavoitteena on vähintään 95 %:n poistoteho. Kokonaistypen osalta tavoitteena on mahdollisimman hyvä poistoteho ja vuodesta 2007 lukien tavoitteena on 70 %:n poistoteho. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

17 Pitkäniemen puhdistamolla saavutettiin BHK:n, fosforin ja ammoniumtypen osalta kaikki laskentajaksoille asetetut raja-arvot. BHK:n ja fosforin osalta saavutettiin myös käsittelytehoille tavoitteeksi asetetut korkeammat tehoraja-arvot. Typenpoiston teholle asetettua 70 %:n tavoitearvoa ei saavutettu, typenpoiston teho oli keskimäärin 68 %. Pitkäniemen puhdistamolla saavutettiin Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt vähimmäispuhdistusvaatimusten raja-arvot BOD:n, COD:n ja kiintoaineen osalta kaikkina vuoden 2011 näytepäivinä sekä käsitellyn veden fosforipitoisuuden ja -käsittelytehon vuosikeskiarvolle määritellyt raja-arvot. Sappi Finland Operations Oy, Kirkniemen tehdas Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen tehtaan tuotantotoiminnassa syntyvät jätevedet käsitellään tehtaan omalla jätevedenpuhdistamolla, saniteettijätevedet johdetaan kaupungin Peltoniemen jätevedenpuhdistamolle. Päästöt tehtaan jätevedenpuhdistamolta Lohjanjärveen saavat olla enintään: kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo COD Cr kg/d kg/d Kokonaisfosfori 9 kg/d 7 kg/d Kokonaistyppi 130 kg/d 100 kg/d Vuosikeskiarvoille annettuja raja-arvoja ei ylitetty v Vuonna 2011 tuli kahdesti ylitys kuukausikeskiarvolle määriteltyyn COD Cr -luparajaan (enint kg/d), heinäkuussa COD Cr -kuorma oli keskimäärin kg/d ja syyskuussa kg/d. Vuonna 2011 ei tullut muita kuukausikeskiarvoille annettujen raja-arvojen ylityksiä (edellinen poikkeama luparajojen kuukausikeskiarvoissa tapahtui vuonna 2006). Tehtaan EMAS ympäristökatsauksessa on käsitelty COD:n raja-arvojen ylitystä seuraavasti: COD-kokonaispäästön luparajassa oli poikkeama heinäkuussa, kun normaalia korkeampi kiintoainekuorma jäteveden puhdistamolle syrjäytti aktiivista biolietettä. Syyskuussa happimittauksen vikaantuminen aiheutti happivajauksen puhdistamon 2-linjalla. ELY-keskus on käsitellyt luparajapoikkeamista toimitetut häiriöilmoitukset eikä se edellytä lisäselvityksiä tai toimenpiteitä. Lohjan kaupunki, Peltoniemen jätevedenpuhdistamo Peltoniemen puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -ATU -arvo saa olla enintään 10 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg/l. Puhdistustehon on kaikkien osalta oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan orgaanisen aineen ja fosforin osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

18 Orgaanisen aineen ja fosforin osalta tavoitteena on vähintään 95 %:n poistoteho. Kokonaistypen osalta tavoitteena on mahdollisimman hyvä poistoteho. Vuonna 2011 Peltoniemen puhdistamolla saavutettiin pääosin laskentajaksoille asetetut rajaarvot. Ainoastaan jaksolla 2/2011 fosforin käsittelyteho 89 % jäi hieman alle neljännesvuosikeskiarvolle asetetun raja-arvon (vähint. 90 %). Puhdistustehoille asetettu tavoitearvo (vähint. 95 %) jäi sekä BHK:n että fosforin osalta saavuttamatta jaksoilla 2/2011 ja 4/2011. Vuonna 2011 saavutettiin Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso vähimmäispuhdistusvaatimuksille. Asetuksen tehoraja-arvoja ei saavutettu kahdella näytteenottokerralla. COD:n käsittelyteholle asetettu raja-arvo (vähint. 75 %) jäi saavuttamatta huhtikuun näytteenottokerralla, jolloin tehotulos oli 66 %. Asetuksessa kiintoaineen käsittelyteholle asetettu rajaarvo (vähint. 90 %) jäi saavuttamatta huhti- ja joulukuun näytteenottokerroilla. Kiintoaineen käsittelyteho oli huhtikuussa 69 % ja joulukuussa 87 %. Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamo Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten mukaan jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden BHK 7 -ATU -arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä parhaaseen mahdolliseen kokonaistypen poistotehoon. Raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuoden 2011 käsittelytulokset saavuttivat puolivuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Puhdistamolla saavutettiin myös Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetetut vähimmäispuhdistusvaatimukset. Oppilaskoti Outamon jätevedenpuhdistamo Oppilaskoti Outamon puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden BHK 7 -ATU -arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %. Raja-arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuoden 2011 keskimääräiset käsittelytulokset saavuttivat laskentajaksolle asetetut raja-arvot. Puhdistamo saavutti myös asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

19 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Veden laatu Kaikki yhteistarkkailussa mukana olevien havaintopaikkojen vesianalyysitulokset samoin kuin analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo vuodelta 2011 on esitetty liitteessä 3. Käytettävissä on ollut lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen mittaustulokset Väänteenjoen padon havaintopaikalta (Väänteenjoki 0.9, 5800) ja Nummenjoen havaintopaikalta 0 (Nummenjoki 0.0) Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Pusulanjoen vesistöalue yhtyy Karjaanjoen vesistön päähaaraan Lohjanjärven Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen kautta. Hiidenvesi laskee Lohjanjärveen Väänteenjoen kautta. Nummenjoen ja Väänteenjoen vedet yhtyvät Maikkalanselän eteläpuolella Kutsilassa, jossa joki laajenee lähes järvimäiseksi ruovikkoiseksi alueeksi, Kutsilanseläksi. Kutsilanselältä reitti jatkuu jokimaisena Koivulanselälle, Hossanselälle ja edelleen kohti Lohjan kaupungin keskustan lähivesiä Pappilanselkää, Ristiselkää ja Aurlahtea. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

20 Kuva 7. Lohja-Muurla moottoritie ylittää nykyään Väänteenjoen Hossan kohdalta. Ylin kuva sillan pohjoispuolelta marraskuussa 2011, keskimmäinen sillan eteläpuolelta heinäkuussa 2011 ja alin heinäkuussa 2000, jolloin tietä ei vielä ollut. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

21 Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laadut poikkeavat toisistaan niin, että laatu on yleensä heikoin Nummenjoessa ja paras Mustionjoessa. Näin oli myös vuonna 2011 esimerkiksi ravinnepitoisuuksien osalta (kuva 8). Poikkeuksena ovat veden sähkönjohtavuus ja ph, jotka ovat pääsääntöisesti Mustionjoessa suurimmat (kuva 8). Tämä johtuu osaltaan valuma-alueen ominaisuuksista, mutta osaltaan myös Lohjanjärven eteläosan jätevesikuormituksesta. Sähkönjohtavuus osoittaa veden ioniväkevyyden eli epäorgaanisten suolojen määrän vedessä. Sen lukemat, samoin kuin usein myös veden ph, kasvavat pistekuormituksen vaikutusalueilla. Vuonna 2011 sähkönjohtavuus oli jokivesistä korkein Mustionjoessa, jossa se kuvastaa Lohjanjärven eteläosaan purkautuvien Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesien vaikutusta. Ainoastaan talven kuukausina Mustionjoen sähkönjohtavuus oli suunnilleen samalla tasolla muiden jokien kanssa. Tämä selittyy sillä, että Lohjanjärven eteläosasta peräisin oleva jätevesikuormitus etenee talvella muuta vesimassaa raskaampana pohjaa myöden ja jokinäytteet otetaan pintavesistä. Sähkönjohtavuus, samoin kuin muu jätevesivaikutus laimenee Mustionjokea alaspäin mentäessä kunnes joen varrella olevien yhdyskuntajätevesipuhdistamojen kuormitus nostaa sitä jälleen. Jokien kuukausittainen kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Jokien kuukausittainen sähkönjohtavuus (ms/m) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Mustionjoki Väänt. Hossa I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Mustionjoki Väänt. Hossa Jokien kuukausittainen kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Jokien kuukausittainen ph , Nummenjoki Väänt.pato Mustionjoki Väänt. Hossa 7,5 7 6,5 6 5,5 Nummenjoki Väänt.pato Mustionjoki Väänt. Hossa 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 8. Lohjanjärveen yhteydessä olevien jokihavaintopaikkojen kuukausittaiset kokonaisravinnepitoisuudet, sähkönjohtavuus ja ph vuonna Kuormituslaskelmia esittävään kuvaan (kuva 9) on laskettu Väänteenjoen (Hossansalmi), Nummenjoen (ennen joen laskemista Maikkalanselälle) ja Mustionjoen (Bruksträsketin alapuolella) ainevirtaamat kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuodelta Vertailun vuoksi kuvassa on esitetty Väänteenjoen ainevirtaama myös padon kohdalta, noin kolme kilometriä Hossasta ylävirtaan. Tällä havaintopaikalla joessa eivät vaikuta vielä Nummenjoen suunnasta tu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

22 levat vedet. Laskennassa on käytetty ns. kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa hyödynnetään virtaamatietoja ja analyysituloksia. Nummenjoen Pirkkulan virtaamamittausaseman (nro ) virtaama on korjattu valumaaluekertoimen 1,062 avulla tarkkailun havaintopaikan 0 kohdalle. Laskennassa on hyödynnetty myös Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatutietoja Nummenjoen havaintopaikalta 0. Väänteenjoen padon ainevirtaama on laskettu padon virtaamamittausaseman (nro ) virtaamista ja saman paikan vedenlaatumittauksista (Uudenmaan ELY-keskus). Lohjanjärvestä lähtevän veden ravinnepitoisuudet on laskettu Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa kuukausittain otettavasta Bruksträsketin luusuan havaintopaikan (86) tuloksista. Virtaama-arvot ovat Peltokosken (nro ) virtaamia. Jokien kuljettama ainekuormitus oli vuonna 2011 normaalin hydrologisen vuoden mukainen lukuun ottamatta joulukuuta, jolloin sateinen sää nosti jokien ainemääriä tavanomaista vuotta korkeammiksi (kuva 9). Ainemäärät olivat huhtikuussa ylivoimaisesti suurimmat Nummenjoessa, vaikka virtaama oli suurin Mustionjoessa (vrt. kuva 4). kg/d FOSFORI kg/d TYPPI I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt.Hossa Mustionjoki I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Nummenjoki Väänt.pato Väänt.Hossa Mustionjoki Kuva 9. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen kuukausittaiset ravinneainevirtaamat vuonna Lohjanjärven ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys Ravinnekuormitus Koko Lohjanjärven ravinnekuormituksesta valtaosa, yli 60 %, tulee Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta. Itse järven alueelle kohdistuvan pistemäisen fosforikuormituksen osuus oli 1990-luvun puolivälissä runsas 12 % ja typpikuormituksen osuus 16 % (Räike ym. 1998). Tilanne on todennäköisesti pysynyt suunnilleen entisellään tai hajakuormituksen osuus on entisestään korostunut; koko järven valuma-alueen kattavaa hajakuormitusselvitystä ei ole 1990-luvun jälkeen tehty. Järven eri osa-alueiden hajakuormitusselvitysten mukaan (Turunen 2003, 2005, Valjus 2003) Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fos- 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

23 forin osalta noin kg ja typen osalta noin kg vuodessa. Fosforista 83 % ja typestä 88 % tulee virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Lähivaluma-alueen kuormituksesta noin puolet fosforista ja noin 70 % typestä on peräisin pistekuormituksesta. Merkittävin hajakuormituslähde on peltoviljely, jonka osuus lähivaluma-alueen fosforikuormituksesta on 37 % ja typpikuormituksesta 13 % (Valjus 2003). Karjalohjanselän päässä olevan Karstunlahden vuotuinen fosforikuormitus on noin kg ja typpikuormitus noin kg. Kuormituksesta suurin osa, noin 80 %, tulee lahteen laskevan Karstunjoen kautta (Turunen 2003). Kuormitus on liian suuri Karstunlahdelle, jonka veden vaihtuminen kestää 1,2 vuotta. Lahdessa havaittu vähittäinen rehevöityminen tulee ilmeisesti jatkumaan, ellei liiallista ravinnekuormitusta saada vähennettyä. Lohjanjärven länsiosan (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitus syntyy luonnonhuuhtoutumasta, laskeumasta, peltoviljelystä, hajaasutuksesta, metsätaloudesta ja kaukovalumasta. Lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin kg vuodessa ja typpikuormitus noin kg vuodessa. Fosfori tulee pääasiassa peltoviljelystä, typpi peltoviljelystä ja laskeumasta (Turunen 2005). Lohjanjärven kolme suurinta kuormittajaa (Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen paperitehdas, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamot ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas) muodostivat vuoden 2011 aikana 98,5 % pistekuormituksesta. Suurin fosfori-, kiintoaine- ja BHKkuormittaja oli Kirkniemen paperitehdas (52,3 %, 78,4 %, 51,5 %). Suurin typpikuormittaja oli Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamo (46,2 %). BHK-kuorman alentamiseksi ja CODkuorman luparajojen alittamiseksi Kirkniemen tehdas joutuu lisäämään puhdistuksen biologiseen vaiheeseen typpi- ja fosforiravinteita Ravinnepitoisuudet Lohjanjärven ravinnepitoisuuksia mitattiin vuoden aikana 2 9 kertaa havaintopaikkaa kohti. Mittaukset painottuivat kesän kasvukauteen. Järven kaikkien havaintopaikkojen kokonaisravinnepitoisuuksien kartoitus tehtiin kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Ravinnepitoisuuksien perusteella koko järvi on rehevä, mutta rehevyystaso vaihtelee alueittain. Outamonjärvi poikkesi vuoden 2011 tuloksissa jälleen muista, siellä mitattiin pienimmät pitoisuudet sekä lopputalvella että loppukesällä (kuva 10). Lopputalven typpipitoisuudet olivat typen luontaisen vaihtelun mukaisesti suuremmat kuin loppukesällä. Väänteenjoen kautta tuleva kuormitus nosti pitoisuuksia järven koillisosan havaintopaikoilla. ELY-keskuksen tutkiman Maikkalanselän pintaveden kokonaistyppipitoisuus oli maaliskuussa suuri, µg/l, kesän pitoisuus 650 µg/l, oli samaa tasoa järven muiden havaintopaikkojen kanssa (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille ). Väänteenjoen vaikutus näkyi samalla tavalla myös fosforipitoisuuksissa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Lohjan kaupungin keskustaajaman lähivesillä, johon vaikuttavat voimakkaasti Väänteenjoen kautta tulevat vedet ja Virkkalanselällä (85), joka on jo vuosien ajan ollut yksi järven rehevimmistä selkäalueista. Pistekuormitusta Virkkalanselälle ei kohdistu, joten mata- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

24 lan alueen fosforipitoisuutta nostanee osaltaan valuma-alueen hajakuormitus, osaltaan pohjasedimenttiin aikoinaan kertynyt kuormitus. Kuva 10. Lohjanjärven eri havaintopaikkojen pintaveden (0-2 m) kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuonna A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys Vesistön rehevyyttä arvioidaan ravinnemäärien lisäksi mm. kasviplanktontuotannon avulla. Tällöin menetelmänä käytetään yleisesti lehtivihreällisen planktonlevästön a-klorofyllin määrittämistä. A-klorofyllin määrä on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten rehevyyteen. Kasviplanktonin klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Talvella vedessä ei normaaliolosuhteissa juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään pääasiassa avovesikaudella. Järviä voidaan myös luokitella a-klorofyllipitoisuuden mukaan. Kun pitoisuus on alle 4 µg/l, järvi on vähätuotantoinen eli karu. Yli 10 µg/l pitoisuus kertoo järven olevan jo rehevä. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

25 Kuva 11. Monimuotoisessa Lohjanjärvessä on lukuisia reheviä runsaan vesikasvillisuuden valtaamia lahdelmia. Mittaukset Lohjanjärvellä tehtiin vuonna 2011 yhteensä 13 havaintopaikalta kuusi kertaa kesän tuotantokauden aikana. Outamonjärven klorofyllipitoisuus mitattiin vain kerran, elokuussa. Lisäksi mitattiin vertailun vuoksi myös talven klorofyllipitoisuudet maaliskuussa Isoselältä (havaintopaikka 91), Karjalohjanselältä (24) ja Hållsnäsfjärdenin pohjoisosasta (29). Talven klorofyllipitoisuudet olivat kaikki pieniä, alle analyysin mittaustarkkuuden. Avovesikauden klorofyllipitoisuuksissa suurin pitoisuus, 33 µg/l oli Pappilanselän havaintopaikalla 3, samaan aikaan mitattiin myös kesän pienin pitoisuus (4,2 µg/l) Karjalohjanselän Karkalinniemen kärjen havaintopaikalla 77. Klorofyllipitoisuudet olivat kesän aikana kokonaisuutena pienimmät toukokuussa (eri havaintopaikkojen keskiarvo 11,8 µg/l) ja suurimmat elokuussa (eri havaintopaikkojen keskiarvo 14,5 µg/l), jolloin eri havaintopaikkojen pitoisuudet olivat myös tasaisimmillaan. Runsastuottoisin tutkituista alueista oli Pappilanselkä 3, jossa kesän mittausten keskiarvoksi saatiin 22,8 µg/l. Pienintä tuotanto oli Karjalohjanselän havaintopaikalla 77, jossa kesän mittausten keskiarvo oli 8,0 µg/l (kuva 12). ELY-keskuksen tutkiman Maikkalanselän kolmen klorofyllimittauksen keskiarvo (touko-, heinä- ja elokuu) oli 15,5 µg/l. (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille ). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

26 35 30 A-klorofylli µg/l touko.11 kesä.11 heinä1.11 heinä2.11 elo.11 syys.11 Hossa 2 Pappilans. 3 Aurlahti 53 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjalohjans. etel 77 Karja1 Piispalans. 27 Hållsnäsfj. 29 Hållsnäsfj. 33 Kyrköfjärden 291 Kuva 12. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllipitoisuudet kesäkaudella Lohjanjärven happipitoisuus Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopisteiden happipitoisuuksia mitattiin vuoden 2011 aikana havaintoalueesta riippuen 2 12 kertaa. Pääasiassa mittaaminen painottui lämpötilakerrostuneisuuskausiin, jolloin järvisyvänteiden happipitoisuudet ovat heikoimmillaan. Eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin osalta happitilannetta seurataan Kirkniemen paperitehtaan hapetusvelvoitteen vuoksi muuta järveä tiiviimmin oman tutkimusohjelmansa puitteissa. Lohjanjärven syvimmän syvänteen (Isoselän havaintopaikka 91, kokonaissyvyys m) happitilanteen kehittymisestä pitkällä aikavälillä saadaan yleiskuva tarkastelemalla tilavuuspainotteisia hapen kyllästysarvoja alus- ja päällysvedessä (kuva 13). Isoselän syvänteen ongelmallisimmat ajat happipitoisuuden kannalta ajoittuivat aikanaan lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskauteen. Kesän kerrostuneisuuskausina syvänteen happipitoisuudessa ei ole ollut talven kaltaisia ongelmia. Heikoimmillaan syvänteen talvinen happipitoisuus oli 1960-luvun puolivälissä. Tilanne alkoi hiljalleen parantua 1970-luvulla pistekuormittajien aloitettua jätevesiensä puhdistamisen. Happitilanteen paraneminen jatkui puhdistuksen tehostuessa luvulta alkaen lopputalven happitilanne Isoselän syvänteellä on ollut alusvedessäkin kokonaisuutena hyvä, vaikka joitakin alhaisia pitoisuuksia on mitattu alimmasta mittaussyvyydestä metrin päästä pohjasta. Maaliskuun alussa 2011 happipitoisuus 53 metrin syvyydessä oli 4,4 mg/l kyllästysasteen ollessa 33 %. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

27 120 LOHJANJÄRVI, ISOSELKÄ Lopputalven hapen tilavuuspainotteinen kyllästysarvo % Havaintovuosi päällysvesi 1-10 m alusvesi m Kuva 13. Isoselän syvänteen lopputalven happitilanne tilavuuspainotteisena keskiarvona päällysvedessä ja alusvedessä vuodesta Lohjanjärvellä tehdään järven kaikkien havaintopaikkojen happitilanteen kartoitus samalla näytekierroksella kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Kuvan 14 diagrammeihin on kerätty syvänteiden pohjien hapen kyllästysarvot vuodelta Kokonaisuutena kuvaparista ilmenee selvästi se, että loppukesän lämpötilakerrosteisuuskausi heikentää Lohjanjärven happitilannetta. Outamonjärven runsaan 12 metrin syvänteellä happitilanne oli sekä lopputalvella että loppukesällä heikko. Ongelmallisimmat alueet kesällä 2011 olivat Outamonjärven lisäksi Lohjanjärven eteläosan 8 16 metrin syvänteet havaintopaikoilla 33, 291 ja 35. Myös Maikkalanselällä happipitoisuus oli syvänteen pohjan tuntumassa (7 8 m) alle milligramman litrassa heinä- ja elokuussa 2011 (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille ). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

28 Kuva 14. Hapen kyllästysaste syvänteiden pohjalla lopputalven ja loppukesän näytekerroilla vuonna Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen tehtaan ympäristöluvan vesioikeudellisiin velvoitteisiin kuuluu Hållsnäsfjärdenin Kyrköfjärdenin syvänteiden tilan parantaminen hapettamalla. Hapettimet ovat havaintopaikkojen 50, 29, 291 ja 35 läheisyydessä. Hapetinlaitteista vanhin Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa on ollut toiminnassa 25 vuotta. Ahtialansalmen syvänteeseen asennettu hapetin on ollut toiminnassa 15 vuotta ja Kyrköfjärdenin kahden syvänteen hapettimet 14 vuotta. Syyskesällä 2011 syvänteiden 29, 291 ja 35 hapettimet vaihdettiin tehokkaampiin, jolloin laitteiden vedensiirtoteho ja hapensiirtoteho kasvoivat 23 % (Saarijärvi 2011). Hapettamisen tarkoituksena on ylläpitää pohjanläheisen veden happipitoisuutta tarpeeksi korkeana, jotta hapettomuudesta johtuvan ns. sisäisen kuormituksen seurauksena sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrä vähenisi. Pohjan pysyessä hapellisena, viihtyvät siellä myös järven kannalta tärkeät pohjaeläimet, jotka pohjaa pöyhiessään kuljettavat happea syvemmälle sedimenttiin parantaen siten edelleen pohjan tilaa. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

29 Hapetuksen avulla pyritään myös elvyttämään pohjan hapellista hajotustoimintaa ja sitä kautta estämään hapettomissa prosesseissa syntyvien haitallisten aineiden syntymistä (rikkivety, metaani, ammonium). Sedimentin metaanin tuotannon vähentyessä kaasukuplien aiheuttama sedimentin resuspensio vähenee vähentäen samalla sedimentistä veteen vapautuvien ravinteiden määrää. Lohjanjärven eteläosan tapauksessa hapetuksen avulla vähennetään tehtaan jätevesien happea kuluttavan aineksen sekä ravinnekuormituksen haitallisia vaikutuksia (Saarijärvi 2011). Hapetuksen vaikutuksia seurattiin vuonna 2011 ottamalla tammi-, maalis-, kesä-, heinä- ja elokuussa happinäytteitä yhteensä 8 havaintopaikalta (havaintopaikat 27, 28, 50, 29, 31, 33, 291 ja 35) Lohjanjärven eteläosasta. Tulokset ovat liitteen 3 tulostaulukossa. Hapetusseuranta yhdistettiin kentällä mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailun muuhun näytteenottoon. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto hapetustarkkailun havaintopaikkojen tilanteesta, kun tiedot on päivitetty vuoden 2011 tuloksilla. Tarkastelu on tehty etelästä pohjoisen suuntaan, Kyrköfjärdeniltä Piispalanselälle. Havaintopaikkojen happipitoisuusdiagrammit syvyyksittäin vuodesta 2000 on esitetty liitteessä 4. Kyrköfjärden 35 Lohjanjärven eteläisimmällä järvihavaintopaikalla, Kyrköfjärdenin läntisen selän syvänteellä (havaintopaikka 35), näytteiden saaminen estyy usein talvisin epävakaan jäätilanteen vuoksi. Vuonna 2011 näytteitä ei saatu sulan veden vuoksi tammikuussa. Kokonaissyvyydeltään 15 metrin syvännettä on hapetettu toukokuusta 1995 lähtien. Aluksi tilanne parani heikon happipitoisuuden vaivaamissa alimmissa mittaussyvyyksissä, mutta 2000-luvulla happipitoisuudet näyttävät jälleen heikentyneen 10 ja erityisesti 14 metrissä. Vuosien 2010 ja 2011 heinäkuussa on mitattu heikot happipitoisuudet jo viidenkin metrin syvyydessä (liitteet 3 ja 4). Syvänteen hapettimen toiminnassa havaittiin vikaa myöhään syksyllä 2010, hapetin huollettiin talvella ja se toimi moitteettomasti kesäkuun 2011 loppuun. Heinäkuun alussa hapettimen toiminnassa havaittiin ongelmia ja se pysähtyi. Kapasiteetiltaan suurempi laite (MC -500 MC- 750) asennettiin elokuun lopulla ja se toimi hyvin joulukuun lopulle (Saarijärvi 2011). Vuoden 2011 mittauksissa Kyrköfjärdenin syvänteen 35 happipitoisuus pysyi hyvänä heinäkuulle asti. Heinäkuussa, , hapen pitoisuus oli huono 5 metristä alaspäin. Loppukesällä elokuussa tilanne parani 5 metrin kohdalla, mutta 10 metristä alaspäin happi oli lähes loppunut (liitteet 3 ja 4). Elokuussa myös fosforin vapautuminen syvänteen pohjalta oli merkittävää (kuva 15). Pohjan läheisestä fosforista lähes 50 % oli perustuotannolle helposti käytettävässä muodossa liukoisena fosfaattifosforina. Samaan aikaan myös ammoniumtypen pitoisuus oli pohjalla suuri (430 µg/l). Näyttäisi siltä, että hapettimen epävakaalla toiminnalla oli sekä vuonna 2010 että 2011 epäedullinen vaikutus Kyrköfjärdenin syvänteen 35 tilaan loppukesällä. Lisätyn hapetuskapasiteetin myötä tilanteen odotetaan korjaantuvan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

30 Happi mg/l vuonna 2011 Kokonaistyppi µg/l vuonna maaliskuu elokuu maaliskuu elokuu Sähkönjohtavuus ms/m vuonna 2011 Kokonaisfosfori µg/l vuonna maaliskuu elokuu maaliskuu elokuu Kuva 15. Lohjanjärven eteläosan havaintopaikkojen (35, 291, 33, 31, 29, 50, 28, 27, 78 ja 64) ja taustahavaintopaikan (Isoselkä 91) ainepitoisuuksia maalis- ja elokuun havaintokerroilla vuonna 2011 mitattuna metrin päästä pohjasta. Kyrköfjärden 291 Jätevesien purkualueesta lounaaseen olevalla toisella Kyrköfjärdenin syvänteellä (Bålabyfjärden) on ollut hapetin helmikuusta 1995 lähtien. Tällä 16 metrin syvänteellä alusveden happipitoisuus on myös ollut lähes poikkeuksetta loppukesällä heikko. Tilanne parani hapetuksen aloittamisen jälkeen, mutta liitteessä 4 esitettyjen diagrammien mukaan happitilanne näyttäisi tälläkin syvänteellä vähän huonontuneen 5 metristä alaspäin 2000-luvulla. Hapettimen toimintaraportin (Saarijärvi 2012) mukaan tilanne tällä syvänteellä muistutti Kyrköfjärdenin läntisen syvänteen tilannetta: hapetin toimi moitteettomasti kesäkuun 2011 loppuun. Heinäkuun osalta ei ole tietoa, mutta elokuussa laitteen todettiin pysähtyneen. Myös tälle syvänteelle asennettiin kapasiteetiltaan suurempi laite (MC-750 MC-1000) elokuun lopulla ja se toimi moitteettomasti. Myös tilanne syvänteen happipitoisuuksissa oli samankaltainen kuin havaintopaikalla 35: happipitoisuus pysyi hyvänä heinäkuulle asti hapen pitoisuus oli huono 5 metristä alaspäin. Loppukesällä elokuussa tilanne parani 5 metrin kohdalla, mutta 10 metristä alaspäin happi oli lähes loppunut (liitteet 3 ja 4). Elokuussa tapahtui tälläkin syvänteellä fosforin vapautumista syvänteen pohjalta (kuva 15). Samaan aikaan myös ammoniumtypen pitoisuus oli pohjalla suuri (320 µg/l). Kyrköfjärdenin syvänteen tilanne oli kokonaisuutena samansuuntainen kuin syvänteellä 35. Ilmeisesti myös täällä osasyynä kesäisten happipitoisuuksien heikkenemiseen oli hapettimen 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

31 pysähtyminen juuri loppukesällä. Oletuksena on, että hapetuskapasiteetin lisääminen tulee parantamaan tilannetta. Hållsnäsfjärden 33 Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan kaupungin Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesien purkualueen tuntumassa Osuniemenlahdella on 8 metrinen Mangsön syvänne. Syvänteen etäisyys sekä pohjoispuolen että eteläpuolen lähimmästä hapettimesta on noin puolitoista kilometriä. Jätevesien ajoittain hyvinkin selvät vaikutukset ovat alueella nykyisessä tilanteessa väistämättömiä; vuotuinen jätevesikuormitus Osuniemenlahdelle on noin m 3 /d. Syvänteen veden laatu on heikko ja pohjan happipitoisuus laskee kuormituksen vaikutuksesta usein nollan tuntumaan. Viimeksi happi on loppunut täysin syvänteen alimmassa 7 metrin mittaussyvyydessä heinäkuussa Liitteen 4 diagrammien perusteella tilanne Mangsön syvänteellä näyttäisi pohjan tuntumassa kuitenkin hieman parantuneen 2000-luvulla. Vuoden 2011 heinä elokuussa oltiin metrin päässä syvänteen pohjasta kuitenkin edellisvuoden tapaan jälleen lähellä nollaa, kun hapen pitoisuus oli 0,20 0,3 mg/l. Viiden metrin syvyydessä pitoisuudet olivat 5 ja 2 mg/l. Purkualueen tuntumassa olevan havaintopaikan 33 muissakin analyysituloksissa havaitaan odotetusti säännöllisesti jätevesivaikutuksia (kuva 15) erityisesti pohjan tuntumassa ja erityisesti talvisin, jolloin happipitoisuus ei kuitenkaan ole yhtä usein huono kuin kesällä: viimeksi mitattiin huono talvihappipitoisuus metrin päässä syvänteen pohjasta maaliskuussa Syvänteen lähelle Osuniemenlahteen purettava jätevesi painuu talviolosuhteissa lämpimämpänä pohjalle, näin oli myös vuonna 2011 (kuva 15) nostaen ainepitoisuuksia ja esimerkiksi sähkönjohtavuutta. Pohjalle painunut jätevesi liikkuu erityisesti talvisin virtausten mukana pohjaa pitkin pääasiassa kohti pohjoista (esim. Virtanen 2000). Loppukesällä jätevesi sekoittuu järven eri syvyysvyöhykkeisiin tasaisemmin, mutta heikko happipitoisuus saattaa silloin nostaa pohjan tuntumassa ainepitoisuuksia, kuten esimerkiksi ammoniumtyppipitoisuutta elokuussa 2010 ja 2011 (440 µg/l ja 890 µg/l ). Elokuussa 2011 suurin osa (68 %) pohjan läheisestä typestä oli ammoniummuodossa. Alimman mittaussyvyyden vesi myös haisi selvästi rikkivedylle. Fosfori ei Mangsön syvänteellä näytä olevan ongelma: vuonna 2011 maksimipitoisuudet sekä pintavedessä että pohjan lähellä olivat pienempiä kuin Isoselän syvänteellä (kuva 15, liite 3). Hållsnäsfjärden 31 Hållsnäsfjärdenin keskiosan 11 metrin syvänteen etäisyys lahden pohjoisosassa olevan havaintopaikan 29 hapettimesta on runsas kilometri. Liitteen 4 diagrammissa esitetyn lineaarisen trendiviivan perusteella näyttää siltä, että syvänteen happitilanne olisi pohjan tuntumassa vähän heikentynyt 2000-luvulla. Vuodesta 2008 lähtien pohjan läheisen veden happipitoisuus näyttäisi jälleen parantuneen. Elokuun puolivälissä 2011 mittaustulos 10 metrin syvyydessä oli 3 mg/l. Pohjan läheisen veden talviset mittaustulokset, esimerkiksi typpi ja sähkönjohtavuus viittaavat jätevesien vaikutukseen (kuva 15, liite 4). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

32 Hållsnäsfjärden 29 Hållsnäsfjärdenin pohjoisosan 16 metrin syvänteellä on ollut hapetin vuodesta 1986 lähtien. Laite on toiminut hyvin lukuun ottamatta joitakin katkoksia. Vuoden 2011 elokuussa tämänkin syvänteen hapetin korvattiin tehokkaammalla laitteella (MB 1000 MC 1100) (Saarijärvi 2011). Liitteessä 4 esitettyjen diagrammien mukaan syvimmän mittaussyvyyden happipitoisuus heikentyi vähän 2000-luvulla. Vuosina happipitoisuus oli 15 m syvyydessä loppukesällä kuitenkin parempi kuin viiden edellisen vuoden kesinä. Kesän 2011 alin happipitoisuus, 2,8 mg/l mitattiin elokuussa (liitteet 3 ja 4). Myöskään tällä syvänteellä ei tapahtunut merkittävää ravinnekuormitusta pohjasedimentistä veteen. Sen sijaan pohjan talvinen jätevesivirtaus oli varsin selvästi nähtävissä: sähkönjohtavuus, typpipitoisuus ja natriumpitoisuus olivat pintavettä suurempia talvella (kuva 15, liite 3). Ahtialansalmi 50 Ahtialansalmen Lövkullauddenin kärjessä olevan syvänteen veden laatuun voivat virtauksista riippuen vaikuttaa idästä Virkkalanselän suunnasta, lännestä Piispalanselän suunnasta ja etelästä Hållsnäsfjärdenin suunnasta tulevat vedet. 16 metrin syvänteelle asennettiin hapetin helmikuussa 1995; ongelmana olivat täälläkin erityisesti loppukesän alhaiset happipitoisuudet syvimmissä mittaussyvyyksissä. Mixox-hapetinlaite (MC-750) oli koko vuoden 2011 toiminnassa joitakin lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta (Saarijärvi 2011). Myös tämän syvänteen alimman, 15 metrin syvyyden happitilanne parani 1990-luvulla hapettimen asettamisen myötä. Elokuusta 2004 alkaen happipitoisuus alimmassa mittaussyvyydessä metrin päässä pohjasta kuitenkin laski, mutta vuosien 2010 ja 2011 loppukesällä lukemat ovat jälleen olleet paremmat: alimmillaan pitoisuus pohjan tuntumassa oli kesällä ,3 mg/l. Pohjan läheisen veden ainepitoisuuksien konsentroituminen talvella hyvästä happipitoisuudesta huolimatta johtui ilmeisesti täälläkin jätevesien vaikutuksesta (kuva 15, liitteet 3 ja 4). Ahtialansalmi 28 Ahtialansalmen Piispalanselän puoleisen 11 metrisen syvänteen etäisyys havaintopaikalla 50 olevasta hapettimesta on noin kilometri. Mataluudesta ja todennäköisesti myös alueen virtausolosuhteista johtuen happipitoisuudessa ei ole syvempien alueiden kaltaisia ongelmia. Huonoimmillaan happipitoisuus on myös tällä syvänteellä yleensä loppukesällä. Jaksolla alusveden happipitoisuudessa ei ole tapahtunut selvästi havaittavaa muutosta suuntaan tai toiseen. Lukemaa 2 mg/l ei ole pohjan tuntumassakaan alitettu. Vuonna 2011 heikoin pitoisuus (2,6 mg/l) mitattiin elokuussa (liitteet 3 ja 4). Pohjan läheisten vesien ravinnepitoisuuksien taso pysyi hyvänä, mutta myös tällä havaintopaikalla oli jonkin verran viitteitä talven jätevesivirtauksista pohjan tuntumassa (kuva 15). 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

33 Piispalanselkä 27 Piispalanselän 17,6 metrin syvänteen etäisyys lähimmästä hapettimesta, joka on Ahtialansalmessa havaintopaikalla 50, on vajaat neljä kilometriä. Syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuuksissa ongelmallisin ajankohta on täälläkin yleensä ollut loppukesän lämpötilakerrostuneisuuden aika, joskin happipitoisuus on myös ajoittain lopputalvella laskenut alimmassa mittaussyvyydessä melko vähiin. Jaksolla Piispalanselän syvänteen 27 happipitoisuudet syvimmissä mittaussyvyyksissä 15 m ja 16,5 m ovat olleet jonkin verran edellisvuosia parempia (liite 4). Vuoden 2011 osalta heikoin happipitoisuus pohjan lähellä mitattiin elokuussa (metrin päässä pohjasta 2,0 mg/l), jolloin hapen heikkeneminen syvänteessä alkoi 5 10 metrin väliltä. Pohjan läheisten ravinnepitoisuuksien kasvua ei merkittävästi havaittu. Veden lika-aineita ilmentävä sähkönjohtavuus samoin kuin natriumpitoisuus olivat maalis- ja tammikuussa pintaveteen nähden selvästi koholla (kuva 15, liite 3). Tämä viittaa edellisten syvännehavaintopaikkojen lailla pohjan tuntumassa talvisin tapahtuviin jätevesivirtauksiin, joiden on sopivissa olosuhteissa todettu ulottuvan Hållsnäsfjärdenin eteläosista ylävirtaan aina Ristisalmeen saakka (mm. Virtanen 2000). Edellä esitetyn perusteella näyttäisi siltä, että lopputalvella 2011 myös Piispalanselän eteläisen syvänteen 78 ja Ristiselän syvänteen 64 sähkönjohtavuudet olivat jälleen koholla toisin kuin purkupaikasta etelään havaintopaikoilla 291 ja 35 tai vertailun vuoksi kuvaan mukaan otetulla isoselän syvänteellä nro Johtopäätöksiä Lohjanjärven eteläosan happitilanteesta Lohjanjärven eteläosan syvänteiden happitilanne parani asteittain hapettamisen aloittamisen jälkeen ja 1990-luvuilla. Samalla ongelmallisimpien syvänteiden pohjien läheisten vesien ylisuuret fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet pienenivät luvulla alimpien mittaussyvyyksien loppukesän happipitoisuudet jälleen heikentyivät lukuun ottamatta purkualueen vieressä olevaa syvännettä nro 33, Ahtialansalmen syvännettä 28 ja Piispalanselän syvännettä nro 27. Vuosien mittausten perusteella tilanne kääntyi jälleen parempaan suuntaan useimmilla tutkituista syvänteistä. Poikkeuksena olivat Kyrköfjärdenin 15 ja 16 metrin syvänteet 35 ja 291. Molemmissa happipitoisuus heikkeni oleellisesti heinäkuussa 2011, jolloin heikon happipitoisuuden alue ulottui pohjasta 5 metrin syvyyteen. Tilanne parani välisyvyyden osalta hieman elokuussa, mutta 10 metristä alaspäin hapen pitoisuudet olivat molemmissa alle 1 mg/l. Samaan aikaan pohjan läheisen veden ammoniumtyppipitoisuudet olivat suuret. Tilanne oli pitkälti sama myös loppukesällä Selityksenä voi olla syvänteillä olevien hapettimien epävakaa toiminta. Laitteiden toiminnassa oli katkoja sekä vuonna 2010 että 2011; kesällä 2011 molemmat hapettimet pysähtyivät todennäköisesti kokonaan. Hapetus jatkui elokuun lopulla, jolloin myös laitteiden kapasiteettia lisättiin. Lisätyn hapetuskapasiteetin myötä tilanteen odotetaan korjaantuvan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

34 3.1.4 Lohjanjärven muu veden laatu Myös Lohjanjärven muut vedenlaatuominaisuudet vaihtelevat ravinne- ja happipitoisuuksien tapaan alueittain. Taulukkoon 5 on koottu tietoja järven eri selkäalueilta valituilta havaintopaikoilta vuodelta Mukana olevista vedenlaatuominaisuuksista käy mm. ilmi, että vesi oli vuoden 2011 näytteissä sameinta ja väriluku on suurin Väänteenjoen vaikutusalueella: Pappilanselällä, Ristiselällä ja Aurlahdella. Pienimmät lukemat näistä ominaisuuksista mitattiin kirkasvetisellä Outamonjärvellä. Veden epäorgaanisia suoloja ilmentävä sähkönjohtavuus oli muuhun järveen nähden koholla Kyrköfjärdenin alueella johtuen mitä ilmeisimmin jätevesikuormituksesta. Järveltä harvakseltaan mitatut bakteeripitoisuudet (tässä ulosteperäiset kolibakteerit) ovat olleet pääasiassa pieniä. Todetut pitoisuudet olivat vuonna 2011 suurimmat Pappilanselällä, Virkkalanselällä ja Kyrköfjärdenillä. Kyrköfjärdenin osalta asiaan voi vaikuttaa yhdyskuntapuhdistamon jätevesikuormitus. Pappilanselällä ja Virkkalanselällä bakteerikuormitus on todennäköisesti peräisin jostakin hajakuormituslähteestä. Taulukko 5. Lohjanjärven eri selkäalueiden havaintopaikkojen vedenlaatuominaisuuksien tunnuslukuja vuonna 2010 metrin syvyydestä otetuissa näytteissä. Minimi- ja maksimiarvot on merkitty väreillä. Sameus FNU lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä 3 2 7,8 7,8 0,00 7,8 7,8 Ristiselkä 5 2 6,1 6,1 2,90 4,0 8,1 Aurlahti ,8 5,8 3,30 3,4 8,1 Isoselkä ,0 1,20 1,8 4,2 Virkkalanselkä ,3 3,3 0,00 3,3 3,3 Outamonjärvi 2 1,2 1,2 0,91 0,5 1,8 Karjalohjanselkä ,3 2,3 0,59 1,7 3,1 Piispalanselkä ,3 3,3 0,32 3,0 3,7 Hållsnäsfjärden ,5 3,4 0,41 3,1 4 Kyrköfjärden ,5 3,2 0,89 2,8 4,5 Sähkönjohtavuus ms/m lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä ,8 0,71 10,3 11,3 Ristiselkä ,3 0,00 11,3 11,3 Aurlahti ,6 0,21 11,4 11,7 Isoselkä ,6 0,24 11,1 11,6 Virkkalanselkä ,0 0,42 11,7 12,3 Outamonjärvi ,3 0,35 10,0 10,5 Karjalohjanselkä ,9 0,67 11,2 12,5 Piispalanselkä ,6 0,34 11,6 12,0 Hållsnäsfjärden ,7 0,42 11,2 12,1 Kyrköfjärden ,0 1,90 11,5 15,0 Väriluku lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä ,0 14, Ristiselkä ,0 28, Aurlahti ,5 32, Isoselkä ,5 4, Virkkalanselkä ,5 11, Outamonjärvi ,5 3, Karjalohjanselkä ,5 8, Piispalanselkä ,0 6, Hållsnäsfjärden ,5 2, Kyrköfjärden ,0 5, Lämpökestoiset kolibakteerit kpl/pmy lukum keskiarvo mediaani keskihajonta minimi maksimi Pappilanselkä ,0 61,5 83, Ristiselkä 5 2 7,0 7 0,0 7 7 Aurlahti ,5 8,5 2, Isoselkä ,5 0,5 0,7 0 1 Virkkalanselkä , , Outamonjärvi 2 1,0 1 1,4 0 2 Karjalohjanselkä ,5 0,5 0,7 0 1 Piispalanselkä ,0 0 0,0 0 0 Hållsnäsfjärden ,5 6,5 7, Kyrköfjärden ,0 28,5 39, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

35 4 Lohjanjärven biologinen tarkkailu Lohjanjärven biologisessa tarkkailussa vuosi 2011 oli tulosten raportoinnin osalta välivuosi, ns. suppean tarkkailun vuosi. Pohjaeläinnäytteitä kuitenkin otettiin kahdelta pistekuormituksen vaikutusalueen ja yhden vertailualueen (Aurlahti, Kyrköfjärden, Karjalohjanselkä) ns. intensiivilinjoilta. Näytteet on esikäsitelty ja niitä määritetään. Tulokset esitetään vuosia koskevassa yhteenvetoraportissa. Myös Lohjanjärven kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutettiin vuonna 2011 suppean ohjelman mukaisesti keräämällä saaliskirjanpitotietoja järven viideltä eri selkäalueelta (Aurlahti Ristiselkä, Isoselkä, Karjalohjanselkä, Piispalanselkä ja Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden). Vuosittaisella saaliskirjanpidolla saadaan tietoa Lohjanjärven tärkeimpien saaliskalalajien kantojen koossa tapahtuvista muutoksista järven eri osa-alueilla. Tulokset esitetään vuosia koskevassa yhteenvetoraportissa. 5 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Lohjanjärvellä vuonna 2011 Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, runsas 80 %, koostuu hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Järven ravinnekuormituksesta vajaa 15 % on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Pistemäisen ravinnekuormituksen vaikutukset vaihtelevat järvellä alueittain riippuen etäisyydestä jäteveden purkupaikkojen sijaintiin sekä virtaama- ja tuuliolosuhteista. Paikallisesti pistekuormitus on kuitenkin edelleen oleellisesti veden laatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärven pistekuormituksesta 98,5 % muodostui vuonna 2011 kolmen suurimman kuormittajan, Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen paperitehtaan puhdistamon, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon purkuvesistä. Vuonna 2011 Lohjanjärven pistemäinen fosforikuormitus nousi kokonaisuutena jonkin verran edellisvuodesta. Fosforikuormitus oli noin 6 kg/d, määrä oli 20 % suurempi kuin vuonna Pistemäinen typpikuormitus oli 260 kg/d, se oli 10 % edellisvuotta pienempi. Biologisesti happea kuluttavan kuormituksen määrä, 647 kg O 2 /d, nousi 72 % vuodesta 2010 johtuen osaltaan Kirkniemen paperitehtaan COD-kokonaispäästön kahdesta poikkeamasta. Pistemäisen kiintoainekuormituksen kokonaismäärä oli kg/d, se kasvoi 28 %. Lohjanjärveen tuli vuonna 2011 Nummenjoen ja Väänteenjoen yhteisvaikutuksena (mitattu Väänteenjoen Hossan kohdalta) fosforia 46 kg/d ja typpeä kg/d. Määrä oli fosforin osalta vajaat 20 % ja typen osalta 10 % edellisvuotta 2010 pienempi. Mustionjoen kautta järvestä virtasi fosforia pois 29 kg/d ja typpeä 942 kg/d. Määrä oli noin 10 % edellisvuotta pienempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

36 5.1 Lohjan keskustaajaman lähivedet Lohjan keskustaajaman lähivedet, erityisesti Pappilanselkä, kuuluvat tällä hetkellä mm. ravinnepitoisuuksien, levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin ja kasviplanktonin perusteella Lohjanjärven rehevimpiin vesialueisiin (kuvat 16 ja 17). Suurimpana syynä on Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus, joka kattaa runsaat 60 % koko Lohjanjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta (Räike ym. 1998). Omalta osaltaan rehevyystasoa nostaa myös alueella vuosikymmeniä jatkunut pistekuormitus. 25 A-klorofylli (µg/l) vuonna Kuva 16. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllimittausten (6 kertaa kasvukaudella 2011) keskiarvot. Kuva 17. Rehevän Pappilanselän rantoja kiertää paikoin erittäin tiheä järviruokovyöhyke. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

37 Lohjanjärven pistekuormittajista Lohjan kaupungin Pitkäniemi ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas purkavat puhdistamoidensa vedet Aurlahden Ristiselän alueelle. Noin asukkaan yhdyskuntajätevedet käsittelevä Pitkäniemen puhdistamo on järven pistekuormittajista suurin typen tuottaja. Mondi Lohja Oy puolestaan tuotti vuonna 2011 yhdessä Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen paperitehtaan kanssa suurimman osan Lohjanjärven pistekuormituksen biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksesta (BHK 7 ). Vuonna 2011 alueen pistemäinen fosforikuormitus oli 2,1 kg/d fosforia ja 158 kg/d typpeä. Määrä oli fosforin osalta noin 5 % ja typen osalta noin 13 % Väänteenjoen kautta järveen tulevasta ravinnekuormituksesta. Mondi Lohja Oy:n osalta kaikki jätevesipuhdistamon vuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot saavutettiin vuonna Myös kuukausikeskiarvoille asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin, ainoastaan marraskuussa keskimääräinen fosforikuormitus oli 0,8 kg/d ja ylitti raja-arvon (enint. 0,7 kg/d). Pitkäniemen puhdistamolla saavutettiin vuonna 2011 BHK:n, fosforin ja ammoniumtypen osalta kaikki laskentajaksoille asetetut raja-arvot. BHK:n ja fosforin osalta saavutettiin myös käsittelytehoille tavoitteeksi asetetut korkeammat tehoraja-arvot. Typenpoiston teholle asetettua 70 %:n tavoitearvoa ei täysin saavutettu, typenpoiston teho oli keskimäärin 68 %. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt vähimmäispuhdistusvaatimusten raja-arvot BOD:n, COD:n ja kiintoaineen osalta saavutettiin kaikkina vuoden 2011 näytepäivinä samoin myös käsitellyn veden fosforipitoisuuden ja -käsittelytehon vuosikeskiarvolle määritellyt raja-arvot. Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon ja osittain myös Lohjan Pitkäniemen puhdistamon jätevesien purkualueella, Ristiselällä ja Aurlahden pohjoisosassa, veden vaihtuminen on Väänteenjoen Hiidensalmen suunnasta tulevan voimakkaan virtauksen vuoksi hyvin nopeaa. Jätevesien vedenlaatuvaikutukset häviävät yleensä kokonaan Väänteenjoen kautta tulevan suuren vesimäärän mukanaan tuomaan hajakuormitukseen. Vuoden 2011 vedenlaatutuloksissa Lohjan keskustaajaman lähivesillä ei veden laadussa havaittu suoria jätevesivaikutuksia lukuun ottamatta alueen syvintä syvännettä, Liessaaren koillispuolella Anderssonin nokassa olevaa 13 metrin kuoppaa. Sen alimman mittaussyvyyden (12 m) veden talviset sähkönjohtavuudet ja ravinnepitoisuudet ovat usein selvästi koholla ilmentäen pohjan lähellä talvella tapahtuvaa jätevesivirtausta. Näin oli myös vuoden 2011 maaliskuussa, , jolloin Liessaaren havaintopaikan pintaveden sähkönjohtavuus oli 11,2 ms/m, kokonaistyppipitoisuus oli µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 40 µg/l. Vastaavat luvut 12 metrin syvyydessä olivat 28,1 ms/m, µg/l ja 84 µg/l. 5.2 Isoselkä Isoselän suuren selkäalueen ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ilmentävät lievää rehevyyttä ollen selvästi pienempiä kuin Lohjan keskustaajaman lähivesillä tai Virkkalanselällä. Liessaaren kärjessä olevan järven syvimmän, yli 50 metrisen havaintopaikan ja selkäalueen eteläosassa olevan yli 20 metrisen Vohloisten syvänteen vesianalyysitulosten perusteella alueen happipitoisuus on alusvedessäkin hyvä tai vähintään tyydyttävä. Veden laadussa ei Isoselän selkäalueella ole havaittu suoria jätevesivaikutuksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

38 5.3 Virkkalanselkä Virkkalanselkä edustaa useiden vedenlaatuominaisuuksien perusteella vuosi vuodelta selvemmin yhtä Lohjanjärven rehevimmistä alueista (vrt. kuvat 10 ja 16). Pistekuormitus alueelle loppui vuonna Happiongelmia Virkkalanselällä ei ole. Matalan alueen rehevyys johtuu oletettavasti hajakuormituksesta ja pohjasedimenttiin vuosien aikana kertyneiden ravinteiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Veden virtauksen pääsuunta Lohjanjärvessä ilmeisesti myös ohittaa Virkkalanlahden, jolloin veden vaihtuvuus on alueella hidasta. 5.4 Karjalohjanselkä Karjalohjanselkä edustaa veden laadultaan Lohjanjärven parasta aluetta. Happipitoisuus on pysynyt hyvänä selkäalueen keskivaiheilla olevassa runsaan 40 metrin syvänteessä samoin kuin Karkalinniemen kärjen 31 metrin syvänteessä. Karjalohjanselän ravinnepitoisuudet ovat Outamonjärveä lukuun ottamatta pienemmät kuin Lohjanjärven muilla alueilla. Veden läpinäkyvyys eli näkösyvyys on Outamonjärven kanssa Lohjanjärven suurin (3,5 4 metriä). A-klorofyllin avulla mitattu levätuotanto oli vuonna 2011 järven pienin Outamon ja Karjalohjanselän mittausasemilla (kuva 16, liite 3). Karjalohjanselkää kuormittaa pienenä pistekuormittajana Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamo, jonka vedet puretaan Kourionlahteen vastapäätä Karkalin niemeä. Vuonna 2011 puhdistamon fosforikuormitus oli 0,01 kg/d ja typpikuormitus 14 kg/d. Puhdistamo toimi ongelmitta. Vuoden 2011 käsittelytulokset saavuttivat puolivuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Puhdistamolla saavutettiin myös Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 asetetut vähimmäispuhdistusvaatimukset. 5.5 Outamonjärvi Lohjanjärven pohjoispuolella olevalta Outamonjärveltä on Outamonsalmen eli Lylyistensalmen kautta yhteys Lohjanjärveen. Outamonjärven veden laatu on useimpien mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella erinomainen. Ongelmana on kuitenkin lämpötilakerrostuneisuuskausien aikainen hapen väheneminen 14 metrisen syvänteen pohjalta. Happipula aiheutti vuoden 2011 elokuussa jälleen jonkin verran ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä veteen. Välivedessä, 5 metrin syvyydessä happipitoisuus oli kuitenkin hyvä. Outamonjärveen tulee vähäistä pistekuormitusta Outamon oppilaskodin puhdistamolta. Vuonna 2011 fosforikuormitus oli 0,0034 kg/d ja typpikuormitus 0,2 kg/d. Veden laadussa ei ollut viitteitä jätevedestä. Elokuussa mitattu rehevyyttä ilmentävä a-klorofyllipitoisuus oli pieni, 4,4 µg/l. Vuoden 2011 keskimääräiset käsittelytulokset Outamon oppilaskodin puhdistamolla saavuttivat laskentajaksolle asetetut raja-arvot. Puhdistamo saavutti myös asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

39 5.6 Piispalanselkä Lohjansaaren eteläpuolella sijaitseva Piispalanselkä kuuluu ravinnetason puolesta Outamonjärven, Karjalohjanselän ja Isoselän ohella Lohjanjärven parhaimpiin alueisiin. Piispalanselälle ei kohdistu suoraan jätevesikuormitusta, mutta ongelmana ovat Hållsnäsfjärdenin alueelta virtausten mukana tulevat jätevedet. Piispalanselän osalta tämä todettiin selvästi myös vuoden 2011 mittaustuloksissa. Selän keskivaiheilla olevan syvänteen pohjan läheisen veden happipitoisuus näyttäisi kokonaisuutena kuitenkin parantuneen 2000-luvulla. Vuodet 2010 ja 2011 olivat happitilanteen kannalta edellisvuosia paremmat. Rehevyystasoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella Piispalanselän levätuotanto oli vuonna 2011 jonkin verran Lohjanjärven keskitason alapuolella. 5.7 Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden Lohjan keskustaajaman lähivesien lisäksi järven eniten jätevesikuormitettua aluetta on eteläosassa oleva Hållsnäsfjärden Kyrköfjärden, jonne kohdistuu noin puolet koko järven pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Samalla alue vastaanottaa runsaasti hajakuormitusta vesien virratessa Lohjanjärvestä kohti Mustionjokea. Pistekuormittajat ovat Sappi Finland Operations Oy:n Kirkniemen tehdas ja Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamo. Kirkniemen paperitehdas tuottaa suurimman yksittäisen osan Lohjanjärveen laskettavasta puhdistetusta jätevedestä ja on myös suurin yksittäinen fosfori- ja kiintoainekuormittaja. Vuonna 2011 myös tehtaan jätevesien biologisesti happea kuluttavien aineiden määrä oli suurin. Peltoniemen puhdistamon typpikuormitus oli vuonna 2011 vähän suurempi kuin paperitehtaan. Kirkniemen paperitehtaan puhdistamolla vuosikeskiarvoille annettuja raja-arvoja ei ylitetty v Vuoden aikana tuli kahdesti ylitys kuukausikeskiarvolle määriteltyyn COD Cr -luparajaan (enint kg/d), heinäkuussa COD Cr -kuorma oli keskimäärin kg/d ja syyskuussa kg/d. Tehtaan EMAS ympäristökatsauksessa on käsitelty COD:n raja-arvojen ylitystä seuraavasti: COD-kokonaispäästön luparajassa oli poikkeama heinäkuussa, kun normaalia korkeampi kiintoainekuorma jätevedenpuhdistamolle syrjäytti aktiivista biolietettä. Syyskuussa happimittauksen vikaantuminen aiheutti happivajauksen puhdistamon 2-linjalla. ELY-keskus on käsitellyt luparajapoikkeamista toimitetut häiriöilmoitukset eikä se edellytä lisäselvityksiä tai toimenpiteitä. Vuoden 2011 aikana ei tullut muita kuukausikeskiarvoille annettujen raja-arvojen ylityksiä. Tehtaan BHK-kuormitus nousi kuitenkin yli nelinkertaiseksi vuodesta 2010 johtuen kahdesta edellä mainitusta häiriöpäästöstä. Peltoniemen puhdistamolla saavutettiin vuonna 2011 pääosin laskentajaksoille asetetut rajaarvot. Ainoastaan jaksolla 2/2011 fosforin käsittelyteho 89 % jäi hieman alle neljännesvuosikeskiarvolle asetetun raja-arvon (vähint. 90 %). Puhdistustehoille asetettu tavoitearvo (vähint. 95 %) jäi sekä BHK:n että fosforin osalta saavuttamatta jaksoilla 2/2011 ja 4/2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

40 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso vähimmäispuhdistusvaatimuksille saavutettiin. Asetuksen tehoraja-arvoja ei saavutettu kahdella näytteenottokerralla. COD:n käsittelyteholle asetettu raja-arvo (vähint. 75 %) jäi saavuttamatta huhtikuun näytteenottokerralla, jolloin tehotulos oli 66 %. Asetuksessa kiintoaineen käsittelyteholle asetettu raja-arvo (vähint. 90 %) jäi saavuttamatta huhti- ja joulukuun näytteenottokerroilla. Kiintoaineen käsittelyteho oli huhtikuussa 69 % ja joulukuussa 87 %. Lohjanjärven eteläisimpien osien syvänteiden happipitoisuus parani ja 1990-luvuilla hapetuksen aloittamisen jälkeen luvulla hapen pitoisuudet ovat kokonaisuutena jonkin verran heikentyneet. Jätevesien purkualueen lähellä olevalla syvänteellä tilanne on pysyvästi melko huono. Vuosien mittausten perusteella tilanne kääntyi jälleen parempaan suuntaan useimmilla Piispalanselältä Kyrköfjärdenille tutkituista syvänteistä. Poikkeuksena olivat Kyrköfjärdenin 15 ja 16 metrin syvänteet 35 ja 291. Molemmissa happipitoisuus heikkeni oleellisesti heinäkuussa 2011, jolloin heikon happipitoisuuden alue ulottui pohjasta 5 metrin syvyyteen. Tilanne parani välisyvyyden osalta hieman elokuussa, mutta 10 metristä alaspäin hapen pitoisuudet olivat molemmissa alle 1mg/l. Samaan aikaan pohjan läheisen veden ammoniumtyppipitoisuudet olivat suuret. Tilanne oli pitkälti sama myös loppukesällä Selityksenä on ilmeisesti syvänteillä olevien hapettimien epävakaa toiminta. Laitteiden toiminnassa oli katkoja sekä vuonna 2010 että 2011; kesällä 2011 molemmat hapettimet pysähtyivät todennäköisesti kokonaan. Hapetus jatkui elokuun lopulla, jolloin myös laitteiden kapasiteettia lisättiin. Lisätyn hapetuskapasiteetin myötä tilanteen odotetaan korjaantuvan. Jätevesien on todettu vesianalyysitulosten ja virtaus- ja vedenlaatumallien avulla leviävän Osuniemen purkupaikalta jään alla yhtäältä alajuoksulle kohti Mustionjokea, toisaalta Mangsön saaren etelä- ja länsipuolitse vastavirtaan pohjoisen yläjuoksun syvänteisiin. Vuoden 2011 vedenlaatumittauksissa jätevesien vaikutuksia todettiin talvella pohjoisen suunnassa Piispalanselällä ja Ristisalmessa asti. A-klorofyllillä mitattu rehevyystaso oli vuonna 2011 jätevesien purkupaikan lähellä ja Kyrköfjärdenillä (havaintopaikat 33 ja 291) suurempi kuin Lohjanjärvellä keskimäärin, Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa (29) pitoisuus vastasi täsmälleen järven keskiarvoa (kuva 16). 6 Lohjanjärven yhteistarkkailun jatkaminen Vuosittain kokoontuvan yhteistarkkailutyöryhmän (kuormittajat, valvovat viranomaiset, työn toteuttava konsultti) kokouksien ja , päätösten mukaisesti Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 2012 vuonna 2011 uusitun yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma on hyväksytty vuoden 2012 osalta ja muilta osin uusitun ohjelman toteuttamista ollaan laittamassa vireille. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

41 Kirjallisuuslähteet Ilmatieteen laitos 2011: Lohjan Porlan mittausaseman kuukausittaiset sade- ja lämpötilatiedot. Joensuu, I., Karonen, M., Kinnunen, T., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Teräsvuori, L. 2010:Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/ s. Uudenmaan ympäristökeskus. Mäkelä, E. 1991: Virran voimasta. Mustion vesivoiman käytön historia. 200 s. Ranta, E. & Valtonen, M. 2011: Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 220/ s. Räike, A., Pietiläinen, O.-P. & Pitkänen, H. 1998: Pistemäisen typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen tilaan. Suomen ympäristö s. Saarijärvi, E. 2011: Lohjanjärven syvänteiden hapetus: laitekohtainen käyntiraportti Vesi-Eko Oy. Moniste 4 s. Turunen, S. 2003: Hajakuormitusselvitys Karstunlahden lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 6/03 93 s.+ liitteet. Turunen, S. 2005: Lohjanjärven länsiosan hajakuormitusselvitys Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 4/05 83 s.+ liitteet. Valjus, J. 2003: Lohjanjärven eteläosan (Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden) hajakuormitusselvitys. Lohjan ympäristölautakunta. Julkaisu 8/03. Valjus, J. 2011: Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 211/ s. Virtanen, M. 2000: Lohjanjärven eteläosan virtaus- ja vedenlaatumalli. YVA Oy. Moniste 66 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

42 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

43 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

44 Liiteluettelo Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 3.1. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3.2. Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 4. Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

45 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

46 Liite 2. (1/2) Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Lohjanjärvi: JÄTEVESIMÄÄRÄ m3/d v Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,28 Pitkäniemi ,90 Sappi/M-Real ,19 Peltoniemi ,52 Oy Lohja Ab ,00 Karjalohja ,08 Vivamo ,9 10,2 11,8 11,4 12,3 15,2 12,8 12, ,00 Kisakallio , ,3 22,5 25,9 9, ,00 Outamo 7,22 7,67 5,27 0,02 Yhteensä ,00 Lohjanjärvi: BHK 7 -KUORMITUS kgo 2 /d v Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,66 Pitkäniemi ,1 37, ,5 53, ,17 Sappi/M-real , ,47 Peltoniemi ,2 11,8 26,7 11,9 11,3 8,8 7,4 5,5 9,9 9 8,4 8,7 9,5 5,6 8,6 10 1,55 Oy Lohja Ab ,00 Karjalohja 4 1,9 1,8 2,2 2,1 0,9 3,5 2,4 2,3 3,5 4,20 3,6 1,7 6,3 9,1 4,4 1,18 2,4 3,9 6,2 3,4 3,3 0,90 0,14 Vivamo 0,08 0,13 0,04 0,03 0,13 0,07 0,06 0,2 0,09 0,09 0,23 0,06 0,36 0,19 0,91 0,58 0,3 0,17 0,27 0, ,00 Kisakallio 0,24 0,15 0,15 0,14 0,12 0,23 0,38 0,1 0,14 0,12 0,15 0,14 0,13 0,16 0,12 0,14 0,13 0,38 0,25 0,98 0, ,00 Outamo 0,038 0,066 0,030 0,005 Yhteensä ,00 Lohjanjärvi: FOSFORIKUORMITUS kgp/d v Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex 0,6 0,68 0,89 0,7 0,77 0,66 0,34 0,38 0,44 0,47 0,63 0,46 0,51 0,54 0,28 0,4 0,29 0,21 0,21 0,25 0,2 0,22 0,44 7,33 Pitkäniemi 2,2 2,3 2,2 2,1 2,4 2,5 2,3 2,9 2,4 2,5 2,5 3,1 1,7 1,6 1,7 1,9 1,4 1,7 1,8 2,1 1,4 1,5 1,7 28,31 Sappi/M-real 12,4 5,4 8 7,1 4 4,5 2,9 3,8 4,0 5,2 6,5 3,0 3,1 3,5 5,6 3,6 6,4 4,9 3,5 2,3 2,0 2,6 3,1 52,29 Peltoniemi 1, ,9 0,54 0,62 0,55 0,39 0,46 1,1 0,89 0,65 0,43 0,27 0,32 0,6 0,54 0,52 0,51 0,48 0,41 0,55 0,69 11,49 Oy Lohja Ab ,00 Karjalohja 0,09 0,12 0,11 0,11 0,07 0,025 0,087 0,084 0,045 0,15 0,26 0,19 0,08 0,14 0,27 0,1 0,045 0,023 0,19 0,92 0,14 0,12 0,031 0,52 Vivamo 0,005 0,002 0,001 0,013 0,013 0,003 0,002 0,008 0,004 0,003 0,003 0,0007 0,002 0,011 0,013 0,015 0,0043 0,0026 0,015 0, ,00 Kisakallio 0,01 0,006 0,009 0,009 0,011 0,013 0,005 0,003 0,003 0,004 0,004 0,0033 0,003 0,005 0,003 0,0037 0,005 0,0024 0,0045 0,0096 0, ,00 Outamo 0,0025 0,0023 0,0034 0,06 Yhteensä 16,71 9,51 12,21 10,93 7,80 8,32 6,18 7,57 7,35 9,43 10,79 7,40 5,83 6,07 8,19 6,62 8,68 7,36 6,23 6,07 4,15 5,01 6,00 100,00 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

47 Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta Liite 2. (2/2) Lohjanjärvi: TYPPIKUORMITUS kg N/d v Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,5 34,7 40,0 35,4 44,5 50,5 59,2 48, ,7 48,1 39,8 43, ,4 14,78 Pitkäniemi ,19 Sappi/M-real ,1 72,8 54,1 39,5 41,6 43,2 16,63 Peltoniemi , ,94 Oy Lohja Ab 2,5 3,3 1, ,00 Karjalohja 3,2 2,9 6,5 6 5,1 4,1 7,4 6,3 6,4 4,5 4,9 5,6 5,9 6,9 7,7 8, ,39 Vivamo 0,32 0,24 0,2 0,2 0,36 0,17 0,28 0,26 0,32 0,31 0,49 0,21 0,34 0,26 1,1 0,47 0,39 0,4 0,45 0, ,00 Kisakallio 0,99 0,47 0,95 0,72 0,48 0,54 1,1 0,72 1,2 1,2 0,83 0,92 1,1 0,51 0,86 1 0,98 1,4 1,1 1,5 0, ,00 Outamo 0,24 0,22 0,2 0,08 Yhteensä ,00 Lohjanjärvi: KIINTOAINEKUORMITUS kg/d v Puhdistamo Osuus % Mondi/Loparex ,97 Pitkäniemi , ,21 Sappi/M-Real ,45 Peltoniemi ,1 9,3 8,2 8, ,5 10 8, ,34 Oy Lohja Ab ,00 Karjalohja 6 7 3,2 3,6 3,1 1,6 5,5 3,4 2,8 6,2 6,8 4,8 2 6,7 9,5 4,5 1,41 1 5,6 3,6 4,3 3 0,52 0,03 Vivamo 0,1 0,05 0,09 0,11 0,09 0,04 0,13 0,07 0,07 0,13 0,04 0,05 0,15 0,19 0,29 0,14 0,11 0,27 0, ,00 Kisakallio 0,5 0,13 0,28 0,26 0,4 0,4 0,5 0,29 0,55 0,46 0,29 0,95 0,54 0,47 0,3 0,38 0,35 0,41 0,39 0, ,00 Outamo 0,047 0,1 0,058 0,003 Yhteensä ,00 HUOM Kisakallion jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jolloin jätevedet yhdistettiin Lohjan kaupungin viemäriin. Puhdistamo oli toiminnassa 134 d v Näissä taulukoissa puhdistamon toimintajakson keskimääräiset kuormitukset ja virtaama on jaettu koko vuodelle (365 d). Karjalohjan puhdistamon vesistökuormitustietoja korjattu vuoden 2009 osalta vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

48 Liite 3.1. (1/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 8 cm; Jää 40 cm; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T -5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,4 13,3 92 3,1 <1 12,4 0,53 7,6 40 7, ,7 11,8 85 3,0 <1 11,3 0,50 7,6 40 6, ,9 11, ,2 11, ,4 11, ,5 11, ,7 11, ,8 10, ,3 7,8 60 4,5 1,1 11,7 0,55 7,3 40 6, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T -5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,3 12,7 88 3,2 <1 11,9 0,52 7,7 40 7, ,2 11,7 85 3,2 <1 11,2 0,50 7,6 40 6, ,9 11, ,9 10,0 74 3,7 1,3 15,9 0,69 7,4 40 8, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Lumi 8 cm; Jää 39 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T -5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,5 12,9 89 <1 11,7 0,52 7,6 40 7, ,9 11,6 83 <1 11,3 0,52 7,6 40 7, ,8 10, ,8 10,0 74 1,3 18,2 0,77 7,6 35 8, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 8 cm; Jää 33 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T -5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,3 12,9 89 3,0 <1 11,7 0,52 7,7 40 7, ,9 11,9 85 3,2 <1 11,3 0,51 7,7 40 7, ,8 10, ,1 9, ,2 8,5 63 4,4 1,8 21,1 0,96 7,4 50 9,0 <1, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 9 cm; Jää 40 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,0 12,3 86 3,2 <1 11,5 7, ,0 11,7 85 3,2 <1 11,4 7, ,1 9,6 72 3,4 2,1 22,9 7, * = Akkreditoitu menetelmä 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

49 Liite 3.1. (2/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 8 cm; Jää 40 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,9 12,2 85 3,2 <1 11,8 0,53 7,7 40 7, ,2 11,2 81 3,4 <1 11,5 0,52 7,6 40 7, ,1 9, ,2 9,9 74 3,8 2,4 23,5 0,96 7, <1, LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 10 cm; Jää 30 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,7 12,4 87 3,7 <1 11,6 0,53 7,7 40 8, ,8 11,9 85 3,2 <1 11,2 0,51 7,6 40 7, ,1 12, ,4 11, ,7 11, ,8 11, ,9 11, ,0 10, ,1 10, ,1 10, ,2 9, ,5 5,7 43 8,3 2,7 13,0 0,57 7,2 50 8, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 10 cm; Jää 41 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,7 12,2 85 3,2 <1 11,4 0,53 7,5 35 7, ,7 10,7 79 3,3 <1 12,7 0,57 7,5 35 7, ,3 9, ,4 9,7 73 3,9 2,4 24,5 1,00 7, , LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 10 cm; Jää 35 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,3 12,0 85 3,3 <1 11,3 0,52 7,5 35 7, ,3 11,0 80 3,3 <1 11,5 0,52 7,5 35 6, ,3 9,9 74 3,5 1,8 24,8 1,0 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 20 cm; Jää 30 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,6 11,6 83 3,2 <1 11,4 0,52 7,5 35 7,1 1, ,7 5,5 44 2,3 2,3 56,5 2,2 7, , ,8 5,0 40 2,6 2,6 58,9 2,4 7, , * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

50 Liite 3.1. (3/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 30 cm; Jää 27 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,7 12,0 84 3,2 <1 11,5 0,54 7,6 35 7, ,0 10,8 78 3,2 <1 12,3 0,55 7,5 35 6, ,1 10, ,2 10,7 78 3,6 1,2 12,9 0,57 7,5 40 7,7 1, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Klo 11:55; Näytt.ottaja amu,jasi; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 22 cm; Jää 18 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -15 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,1 10,4 71 7,4 2,8 15,9 0,48 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -13 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,2 10,9 75 9,7 1,9 12,3 0,52 7,4 60 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 1,3 9,4 67 3,2 <1 12,2 0,55 7,6 35 7,2 820 < LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 20 cm; Jää 35 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T -10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,7 73 7,1 3,6 12,9 0,50 7,0 80 9, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,3 10,9 75 9,1 1,2 11,1 0,50 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 1,3 11,2 79 3,2 <1 12,1 0,53 7,4 40 6,5 840 < * = Akkreditoitu menetelmä 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

51 Liite 3.1. (4/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 14 cm; Jää 44 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; < ,6 13,2 92 2,4 <1 12,5 0,55 7,6 30 7, , ,8 11,8 85 2,4 <1 11,5 0,51 7,6 30 6, ,9 11, ,3 11, ,5 11, ,6 10, ,9 8, ,6 9, ,8 6,8 52 4,1 1,8 13,8 0,63 7,3 30 6,6 780 <2 430 < LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 16 cm; Jää 45 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,8 12,5 88 2,6 <1 11,9 0,52 7,6 30 7, ,8 11,8 84 2,6 <1 11,3 0,50 7,7 30 6, ,1 11, ,2 11, ,5 11, ,6 10, ,6 9,5 72 3,1 1,3 12,5 0,56 7,4 30 6, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 22 cm; Jää 45 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,4 12,7 88 3,0 <1 12,6 0,57 7,6 40 7, ,1 11,6 84 2,6 <1 11,3 0,51 7,6 30 6, ,0 10, ,2 8,9 66 2,7 1,5 20,7 0,87 7,4 40 8, LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 19 cm; Jää 45 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,6 12,0 84 3,4 <1 12,1 0,55 7,5 40 7, ,9 11,5 83 2,8 <1 11,4 0,52 7,6 20 7, ,9 10, ,2 8,7 65 2,7 1,7 22,1 0,91 7,5 30 9, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

52 Liite 3.1. (5/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 14 cm; Jää 44 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; , , , LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 16 cm; Jää 45 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 4, , , LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 22 cm; Jää 45 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5, , LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 19 cm; Jää 45 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 4, , * = Akkreditoitu menetelmä 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

53 Liite 3.1. (6/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 20 cm; Jää 45 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,5 12,1 84 3,7 <1 12,0 0,55 7,5 30 7, ,0 11,3 82 2,8 <1 11,4 0,52 7,6 25 6, ,0 9, ,6 7, ,7 6,2 47 3,6 2,3 22,0 0,91 7,3 30 8,9 <1,5 940 < LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 17 cm; Jää 44 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,1 11,7 82 3,0 <1 11,7 0,53 7,5 30 7, ,2 11,5 83 2,7 <1 11,4 0,52 7,6 30 6, ,2 9,1 68 3,3 2,4 23,7 0,98 7,5 30 8, LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 17 cm; Jää 42 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,6 12,2 85 3,1 <1 12,3 0,55 7,6 30 7, ,5 10,9 80 2,7 <1 11,7 0,53 7,6 20 6, ,1 9, ,2 9,4 70 3,8 3,2 24,1 1,00 7,5 35 9,9 <1, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 22 cm; Jää 47 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,6 10,8 75 6,0 1,3 11,7 0,54 7,3 60 9, ,0 11,3 82 3,2 <1 11,3 0,52 7,6 40 7, ,3 10, ,5 9, ,5 4,3 33 5,8 2,1 12,9 0,66 7,1 40 7, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 22 cm; Jää 56 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,9 12,1 85 3,3 <1 12,3 0,56 7,6 40 7, ,3 2,7 21 5,2 1,6 13,6 0,66 7,1 40 6, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

54 Liite 3.1. (7/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 20 cm; Jää 45 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 4, , LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 17 cm; Jää 44 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 17 cm; Jää 42 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5, , LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 22 cm; Jää 47 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 22 cm; Jää 56 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5, ,4 * = Akkreditoitu menetelmä 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

55 Liite 3.1. (8/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 22 cm; Jää 44 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; < ,6 12,0 83 3,1 <1 11,9 0,54 7,5 35 7,5 960 < ,7 10,4 77 2,9 <1 12,4 0,55 7,5 30 7, ,2 9, ,4 9,1 68 3,4 2,8 27,2 1,1 7, <1, < LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 20 cm; Jää 46 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,3 11,2 79 3,2 <1 11,7 0,53 7,5 35 7, ,6 10,6 78 2,7 <1 12,0 0,52 7,5 30 6, ,3 8,9 67 2,9 2,0 16,4 0,70 7,5 35 9, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 20 cm; Jää 45 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,4 11,3 80 3,2 <1 11,8 0,54 7,5 35 7,6 <1, ,0 5,8 46 3,0 3,7 59,5 1,8 7, <1, ,1 5,1 41 3,6 4,7 60,9 2,3 7, <1, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 18 cm; Jää 46 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,6 11,5 80 2,8 <1 12,0 0,55 7,5 40 7, ,0 10,9 79 3,2 <1 12,5 0,56 7,5 35 7, ,1 10, ,2 10,0 73 3,2 1,5 12,6 0,57 7,4 35 6,9 <1,5 850 < , LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 28 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,3 11,1 79 3,1 <1 11,8 0,53 7,5 30 7, ,9 10,9 79 3,0 <1 12,3 0,56 7,5 30 6, ,1 10, ,2 9,8 71 3,5 1,7 12,6 0,57 7,4 30 6,9 820 < , LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 10 cm; Jää 36 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,1 9,4 65 6,3 2,2 11,8 0,53 7,1 60 9, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

56 Liite 3.1. (9/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 22 cm; Jää 44 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; , , LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 20 cm; Jää 46 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 20 cm; Jää 45 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 18 cm; Jää 46 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 28 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 10 cm; Jää 36 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 * = Akkreditoitu menetelmä 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

57 Liite 3.1. (10/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 18 cm; Jää 52 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 10,4 72 7,8 2,1 11,3 0,50 7,3 70 9, ,6 3,9 30 7,9 2,0 17,8 0,71 7,1 50 7,7 920 < , LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 10,9 76 8,5 3,2 11,4 0,49 7, LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 20 cm; Jää 50 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 10,1 70 8,1 2,2 11,3 0,49 7,3 70 9, ,6 6,2 46 7,2 3,7 14,0 0,60 7,1 60 9, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 21 cm; Jää 45 cm; Klo 14:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 9,9 68 8,1 2,1 11,4 0,50 7,2 70 9, ,8 10, ,2 9,7 70 4,8 1,6 12,2 0,53 7,4 40 8,0 <1, < , LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 20 cm; Jää 44 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; < ,8 11,4 79 4,2 <1 11,6 0,50 7,6 40 8,2 930 < , ,8 12,4 89 2,7 <1 11,3 0,50 7,7 30 7,2 780 <2 480 < ,2 11, ,5 10, ,8 10, ,0 10,2 76 3,1 1,1 11,6 0,49 7,6 30 7,1 770 <2 490 < ,0 9, ,0 9, ,1 8, ,3 8, ,2 7, ,4 4,4 33 8,6 1,2 13,1 0,59 7,2 50 8,2 930 <2 590 < * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

58 Liite 3.1. (11/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 18 cm; Jää 52 cm; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 4, , LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 20 cm; Jää 50 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 4, , LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 21 cm; Jää 45 cm; Klo 14:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 4, , LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 20 cm; Jää 44 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; , ,8 8,8 3,0 19 4, ,9 7, ,8 9,1 3,2 5,1 3,2 7, ,8 380 * = Akkreditoitu menetelmä 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

59 Liite 3.1. (12/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 23 cm; Jää 47 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,6 12,0 83 0,52 <1 10,5 0,51 7,6 15 4,1 440 < ,8 9, ,1 1,5 11 4,7 1,2 10,9 0,53 7,0 25 4, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,6 11,0 79 3,0 <1 12,3 0,52 7,6 35 7,3 740 < LOHI / 10 Lohjanj. Liessaari 10 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 16 cm; Jää 44 cm; Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 9,9 68 7,9 1,9 11,5 0,54 7,2 70 9, ,0 10,9 79 3,5 1,0 11,4 0,51 7,6 35 7, ,2 9, ,7 4,6 34 7,9 7,5 28,1 0,81 7,1 60 E LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,2 11, ,1 0,38 6, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,0 9, ,1 12,7 0,49 6, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,7 10,9 78 4,4 1,3 12,3 0,53 7,2 40 7, LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,9 8, ,7 8,7 0,35 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 7, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

60 Liite 3.1. (13/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 23 cm; Jää 47 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 10 Lohjanj. Liessaari 10 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 16 cm; Jää 44 cm; Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 4, , LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; * = Akkreditoitu menetelmä 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

61 Liite 3.1. (14/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 9,2 86 9,9 4,9 9,4 0,39 7, < LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 7, , LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 7, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8, < LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8, <3 6, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 7, <3 14 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

62 Liite 3.1. (15/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 7, < LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7, < LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7, < LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 10,4 97 4,2 2,9 14,2 0,61 7,8 40 8, < LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 7,0 82 9,6 9,1 8,9 0,41 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 7, < LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 7,4 85 6,3 6,4 10,1 0,46 7, < LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 7 3 * = Akkreditoitu menetelmä 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

63 Liite 3.1. (16/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8, <3 8, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 1,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 7, , LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 8, <3 9, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,9 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; Ulkonäkö YEB; ,1 11,4 8, <3 6, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 8, , LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 0 0 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

64 Liite 3.1. (17/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,7 8, < ,7 9, ,3 9, ,0 9, ,3 9, ,2 8, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 10, ,6 10, ,6 9, LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 9, ,1 9, ,6 8, ,2 8, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 8, < ,0 9, ,7 9, ,6 8, ,1 8, LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,5 9, ,0 9, ,5 8,7 80 * = Akkreditoitu menetelmä 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

65 Liite 3.1. (18/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8, < ,8 9, ,7 6, ,1 5, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8, < ,3 9, ,2 7, ,2 7, ,8 6, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 9, ,7 8, ,2 6, ,8 6, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 9, ,8 4,1 15,5 0,68 8,0 35 8, < LOHI / 10 Lohjanj. Liessaari 10 Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; , LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 16:00; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45; ,2 5,9 71 9,5 9,4 9,6 0,44 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45; ,0 7, <3 29 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

66 Liite 3.1. (19/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45; ,8 8, ,0 6,3 10,1 0,47 7, < LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 45; ,7 7, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45; ,2 7, <3 7, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 45; ,0 8, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45; ,3 8, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45; ,3 8, <3 3, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45; ,7 8, <3 4, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45; ,4 8, , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 45; ,0 8, <3 8,8 * = Akkreditoitu menetelmä 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

67 Liite 3.1. (20/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45; ,7 8, < LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45; ,0 7, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45; ,2 8, < LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:30; Näytt.ottaja jva,jv; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 45; ,3 9, ,2 5,5 16,1 0,70 8,2 30 8, < LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,8 7, <10 47 < LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 08:20; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 7,1 81 5,4 5,3 10,2 0,48 7, < LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 23 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 7, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,1 7, <3 4, LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 23 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 7, ,3 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

68 Liite 3.1. (21/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 23 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 7, <3 4, LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 8, <3 4, LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 40,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,2 7, , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,2 7, <3 6, ,2 8, ,8 6, ,1 6, ,1 5, ,0 4, LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 8, ,9 5, ,3 5, LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,9 8, ,5 5, ,5 5, ,4 5,2 48 * = Akkreditoitu menetelmä 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

69 Liite 3.1. (22/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8, < ,4 8, ,9 4, ,9 4, ,1 5, LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, ,0 4, ,2 4, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 7, < ,7 7, ,7 2, ,8 0, LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8, < ,3 8, ,4 2, ,6 2, ,2 2, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja jva, jasi; Ilman T 21 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8, ,9 2, ,5 1, ,2 1,6 15 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

70 Liite 3.1. (23/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , ,8 8,3 91 8,6 11,7 7,9 25 7, ,8 8,3 91 8,2 11,6 7,9 30 8, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , < ,0 8,9 98 1,7 2,7 11,4 0,51 8,3 20 8, ,9 8,8 97 1,8 2,8 11,4 0,53 8,2 20 7, ,8 6, ,2 7, ,9 8, ,1 8, ,9 8, ,9 7, ,5 7,0 58 4,1 1,9 11,9 0,53 7,2 20 6,9 840 <2 530 < LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Ulkonäkö CB; ,2 11,4 8, < LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , ,2 8,8 98 1,7 2,6 11,3 0,51 8,2 30 7, ,1 8,9 98 2,5 2,7 11,3 0,52 8,2 25 7, ,3 7, ,0 7, ,9 7, ,9 8, ,3 7,7 61 3,4 1,6 11,9 0,52 7,3 20 6, LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8,9 98 2,3 11,4 8,2 20 7, ,2 8,9 99 2,3 11,4 8,1 25 7, ,2 7, ,7 4,6 42 3,8 12,0 7,2 30 7, * = Akkreditoitu menetelmä 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

71 Liite 3.1. (24/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , , LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , , , LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Ulkonäkö CB; LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , , , LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5, , ,2 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

72 Liite 3.1. (25/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,1 8,9 98 3,7 11,5 8,0 25 7, ,1 8,8 97 3,9 11,5 8,0 20 7, ,9 3, ,7 3,8 36 4,2 12,0 7,1 30 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , < ,8 8,6 95 3,1 3,5 11,5 0,53 8,0 25 7, ,7 8,6 94 3,5 3,1 11,5 0,53 7,9 20 7, ,9 3, ,9 2, ,3 2, ,8 12,6 0,61 7,0 50 7,6 <1, < LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,7 8,4 92 3,0 3,1 11,6 0,54 7,8 30 7, ,5 8,2 90 2,6 3,4 11,6 0,52 7,8 25 7, ,8 2,6 24 8,8 4,9 12,3 0,56 7,1 30 6, LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,7 8,2 90 3,2 3,6 11,8 0,53 7,8 25 7, ,2 7,0 76 2,9 3,3 11,7 0,53 7,7 20 7, ,8 3, ,3 3,3 33 6,7 6,2 12,3 0,55 7,1 30 7,3 <1, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , < ,8 8,7 95 4,0 4,4 12,1 0,56 8,0 30 7, ,9 6,0 65 3,6 3,4 11,9 0,53 7,4 25 7, ,8 3, ,6 2,8 28 5,5 3,7 12,6 0,57 7,2 30 7,2 <1, < <3 15 * = Akkreditoitu menetelmä 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

73 Liite 3.1. (26/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5, , , LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , , , LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; LOHI / 50 Lohjanj. Ahtialansalmi 50 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 6, , , LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , , ,7 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

74 Liite 3.1. (27/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,9 8,5 94 5,1 4,8 12,4 0,56 8,0 25 7, ,3 5,0 53 3,7 3,6 12,1 0,55 7,3 20 7, ,8 3,0 31 5,6 4,0 12,6 0,57 7,1 30 7, LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , < ,2 8,1 89 5,5 6,6 20,2 0,79 7, ,7 ~ ,7 5,0 55 6,6 7,5 17,9 0,75 7,6 40 9,6 <1, ,8 0,2 2 3,1 3,4 16,9 1,1 7,4 50 8,8 2, <2 < <10 22 < LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , < ,1 8,5 94 4,5 5,5 15,0 0,63 8,0 30 8, ,4 6,8 74 5,3 5,6 14,4 0,62 7,7 30 8, ,3 0, ,5 0, ,3 16,2 0,84 7,2 70 9,1 2, LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8,7 96 4,5 4,9 15,0 0,64 8,0 25 8, ,8 8,5 94 4,4 4,8 14,8 0,64 8,0 30 8, ,2 0,5 5 14,0 13,6 0, ,5 16,3 0,92 7, E LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 7:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,8 6, ,9 0,46 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; , < ,7 7,6 83 5,7 10,3 7, ,4 7,1 78 7,7 10,4 7,5 35 9,7 570 < * = Akkreditoitu menetelmä 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

75 Liite 3.1. (28/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; , LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 7:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; , ,0 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

76 Liite 3.1. (29/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 6,9 76 4,6 4,2 10,2 0,46 7,4 50 9, < LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,8 8,2 90 4,0 4,4 11,3 0,51 7,8 30 8, ,2 4,5 48 7,5 6,6 11,6 0,52 7,3 40 8, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; , < ,0 8,8 97 3,4 4,3 11,7 0,51 8,0 25 8, ,5 7, ,3 4,9 51 5,0 5,2 12,2 0,54 7,5 30 7,6 <1, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; , < ,0 8,7 95 1,8 2,6 11,5 0,52 8,1 30 7, , ,8 8, <3 7, ,2 5, ,2 6, ,3 7, ,5 7,6 64 4,1 2,1 11,6 0,49 7,2 40 7, < , ,1 7, ,9 7, ,9 7, ,8 7, ,4 7, ,8 5,9 47 5,0 1,8 11,6 0,49 7,1 40 7, <2 670 < ,1 * = Akkreditoitu menetelmä 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

77 Liite 3.1. (30/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5, , LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; , , LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,3 5, ,8 9,2 2,8 11 5,4 71 1,1 7, ,9 9,2 2,9 33 5, ,4 7, ,1 290 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

78 Liite 3.1. (31/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; , ,2 8,8 97 2,7 3,1 11,5 0,51 8,1 25 7, ,8 8,4 93 2,7 3,3 11,5 0,52 8,0 30 7, ,5 4, ,0 6, ,1 6,9 58 7,9 5,9 11,6 0,49 7,2 30 7, LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,3 <10 12 <3 4, ,5 8,7 97 1,8 1,5 10,0 0,48 8,1 20 5, ,2 8, ,7 0,6 5 7,3 4,6 10,5 0,55 6,9 40 5, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 8:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,1 8,5 96 5,8 6,1 14,2 0,62 7,9 30 8, < LOHI / 10 Lohjanj. Liessaari 10 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; ,8 8,6 95 3,0 11,6 8,0 30 7, ,7 8,2 90 3,7 11,7 7,9 30 8, ,6 4, ,1 4, ,8 7,2 30 7, LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, ,3 11,4 0,53 7, LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 7, * = Akkreditoitu menetelmä 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

79 Liite 3.1. (32/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 8:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; LOHI / 10 Lohjanj. Liessaari 10 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5, , LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

80 Liite 3.1. (33/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; , ,0 6,5 66 3,8 3,8 10,2 0,51 7,3 50 9, LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 7, < LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 7, < LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 7, LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7, , < LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, < LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7, <3 12 * = Akkreditoitu menetelmä 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

81 Liite 3.1. (34/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,5 7, < LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 7, < LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 7, < LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 8:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,5 87 3,8 4,9 14,2 0,65 7,8 30 8, < LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 7, ,0 0,49 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,3 79 6,3 3,4 10,7 0,50 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; ,9 8,4 80 3,8 3,3 15,0 0,66 7,5 40 8, <3 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

82 Liite 3.1. (35/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 9,4 88 2,2 1,7 11,1 0,52 7,7 35 7, <3 7, ,2 9,5 89 2,1 1,9 11,1 0,51 7,7 35 7, ,2 9, ,1 9, ,7 8, ,4 6,1 52 4,8 2,9 11,3 0,49 7,0 40 7,1 980 < <3 7, ,2 6, ,7 6, ,1 6, ,8 6, ,9 6, ,2 5,7 46 4,4 <1 11,2 0,50 7,0 40 7, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 9,3 87 2,1 1,3 11,2 0,51 7,6 35 6, , ,1 9,3 87 2,1 1,6 11,2 0,50 7,6 35 6, ,1 9, ,9 9, ,3 7, ,3 6, ,7 6, ,3 6, ,8 6,2 52 5,3 4,2 11,7 0,52 7,1 30 6, LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 9,5 88 3,4 2,9 11,2 0,51 7,6 30 5, ,8 9,4 87 3,5 2,8 11,2 0,52 7,6 35 6, ,8 9, ,7 9, ,6 9,4 87 3,8 3,4 11,2 0,52 7,6 30 7, LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,7 9,7 90 3,6 3,0 11,2 0,55 7,7 30 7, , ,6 9,4 87 4,0 3,1 13,0 0,59 7,7 30 7, ,6 9, ,6 9,5 87 4,5 3,9 13,5 0,61 7,6 35 8, * = Akkreditoitu menetelmä 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

83 Liite 3.1. (36/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka *Al (MS) *K(MS) *Ca(MS) *Mg(MS) *Mn(MS) *Na(MS) *Fe *Fe(MS) SiO2 *TOC Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mgc/l LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 8,7 2,7 23 4, ,2 6, LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

84 Liite 3.1. (37/37) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a Enterokok. *Cl *SO4 Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l mg/l LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 7,3 8,8 73 9,0 4,6 10,8 0,50 7, LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 7,5 9,7 81 8,8 3,3 10,9 0,49 7,3 50 9, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 8,1 10,4 88 2,2 1,1 13,1 0,60 7,6 30 7, LOHI / 0 Nummenjoki 0,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 1,7 11, ,9 0,42 7,0 60 E LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 2,3 11, ,8 11,1 0,48 7, LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 3,2 11,5 86 9,0 4,8 14,7 0,65 7,6 35 7, , * = Akkreditoitu menetelmä 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

85 Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 3.2. (1/6) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

86 Liite 3.2. (2/6) Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

87 Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 3.2. (3/6) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

88 Liite 3.2. (4/6) Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

89 Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 3.2. (5/6) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

90 Liite 3.2. (6/6) Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

91 Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Liite 4. (1/8) Happi mg/l, 1 m Piispalanselkä tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 O2 mg/l tammi.11 Happi mg/l, 5 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l Happi mg/l, 16,5 m Piispalanselkä tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 10 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 15 m Piispalanselkä 27 O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

92 Liite 4. (2/8) Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 O2 mg/l tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 5 m Ahtialansalmi O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 10 m Ahtialansalmi O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

93 Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Liite 4. (3/8) Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 10 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 15 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

94 Liite 4. (4/8) Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg /l, 10 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

95 Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Liite 4. (5/8) Happi mg/l, 1 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 7 m Hållsnäsfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

96 Liite 4. (6/8) Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Happi mg/l, 1 m Kyrköfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 5 m Kyrköfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 10 m Kyrköfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg/l, 14 m Kyrköfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

97 Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Liite 4. (7/8) Happi mg/l, 1 m Ahtialansalmi tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 5 m Ahtialansalmi tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 10 m Ahtialansalmi tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Happi mg/l, 15 m Ahtialansalmi tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

98 Liite 4. (8/8) Lohjanjärven eteläosan happidiagrammit jaksolta Happi mg /l, 1 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l Happi mg /l, 15 m Kyrköfjärden tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg /l, 5 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 Happi mg /l, 10 m Kyrköfjärden 291 O2 mg/l tammi.00 tammi.01 tammi.02 tammi.03 tammi.04 tammi.05 tammi.06 tammi.07 tammi.08 tammi.09 tammi.10 tammi.11 O2 mg/l 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/2012

99 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 06/2012 Tekijä(t) Eeva Ranta Julkaisun nimi Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 231/2012 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Vuoden 2011 yhteistarkkailussa oli mukana yhteensä 6 jätevedenpuhdistamoa: kaksi paperitehdasta, kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa, Karjalohjan kunnan puhdistamo ja Outamon oppilaskodin pieni puhdistamo. Puhdistamot toimivat hyvin ja raja-arvot saavutettiin pääosin. Järven rehevyyden kannalta tärkeä fosforin pitoisuustaso edusti puhdistamoiden käsitellyssä jätevedessä hyvää tai erinomaista tasoa. Suurin pistekuormitus kohdistui Lohjan keskustaajaman lähivesille ja järven eteläosaan Hållsnäsfjärdenille. Vesinäytteitä Lohjanjärvestä otettiin yhteensä 24 havaintopaikalta syvimmillään 52 metrin syvyydeltä. Veden laatu oli kokonaisuutena melko hyvä, mutta vaihteli alueittain. Parasta aluetta edustivat suurimmat selkäalueet Karjalohjanselkä ja Isoselkä. Outamonjärven vesi oli kirkasta ja ravinnepitoisuudet pieniä, mutta lopputalven ja loppukesän happipitoisuus oli syvänteen pohjalla huono. Happiongelmia oli myös Maikkalanselän ja Kyrköfjärdenin syvänteillä. Suurimmat ravinnepitoisuudet mitattiin suurimman kuormituslähteen, Väänteenjoen lähivaikutusalueilla. Pistemäisen ravinnekuormituksen vaikutukset ilmenivät lähinnä paikallisesti kuormituslähteiden lähialueilla, joissa havaittiin mm. ravinnepitoisuuksien ja veden sähkönjohtavuuden kohoamista ja syvänteiden alusveden happipitoisuuden heikkenemistä. Asiasanat Toimeksiantaja Hajakuormitus, Lohjanjärvi, pistekuormitus, veden laatu Lohjanjärven yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 97 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Luottamuksellisuus Julkinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 231/

100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)